YKSITYISMETSIEN HAKKUUMAHDOLLISUUDET METSÄVEROTUKSEN SIIRTYMÄKAUDEN JÄLKEEN 1
Yksityismetsien hakkuumahdollisuudet metsäverotuksen siirtymäkauden jälkeen Projektiryhmä Vesa Imponen Tapio Räsänen Rahoittajat Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus ry, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo Timber Oy ja Visuvesi Oy Kumppanit, VMI: Erkki Tomppo, MELA-ryhmä: Tuula Nuutinen, Olli Salminen ja Hannu Hirvelä 2
Projektin tavoite ja tehdyt raportit Tavoite Tavoitteena oli kuvata metsäkeskuksittain metsävarojen tilaa ja eri puutavaralajien hakkuumahdollisuuksia metsäverotuksen siirtymäkauden jälkeen eri verotusmuotoja edustavissa yksityismetsissä. Hakkuumahdollisuuksia arvioitiin kuuteen eri skenaarioon perustuen ajantasaistettujen VMI9 tietojen pohjalta tehtävillä Melalaskelmilla. Tavoitteena oli aluksi tehdä laskelmat vain Etelä- Suomeen, mutta ne tehtiin lopulta myös Pohjois-Suomeen. Raportit Metsätehon katsaus 15 (2005) Metsätieteen aikakauskirja 4/2004: Nuutinen, T., Salminen, O. & Hirvelä, H. Etelä-Suomen yksityismetsien hakkuumahdollisuudet veromuodoittain 2002-2031. 3
Tutkimuksen aineisto ja käytetyt skenaariolaskelmat Aineistona oli Etelä-Suomessa VMI9:n laskennallisesti vuoteen 2002 ajantasaistettu aineisto. Pohjois-Suomessa VMI9:n maastotyöt tehtiin vuosina 2001-2003, joten ajantasaistusta ei tarvittu. Koealatiedot päivitettiin satelliittikuvien, kasvumallien ja hakkuutilastojen avulla. Tietoja täydennettiin paikantamalla niihin yksityismetsänomistajien valitsema veromuoto verohallituksen maatilarekisteristä (kaikille tiloille tunnusta ei löytynyt). Laskentakuvioille määritettiin luonnonsuojelu- ja metsälakien sekä metsänkäsittelysuositusten mukaiset käsittelyrajoitukset. Laskelmat tehtiin n MELA ohjelmistolla. Kaikissa laskelmissa tavoitefunktiona oli nettotuottojen nykyarvon maksimointi. Laskentakorko oli 5 % skenaariossa I ja muissa skenaarioissa 4 %. Kaikissa laskelmissa tarkastelujakso oli 50 vuotta, mutta tulokset esitetään vain vuosille 2002-2031. Metsätehon katsauksessa ja tuloskalvosarjassa esitetään pääasiassa skenaarioiden II ja IV tuloksia. 4
Peruslaskelmat I II III Lähiajan maksimaalisten hakkuiden skenaario. Nettotuottojen nykyarvon maksimointi ilman kestävyys- tai muita rajoitteita. Suurimman kestävän hakkukertymän skenaario. Peräkkäisillä kausilla on tasaiset tai nousevat hakkuukertymät ja nettotulot, lisäksi tukkikertymän on säilyttävä vähintään ensimmäisen kauden tasolla. Puulajeittaista kestävyyttä ei edellytetty. Vuosien 1997-2001 hakkuukertymätason mukainen laskelma. Laskentakausien puu- ja puutavaralajeittaiset kertymät pysyvät tasaisina. Nykyhakkuiden mukaista metsävarojen kehitystä kuvaava laskelma. 5
Ennakoitujen hakkuiden mukaiset laskelmat IV V VI Yksityismetsien hakkuukertymä kausille 2002-2005 ja 2006-2011 ennakoitiin siten, että kuitupuukertymään oletettiin puulajeittain yksityismetsien vuoden 2002 toteutuneiden markkinahakkuiden tasoon 5 % lisäys vuosille 2004-2005 ja vuosien 2004-2005 tasoon vielä 4 milj. m³/v lisäys vuosille 2006-2011. Tukkipuun hakkuut pidettiin vuoden 2002 tasolla. Lisäksi vuosina 2002-2005 suhteelliset hakkuukertymäosuudet noudattivat veromuodoittain vuoden 2002 tilannetta. Näin arvioitua tavaralajikysyntää vuosille 2002-2011 käytettiin optimoinnin rajoitteena. Vuoden 2011 jälkeen edellytettiin tasaiset tai nousevat hakkuukertymät ja nettotulot. Pinta-alaverotuksessa olleiden metsien hakkuukertymää vähennettiin vuosille 2006-2011 25 % laskelman IV mukaisesta optimiratkaisusta. Laskelma kuvaa pinta-alaverotettujen metsänomistajien mahdollista pidättäytymistä puunmyynnistä välittömästi myyntiverotukseen siirtymisen jälkeen. Pinta-alaverotuksessa olleiden metsien hakkuukertymää vähennettiin vuosille 2006-2011 50 % laskelman IV optimiratkaisusta. 6
Pinta-alaveromuodossa olleiden metsien osuus eri puutavaralajien ostomääristä vuosina 2001-2004 % 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2001 2002 2003 2004 2001 2002 2003 2004 2001 2002 2003 2004 2001 2002 2003 2004 2001 2002 2003 2004 2001 2002 2003 2004 2001 2002 2003 2004 A B Mäntytukit Kuusitukit Koivutukit Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu Ainespuu keskimäärin A = osuus metsänomistajista Lähde:, Metinfo B = osuus metsäpinta-alasta 7
Kokonaishakkuukertymä veromuodoittain skenaarioissa I - III 1000 m3/v 80000 70000 Tuntematon Pinta-alaverotus Myyntiverotus 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 I II III I II III I II III 1997-2001 tot. 2002-2004 tot. 2002-2011 2012-2021 2022-2031 8
Kokonaishakkuukertymä veromuodoittain skenaarioissa IV - VI 1000 m3/v 60000 Tuntematon Pinta-alaverotus Myyntiverotus 50000 40000 30000 20000 10000 0 IV V VI IV V VI IV V VI IV V VI 1997-2001 tot. 2002-2004 tot. 2002-2005 2006-2011 2012-2021 2022-2031 9
Puutavaralajien hakkuumahdollisuudet suurimman kestävän hakkuukertymän skenaariossa (II) 1000 m3/v Etelä-Suomi Pohjois-Suomi 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 1997-2001 tot. 2002-2011 2012-2021 2022-2031 1997-2001 tot. 2002-2011 2012-2021 2022-2031 1997-2001 tot. 2002-2011 2012-2021 2022-2031 1997-2001 tot. 2002-2011 2012-2021 2022-2031 1997-2001 tot. 2002-2011 2012-2021 2022-2031 1997-2001 tot. 2002-2011 2012-2021 2022-2031 Mäntytukki Kuusitukki Lehtitukki Mäntykuitu Kuusikuitu Lehtikuitu 10
Puutavaralajien hakkuumahdollisuudet ennakoidun raakapuun kysynnän skenaariossa (IV) 1000 m3/v Etelä-Suomi Pohjois-Suomi 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 1997-2001 tot. 2002-2005 2006-2011 2012-2021 2022-2031 1997-2001 tot. 2002-2005 2006-2011 2012-2021 2022-2031 1997-2001 tot. 2002-2005 2006-2011 2012-2021 2022-2031 1997-2001 tot. 2002-2005 2006-2011 2012-2021 2022-2031 1997-2001 tot. 2002-2005 2006-2011 2012-2021 2022-2031 1997-2001 tot. 2002-2005 2006-2011 2012-2021 2022-2031 Mäntytukki Kuusitukki Lehtitukki Mäntykuitu Kuusikuitu Lehtikuitu 11
Puutavaralajien hakkuumahdollisuudet skenaarioissa II ja IV Hakkuumahdollisuudet 1000 m3/v Mäntytukki Kuusitukki Lehtitukki Mäntykuitu Kuusikuitu Lehtikuitu 1997-2001 markkinahakkuut 9086 14678 1335 9507 9173 5621 keskimäärin Skenaario II 2002-2011 11320 11322 2160 10739 7570 7583 2012-2021 8431 14666 1905 11332 9148 7643 2022-2031 8387 14313 2122 12526 9418 8083 Skenaario IV 2002-2005 9100 13840 1311 10102 9281 6225 2006-2011 9005 13815 1300 12719 10620 6444 2012-2021 9630 11464 2927 9294 6524 8697 2022-2031 9873 12341 2117 12559 8242 7564 12
Puutavaralajien hakkuumahdollisuudet metsäkeskuksittain skenaariossa IV: vuosien 2006-2031 keskimääräinen vuotuinen hakkuukertymäarvio suhteessa vuosien 1997-2001 hakkuisiin Karttapohja Genimap Oy (L6022/05) mäntytukki +5 % kuusitukki -16% lehtitukki +76% 13
Puutavaralajien hakkuumahdollisuudet metsäkeskuksittain skenaariossa IV: vuosien 2006-2031 keskimääräinen vuotuinen hakkuukertymäarvio suhteessa vuosien 1997-2001 hakkuisiin Karttapohja Genimap Oy (L6022/05) mäntykuitu +19 % kuusikuitu -11% lehtikuitu +60% 14
Männyn hakkuumahdollisuudet metsäkeskuksittain skenaariossa IV kausilla 2006-2011 ja 2012-2031 - vuotuinen hakkuukertymäarvio suhteessa vuosien 1997-2001 hakkuisiin mäntytukki mäntykuitu 2006-2011 2012-2031 2006-2011 2012-2031 Karttapohja Genimap Oy (L6022/05) 15
Kuusen hakkuumahdollisuudet metsäkeskuksittain skenaariossa IV kausilla 2006-2011 ja 2012-2031 - vuotuinen hakkuukertymäarvio suhteessa vuosien 1997-2001 hakkuisiin kuusitukki kuusikuitu 2006-2011 2012-2031 2006-2011 2012-2031 Karttapohja Genimap Oy (L6022/05) 16
Lehtipuun hakkuumahdollisuudet metsäkeskuksittain skenaariossa IV kausilla 2006-2011 ja 2012-2031 - vuotuinen hakkuukertymäarvio suhteessa vuosien 1997-2001 hakkuisiin lehtitukki lehtikuitu 2006-2011 2012-2031 2006-2011 2012-2031 Karttapohja Genimap Oy (L6022/05) 17
Mäntytukin hakkuumahdollisuudet eri metsäkeskusten alueilla, skenaario IV mäntytukki 1400 Etelä-Savo 1200 1000 Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Keski-Suomi 1000 m3/v 800 600 Häme-Uusimaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kaakkois-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa 400 Kainuu Lappi 200 Rannikko, Etelärannikko Rannikko, Pohjanmaa 0 1997-2001 toteutunut 2002-2005 2006-2011 2012-2021 2022-2031 Ahvenanmaa 18
Kuusitukin hakkuumahdollisuudet eri metsäkeskusten alueilla, skenaario IV kuusitukki 2600 2400 2200 2000 1800 Pohjois-Savo Häme-Uusimaa 1000 m3/v 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Kainuu Lappi Lounais-Suomi Etelä-Pohjanmaa 1997-2001 toteutunut 2002-2005 2006-2011 2012-2021 2022-2031 Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Keski-Suomi Pohjois-Karjala Rannikko, Etelärannikko Pohjois-Pohjanmaa Rannikko, Pohjanmaa Ahvenanmaa 19
Lehtitukin hakkuumahdollisuudet eri metsäkeskusten alueilla, skenaario IV lehtitukki 600 500 400 1000 m3/v 300 200 100 0 Häme-Uusimaa Etelä-Savo Pohjois-Savo Lounais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Karjala Kaakkois-Suomi Rannikko, Etelärannikko Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Rannikko, Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa 1997-2001 toteutunut 2002-2005 2006-2011 2012-2021 2022-2031 20
Mäntykuitupuun hakkuumahdollisuudet eri metsäkeskusten alueilla, skenaario IV mäntykuitupuu 2000 1800 1600 1000 m3/v 1400 1200 1000 800 600 400 Pohjois-Karjala Lappi Kaakkois-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Savo Lounais-Suomi Pohjois-Savo Kainuu Pirkanmaa Häme-Uusimaa Rannikko, Pohjanmaa Rannikko, Etelärannikko 200 0 1997-2001 toteutunut 2002-2005 2006-2011 2012-2021 2022-2031 Ahvenanmaa 21
Kuusikuitupuun hakkuumahdollisuudet eri metsäkeskusten alueilla, skenaario IV kuusikuitupuu 1600 1400 1200 Pohjois-Savo 1000 m3/v 1000 800 Keski-Suomi Häme-Uusimaa Etelä-Savo Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Lounais-Suomi 600 400 Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Rannikko, Pohjanmaa 200 Lappi Rannikko, Etelärannikko Kainuu 0 1997-2001 toteutunut 2002-2005 2006-2011 2012-2021 2022-2031 Ahvenanmaa 22
Lehtikuitupuun hakkuumahdollisuudet eri metsäkeskusten alueilla, skenaario IV lehtikuitupuu 1000 900 800 700 Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Häme-Uusimaa 1000 m3/v 600 500 400 Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Lappi Kainuu 300 Rannikko, Etelärannikko 200 Rannikko, Pohjanmaa 100 0 1997-2001 toteutunut 2002-2005 2006-2011 2012-2021 2022-2031 Ahvenanmaa 23
Hakkuutapojen osuudet hakkuukertymästä, skenaario IV 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Uudistushakkuu Ylispuuhakkuu Harvennushakkuu 30 % 20 % 10 % 0 % 2002-2005 2006-2011 2012-2021 2022-2031 24
Puuston tilavuuden kehitys puuntuotannon maalla Skenaario II Skenaario IV miljoonaa m3 450 400 350 300 250 200 150 100 50 miljoonaa m3 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 0 2002 2012 2022 2032 2002 2006 2012 2022 2032 Mäntytukki Kuusitukki Lehtitukki Mäntykuitu Kuusikuitu Lehtikuitu 25
Tulosten laskenta ja tulkinta Laskelmissa tarkastelujakso oli 50 vuotta, mutta tulokset esitetään vain vuosille 2002-2031 ensimmäiset kaudet luotettavampia kuin myöhemmät, jotka ovat myös ehdollisia aiempien kausien toimenpiteille VMI-aineistojen laskennalliseen ajantasaistukseen liittyy joitakin epävarmuuksia Laskelmissa ei voi ottaa huomioon tila- ja metsänomistajakohtaisia metsien käyttöön liittyviä tavoitteita, ei myöskään metsiköiden keskinäiseen sijaintiin perustuvia riippuvuuksia Metsiköiden käsittely- ja kehitysvaihtoehtojen simulointi perustuu malleihin, joihin liittyy varauksia, mm. puuntuotannossa oleva metsäala säilyy lähtöhetken tasolla kasvun tasossa ei tapahdu muutoksia, esim. ilmastosta johtuen metsänhoitotyöt tehdään suositusten mukaisesti ja esitetyssä laajuudessa esim. uudisojitusta ja lannoitusta ei mukana simuloinneissa 26
Laskelmissa käytettiin perinteistä puutavaralajijakoa (vain tukki ja kuitu) puuston laatu otettu huomioon tukkivähennysmalleilla, joissa epävarmuutta minimilatvaläpimitat: MÄT 15,0 cm, KUT 16,0 cm, LET 18,0 cm, MÄK 6,3 cm, KUK ja LEK 6,5 cm kuituosan minimipituus 2,0 m Taloudellisina tunnuksina käytettiin tienvarsihintoihin perustuvia hakkuutuloja, joista vähennettiin mm. korjuun ja metsänhoidon kustannukset Puutavaralajien keskinäisten hintasuhteiden muutokset voivat vaikuttaa hakkuukertymäarvioihin, ei niinkään yleinen raakapuun hintatason muutos Hakkuumahdollisuusarviot eivät ennusta puumarkkinoilla todellisuudessa tapahtuvaa tarjontaa Laskelmat eivät myöskään huomioi korjuuteknisiä ja puunhankinnan logistiikkaan liittyviä tekijöitä 27
Päätelmiä tuloksista (1) Pinta-alaveromuodossa olleita uudistuskypsiä metsiä ei ole realisoitu siirtymäkaudella kokonaan, vaan niiden hakkuumahdollisuudet vastaavat tulevinakin vuosina niiden osuutta pinta-alasta, tilavuudesta ja tukkitilavuudesta. Myyntiverotuksessa olleiden metsien hakkuilla voidaan korvata mahdollinen pinta-alaverotuksessa olleiden metsien tarjonnan aleneminen. Lähivuosien puuhuollon kannalta merkittävintä ovat eri suuntiin kehittyvät puulajien hakkuumahdollisuudet sekä muutokset puutavaralaji- ja hakkuutaparakenteissa kuusen, etenkin järeän kuusen, hakkuumahdollisuudet pienenevät mänty- ja lehtikuitupuun hakkuumahdollisuudet kasvavat merkittävästi alueelliset erot hakkuumahdollisuuksien kehityksissä 28
Päätelmiä tuloksista (2) Puutavaralajeittaisia järeysjakaumia ei tarkasteltu tukin keskijäreys pienentynee päätehakkuiden vähentyessä vaikutuksia joidenkin tuotteiden raaka-aineen saatavuuteen, kustannuksiin ja tuotannon kannattavuuteen kuusella puutavaralajien keskinäinen korvattavuus ja arvosuhteet ratkaistaviksi kysymyksiksi tuotannon ja puunhankinnan suunnittelussa Keinot kuusen määrän ja tarjonnan lisäämiseksi varttuneiden ja päätehakkuuvaihetta lähestyvien kuusikoiden lannoitus vaikutukset sahapuun laatuun? kuusen kiertoajan lyhentäminen (mm. tyvilahokuusikot) KMO:n päivittämisessä kuusen määrän lisääminen tavoitteeksi Lisääntyvä mänty- ja lehtikuitupuu energiakäyttöön? puuntuotannollinen ja hinnoittelukysymys 29
Päätelmiä tuloksista (3) Hakkuutaparakenne tulee muuttumaan päätehakkuiden osuus pienenee ja harvennushakkuiden kasvaa tuottavuuden aleneminen ja korjuukustannusten nousu odotettavissa? hakattavan puuston järeys keskeinen tekijä järeyskehitykseen vaikuttaminen varttuneen taimikon käsittelyn ja ensiharvennuksen ajoituksen avulla korjuumenetelmien kehittämistä edelleen tarvitaan Metsänuudistamisen pinta-alat pienenevät skenaarioiden II ja IV mukaan 190 000 220 000 ha/v vuosina 2002-2011 ja 122 000-136 000 ha/v vuosina 2012-2021 Taimikonhoitopinta-alat pysyvät tasaisina (n. 140 000 ha/v) Etelä-Suomessa lisäystä ja Pohjois-Suomessa vähennystä 30
Tuloksista tarkemmin Metsätieteen aikakauskirja 4/2004: Nuutinen, T., Salminen, O. & Hirvelä, H. Etelä-Suomen yksityismetsien hakkuumahdollisuudet veromuodoittain 2002-2031 Pohjois-Suomen vastaavia tuloksia ei ole julkaistu erillisinä. 31