SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo
UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden ajasta synnytyksen jälkeiseen aikaan hankalimmillaan 1,5-3 kk kuluttua synnytyksestä kehittyy pikkuhiljaa, joskus vaikea tunnistaa, seulat keskustelun apuvälineinä ( EPDS, BDI ym.) koostuu monenlaisista oireista vaikea tunnustaa, liittyy pettymyksen ja usein myös häpeän tunteita
ÄIDIN MASENNUS vaikuttaa arjessa selviytymiseen vuorovaikutus on raskasta, puhetta on usein vähän tai se on monotonista masentunut äiti hoitaa vähemmän sensitiivisesti vauvaansa ja masentunut äiti on vähemmän psyykkisesti läsnä vauvalle äiti on passiivisempi, ennakointi puuttuu tekemisissä (mennäänpä vaihtamaan vaippa..) äiti ei jaksa houkutella vauvaansa vuorovaikutukseen, ei jaksa vahvistaa vauvan vienoja viestejä eikä jaksa ilahtua uusista oppimisista, hymyistä, ääntelyistä ym. äiti voi on tunkeilevampi ja epäjohdonmukaisempi (toimintaa äidin mielialojen mukaan) vuorovaikutus ei ole vauvan näkökulmasta ennakoitavissa olevaa, vuorovaikutus ei ole vastavuoroista riski vauvan kehitykselle
MASENTUNEEN ÄIDIN VAUVALLA vähemmän positiivisia ilmeitä vähemmän ääntelyä enemmän katsekontaktin välttelyä enemmän protestointia tai apatiaa alhaisempi aktiivisuuden taso enemmän itkua tai ei enää itkua
ÄIDILLÄ ON RISKI MASENTUA ÄIDISTÄ JOHTUVIA SYITÄ synnytys traumaattinen kokemus aikaisemmat psyykkiset oireet äitiys ei ole tyydyttävää korkeat ihanteet ja tavoitteet, vaatimustaso itseä ja miestä kohtaan ovat kovat pettymys omaan äitiyteen (ajattelin että rakastun heti vauvaan...) vauva oli hyvin erilainen kuin mielikuvavauva ( miksei vauva ole rauhallinen ja tyytyväinen...) vauvan tarvitsevuus voi tuntua sietämättömältä pulmia läheisissä ihmissuhteissa nyt tai aiemmin
VAUVASTA JOHTUVIA SYITÄ jos vauva syntyy keskosena, raskaus loppuu kesken vauvan huono kunto syntymän jälkeen, menettämisen pelko ym. ulkonäkö, olemus ( esim. huulihalkio) temperamentti ( vaativahoitoiset vauvat) itkuisuus, koliikki rytmi / nukahtamisongelmat ( huonosti rytmiytyvä vauva) imetys ja syömisongelmat
MASENTUNEEN ÄIDIN VAUVA vauva on vakava, surullinen ilme välttää katsekontaktia ( kääntää pään pois vuorovaikutuksesta) jokeltelu vähenee (vauva ei saa vastinetta vuorovaikutus yrityksissä) levottomuus, ärtyisyys, vaikeus rauhoittua nukkumisen vaikeudet syömisvaikeudet ( kasvu hidastuu)
MIELIKUVAT huoli herää jos raskauden aikana on niukat tai tiukat mielikuvat syntyvästä lapsesta vauvat eivät voi odottaa!! vauvat tarvitsevat riittävästi vuorovaikutusta ja huolenpitoa riittävän herkkää ja sensitiivistä hoivaa ensimmäinen ikävuosi on merkittävin elämässä
MIKÄ AVUKSI VUOROVAIKUTUKSEEN hyväksyvä ja kunnioittava ilmapiiri, lupa uupumukselle äidin hoitaminen, että äiti jaksaa hoitaa hyvän huomaaminen ja ääneen sanominen, videointi mallittaminen yhdessä tekeminen, arjen rytmin etsiminen ym. ollaan läsnä vauvalle ja äidille, toivon kannattelu yhdessä vauvan ihmetteleminen, ihasteleminen, viipyily vauva kanssa ( Wait, Watch, Wonder) vauvan äänenä toimiminen ( nyt tahdon äidin syliin...) jos äiti on masentunut isän, isovanhempien merkitys korostuu
JOUSTAVUUTTA JA YHTEISTYÖTÄ jos vauvan äiti on masentunut tarvitaan yhteistyötä monien työntekijöiden kanssa hoidetaan äitiä, vauvaa ja perhettä tarpeen mukaan yhdessä ja erikseen
OULUN KAUPUNGIN POLKU/ MASENNUSSEULAT APUVÄLINEENÄ EPDS seula / BDI 0-12, normaalit neuvolakäynnit/ BDI 1-9 13-14,tehostetut nla käynnit, perhetyö?/bdi 10-18 15-20,perhepalvelu,perheteraputit/ BDI 19-29 neuvolapsykologi/lääkäri yli 20, psykiatrian konsultaatio terveysasemalla ja lähete mtt/päivystys/ BDI yli 30 lievä masennus, ( keskivaikea) hoituu neuvolassa perhepalvelun tuella keskivaikea, vaikea masennus tarvitsee erikoissairaanhoitoa, mtt