HALLINTOVIRANOMAISEN OHJE KORJAAVAT TOIMENPITEET RAKENNERAHASTOISTA MYÖNNETYISSÄ EU- OSARAHOITTEISISSA TUISSA

HALLINTOVIRANOMAISEN OHJE KORJAAVAT TOIMENPITEET RAKENNERAHASTOISTA MYÖNNETYISSÄ EU- OSARAHOITTEISISSA TUISSA 7.7.2011

Hallintoviranomaisen ohje / Korjaavat toimenpiteet rakennerahastoista myönnetyissä EU-osarahoitteisissa tuissa 7.7.2011 Sisällys 1 JOHDANTO...6 1.1 Yleistä korjaavista toimenpiteistä...7 2 KORJAAVIEN TOIMENPITEIDEN PROSESSI...9 3 PÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄT SELVITYKSET...10 3.1 Määräaika korjaavissa toimenpiteissä...10 3.2 Tuensaajan kuuleminen...10 4 KESKEISET KORJAAVAT TOIMENPITEET...11 4.1 Tuen maksamisen keskeyttäminen...12 4.2 Tuen oma-aloitteinen palautus...13 4.3 Tuen maksamisen lopettaminen...14 4.4 Tuen takaisinperintä...14 4.4.1 Koron ja viivästyskoron periminen...14 4.4.2 Perinnän kohtuullistaminen...15 4.4.3 Takaisinperintäpäätöksen täytäntöönpano...15 4.4.4 Kuittaaminen toteutusmenetelmänä...16 4.5 Tuen määrääminen palautettavaksi...17 4.6 Rahoitusosuuden peruuttaminen tukiohjelmasta...18 5 KORJAAVIEN TOIMENPITEIDEN HALLINNOINTI...20 5.1 Perityn tai palautetun tuen kirjaamismenettelyt...20 5.2 Tukikelvottomien rahoitusosuuksien korjaaminen...21 5.3 Saatavien seuranta...23 5.4 Tukikelvottomien erien vaikutus projektirahoituskehykseen...23 5.5 Perusteet toimenpiteiden rekisteröimiselle tietojärjestelmiin...24 6 TIEDOTTAMINEN JA RAPORTOINTI HAVAITUISTA VIRHEISTÄ...25 6.1 Toimintavelvoitteet...25 7 MAHDOLLISET MUUT TOIMET...26 7.1 Ulosotto ja saatavan valvominen konkurssissa...26 7.2 Toiminta epäiltäessä rikosta...26 8 SÄÄNNÖSTEN SOVELTAMINEN KORJAUSTOIMISSA...28 2

8.1 Euroopan Unionin lainsäädäntö...29 8.2 Kansallinen lainsäädäntö...31 8.2.1 Rakennerahastolaki, viranomaistehtävät ja toimivalta...31 8.2.2 Valtionavustuslaki takaisinperinnässä...31 8.2.3 Muita toimivaltaa ja takaisinperintää koskevia lakeja...33 8.2.4 Hallintolain soveltaminen korjaavissa menettelyissä...33 PÄÄTÖSJÄLJENNÖS...5 PÄÄTÖSJÄLJENNÖS...3 LIITTEET: LIITE 1 Prosessikaavio / Välittävän viranomaisen korjaava toiminta/tehtävät LIITE 2 Prosessikaavio / Keskeiset korjaavat menettelyt / Varsinaiset korjaavat toimenpiteet LIITE 3 Prosessikaavio / Keskeiset korjaavat menettelyt, selvitettävät asiat LIITE 4 Tuen takaisinperintäpäätös, lomake-esimerkki LIITE 5 Tuen peruuttamispäätös, lomake-esimerkki. 3

NÄMÄ OHJEET PERUSTUVAT SEURAAVAAN EU- TASON JA KANSALLISEN TASON LAINSÄÄDÄNTÖÖN EU- SÄÄDÖKSET NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1083/2006, muut. 1341/2008, 284/2009 ja 539/2010, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä, myöhemmin yleisasetus. EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1080/2006, muut. 397/2009 ja 437/2010, Euroopan aluekehitysrahastosta, myöhemmin EAKR -asetus. EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1081/2006, muut. 396/2009, Euroopan sosiaalirahastosta, myöhemmin ESR -asetus. KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1828/2006, muut. 846/2009 ja 832/2010, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 ja Euroopan aluekehitysrahastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1080/2006 täytäntöönpanoa koskevista säännöistä, myöhemmin täytäntöönpanoasetus). NEUVOSTON ASETUS (EY, Euratom) N:o 2988/95 Euroopan yhteisön taloudellisten etujen suojaamisesta, myöhemmin väärinkäytösasetus. NEUVOSTON ASETUS (EY, Euratom) N:o 1605/2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta, myöhemmin varainhoitoasetus. NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 659/1999, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 88 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä. 4

KANSALLISIA SÄÄDÖKSIÄ Rakennerahastolaki (1401/2006, muut. 1653/2009) Valtionavustuslaki (688/2001, muut. 1077/2005) Hallintolaki (434/2003, muut. 1408/2009 ja 581/2010) Laki valtion talousarvioista (423/1988 muut. 1653/2009), myöhemmin talousarviolaki Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta (1652/2009) ja Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta (1695/2009) Laki alueiden kehittämisestä (602/2002, muut. 1651/2009) Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi (1336/2008, muut. 992/2009 ja 1531/2009), myöhemmin yritystukilaki Korkolaki (633/1982) ja laki korkolain muuttamisesta (340/2002) Laki saatavien perinnästä (513/1999) Laki verojen ja maksujen täytäntöönpanosta (706/2007) Hallintolainkäyttölaki (586/1996) Laki valtiontalouden tarkastusvirastosta (VTV) (676/2000) Rikoslaki (769/1990) MUITA OHJEITA TEM 1160/023/2008, 31.10.2008. Ohje välittävien toimielimien itse toteuttamista ESR- hankkeista. Todentamisviranomaisen ohje dnro TEM/3052/00.03.05.02/2009. sääntöjenvastaisuusilmoitusten tekemistä ohjelmakaudella 2007 2013. Rakennerahastoja koskeva hallintoviranomaisen ohje 01/2009 dnro 645/023/2009, muut. TEM/3369/09. 10.02/2010. Hallintoviranomaisen yleisohje 02/2009 dnro 645/023/2009 paikan päällä tehtävistä tarkastuksista. Mahdollinen muu tukijärjestelmän mukainen kansallinen erityislainsäädäntö ja ohjeistus. Muut ohjeet, kirjeet ja säädökset koskien tukikelpoisuutta, tietojärjestelmiä, menoilmoituksia ja kirjausmenettelyjä. Guidance Document COCOF 09/0014/02-EN 5

1 JOHDANTO Tämä ohje on tarkoitettu rakennerahastolain 9 :ssä säädetyille rakennerahastovaroja välittäville toimielimille, kun ne suorittavat rakennerahastolain 44 :ssä säädettyjä tuen käytön valvontaan liittyviä tehtäviä tai perivät takaisin niiden käyttöön rakennerahastolain 10 :n osoitetuista ja rakennerahastoasetuksen 8 :n mukaisesti jaetuista valtion talousarvion määrärahoista myönnettyä tukea. Tässä hallintoviranomaisen ohjeessa esitetään pääperiaatteet varojen käyttöön liittyvistä korjaavista toimista ja niissä noudatettavista keskeisistä menettelyistä. Ohje koskee Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyys -tavoitteen sekä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) että Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) toimenpideohjelmia. Tavoitteena on selkeyttää ja yhtenäistää korjaavia toimenpiteitä koskevia menettelyjä välittävissä toimielimissä. Välittävät toimielimet voivat rakennerahastotehtäviä suorittaessaan toimia rakennerahastohankkeissa eri rooleissa eli rahoittajana, maksajana, korjaavien toimenpiteiden tekijöinä ja hankkeiden toteuttajina. Näihin eri rooleissa suoritettuihin rakennerahastotehtäviin sovelletaan lisäksi mitä muussa lainsäädännössä säädetään. EU:n lainsäädännössä asetetun tehtävien eriyttämisvaatimuksen vuoksi ja toiston välttämiseksi jäljempänä käytetään termiä rahoittaja, kun välittävä toimielin tekee rakennerahastotuen myöntämiseen liittyviä tehtäviä ja maksaja, kun välittävä toimielin tekee rakennerahastotuen maksatukseen liittyviä tehtäviä. Korjaavien toimenpiteiden tekijästä käytetään termiä jatkotoimenpiteen tekijä. Kussakin tukijärjestelmässä ja hanketyypissä sovelletaan korjaavien toimenpiteiden perusteina ensisijaisesti ko. tukea koskevaa erityislainsäädäntöä, mikäli sellaista on. Erityislainsäädännön puuttuessa sovelletaan rakennerahastolakia ja valtionavustuslakia. Tässä ohjeessa käytetään korjaustoimenpiteisiin sovellettavina yleisesimerkkeinä rakennerahastolakia (1401/2006) kansallisena, tukea myöntäneen viranomaisen tehtävät sisältävänä lakina ja valtionavustuslakia (688/2001) toimivallan ja toimeenpanon perusteet sisältävänä lakina. Muilta osin ohje perustuu sekä EU- että kansallisen tason lainsäädäntöön, joilla molemmissa säädellään korjausvelvoitteita ja tukien takaisinperintää koskevia toimenpiteitä. EU- osarahoitteisten rakennerahastotukien rahoitusta koskevat korjaukset ja oikaisut sekä takaisinperinnät toimeenpannaan kansallisten lakien perusteella. Toimeenpanon tulee tapahtua samalla myös jäsenvaltiota sitovan yleisasetuksen EY 1083/2006 mukaisesti, kuten sen 12 artiklassa säädetään. Se laki jonka perusteella tuki on myönnetty, määrittää pääsääntöisesti korjaavien toimenpiteiden ja takaisinperintöjen perusteet. Kuitenkin, jos kansallinen laki ja EU- asetukset määrittävät samasta asiasta eri tavoin, noudatetaan sitä säädöstä joka on tiukempi. Ennen 1.1.2010 myönnettyyn tukeen sovelletaan tuen myöntämisaikana voimassa olleita säännöksiä. Tähän ohjeeseen on tehty 1.1.2010 voimaan tulleesta aluehallintouudistuksesta johtuvia muutoksia. Huomioon on otettu myös EU- lainsäädäntö ja sen soveltaminen kansallisten lakien rinnalla siellä missä asetusten ensisijaisuus kansalliseen lainsäädäntöön nähden tätä edellyttää. Edelliseen korjausohjeeseen verrattuna lukujen järjestystä ja sisältöä on muutettu ja ohjeeseen on lisätty sisällysluettelo sekä liitteenä prosessikuvaukset keskeisistä toimenpiteistä. 6

1.1 Yleistä korjaavista toimenpiteistä Tähän kohtaan on koottu tiivistetysti korjaavien toimenpiteiden toimeenpanoa koskevia keskeisiä asioita joita ohjeessa käsitellään toisaalla yksityiskohtaisemmin: a) Viranomaisen korjausvelvoite b) Toimintavaltuudet jatkotoimenpiteisiin c) Tapahtumien dokumentointi d) Hallintopäätöksen tekeminen e) Erilliset päätökset: maksaminen + korjaustoimet / takaisinperintä f) Päätöksessä ilmoitettavat tukikelvottomuustiedot g) Rahoitusosuuksien korjaaminen h) Perintäpäätöksen sisältö a) Tuen myöntäneen välittävän viranomaisen on määrättävä perusteeton tuki perittäväksi takaisin tai palautettavaksi hallinnollisella päätöksellä, mikäli tukea ei ole palautettu vapaaehtoisesti. Tukikelvottomien kustannusten korjausvelvoite koskee kaikkia kansallisten lakien tukikelvottomiksi ja / tai EU:n asetusten säännönvastaisiksi määrittämiä menoja ja toimintaa sekä ulkopuolisen hanketoteuttajan toteuttamissa että itse toteutettavissa hankkeissa. b) Korjaustoimissa toimivaltuudet kuulemisen ja päätöksen tekemiseen ovat sillä, jonka tehtäviin kuuluvat tuki- ja maksupäätöksistä aiheutuvat jatkotoimenpiteet. Mahdollinen esteellisyys asian käsittelyyn on myös aina otettava huomioon. Rahoituspäätöksistä eli tuen myöntämisestä vastaa rahoittaja ja maksupäätöksistä vastaa maksaja. Itse toteutettavissa hankkeissa on huomattava, että tukiprosessissa noudatetaan kaikilta osin tähän määrättyä tehtävänjakoa, vastuita ja tehtävien eriyttämistä joka poikkeaa viranomaisen muusta hallinnollisesta, hallinto- ja valvontajärjestelmän mukaisesta tehtävänjaosta. c) Kaikki tapahtumat tulee dokumentoida ja rekisteröidä tietojärjestelmiin. d) Asian ratkaiseva hallintopäätös on tuensaajan oikeusturvan toteuttamiseksi tehtävä kirjallisena. Päätös on perusteltava, ja siinä on oltava toimivaltasäännös takaisinperintään sekä laintasoinen säännös takaisinperinnän perusteesta. Päätös on allekirjoitettava, ja siihen tulee liittää tiedot muutoksenhakumahdollisuudesta. Myös tuen omaehtoisesta palauttamisesta tehdään hallinnollinen palautuspäätös, joka sisältää palautuksen perusteet ja palautetulle pääomalle lasketut korot samalla tavoin kuin itse toteutettavia hankkeita koskeva palauttamismääräys ja muita koskeva takaisinperintäpäätös. e) Tehtävien eriyttämiseen, toimivaltaan ja oikeusturvaan perustuen takaisinperintä ja maksaminen on ratkaistava eri päätöksillä. Kuitattaessa takaisinperittävä jäljellä olevasta tuesta tulee takaisinperinnästä olla erillinen, perintäperusteet ja muutoksenhakumahdollisuuden sisältävä päätös. Maksusta josta perittävä kuitataan, tulee olla oma, tukikelpoisuusratkaistu päätöksensä. f) Takaisinperintäpäätöksessä ilmoitetaan tukikelvoton kokonaiskustannus ja tähän perustuva takaisinperittävä tuki, joka sisältää julkisena tukena sekä EU:n että kansallisen vastinrahoituksen osuudet. 7

g) Takaisinperintöjen, palautusten ja peruutusten yhteydessä pitää vähentää EU:n ja valtion vastinrahoituksen osuuksien lisäksi myös kuntarahoitusta sekä muuta julkista ja yksityistä rahoitusta, mikäli nämä rahoitusosuudet kuuluvat hankkeen rahoitussuunnitelmaan ja näitä rahoituslajeja on ehtinyt hankkeessa kertyä maksatuksina. h) Perintäpäätöksestä tulee ilmetä ainakin seuraavat seikat: Tuen saajan / projektin yksilöintitiedot Havaittu puute tai virhe ja muu asiaan liittyvä selvitys; Asian ratkaisu, päätöksen perustelut Välittävän toimielimen toimivaltaperuste takaisinperintään (laki ja ); Takaisinperinnän peruste (laki ja ); Tukikelvottoman kustannuksen määrä Takaisinperittävän tuen määrä (sis. EU- ja valtion vastinrahoituksen osuudet) Eräpäivä Koronmaksuvelvollisuus ja koron määrä Palauttamisvelvollisuuden laiminlyömisestä mahdollisesti aiheutuvat seuraukset (viivästyskorko, oikeudelliset seuraamukset) Mahdolliset perintäkulut Tili, jonne saatava maksetaan; sekä Muutoksenhakuosoitus Projektikoodi + projektin nimi Ohjelma Alueosio Viranomainen Maksatuspäätös johon palautus kohdistuu / valtuusvuosi, alkuperäinen maksuvuosi, palautuksen kirjaus (oikaisukirjaus/tulomomentti, kuittaus) Päätöksen päivämäärä Allekirjoitus 8

2 KORJAAVIEN TOIMENPITEIDEN PROSESSI Korjaavat toimenpiteet voivat kohdistua sekä toimintaan että käytettyihin varoihin. Korjaaviin toimenpiteisiin voi kuulua seuraavia prosessin vaiheita: Asian selvittäminen, toimenpidepäätös, päätöksen toimeenpano ja toimeenpanon seuranta. Asian selvittäminen: Korjaavien toimenpiteiden lähtökohtana on havainto tai epäily tuen myöntämiseen tai maksamiseen liittyvästä virheestä. Havainnon perusteella selvitetään, onko korjaaviin toimenpiteisiin perusteita. Selvittämisen ajaksi asiassa toimivaltainen viranomainen voi tarvittaessa keskeyttää maksatuksen. Aina ei havainnon johdosta synny tarvetta varsinaisille korjaaville toimenpiteille. Kyse voi olla myös esim. tarkastushavainnosta, jolla ei ole taloudellista merkitystä ja joka korjaantuu huomautuksen avulla esim. muuttamalla vastaisuudessa menettelytapoja. Tehty selvitys ja sen tulos on silti dokumentoitava. Asian selvittämiseksi ja varmistamiseksi voidaan tuensaajalle ensin lähettää esim. maksua koskien selvityspyyntö, mikä tarjoaa myös mahdollisuuden tuen omaaloitteiseen palauttamiseen. Mikäli on varmistunut että kyse on tukikelvottomasta kustannuksesta eikä perusteetonta tukea palauteta oma-aloitteisesti, on viranomaisen määrättävä perusteeton tuki palautettavaksi. Tätä ennen on selvittää määräajat ja noudatettava niitä. Korjausvelvoite koskee sekä ulkopuolisen hanketoteuttajan hankkeita että itse toteutettavia hankkeita, kaikkea tukikelvotonta menoa ja toimintaa. Toimenpidepäätös: Havaintoihin, asiaselvitykseen ja tilannearvioon perustuen tehdään korjaustoimenpideratkaisu ja edellisiin perustuva kirjallinen päätös. Jos kyseessä on sääntöjenvastainen, perusteeton tuki, tulee esim. päättää tuen maksamisen lopettamisesta ja periä perusteeton tuki takaisin. Ennen päätöksen tekemistä on tuensaajaa kuultava asiasta kirjallisesti ja varattava hänelle tilaisuus antaa asiasta vastineensa. Hallintolain 36 mukaisesti asianomaiselle on ilmoitettava kuulemisen tarkoitus sekä se, mistä seikoista selvitystä pyydetään. Asia ratkaistaan kuulemisen jälkeen. Mikäli asian selvittämisen seurauksena on perittävä takaisin perusteetonta tukea, tekee toimivaltainen viranomainen tästä kirjallisen hallintopäätöksen. Päätöstiedot viedään Valtteri-tietojärjestelmään josta ne siirtyvät edelleen EURA 2007 järjestelmään, tai muissa tietojärjestelmissä siten kuin asiasta erikseen ohjeistetaan. Päätöksen toimeenpano: Päätökseen sisältyvät tiedot tapahtumista, takaisinperinnän perusteista, kuulemisesta, koroista ja mahdollisesta kohtuullistamisesta sekä perittävästä summasta. Näiden lisäksi ilmoitetaan, millä menetelmällä päätöksen mukainen perusteettoman tuen palauttaminen toteutetaan eli päätös toimeenpannaan. Päätöksessä voidaan tällöin ilmoittaa esim. takaisin perittävä summa, tilitiedot ja maksupäivä, tai perittävä summa, joka kuitataan vielä jäljellä olevista tuensaajan saatavista. Jos suoritusta ei saada, voidaan saatavaa periä suoraan ulosottoteitse Toimeenpanon seuranta: Korjaaviin menettelyihin sisältyvät myös perusteettoman tuen havaintoon ja palauttamiseen liittyvät tiedottamis- ja raportointivelvoitteet. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava sääntöjenvastaisuuksista ja väärinkäytöksistä siten kuin näitä koskevat erilliset ohjeet viranomaista velvoittavat. Viranomaisella on velvoite tehdä asian niin vaatiessa rikosilmoitus jolla käynnistetään rikosoikeudelliset prosessit, ja ryhtyä tarvittaessa myös virkamiesoikeudellisiin toimiin. 9

3 PÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄT SELVITYKSET 3.1 Määräaika korjaavissa toimenpiteissä Välittävän toimielimen tulee toimissaan noudattaa kansallisessa lainsäädännössä ja tukipäätöksessä olevia määräaikoja, mikäli esim. EY:n toimen pysyvyyttä määrittävistä säännöksistä (EY 1983/2006 57 artikla) ei muuta johdu. Jos muualla ei määräajoista säädetä, niin tällöin sovellettavaksi tulee valtionavustuslaki. Sen 28 :ssä asetetaan 2 vuoden määräaika maksatuksen keskeyttämis-, lopettamis- ja takaisinperintäpäätöksen tekemiselle siitä lukien kun valtionapuviranomaisen tietoon on tullut seikka, jonka nojalla valtionavustuksen maksamisen keskeyttämiseen, lopettamiseen tai takaisinperintään voidaan ryhtyä. Takaisinperintään ei saa enää ryhtyä kymmenen vuoden kuluttua avustuksen tai sen viimeisen erän maksamisesta, tai mikäli valtionavustuksen käyttämiselle on asetettu määräaika, kuten yleisasetuksen 57 artiklaan perustuva määräaika tai investointihankkeessa mahdollinen tätä pidempi määräaika, kymmenen vuoden kuluttua tämän ajan päättymisestä. 3.2 Tuensaajan kuuleminen Hallintolain mukaisesti tuensaajaa on kuultava kirjallisesti, ja annettava mahdollisuus vastineen antamiseen. Vastine pyydetään kirjallisesti, ja vastinepyynnössä on mainittava että asiaa koskeva päätös voidaan tehdä siitä riippumatta antaako tuensaaja vastineensa määräajassa. Kuulemiskirje selvityspyyntöineen toimitetaan tuensaajalle hallintolain tiedoksiannossa noudatettavan menettelyn mukaisesti siten kuin tiedonannosta 59 :ssä ja todisteellisesta tiedonannosta 60 :ssä säädetään. Annettava vastine kuulemiseen tai selvityspyyntöön palautetietoineen tulee toimittaa välittävälle viranomaiselle kohtuullisessa ajassa. Yleensä kohtuulliseksi ajaksi katsotaan 2 viikkoa. Toimivaltuudet kuulemisen ja päätöksen tekemiseen ovat sillä, jonka tehtäviin kuuluvat tuki- ja maksupäätöksistä aiheutuvat jatkotoimenpiteet. Selvitys- ja vastinepyynnöstä tulee ilmetä yleisten yksilöintitietojen lisäksi ainakin: havaittu puute tai virhe ja muu asiaan liittyvä selvitys; kuulemisen tarkoitus yksilöinti, mistä seikoista selvitystä pyydetään määräaika, johon mennessä tuensaajan edellytetään ottavan kantaa esitettyihin asioihin ja/tai palauttavan tuen korkoineen; maininta, että vastaamatta jättäminen ei estä asian käsittelyä palauttamisvelvollisuuden laiminlyömisestä mahdollisesti aiheutuvat seuraukset (viivästyskorko ja mahdollisuus takaisinperintään) 10

4 KESKEISET KORJAAVAT TOIMENPITEET Keskeiset korjaavat toimenpiteet ovat: 1. Tuen maksamisen keskeyttäminen 2. Tuen oma-aloitteinen palautus 3. Tuen maksamisen lopettaminen 4. Tuen takaisinperintä (ulkopuolinen hanketoteuttaja) 5 Tuen määrääminen palautettavaksi (itse toteutettavat hankkeet) 6. Julkisen rahoitusosuuden peruuttaminen Tuen maksamisen keskeyttämiseen, oma-aloitteiseen palautukseen ja lopettamiseen sovelletaan kansallisia säännöksiä. Tuen takaisinperintä ja palautettavaksi määrääminen tapahtuvat nekin yleensä kansallisten säännösten perusteella. Tukikelvottomana perityn ja palautetun tuen osuus tulee lisäksi peruuttaa tukiohjelmasta. Yleisasetuksen 98 ja 70 artiklan mukaisesti jäsenvaltion on tehtävä tarpeelliset oikaisut havaittuihin sääntöjenvastaisuuksiin ja perittävä takaisin aiheettomasti maksetut määrät. Komission ohjeen 1 mukaisesti jäsenvaltio voi tehdä korjaavan rahoitusoikaisun sellaiseen jo menoilmoituksessa komissiolle ilmoitettuun tukierään, joka on todettu tai jota epäillään virheelliseksi. Jäsenvaltio voi tehdä rahoitusoikaisun perusteettoman tuen palauttamiseksi kahdella eri tavalla, joissa toteutettavien menettelyjen järjestys voi olla käänteinen toisiinsa nähden. Menettelyt sisältävät tukikelvottoman erän perimisen tuensaajalta ja tästä tukikelvottomasta erästä tehtävän, rakennerahastovaroihin varatun julkisen rahoitusosuuden vähentämisen eli peruuttamisen, joka tapahtuu jäsenvaltion menoilmoituksessa komissiolle. Jäsenvaltio voi: 1. Ryhtyä ensin välittömiin takaisinperintätoimiin, ja ilmoittaa vasta toteutuneen perintäprosessin jälkeen ko. tukierän vähennys menoilmoituksella komissiolle. 2. Ensin peruuttaa välittömästi säännönvastaisen julkisen tuen osuus menoilmoituksessa komissiolle ja ryhtyä vasta sen jälkeen asianmukaisiin palautus- tai perintätoimiin. Välittävän toimielimen tehtävänä on huolehtia, että tuen palauttamista ja takaisinperintää edellyttävissä tapauksissa ryhdytään välittömiin toimiin. Korjaavaa rahoitusoikaisua koskevan päätöksen ja siihen liittyvät jatkotoimenpiteet tekee lain mukaan toimivaltainen viranomainen. Muutoin korjaavia toimenpiteitä suorittavien tehtävien järjestämisessä tulee ottaa huomioon tehtävien eriyttämisestä annetut EU- säädökset sekä muu ohjeistus. 1 Guidance Document COCOF 09/0014/02-EN 11

4.1 Tuen maksamisen keskeyttäminen Maksatuksen keskeyttäminen on tarkoitettu väliaikaiseksi, lähinnä poikkeukselliseksi, turvaamistoimeksi jonka avulla maksaminen on mahdollista tarvittaessa keskeyttää asian tarkemman selvittämisen ajaksi. Maksatuksen keskeyttämiseksi riittää perusteltu epäily mahdollisesti tukikelvottomista kustannuksista. Valtionapuviranomaisella on oikeus ja EU:n lainsäädännön perusteella myös velvollisuus keskeyttää maksatus asian selvittämisen ajaksi, mikäli valtionavustuksen toimeenpano näyttäisi olevan ristiriidassa EU:n lainsäädännöstä johtuvien vaatimusten kanssa. Mikäli muusta laista ei muuta johdu, sovelletaan keskeyttämisperusteisiin valtionavustuslakia. Välittävä viranomainen voi määrätä maksatuksen keskeytettäväksi valtionavustuslain 19 perusteella, jos 1) on perusteltua aihetta epäillä, että valtionavustuksen saaja ei menettele 12 4 momentissa taikka 13 tai 14 :ssä tarkoitetulla tavalla: valtionavustuksen saaja ei anna avustuksen maksamiseksi oikeita ja riittäviä tietoja (12 4 momentti) avustusta käytetään muuhun kuin sille määriteltyyn käyttötarkoitukseen (13 1 momentti) valtionavustuksen saaja ei noudata valtionavustuspäätöksen ehtoja ja rajoituksia(13 2 momentti) valtionavustuksen saaja saadessaan avustusta tietyn omaisuuden hankintaan tai perusparannukseen, käyttää tukea pysyvästi muuhun kuin valtionavustuspäätöksessä määriteltyyn käyttötarkoitukseen(13 3 momentti) tai luovuttaa omistus- tai hallintaoikeuden toiselle omaisuuden käyttöaikana (valtionavustuslaki 13 4 momentti) valtionavustuksen saaja ei ole antanut valvontaa varten oikeita ja riittäviä tietoja (14 1 momentti) valtionavustuksen saaja ei ole viipymättä ilmoittanut muutoksesta, jolla on vaikutusta valtionavustuksen käyttötarkoitukseen tai muuhun valtion-avustuksen käyttöön liittyvästä seikasta (14 2 momentti); tai 2) ne perusteet, joilla valtionavustus on myönnetty, ovat olennaisesti muuttuneet (14 2 mom) tai 3) Euroopan yhteisön lainsäädännössä edellytetään maksamisen keskeyttämistä (22 3 mom) Hallintolain 43 46 mukaisesti ja tuensaajan oikeusturvan toteuttamiseksi hallintoasiassa hallintopäätös on tehtävä kirjallisena, ja siihen tulee liittää perustelujen lisäksi tiedot muutoksenhakumahdollisuudesta. Tuen maksamisen väliaikaisella keskeyttämispäätöksellä ei ratkaista myönnettyä valtionapua koskevaa asiaa. Hallintolain 34 1 momentin edellyttämä asianosaisen kuuleminen ennen asian ratkaisemista ei tällöin esim. 2 momentin 4) kohtaan perustuen ole aina välttämätöntä, mikäli kuuleminen saattaa vaarantaa päätöksen tarkoituksen toteutumisen. Toimivaltaisen viranomaisen tulee tilanneharkinnassa ottaa huomioon mahdollinen julkisen saatavan valvominen. Takaisinperintäuhkan ollessa ilmeinen ei tuensaajalle tulisi maksaa aiempien maksujen tukikelpoisuuden selvittelyjen aikana haettuja uusia tukikustannuksia. Maksamisen keskeyttämiseen johtaneen seikan selvittämisen jälkeen välittävän viranomaisen on tehtävä päätös joko maksatuksen jatkamisesta, mikäli keskeyttämiseen ei enää ole perusteita, tai valtionavustuksen maksamisen lopettamisesta ja takaisinperinnästä. 12

4.2 Tuen oma-aloitteinen palautus Kansallisesti esim. valtionavustuslaissa säädetään paitsi takaisinperinnästä myös perusteettoman tuen palautuksesta, jonka katsotaan tarkoittavan tuensaajan omaaloitteisesta tuen palauttamista. Menettely on viranomaislähtöistä tuen takaisinperintää ja peruuttamista korvaava toimenpide, jolla palautetaan perusteeton tuki takaisin tuen saajalta tuen myöntäjälle. Valtionavustuslain 20 mukaan avustuksen saajan tulee viipymättä palauttaa virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti saamansa valtionavustus tai sen osa. Avustus tai sen osa tulee palauttaa myös, jos sitä ei voida käyttää valtionavustuksessa edellytetyllä tavalla. Tuensaajalla on oikeus esittää virheen korjaamista, jos hän on itse huomannut virheen. Välittävällä toimielimellä ei ole lakisääteistä velvollisuutta esittää tuensaajalle tuen omaehtoista palauttamista. Omaehtoinen palauttaminen edellyttää tuensaajan aloitetta, kuten dokumentoitua ilmoitusta ja esitystä toimeenpanon menettelytavasta virheen korjaamiseksi. Palautus on hallintotoimi, jonka tuen saaja voi itse saattaa alkuun ja jonka viranomainen vie loppuun, mm. järjestelmätasolla. Tuensaajan tekemästä kirjallisesta ilmoituksesta hallintoasia tulee vireille, sisältäen samalla suostumuksen toimenpiteeseen. Välittävä toimielin päättää palauttamisesta, kun on yhtä mieltä tuensaajan esityksen kanssa korjattavasta määrästä, perusteesta ja korosta. Hallintolain 43 mukaisesti asian ratkaiseva hallintopäätös on annettava kirjallisesti. Välittävän toimielimen tulee tehdä tuen omaehtoisesta palauttamisesta hallinnollinen palautuspäätös, koska tuen saajan muutoksenhakuoikeuden käyttäminen edellyttää perustakseen kirjallista päätöstä. Kaikki tapahtumat tulee dokumentoida ja rekisteröidä tietojärjestelmiin, mukaan lukien tukikelvottomien rahoitusosuuksien korjaaminen. Mikäli välittävän toimielimen käsitys takaisinperittävästä määrästä, sen perusteesta tai koronmaksuvelvollisuudesta ei vastaa tuensaajan tekemää esitystä, asia muuttuu tavanomaiseksi takaisinperintäpäätöksen valmisteluksi josta on kuultava tuensaajaa. Jos tuensaaja ei ole esittänyt kirjallisesti omaehtoista tuen palauttamista ennen kuin sääntöjenvastaisuus tulee viranomaisen tietoon, on ryhdyttävä normaaleihin takaisinperintämenettelyihin. Niihin sisältyy tuensaajan kuuleminen asiasta ja asiassa tehtävä päätös, joka sisältää muutoksenhakumahdollisuuden. Takaisinperinnän edellytysten täyttyessä ja tuensaajan palautusaloitteen puuttuessa tulee toimiin ryhtyä viipymättä julkisen saatavan turvaamisen edellyttämin tavoin. Kaikki säännönvastainen tuki on EU:n säädösten mukaan perittävä takaisin, eikä palauttamisvelvollisuudelle ole alarajaa. Valtionavustuslain mukaan on kuitenkin alle 10 euron summat mahdollista jättää perimättä. Mikäli valtionavustuslaki tulee tältä osin sovellettavaksi, on välittävän toimielimen peruutettava summa tukiohjelmasta. 13

4.3 Tuen maksamisen lopettaminen Välittävä toimielin voi lopettaa tuen maksamisen. Maksamisen lopettamista koskevat samat perusteet kuin takaisinperintääkin. Jos omaa erityistä lainsäädäntöä ei ole, tulee sovellettavaksi valtionavustuslain 21 ja 22 :n säännökset. Samalla päätöksellä voidaan määrätä sekä takaisinperinnästä että maksamisen lopettamisesta. Tuen saajalta tulee pyytää kirjallista vastinetta asiassa ennen lopettamispäätöksen tekemistä. Kohtuullinen määräaika vastineen antamiseen on yleensä 2 viikkoa. Vastinepyynnössä on mainittava, että maksamisen lopettamista koskeva päätös voidaan tehdä siitä riippumatta, antaako tuensaaja vastinetta määräajassa. 4.4 Tuen takaisinperintä Takaisinperintä ensisijaisena toimenpiteenä on jo maksetun, säännönvastaisen tuen palauttamisen pääsääntöinen menettelytapa. Takaisinperintätilanne tulee selvittää huolellisesti riittävällä laajuudella, hyödyntäen myös hankkeen rahoitus- ja maksamismenettelyjä hoitavien henkilöiden asiantuntemusta. Tuen myöntäneen välittävän viranomaisen on määrättävä perusteeton tuki perittäväksi takaisin tai palautettavaksi hallinnollisella päätöksellä, mikäli tukea ei ole palautettu vapaaehtoisesti. Takaisinperinnästä on myös tehtävä tarpeelliset merkinnät rakennerahastoissa käytettäviin tietojärjestelmiin, mukaan lukien tukikelvottomien rahoitusosuuksien korjaaminen. Tuen takaisinperinnästä tehdään aina kirjallinen takaisinperintäpäätös. Jos kyseessä on valtion viraston itse toteuttama hanke, tehdään tuen palauttamismääräys. Päätös on perusteltava ja allekirjoitettava, ja siinä on oltava toimivaltasäännös takaisinperintään sekä laintasoinen säännös takaisinperinnän perusteesta. Takaisinperintäpäätökseen voi sisältyä myös maksamisen lopettamispäätös. Takaisinperintäpäätöksessä ilmoitetaan tukikelvoton kokonaiskustannus ja tähän perustuva takaisinperittävä tukisumma, joka sisältää julkisena tukena sekä EU:n että kansallisen vastinrahoituksen osuudet. Päätökseen tulee liittää muutoksenhakuosoitus. Muutoksenhakusäännös löytyy välittävän toimielimen soveltamasta tukilainsäädännöstä. Takaisinperintäpäätös toimitetaan tuensaajalle todistetusti vastaanotetuksi, esim. saantitodistuksella. 4.4.1 Koron ja viivästyskoron periminen Ensisijaisesti korot määritetään substanssilainsäädännön perusteella. Substanssilainsäädännön puuttuessa sovelletaan toissijaisena valtionavustuslakia. Valtionavustuslain 24 :n mukaan valtionavustuksen saajan on maksettava palautettavalle tai takaisinperittävälle määrälle valtionavustuksen maksupäivästä korkolain 3 :n 2 momentin mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä. Korkolain 3 :n 2 momentin mukaan velallisen on maksettava vuotuista korkoa kulloinkin voimassa olevan, lain 12 :ssä tarkoitetun viitekoron mukaisesti. Suomen Pankki ilmoittaa viitekorosta ja sen voimassaoloajasta. Palautettavalle tai takaisinperittävälle määrälle tulee siten vaatia maksettavaksi viitekorko + 3 % -yksikköä. Huomattavaa: koron laskennassa tulee ottaa huomioon alkuperäisen maksupäivän ja takaisinperintäpäivän väliset mahdolliset viitekoron muutokset. 14

Jos takaisinperittävää määrää ei makseta viimeistään välittävän toimielimen asettamana eräpäivänä, sille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 :n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan (valtionavustuslain 25 ). Korkolain muutosta koskevan voimaantulosäännöksen mukaan silloin, jos muualla lainsäädännössä viitataan korkolain 4 :n 3 momenttiin, on kyseisen säännöksen asemesta noudatettava korkolain 4 :n 1 momenttia. Korkolain muutoslain 4 :n 1 momentin mukaan velan maksun viivästyessä velallisen on maksettava viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa, joka on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva 12 :ssä tarkoitettu viitekorko. Takaisinperintäsaatavan maksun viivästyessä sille on perittävä kultakin puolivuotiskaudelta määräytyvää viivästyskorkoa (viitekorko + 7 % -yksikköä). Mainittuihin korkoihin liittyviä tiedotteita julkaistaan Suomen pankin internet-sivuilla www.suomenpankki.fi. Sen etusivulla löytyvät kulloinkin voimassa olevat sekä viitekorko että viivästyskorko. Perityt korot ja viivästyskorot on tallennettava tietojärjestelmään. 4.4.2 Perinnän kohtuullistaminen Harkittaessa takaisinperinnän kohtuullistamista on kansallisten säädösten ohella otettava huomioon jäsenvaltiota sitovat yhteisön velvoitteet. Valtionavustuslain 26 mukaan valtionapuviranomainen voi päättää, että osa takaisin perittävästä pääomasta, sen korosta tai viivästyskorosta voidaan jättää perimättä tietyissä tilanteissa, tai erityisen painavasta syystä jättää kokonaan perimättä. Perintä on kuitenkin suoritettava täysimääräisenä, mikäli Euroopan yhteisön lainsäädäntö tätä edellyttää. Palautettavan tai takaisinperittävän tuen korot ovat sellainen kululaji, jota viranomaisen on mahdollista EU-osarahoitteisissa tuissa harkita kohtuullistettaviksi siten että koronmaksua ei vaadita. Tällaisia voisivat olla tapaukset joissa tuen saaja ei ole omilla toimillaan aiheuttanut perusteettoman tuen palauttamisvelvoitteeseen johtanutta tilannetta. Velan maksun viivästymisen johdosta perittävää viivästyskorkoa sen sijaan ei voi näillä perusteilla kohtuullistaa. 4.4.3 Takaisinperintäpäätöksen täytäntöönpano Takaisinperintäpäätöstä täytäntöönpantaessa tulee ottaa huomioon laki saatavien perinnästä, erityisesti säännökset hyvästä perintätavasta (4 ), velallisen oikeudesta saada tietoja (4 a ) ja perintäkulujen korvaamisesta (10 ), mikäli välittävän toimielimen omassa tukilainsäädännössä ei ole ko. säännöksiä. Välittävän toimielimen tulee takaisinperinnöissä huolehtia siitä, että perintä ja mahdolliset ulosottotoimenpiteet ovat asiallisia, tahdikkaita ja velallisen yksityisyyttä kunnioittavia. Julkiset saatavat, jollaisiksi myös rakennerahastojen takaisinperittäväksi määrätyt varat lasketaan, ovat ulosottokelpoisia ilman tuomioistuimen päätöstä. Tuensaajaa voidaan informoida laiminlyönnin vaikutuksesta luottotietoihin. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on maksamisen määrääminen lopetettavaksi ja maksetun avustuksen takaisinperintä rajoitettava kuitenkin virhettä tai väärinkäytöstä vastaavaan määrään. Takaisinperintä voidaan kohdistaa kuitenkin koko myönnettyyn avustukseen, jos kansalliset ja EU- säädökset niin edellyttävät Takaisinperintäpäätös 15

voidaan panna täytäntöön verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain mukaisesti. Tästä löytyy erikseen maininta sovellettavassa tukilainsäädännössä. Tämä tarkoittaa sitä, että välittävän toimielimen päätös kelpaa sellaisenaan ulosottoperusteeksi ulosottoviranomaiselle. Päätöksen täytäntöönpano ei edellytä lainvoimaa vaan se voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, ellei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää. Valtionavustuslain 34 nojalla valtionapuviranomaisen päätöksen muutoksenhakumenetelmänä on tuen saajan oikaisuvaatimus päätöksen tehneelle viranomaiselle. Oikaisuvaatimuksesta annettuun viranomaisen päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen hallintolainkäyttölaissa säädetyn mukaisesti. 4.4.4 Kuittaaminen toteutusmenetelmänä Kuittaamisessa on asiallisesti kyse tukikelvottomaksi todetun menon takaisinperinnästä ja valtionavustusta koskevasta välittävän toimielimen tekemästä päätöksestä, jolla asia ratkaistaan. Takaisinperittäväksi tai palautettavaksi määrätty saatava voidaan valtionavustuslain 30 mukaisesti eräissä tapauksissa kuitata tuensaajan vielä maksamatta olevasta, tukikelpoiseksi todetusta tukimaksusta. Kuittaaminen edellyttää samoja toimenpiteitä kuin maksumääräyksellä tapahtuva perintämenettely: hallintolain mukaista tuensaajan kuulemista asiasta sekä kirjallista takaisinperimis- tai palauttamismääräystä muutoksenhakutietoineen. Päätöksessä on mainittava saatavan palauttamisen toimeenpanomenetelmäksi kuittaaminen. Kuittauksen perusedellytyksiä ovat saatavien samanlaatuisuus, vastasaatavan perimiskelpoisuus ja saamisten vastakkaisuus. Saatavien samanlaatuisuudella tarkoitetaan sitä, että molemmat saatavat ovat samaa lajia, esimerkiksi rahamääräisiä velkoja. Saamisten vastakkaisuuden edellytyksellä tarkoitetaan sitä, että kummassakin saatavassa velkoja- ja velallinen ovat samoja tahoja. Ollakseen perimiskelpoinen vastasaatavan tulee olla erääntynyt ja muutenkin suoritustuomion perusteeksi kelpaava. Valtionavustuksissa tuen myöntäneen viranomaisen saatava on yleensä perimiskelpoinen ilman tuomioistuimen päätöstä. Perimiskelpoisuutta koskevat säännökset löytyvät jokaisen rahoittajan soveltamasta omasta tukilainsäädännöstä. Kuittaus ei ole mahdollista saman tuensaajan eri hankkeiden tai eri välittävien viranomaisten rahoittamien hankkeiden kesken. Kuittaaminen on monessa tapauksessa rahana maksettavaa suoritusta yksinkertaisempi menettelytapa, jolla turvataan saamiset. Kuittaukseen käytettävän saatavan ei tarvitse olla riidaton. Se tarkoittaa sitä, että kuittaukseen voidaan mennä, vaikka tuensaaja ja rahoittaja olisivat eri mieltä esimerkiksi tuettavien kustannusten tukikelpoisuudesta ja vaikka takaisinperintäpäätös olisi vielä lainvoimaa vailla. Ellei perintä toteudu kuittaamalla voidaan saatava siirtää ulosottoon. Kuitata voidaan sekä palautettava että takaisinperittävä määrä ja tälle määrälle maksettava korko. Kuittauksesta täytyy jäädä dokumentoitu tieto sekä rahoittavalle taholle että tuensaajalle. Maksatuspäätöksessä tulee olla merkintä kuittauksen käytöstä ja tiedot maksueristä, joita koskien kuittaus tehdään. 16

Kuittauksessa on aina noudatettava valtion talousarvion tilijaottelussa vahvistettuja talousarvion eri momenttien käyttöoikeuksia. Kuittauksessa tulee huomioida kohdistuuko kuitattava erä saman tilivuoden aikana maksettuun erään vai aikaisempien vuosien maksutapahtumiin. Maksuperusteisella arviomäärärahalla (ARV) ei tapahtumaa voi kirjata oikaisuna aikaisempien tilivuosien aikana maksatuspäätöksillä jo korvatuista kustannuksista vaan oikaisumenot kirjataan tulomomentille. Valtteri-järjestelmä muodostaa kuittauksen yhteydessä tiliöinnin automaattisesti huomioiden edellä olevat reunaehdot 4.5 Tuen määrääminen palautettavaksi Pääsääntöisesti valtion viraston itse toteuttamissa hankkeissa tehdään jo maksetun, säännönvastaisen tuen palauttamiseksi palauttamismääräys. Mikäli valtion talousarviotalouden piiriin kuuluvan viraston itse toteuttama hanke ei ole palauttanut aiheetonta tukea oma-aloitteisesti, tulee viraston määrätä tuki palautettavaksi palauttamismääräyksellä. Sisällöllisesti se vastaa ulkoiselle toteuttajalle tehtävää takaisinperintäpäätöstä. Korjaaviin toimenpiteisiin velvoittavien säännösten soveltaminen koskee siten myös valtion virastojen itse toteutettuja hankkeita, joissa 2 välittävä toimielin voi rahoittavana viranomaisena kohdentaa EU rahoitusta ja valtion rahoitusosuutta myös omaan käyttöönsä rakennerahastohankkeen toimeenpanoa varten. Tuen palauttamiseen itse toteutettavalta hankkeelta sovelletaan rakennerahastolakia, jonka1 perusteella valtion talousarvioon otettuihin rakennerahastovaroihin puolestaan sovelletaan valtion talousarviosta annettua lakia. Talousarviolain 7c 2 momentin mukaan valtionavustukseen myönnetyn määrärahan talousarvion mukaisesta käytöstä säädetään valtionavustuslaissa. Valtionavustuslaki, joka tältä osin tulee sovellettavaksi, määrittää puolestaan 1 soveltamisalaa koskien, että lakia sovelletaan mm. valtion talousarvioon otetusta määrärahasta myönnettävään valtionavustukseen. Talousarviolaki ei näin ollen sisällä takaisinperintää koskevia osioita eikä siten määritä viranomaisen tehtäviä tai toimivaltaa sen suhteen. Valtionavustuslaissa sen sijaan säädetään sekä toimivaltuudesta (valtionapuviranomainen, so. välittävä toimielin, joka myöntää tuen, että takaisinperinnän perusteista, joissa sen mukaisesti tulee huomioida myös EU-säännösten mahdolliset vaikutukset. itse toteutettavat hankkeet eivät tässä suhteessa poikkea muista hankkeista. Palauttamismääräys sisältää vastaavat tiedot kuin esim. takaisinperintäpäätös. Siitä tulee käydä ilmi oikaistava summa sekä päätöksen perusteet siten kuin hallintolaissa edellytetään. Kaikki tapahtumat tulee rekisteröidä tietojärjestelmiin, mukaan lukien tukikelvottomien rahoitusosuuksien korjaaminen. Päätöstiedot tulee antaa tiedoksi projektin hallinto-organisaatiolle sekä dokumentoida ja arkistoida normaalisti. 2 TEM 1160/023/2008, 31.10.2008. Ohje välittävien toimielimien itse toteuttamista ESR -hankkeista. 17

4.6 Rahoitusosuuden peruuttaminen tukiohjelmasta Euroopan Unionin komissiolle tehtävä rahoitusosuuden peruuttaminen jäsenvaltion varojen käyttöä koskevassa menoilmoituksessa on takaisinperintään nähden toissijainen rahoituskorjauksen menettelytapa, joka voi kuitenkin joissakin tapauksissa tulla kyseeseen. Tällöin välittävä viranomainen ensin peruuttaa julkisen rahoitusosuuden ja ryhtyy sen jälkeen asianmukaisiin palautus- tai perintätoimiin. Rakennerahastovaroja koskevasta julkisen rahoitusosuuden peruuttamisesta ei säädetä kansallisesti, toisin kuin tuen takaisinperinnästä. Peruuttamisessa noudatetaan mitä EU asiasta jäsenvaltiota koskien säätää 3, ja mitä hallintoviranomainen 4 tai todentamisviranomainen asiaa koskien ohjeistaa. Tämän hallintoviranomaisen ohjeen mukaisesti tuen peruuttaminen edellyttää yhteydenottoa työ- ja elinkeinoministeriöön (TEM). Välittävä toimielin esittää toimeenpanoa valvovalle hallintoviranomaiselle julkisen rahoitusosuuden peruuttamista, pl. 10 euroa tai sitä pienemmät summat. TEM:in hallinto- ja valvontajärjestelmään perustuvan tehtävänjaon mukainen hallintoviranomainen antaa lausunnon välittävän toimielimen peruuttamisesityksessään esittämien korjaavien toimenpiteiden riittävyydestä ennen kuin välittävän toimielimen peruuttamispäätös tehdään. Toimenpide-esityksen perusteella annettu toimivaltaisen hallintoviranomaisen lausunto on välittävää toimielintä toimenpiteisiin velvoittava, mikäli asiassa ei ole tapahtunut muutoksia tai tullut esille sellaista tietoa jota ei ole lausuntoa annettaessa ollut käytettävissä. 3 Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 Artiklan 60 määrittämänä hallintoviranomaisen tehtävänä on erityisesti: a) varmistaa, että rahoitettavat toimet ovat koko niiden täytäntöönpanoajan niitä koskevien yhteisön ja kansallisten säädösten mukaiset. Artiklan 70 b) mukaisesti jäsenvaltion on periä takaisin aiheettomasti maksetut määrät ja Artiklan 98 perusteella tehtävä tarvittavat rahoitusoikaisut peruuttamalla julkinen rahoitus toimenpideohjelmasta kokonaan tai osittain. 4 Rakennerahastolain 1401/2006 8 mukaisesti hallintoviranomaisen vastaa toimenpideohjelman hallinnoinnista ja täytäntöönpanosta moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen sekä hoitaen ne tehtävät, joista säädetään Euroopan yhteisön lainsäädännössä. 11 2 momentin perusteella hallintoviranomaisella on oikeus antaa ohjeita jotka ovat välttämättömiä EY-velvoitteiden ja rakennerahastovarojen asianmukaiseksi hoitamiseksi. 53 mukaan rahoitusosuuden hallinnoinnin ja käytön valvontaan sovelletaan sellaisia menetelmiä ja periaatteita, joilla voidaan varmistaa em. velvoitteiden mukaisen varainkäytön varmistaminen. 54 perustuen hallintoviranomaisella on oikeus saada tehtäviensä hoitamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset varojen käytöstä ja ohjelman tai hankkeen toteutuksesta. 65 mukaisesti varojen käyttöä koskevat tiedot tulee rekisteröidä tietojärjestelmiin hallinnoinnin, seurannan ja valvonnan varmistamiseksi. 18

Välittävien viranomaisten tulee myös julkista rahoitusosuutta toimenpideohjelmasta peruutettaessa täyttää EU:n asettamat säännönvastaisen tuen korjausvelvoitteet ja yhteisön varojen moitteeton hoito. Peruuttamisen esittämisellä hallintoviranomaiselle ennen peruutuspäätöksen tekemistä varmistetaan toimien sääntöjenmukaisuutta. Mikäli säännönvastaisen julkisen tuen peruuttamisen jälkeen tapahtuvaksi tarkoitettu perusteettoman tuen palauttaminen tuensaajalta epäonnistuu, jäävät siitä aiheutuvat tappiot jäsenvaltion kannettavaksi. Tällaisia poikkeuksellisia tapauksia joissa käytetään julkisen tuen peruuttamista voivat olla sekä ulkopuolisen hanketoteuttajan että valtion viraston itse toteuttamissa hankkeissa havaitut korjaustarpeet 5. mm. seuraavissa tilanteissa: Viranomaisten tuen myöntämisen tai maksamisen yhteydessä tekemät, yleensä laajat seuraukset saavat asiavirheet, joita ei mitenkään ole voitu ennakoida virheellisyyksiksi tuesta päätettäessä. Viranomaisen tekemän virheen osalta on aina määriteltävä, millaisesta virheestä on kyse. Se että virhe on viranomaisen tekemä tai tahaton ei yhteisön etujen suojaamiseksi poista jäsenvaltion velvoitetta tehdä tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Alle 10 euron rahoituskorjaukset, jotka viranomainen on päättänyt jättää perimättä takaisin, käsitellään peruutuksina. Tähän ei tarvita hallintoviranomaisen lausuntoa. Peruutuksessa välittävä toimielin peruuttaa julkisen rahoitusosuuden, ja tiedot peruutuksesta tallennetaan tietojärjestelmään. Välittävä viranomainen tekee julkisen tuen peruuttamisesityksestä saadun TEMin lausunnon jälkeen hallinnollisen päätöksen samoilla periaatteilla kuin takaisinperinnästäkin. Päätöksestä tulee käydä ilmi hanketilanne, syy sääntöjenvastaisen tuen syntymiseen samoin kuin myös muut perusteettoman tuen oikaisemiseksi tehtävät korjaustoimenpiteet. Peruutuspäätöksellä viranomainen peruu julkisen tuen osuuden, joka ei komissiolle lähetettävän ilmoituksen jälkeen ole enää jäsenvaltion käytettävissä kyseiseen tarkoitukseen. Päätöksen tekee tuen myöntäneen viranomaisen jatkotoimenpiteiden tekijä. Ainoastaan valtionavustuslain mukaisen 10 euron rahoitusoikaisun voi tehdä suoraan em. viranomaisen maksajataho. Tällöinkin päätöksen perimättä jättämisestä tulee näkyä maksatuspäätöksessä. Peruutus toiminto tapahtuu EURA -2007 järjestelmässä. 5 Huomattavaa: Itse toteutettava projektitoiminta tapahtuu kuitenkin aina lähtökohtaisesti toimintamenoriskillä. Tällöin toimintamenoihin kohdentuvat, jälkikäteen tukikelvottomiksi havaitut kustannukset peritään projektilta takaisin. Jollei projekti peri näitä käytöstä vastuulliselta, ne veloitetaan viraston toimintamäärärahoista. 19

5 KORJAAVIEN TOIMENPITEIDEN HALLINNOINTI 5.1 Perityn tai palautetun tuen kirjaamismenettelyt Omaehtoista palauttamista koskevasta päätöksestä, takaisinperintäpäätöksestä tai palauttamismääräyksestä. 6 johtuvat perinnät ja palautukset hallinnoidaan Wepa 2007 Valtteri-järjestelmässä ja Tuki 2000-järjestelmässä (ml. Tekes) erikseen annettavien ohjeiden mukaisesti. Takaisinperinnän tai palauttamisen kuittaaminen käsittelyssä olevasta maksatushakemuksesta tulee aina perustua hallinnolliseen päätökseen ja vastaavat tiedot tulee tallentaa rakennerahastojärjestelmiin (Valtteri- ja/tai Tuki 2000 järjestelmään). Finnvera Oyj:n osalta ohje annetaan myöhemmin. Kirjaamismenettelyissä noudatetaan Valtiokonttorin antamia ohjeita ja määräyksiä. Projektikooditililuokan käyttö on pakollista kaikissa rakennerahastovaroja koskevissa tapahtumakirjauksissa ml. kaikissa takaisinperintä- ja palautustapahtumissa. 1. Takaisinperinnän kirjaaminen ulkoiselta toteuttajalta: Kaikki takaisinperinnät ml. arvonlisäverot kirjataan 12-alkuiselle talousarviotilille sekalaisiin tuloihin, samalle liikekirjanpidontilille minne alkuperäinen meno oli kirjattu. 2. Palautuksen kirjaaminen itse toteutetuissa hankkeissa: 1. Kulutusmenot: Kaikki takaisinperinnät ml. arvonlisäverot kirjataan 12-alkuiselle talousarviotilille sekalaisiin tuloihin, samalle liikekirjanpidontilille minne alkuperäinen meno oli kirjattu. Myös edelliseen vuoteen kohdistuva palautus voidaan kirjata kuluvan vuoden toimintamenomäärärahasta edellyttäen, että toimintamenomäärärahaa on siirtynyt käytettäväksi seuraavalle vuodelle (vähintään palautettavaksi ratkaistu määrä). Tarvittaessa viraston on haettava tapauskohtainen lupa valtionvarainministeriöltä (VM:n määräys TM:8801 27.5.1988). 2. Työvoimapoliittiset siirtomenot: Työvoimapoliittisten siirtomenojen palauttamismääräyksen perusteella ratkaistut erät kirjataan viraston sisäisenä kirjauksena: kirjaustasolta 1: tukikelpoisuustarkastetut kirjaustasolle 4: palauttamismääräyksellä palautettavat erät. Mikäli palauttaminen on tehty edellä kuvatulla tavalla ja projektin toteuttaja/te -toimisto ryhtyykin jälkitoimenpiteisiin, joka kohdistuu yksittäiseen työvoimapoliittiseen toimenpiteen osallistuvaan henkilöön, tulee varmistua siitä, että perittäviä eriä ei kirjata kahteen kertaan. Tällaisissa tapauksissa kirjataan ko. erät 12-alkuiselle talousarviotilille käyttäen aina F- projektikoodia. 3. Maakunnan liiton kirjaukset: Takaisinperinnästä aiheutunut suoritus maakunnan liiton pankkitilille kirjataan Valtteri-järjestelmään rahoituskorjausnäytön kautta erikseen annettavan ohjeen mukaisesti. Myös takaisinperinnän kuittaamisen käsittelyssä olevasta maksatushakemuksesta tulee aina perustua hallinnolliseen päätökseen. Vastaavat tiedot tulee tallentaa Valtteri-järjestelmään. 6 Maksatushakemuksen yhteydessä tukikelvottomien erien käsittely ja kirjaaminen on kuvattu HVO:n ohjeessa 27.2.2009 kohdassa 11 20

5.2 Tukikelvottomien rahoitusosuuksien korjaaminen Tukikelvottomien rahoitusosuuksien korjaamisen perusteet Komissio maksaa jäsenmaalle tukiosuutta suhteessa tukikelpoisiin julkisiin kokonaiskustannuksiin. Järjestelmistä saatavia tietoja käytettään jäsenmaan menoilmoituksen pohjana, joten myös osarahoitussuhteiden tulee olla oikein. Jälkikäteen ilmenevien tukikelvottomien kustannusten aiheuttamat menovähennykset tulee siksi toteuttaa kuten tässä rahoitusosuuksien korjaamista koskien on esitetty, jotta kokonaiskustannukset ja niihin perustuvat tukiosuudet täsmäisivät. Rahoituskorjauksissa tukikelvottomat menot pitää kohdistaa kaikkiin rahoituspäätöksessä hyväksyttyihin rahoituslajeihin pääsääntöisesti rahoituspäätöksen mukaisissa osarahoitussuhteissa. Takaisinperintöjen, palautusten ja peruutusten yhteydessä pitää korjata EU:n ja valtion vastinrahoitusosuuksien lisäksi myös kuntarahoitusta sekä muuta julkista ja yksityistä rahoitusosuutta, mikäli nämä rahoitusosuudet kuuluvat hankkeen rahoitussuunnitelmaan ja näitä rahoituslajeja on ehtinyt hankkeessa kertyä maksatuksina. Takaisinperintäpäätöksessä riittää ilmoitus, mitkä ovat tukikelvottomat menot yhteensä euroina ja montako euroa siitä osuudesta peritään takaisin. Eri rahoitusosuuksiin kohdistuvat vähennykset voidaan esittää korkolaskelmien tavoin päätöksen liitteessä. Jo maksettujen, tukikelvottomaksi todettujen menojen korjaamiseen liittyy normaalisti kaksi vaihetta: virheellisen menon perintä tai palauttaminen tuen myöntäjälle ja tämän komissiolle tekemä ilmoitus em. menon vähentämisestä tukiohjelmasta. Joissakin tapauksissa tehdään tästä poikkeavasti ensimmäisenä toimenpiteenä virheellisen menon peruuttaminen tukiohjelmasta ja välittömästi seuraavaksi perintätoimien käynnistäminen. Tästä johtuen myös rahoitusosuuksien korjaaminen voi tapahtua kahta eri reittiä. Rahoituspäätös jonka perusteella korjattavaksi tulevia rahoitusosuuksia tarkastellaan, voi olla joko prosenttiperusteinen tai korvattavien kustannusten mukainen. 1. Ensisijaisesti rahoitusosuuksien korjaaminen käynnistyy takaisinperinnästä, palauttamismääräyksestä tai vapaaehtoisesta palautuksesta: Prosenttiperusteisen tuen perintä, rahoitusosuudet Pääsääntö prosenttipäätöksissä on, että rahoituslajeja vähennetään viimeisimmässä rahoituspäätöksessä vahvistetun rahoitussuunnitelman mukaisissa osarahoitussuhteissa riippumatta siitä, toteutetaanko rahoitusoikaisu kuittauksena vai suorituksina tulotilille. Poikkeuksia pääsääntöön tulee silloin, jos maksatusten mukainen toteutuma poikkeaa rahoituspäätöksestä eikä kaikkia rahoituslajeja ole vielä kertynyt. Jos esim. kuntarahoitusta ei ole rahoituskorjaushetkeen mennessä kertynyt vielä yhtään, sitä ei voi myöskään vähentää. Kuntarahoitusta vastaava vähennys on silloin kohdennettava omarahoitusosuudeksi joko muuhun julkiseen tai yksityiseen rahoitukseen. Prosenttipäätösmallissa ainoastaan 100%:sti tuetuissa hankkeissa takaisinperittävä / palautettava tuki kohdistuu pelkkään tukiosuuteen (EU + valtio). Toiminto aloitetaan Valtteri- järjestelmälähtöisesti. Käyttäjän tulee verrata Valtterijärjestelmän ehdottamaa, rahoituspäätöksen hyväksytyn rahoitussuunnitelman mu- 21