Henkilöstön hyvinvointisuunnitelma 2015 Yhteistyökomitea 4.12.2014 Kaupunginhallitus 15.12.2014 www.ylojarvi.fi
Sisällys HENKILÖSTÖN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE 2015... 2 1. Henkilöstön hyvinvointisuunnitelman tavoitteet... 2 1.1 Työtyytyväisyys... 2 1.2 Sairauspoissaolot... 3 1.3 Pitkäaikaisterveys... 3 1.4 Hyvässä kunnossa -Ikäohjelma... 4 2. Aikaisempien vuosien hyvinvointitoimenpiteiden jatkaminen... 4 2.1 Ravitsemus... 5 2.2 Liikuntaan kannustaminen... 5 2.3 Työturvallisuus... 6 2.4 Sisäinen viestintä... 7 2.5 Tupakoinnin rajoittaminen... 8 2.6 Päihteet... 8 3. Henkilöstön hyvinvointisuunnitelman seuranta vuonna 2015... 9 MSo 26.11.2014
HENKILÖSTÖN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE 2015 Kunnallinen työmarkkinalaitos on antanut suosituksen, koskien työhyvinvoinnin toimintalinjoja ja hyviä käytäntöjä (KT 22.5.2007). Suosituksen mukaan työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on työelämän laatua parantavaa, työnantajan ja koko henkilöstön välistä yhteistyötä ja hyödyttää molempia. Henkilöstön kokeman työtyytyväisyyden, terveyden ja hyvän työkyvyn avulla työn laatu paranee, asiakastyytyväisyys lisääntyy sekä työn ja organisaation tuloksellisuus kasvaa. Kunta-alan tuloksellisuuden ja henkilöstön työelämän laadun parantaminen edellyttävät kuntajohdon aktiivista otetta. Kunnallinen työmarkkinalaitos on julkaissut muistion 15.3.2011 (KT yleiskirje 13/11) Miksi työhyvinvoinnin johtaminen on tärkeää?. Kunta-alan tuloksellisuuden ja henkilöstön työelämän laadun parantaminen edellyttävät kuntajohdon aktiivista otetta. Muistio kokoaa yhteen tietoa siitä, miten työhyvinvointiin panostaminen kannattaa, tuottaa tyytyväisempiä työntekijöitä ja kustannussäästöjä sekä parempaa palvelua. Kaupunkistrategia 2024 Ylöjärven kaupungin visio kiteyttää kaupunkistrategian ytimen. Visio on: Ylöjärvi Hyvässä kunnossa Hyvä kunto kattaa monta asiaa, kuten asukkaiden hyvän ja toimivan arjen, alueen elinvoimaisuuden sekä toimivan kuntaorganisaation hyvinvointipalvelujen tuottajana. Hyväkuntoinen Ylöjärvi ennakoi ja ottaa vastaan tulevaisuuden haasteet aktiivisesti, yhteistyökykyisesti ja asukaslähtöisesti, huolehtien samalla hyvän kuntonsa säilyttämisestä. Kaupungin visiota toteutetaan myös henkilöstön hyvinvointitoiminnassa. 1. Henkilöstön hyvinvointisuunnitelman tavoitteet 1.1 Työtyytyväisyys Työtyytyväisyyskysely toteutetaan vuosittain koko henkilöstölle. Työtyytyväisyyttä arvioidaan työolosuhteiden, ihmissuhteiden ja johtamisen, työn sisällön, kannustamisen ja kehittämisen sekä organisoinnin osalta. Lisäksi kyselyssä on ajankohtaisia vaihtuvia kysymyksiä. Työtyytyväisyyttä arvioidaan asteikolla 1 5. Työtyytyväisyyskysely tuottaa paljon tietoa työyhteisöstä ja se toimii pohjana kehittämistoiminnalle ja vuosittaisille tavoitteille. Vuonna 2013 työtyytyväisyyden tulos oli kokonaisuutena hyvä, kaikkien vastausten keskiarvo oli 3,74. Tulos on hieman parempi kuin vuonna 2012, jolloin vastausten keskiarvo oli 3,71. Vuoden 2014 kysely toteutetaan marras-joulukuussa ja tulokset valmistuvat tammikuussa 2015. Tavoitteena on pitää työtyytyväisyys edelleen erittäin hyvällä tasolla, kaikkien vastausten keskiarvo vähintään 3,7. Kuntakentän tulossa olevat isot rakennemuutokset voivat heijastua myös yleiseen työtyytyväisyyteen. 2
1.2 Sairauspoissaolot Ylöjärven kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot ovat kasvaneet hieman vuosittain vuodesta 2009 alkaen, mutta ovat kuitenkin alhaisemmat kuin kunta-alalla keskimäärin. Vuonna 2013 sairauspoissaoloja oli keskimäärin 14,9 kalenteripäivää. Sairauspoissaoloja seurataan osastoittain sekä osastojen sisällä pienemmissä työyksiköissä. Poissaolotilastot tehdään vuosineljänneksittäin ja lasketaan kalenteripäivinä. Vuoden vaihtuessa tilastoihin kerätään tiedot yli 30 pv sairauspoissaolojen diagnooseista. Sairauspoissaolotilastojen tarkoitus on antaa työnantajalle tietoa henkilöstön terveydentilasta, työkyvystä ja työkyvyn alenemisen uhkatekijöistä. Tilastoja voidaan käyttää apuna suunnattaessa toimenpiteitä niitä tarvitseville yksiköille. Sairauspoissaolopäivien määrän ylittäessä 10 päivää vuodessa, ovat esimiehet velvollisia keskustelemaan työntekijän kanssa sairauspoissaolojen yhteyksistä työhön ja työolosuhteisiin. Tavoitteena on vähentää työperäisiä poissaoloja ja kohentaa työoloja terveellisemmiksi ja turvallisemmiksi. Sairauspoissaolojen 30 päivän täyttymistä seurataan henkilöstöhallinnossa Populuksen poissaoloseurantatoiminnon avulla ja henkilöstöhallinto ilmoittaa kuukauden kestäneet poissaolot työterveyteen. Kela pyytää työntekijältä työterveyshuollon lausunnon jäljellä olevasta työkyvystä ja työhön paluun mahdollisuuksista viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivärahapäivältä. Sairauspoissaolojen kehitys 2011-2013 selviää alla olevasta tilastosta. Henkilöstön määrä on tilastoitu kerran vuodessa 31.12. tilanteen mukaan. Sairauspoissaoloista seurataan esimiehen luvalla pidettyjä 1-2 päivän poissaoloja, hoitajan- tai lääkärin todistuksella pidettyjä sairauspoissaoloja ja poissaoloja työtapaturmien vuoksi. Vuosi Henkilöstö 31.12. Esimiehen luvalla SLtodistus Työtapaturmat/pvät Kalenteripäivät yht. Kalenteripäivät/ henkilö 2013 2090 2353 27898 922 31173 14,9 2012 2080 2321 28328 552 30649 14,7 2011 2084 2433 26434 884 29857 14,3 Tavoitteena on, että sairauspoissaolot eivät nouse vuoden 2013 tasolta (tavoite alle 15 kalenteripäivää). 1.3 Pitkäaikaisterveys Terveyden edistämisen teema on koostunut lähinnä sairauksien riskitekijöiden vähentämiseen tähtäävistä toimista. Terveyden lisääntymisellä on myös omat tekijänsä ja niitäkin voidaan edistää. Työntekijää, jolla on vain vähän sairauspoissaoloja, voidaan kutsua pitkäaikaisterveeksi. Ominaista pitkäaikaisterveelle verrattuna keskimääräiseen työntekijään on mm.: viihtyy paremmin työssä, kärsii vähemmän infektioista, stressistä, ahdistuksesta ja levottomuudesta, on vähemmän masentunut ja nukkuu paremmin, kokee työn myönteisenä haasteena ja työilmapiirin parempana, tuntee itsensä tarpeellisemmaksi, on vähemmän huolissaan terveydestään ja suhtautuu tulevaisuuteen optimistisemmin, harrastaa paljon enemmän liikuntaa ja kokee voimakkaammin yhteenkuuluvaisuutta. 3
Kaupungin palveluksessa oleva työntekijä on pitkäaikaisterve, kun hän on ilman merkittäviä katkoksia ollut kaupungin palveluksessa kolme vuotta eikä hän kahden viimeisen vuoden aikana ole ollut sairauden vuoksi poissa töistä yhteensä yli kuutta päivää. Pitkäaikaisterveyttä on kartoitettu työyksiköissä vuosilta 2009 2013. Pitkäaikaisterveyteen on kannustettu vuodesta 2011 alkaen erillisen palkitsemismallin mukaisesti. Vuonna 2014 kaupunginhallitus päätti huomioida yksiköt, joissa pitkäaikaisterveys on ollut vuosina 2012 ja 2013 vähintään 60 %. Huomioitavia yksiköitä oli yhteensä 15. Pitkäaikaisterveiden työyksiköiden huomioimista jatketaan vuosittain päätettävällä tavalla. 1.4 Hyvässä kunnossa -Ikäohjelma Ikäohjelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa 24.11.2014. Ohjelman kohderyhmänä ovat 55 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat työntekijät. Ikäohjelman kohderyhmänä ovat 55 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat työntekijät. Ikäohjelmaan on sisällytetty toimenpiteitä, joiden avulla halutaan tukea ikääntyneiden työhyvinvointia sekä vaikuttaa asenteisiin. Eri-ikäisyys on työyhteisön voimavara. Vuoden 2013 lopussa vakinaisesta henkilöstöstä 437 työntekijää eli reilut 25 % oli saavuttanut vähintään 55 vuoden iän. Ikäohjelman mukaiset toimenpiteet otetaan käyttöön 2015 ja niiden toteutumista seurataan hyvinvointisuunnitelman yhteydessä. Vuonna 2015 55 ja/tai 60 vuotta (vuosina 1955 ja 1960 syntyneet vuonna 2015) täyttävät saavat esimieheltä terveyskyselykaavakkeen, joka toimitetaan täytettynä työterveyshuoltoon. Työterveyshuollossa analysoidaan lomakkeet ja tulosten (pisteet) perusteella työntekijä kutsutaan työterveyshoitajan ja tarvittaessa työterveyslääkärin terveystarkastukseen. Ylöjärven oma Hyvässä kunnossa -kurssi toteutetaan työterveyshuollon koordinoimana. Ryhmään otetaan 15 työntekijää. Liikuntaneuvontaa lisätään. Terveyskuntotestit toteutetaan 1-2 ryhmälle, ryhmään otetaan enintään 40 henkilöä Toteutetaan puolen päivän vaellusretki Seitsemiseen (max 55 osallistujaa) sekä teemaluento. 2. Aikaisempien vuosien hyvinvointitoimenpiteiden jatkaminen Vuoden 2015 toiminnassa huomioidaan painopisteenä ARJEN TURVALLISUUS sekä jatketaan aikaisempien vuosien toimivia käytäntöjä. 4
2.1 Ravitsemus Työntekijöiden kannustamista oman hyvinvoinnin vaalimiseen jatketaan. Henkilöstön on mahdollista täydentää ravitsemusosaamistaan koulutuksissa. Työpaikkaruokailu tukee hyvinvointia monin tavoin. Henkilöstöllä on pääosin mahdollisuus syödä suositusten mukainen ateria työpäivän aikana. Vuonna 2008 työnantaja aloitti työntekijöiden painonpudotuksen tukemisen maksamalla kokonaan tai osittain laihdutuskurssin sekä palkitsemalla painonpudotuksesta. Ravitsemus ja liikunta osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sisällytetään johtamiseen ja henkilöstön osaamista lisätään. Ravitsemussuositus jalkautetaan henkilöstölle. Työterveyshuolto kiinnittää huomiota taukotiloihin ja eväsruokailun mahdollisuuksiin työpaikkatarkastusten yhteydessä. Henkilöstön virkistyspäivä (Hevi-päivä) toteutetaan keväällä. Työnantaja toteuttaa painonpudotuskurssin ylipainoisille työntekijöille. Työnantajan osuus porrastetaan ylipainon määrän mukaan siten, että jos lihavuus on terveydellisesti merkittävä, työnantajan osuus on suurempi. Porrastus on seuraava (työterveyshuolto määrittelee painoindeksi BMI:n*): BMI 35 tai korkeampi (vaikea lihavuus), työnantaja maksaa 100 % BMI 30 tai korkeampi (merkittävä lihavuus), työnantaja maksaa 50 % Painonpudotuksen onnistumisen tukena käytetään kannustusjärjestelmää. Palkkioportaat ovat seuraavat: BMI yli 35: laihdutetusta ensimmäisestä 5 kilosta 100, tämän jälkeen jokaisesta pudotetusta lisäkilosta palkkiota 10 /kg BMI 30 35: laihdutetusta ensimmäisestä 5 kilosta 50, tämän jälkeen jokaisesta pudotetusta lisäkilosta palkkiota 10 /kg Palkkion saa normaalipainon (BMI 25) rajaan saakka. *) BMI: paino (kiloina) jaettuna pituuden (metreillä) neliöllä Mikäli henkilö on vuoden kuluttua pysynyt saavuttamassaan painossa tai on sen alapuolella, maksetaan palkkiota 100 kertakorvauksena. 2.2 Liikuntaan kannustaminen Hyvän terveyskunnon omaava ihminen suoriutuu päivittäisistä askareista sekä työtehtävistä rasittumatta liikaa. Liikunnan harrastaminen on tärkeää ihmisen kaikissa ikävaiheissa. Erityisesti työikäiset tarvitsevat liikuntaa työn vastapainoksi. Liikunta auttaa rentoutumaan ja purkamaan stressiä, sekä helpottaa työelämän vaatimuksista selviytymistä. Hyvän terveyskunnon omaava jaksaa työssä väsymättä ja riski sairastua on pienempi kuin liikuntaa harrastamattomilla. 5
Järjestetään vuosittain kuntotestausta henkilöstölle. Henkilöstön kuntotestaus koostuu UKK-kävelytestistä ja Cooperin juoksutestistä. Erityisin perusteluin voi osallistua polkupyöräergometritestiin. Kuntotestiin osallistumisesta palkitaan. Palkitsemismuotona selvitetään mahdollisuutta antaa ilmaisia uinti- ja kuntosalikäyntejä Ylöjärven uimahallilla. Testitulosten perusteella palkitaan seuraavan 5-tasoisen suoritusportaikon mukaisesti. Kuntotaso: A= erittäin hyvä B= hyvä C= keskinkertainen/kohtalainen D= keskinkertaista huonompi E= huono Kuntotason muutos Palkkio E => D 250 D => C 200 C => B 150 B => A 100 A => A 50 B => B 50 Palkkio kumuloituu kuntotason muutoksesta esim. E=>C 250 +200. Pitkäaikaisesta (3 vuotta) hyvän tai erittäin hyvän kunnon ylläpitämisestä palkitaan vuosittain päätettävällä tavalla. Kaupunki tarjoaa henkilöstölleen ilmaisia salivuoroja syksyisin ja keväisin: kolme salibandyvuoroa, joista yksi on suunnattu vain naisille. Lisäksi liikuntakeskuksella on sulkapallovuoroja ja jäähallilla pelataan kaukalopalloa. Henkilöstön oman jumpparyhmän toimintaa jatketaan vuonna 2015 Henkilöstöä kannustetaan työmatkaliikuntaan (kävely ja pyöräily). 2.3 Työturvallisuus Työturvallisuus liittyy laajempaan työhyvinvointi käsitteeseen. Työtapaturmatorjunnan ja fyysisen työympäristön kehittämisen lisäksi kiinnitetään huomiota ns. henkisen hyvinvoinnin edistämiseen. Ylöjärven kaupungin työpaikoilla tapahtuvan työsuojelutyön tavoitteena on turvallisten ja terveellisten työskentelyolosuhteiden takaaminen kaupungin henkilöstölle. Työsuojelutyö on kokonaisuus, jossa huomioidaan mm. työskentelyolosuhteisiin, työvälineisiin, ergonomiaan, tapaturmariskeihin ja työn kuormittavuuteen sekä työn riskien arviointiin liittyviä tekijöitä. Työpaikoilla tehtävä työn vaarojen kartoitus ja riskien arviointi on lähtökohta työpaikan turvallisuustoiminnalle. Kun työpaikan vaarat on kartoitettu, arvioidaan niiden aiheuttamat riskit. Riskin suuruutta määritettäessä tulee ottaa huomioon tapahtuman haitalliset seuraukset sekä todennäköisyys, jolla ne toteutuvat. Riskien arviointi tehdään 6
tarkoitukseen tehdyille lomakkeille (Ylönetti/henkilöstöpalvelut/työsuojelu). Työtapaturmien ja vaaratilanteiden tutkiminen ja niistä oppiminen edistävät myös työturvallisuutta. Ergonomialla tarkoitetaan työpisteen rakenteiden, työvälineiden, kalusteiden ja työmenetelmien kehittämistä ihmisten ominaisuuksien, toimintojen ja kykyjen mukaisiksi. Tavoitteena on, että työ voidaan tehdä aiheuttamatta työntekijän terveydelle haitallista tai vaarallista kuormitusta tai tapaturman vaaraa. Tuki- ja liikuntaelinten liiallista kuormitusta voivat aiheuttaa toistotyö, yksipuoliset työliikkeet, raskaat nostot, huonot työasennot ja työliikkeet. Perehdyttäminen ja työnopastus ovat tärkeä osa työturvallisuutta. Niiden avulla lisätään henkilöstön osaamista, parannetaan laatua, tuetaan työssä jaksamista ja vähennetään sitä kautta työtapaturmia ja sairauspoissaoloja. Sisäisen turvallisuuden suunnitelmien laadinta/päivittäminen käynnistetään. Esimiehille järjestetään koulutusta riskien arvioinnista, erityisesti psykososiaalisen kuormittumisen arviointi. Teema otetaan esille työpaikkakokouksissa. Työpaikkakohtaiset perehdytyskäytännöt tarkistetaan ja tarvittaessa niitä kehitetään. Työpisteen rakenteet ja käytettävät työvälineet valitaan, mitoitetaan ja sijoitetaan työn luonne ja työntekijän edellytykset huomioon ottaen ergonomisesti asian mukaisella tavalla. Työpaikkakohtaiset työn vaarat kartoitetaan ja riskinarvioinnit päivitetään vuosittain. Erityistä huomiota on kiinnitettävä työpaikkoihin/kiinteistöihin, joissa on useita toimijoita. 2.4 Sisäinen viestintä Viestinnän toimivuus vaikuttaa moniin asioihin, kuten siihen, miten hyvin ihmiset ovat perillä oman työyhteisönsä asioista, miten he ymmärtävät niitä ja missä määrin he kokevat, että heillä on mahdollisuuksia vaikuttaa sekä omaan että työyhteisönsä tulevaisuuteen. Viestintä vaikuttaa myös työssä viihtymiseen ja jaksamiseen. Työyhteisön toiminta perustuu monenkeskiseen viestintään, joka tarkoittaa kaikkea ihmisten välistä vuorovaikutusta, sekä kasvotusten että esimerkiksi sähköpostin tai henkilöstölehden välityksellä tapahtuvaa. Viestinnän keinoina käytetään esimerkiksi kokouksia ja palavereita, tiedotteita ja muistioita sekä sisäistä intranettiä. Viestintään osallistuvat kaikki työyhteisön jäsenet. Viestintätaitoja vaaditaan kaikilta ja jokaisella on myös vastuu toisaalta tarvitsemansa tiedon aktiivisesta etsinnästä sekä oleellisen tiedon välittämisestä työyhteisön sisällä. Virallisen viestinnän tavoitteena on, että tieto on kaikilla samaan aikaan saman sisältöisenä. Epävirallinen viestintä liittyy paitsi työhön ja työyhteisöön myös ihmisten omiin kiinnostuksen kohteisiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Virallinen ja epävirallinen viestintä nivoutuvat työyhteisössä kiinteästi yhteen. 7
Tiedonkulkua parantaa esimerkiksi: Säännölliset yksikkö- ja tiimipalaverit. Palaverikäytäntöjen ja palaverien sisältöjen kehittäminen. Palavereilla on selkä agenda ja niistä laaditaan muistiot, tarvittaessa Ylönettiin tai esim. yhteiseen sähköiseen työtilaan. Palavereihin voidaan kutsua myös muiden osastojen/yksiköiden työntekijöitä esittelemään ajankohtaisia asioita. Aktiivinen tiedottaminen Ylönetissä, kaikilla organisaation jäsenillä pääsy Ylönettiin. Siti-lehden ajankohtaisuus, lehti koko henkilöstön saatavilla mm. Ylönetin kautta. Vapaamuotoiset yhteiset tilaisuudet: kahvihetket, muu yhdessä tekeminen. 2.5 Tupakoinnin rajoittaminen Ylöjärven kaupunki oli valtakunnallisesti yksi edelläkävijöistä sekä seudullisesti ensimmäinen kuntatyönantaja, joka teki vuonna 2004 päätöksen, koskien suositusta tupakoinnin kieltämisestä työaikana. Vuonna 2009 tupakointi kiellettiin työaikana. Kielto käsittää myös muiden tupakkatuotteiden, esim. sähkötupakan ja nuuskan käytön. Lisäksi työnantaja päätti lähteä tukemaan henkilökunnan tupakasta vieroitusta. 2.6 Päihteet Tuetaan työntekijöiden tupakoinnin lopettamista tupakasta vieroituskurssin avulla harkinnan mukaan mikäli osallistujia riittävästi. Työterveyshuollon yksilöohjauksen avulla tupakointia lopettavia työntekijöitä tuetaan korvaamalla nikotiinikorvaushoidosta ja vieroitusta tukevasta lääkehoidosta 50 % enintään kolmen kuukauden ajalta. Esimiesten tehtävänä on kehityskeskustelujen yhteydessä kannustaa työntekijää tupakoinnin lopettamiseen. Esimiehiä velvoitetaan käsittelemään aihealuetta työpaikkakokouksessa. Henkilökohtaisen palkanosan eli HEKO II- arvioinnissa (kohta työetiikka/omasta työkunnosta huolehtiminen) huomioidaan työntekijän omasta terveydestä huolehtiminen ja sen osana tupakointiyöturvallisuuteen liittyy. Sääntö koskien henkilökunnan päihdeasioiden käsittelyä ja hoitoonohjausta on päivitetty vuoden 2007 alussa. Säännön liitteeksi on vuonna 2011 valmisteltu päihdeasiain hoitosopimus. Audit-kysely toteutetaan henkilöstön terveystarkastusten yhteydessä. 8
3. Henkilöstön hyvinvointisuunnitelman seuranta vuonna 2015 Hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta on henkilöstöryhmä Henryn vastuulla. Suunnitelman tavoitteiden toteutumista tarkastellaan Henryn kokouksissa. Vuoden päätyttyä toimenpiteiden toteutuminen kirjataan suunnitelmaan. Aikaisemmin henkilöstön hyvinvointisuunnitelma on ollut osa koko kaupungin hyvinvointisuunnitelmaa, joka on käsittänyt myös koko palvelutoiminnan. Vuonna 2014 henkilöstön osuus irrotettiin omaksi kokonaisuudeksi ja palvelutoiminnan osalta siirryttiin sähköiseen hyvinvointikertomus järjestelmään. 9