Lisääntyminen BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma
säilyä hengissä ja lisääntyä kaksi tapaa lisääntyä suvuton suvullinen suvuttomassa lisääntymisessä uusi yksilö syntyy ilman sukusoluja suvullisessa lisääntymisessä jälkeläinen syntyy sukusolujen avulla
Suvuton lisääntyminen syntyvät jälkeläiset perimältään emoyksilön kaltaisia (yleensä) klooni yksilöiden väliset erot ympäristön tai mutaatioiden aiheuttamia vaivattomampi tapa lisääntyä kuin suvullinen lisääntyminen sukusoluja ei tarvitse tuottaa eikä levittää lisääntymiskumppaneita ei tarvitse etsiä yksipuolinen populaatio on kuitenkin haavoittuvainen äkillisissä ympäristömuutoksissa
suvuton lisääntyminen tyypillistä yksisoluisilla eliöillä suvuttoman lisääntymisen tapoja jakautuminen > bakteerit monistuminen > malarialoisio kurotuminen (silmikoituminen) > hiivasienet
myös kasveilla suvuton lisääntyminen yleistä jne... itiöt maavarsi rönsyt juurivesat
suvuton lisääntyminen harvinaisempaa eläimillä kuin kasveilla yksinkertaiset eläimet pystyvät lisääntymään suvuttomasti jakautumalla, kuroutumalla jne suvuton lisääntyminen vaatii eläimiltä hyvää regeneraatiokykyä, joten siksi se ei onnistu monimutkaisemmilta eläimiltä.
Suvullinen lisääntyminen useimmat monisoluiset eliöt lisääntyvät suvullisesti sukusolujen avulla tuottavat sukusoluja siittiöt, siitepölyhiukkaset munasolut sukusolut yhdistyvät hedelmöityksessä
sukusoluissa on vain puolet kromosomimäärästä miksi? sukusolujen synty = meioosi
sukusolu syntyvät kasveilla heteissä ja emeissä eläimillä sukupuolirauhasissa (kivekset ja munarauhaset)
Hedelmöitys hedelmöitykseen johtaa kasveilla pölytys eläimillä siitos hedelmöityksessä sukusolut yhtyvät ja hedelmöittyneen munasolun kromosomimäärä on taas normaali (sukusoluissa vain puolet kromosomeista) hedelmöitykselle on tyypillistä sattumanvaraisuus tuottaa uusia ominaisuusyhdistelmiä kromosomeista ja geeneistä syntyy muuntelua (muuntelu on tärkeää evoluution kannalta!)
Siitos eläimillä siitos johtaa hedelmöitykseen useilla eläimillä pariutumiseen liittyy monimutkainen parittelukäyttäytyminen varmistetaan kuuluminen samaan lajiin seksuaalivalinta (yksilöiden paremmuus) parittelukumppanin valinta voi olla myös sattumanvaraista
siitos voi olla ulkoinen hedelmöitys tapahtuu ruumiin ulkopuolella kalat, sammakkoeläimet siitos voi olla sisäinen sukusolut yhtyvät naaraan lisääntymiselimistössä esim. nisäkkäät, linnut, matelijat
useimmat eläimet ovat yksineuvoisia tuottavat vain yhdenlaisia sukusoluja poikkeuksia ovat mm. lierot ja kotilot, jotka ovat kaksineuvoisia l hermafrodiitteja yksilö tuottaa sekä siittiöitä että munasoluja tutkimusten mukaan suosivat kuitenkin toisten yksilöiden tuottamia sukusoluja
Pölytys kukan rakenne
pölytys itsepölytys ristipölytys pölytyksen jälkeen tapahtuu hedelmöitys
Sukupolvenvuorottelu jotkut lajit lisääntyvät vuorotellen suvullisesti tai suvuttomasti varmistetaan jälkeläisten suuri määrä varmistetaan riittävä perinnöllinen muuntelu kasveista esim. sammalet ja sanikkaiset, eläimistä korvameduusat
Partenogeneesi partenogeneesi on lisääntymistä ilman hedelmöitystä lasketaan suvulliseksi lisääntymiseksi, koska lähtökohtana on munasolu partenogeneesiä esiintyy kasveilla ja hyönteisillä mehiläiskoiraat syntyvät partenogeneesin kautta jotkut kalat, sammakko- tai liskolajit voivat lisääntyä partenogeneettisesti nisäkkäillä ei esiinny partenogeneesia
Jälkeläismäärä ja jälkeläisistä huolehtiminen eri lajit tuottavat eri määrän jälkeläisiä lajeilla on erilaisia lisääntymisstrategioita osa lajeista tuottaa vähän jälkeläisiä ja huolehtii niistä osa lajeista tuottaa paljon jälkeläisiä ja ei huolehdi niistä jälkeläisten henkiinjäämistä kuvataan eloonjäämiskuvaajilla