NÄIN TEEN PERUKIRJAN Pertti Puronen TALENTUM HELSINKI 2013
5., uudistettu painos Talentum Media Oy ja Pertti Puronen ISBN 978-952-14-2093-1 ISBN 978-952-14-2137-2 (sähkökirja) Kansi ja taitto: Lapine Oy BALTO print, Liettua 2013 Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi
ALKUSANAT ALKUSANAT Näin teen perukirjan 5. painoksen kirjoittaminen tuli ajankohtaiseksi sen jälkeen, kun edellinen painos oli lähes loppuunmyyty. Kirja on ottanut paikkansa ja osoittanut tarpeellisuutensa perunkirjoitusta koskevana käytännöllisenä peruskirjana. Perunkirjoitus on toimitus, johon lähes jokainen meistä joskus elämänsä aikana törmää. Vielä muutama vuosikymmen sitten perunkirjoitus oli juhlallinen tilaisuus, johon liittyi jo sen luonteen takia jotain erityistä. Nykyään sen kuva arkistuneessa maailmassamme on toinen. Perunkirjoitus on yhä useammin vain yksi kuolintapaukseen liittyvä pakollinen toimenpide toisten joukossa. Tosin olen ollut huomaavinani, että sen merkitys ja ennen kaikkea sen muoto ja sisältö ovat saaneet aiempaa korostuneemman merkityksen. Siitä huolimatta yhä useammin perukirjan tekee joku pesän osakkaista. Tähän tarpeeseen tämä kirja on kirjoitettu. Ja vaikka perukirjaa ei lopulta päättäisikään itse laatia, pitäisi pesän osakkaana olla jollain tavalla perillä perukirjaa koskevista määräyksistä ja niiden merkityksestä. Hankalissa tapauk- 5
NÄIN TEEN PERUKIRJAN sissa ja suurissa pesissä perunkirjoitus kuitenkin toimitutetaan edelleen usein lakimiehellä tai muulla ammattilaisella. Perukirjalla on kaksinaisluonne: toisaalta se palvelee jäämistön osakas- ja omaisuusluettelona ja toisaalta perintöveroilmoituksena. Vaikka perukirjalla ei jäämistöasiakirjana olekaan ns. legitimaatiovaikutusta se ei siis perusta kenellekään oikeuksia, sillä on näissä molemmissa suhteissa käytännössä merkittävä asema. Perukirjaan tehtyjä kirjauksia pidetään nimittäin oikeina niin kauan, kunnes toisin osoitetaan. Sen, joka väittää, etteivät kirjaukset vastaa esimerkiksi omaisuusesineiden oikeita omistussuhteita, on näytettävä väitteensä toteen. Kirjan liitteenä on perukirjalomake, jota voi sellaisenaan käyttää perukirjan tekemiseen. Lomakkeen täyttämisen helpottamiseksi sen marginaaleihin on merkitty täyttöohjeita ja viittaus siihen kirjan kohtaan, missä kyseistä asiaa käsitellään. Jos kohtaat perunkirjoituksen tekemisessä ongelmia, joihin et löydä kirjasta vastausta tai olet muuten epävarma, älä epäröi ottaa yhteyttä paikkakuntasi verotoimistoon tai muuhun asiantuntijaan. Asiat kyllä selviävät kysymällä. Jos tunnet tarvetta perehtyä perunkirjoitukseen syvällisemmin, suosittelen seuraavia teoksia: Aarnio, Kangas, Puronen, Räbinä, Perunkirjoitusopas ja sen verotusseuraamukset (2011) ja Puronen, Perintö- ja lahjaverotus (2011). Kun kirjan kohderyhmänä ovat ensi sijassa maallikot, joille oikeudellinen terminologia ja kielenkäyttö ovat vieraita, kirjan kieleen on yritetty kiinnittää erityistä huomiota. Tässä tarkoituksessa olen liittänyt kirjan loppuun sanaston selittämään kirjassa käytettyä terminologiaa. Keskeisenä tavoitteena on myös ollut kirjoittaa kirja, joka mahdollisimman hyvin kuvaa sitä, miten asiat käytännössä etenevät. Merkittävä on ollut myös Sisä-Suomen verotoimistossa työskentelevien perintöverotuksen ammattilaisten panos. Tämän painoksen 6
ALKUSANAT osalta haluan erikseen mainita Mirjami Vuoren ja Sirpa Saaren. Kiitos teille. Kiitän myös Talentum Media Oy:tä, kun se taas kerran on ottanut kirjani kustannettavakseen, sekä erinomaista kustannustoimittajaani Anttoni Pihlajamäkeä. Toivottavasti tulos vastaa käyttäjäkunnan tarpeita ja odotuksia. Tampereella lokakuussa 2013 Pertti Puronen 7