Tulevaisuuden haasteet koulutukselle Kasvatustieteen päivät Itä-Suomen yliopisto 25.11. 2011 Professori Markku Wilenius The conception of education as a social process and function has no definite meaning until we define the kind of society we have in mind. John Dewey 1915 2 1
Kaksi kysymystä Minkälaiseen maailmaan olemme menossa? Mikä on kasvatuksen rooli siellä? 3 Kaiken lähtökohta: olemme siirtymässä uuteen aikakauteen... Talouden pitkät syklit teollisuuden alkuajoista lähtien 6th Kondratieff 2010-2050 Ympäristöteknologia Nano/bioteknologia Terveydenhuolto Uuden aikakauden merkit: talouslama, vanhat liikevoimat hyytyvät, yhteiskunnallinen muutos Source: Datastream; Illustration: Allianz Global Investors Capital Market Analysis 4 2
Avainmuuttujat Kontratieffin kuudennnessa aallossa 2010-2050 Avainliikevoim a Ympäristöteknologiat Globalisaatio Bioteknologia Avaintrendit Avain innovaatiot Demografinen muutos Nanoteknologia Tuotannosta palveluihin Avaintekijät yhteiskunnalliselle muutokselle Individualismista kollektiiviseen tietoisuuteen Terveydenhuolto Tuhlaamisesta tehokkuuteen ; page 5 Globalisaatio: Aasia tulee seuraavan neljänkymmenen vuoden sisällä kasvamaan ylitse muiden 6 3
Population in Thousands Population in Thousands Kiinan menestys on perustunut systemaattiseen panostukseen koulutukseen China - Population Aged 15-64 by Level of Educational Attainment in 1970-2050 - Global Education Trend (GET) Scenario 1200000 1000000 800000 600000 400000 200000 0 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 Years No Education Primary Secondary Tertiary World Population Proogram IIASA 2009 Intiassa on samantyyppinen kehitys, joskin se on jäljessä Kiinaa muutaman vuosikymmenen ja kastijako haittaa alimpia sosiaaliluokkia India - Population Aged 15-64 by Level of Educational Attainment in 1970-2050 - Global Education Trend (GET) Scenario 1200000 1000000 800000 600000 400000 200000 0 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 Years No Education Primary Secondary Tertiary World Population Proogram IIASA 2009 4
Kehityksestä on seurannut yhä kiihtyvä aineellisten resurssien käyttö Fischer-Kowalski Davos 9-2011 Source:UNEP, Decoupling 2011 Ja joka alkaa näkyä resurssien saatavuudessa ja hinnoissa. 10 5
transitions Joka näyttäisi kasvavan pitkälle tulevaisuuteeen.. Se mitä nyt tarvitsemme on ekologinen sivistysprojekti. Global climate: Twelve tipping points that are decisive for all ecosystems on earth Source: Major Tipping Points in the Earth s Climate System and Consequences for the Insurance Sector, published by Allianz & WWF-World Wide Fund for Nature, Nov. 26th, 2009 Source: Meinshausen et al, Nature, May 2009 Source: i.telegraph.co.uk 6
Ollemme siirtymässä merkitysintensiiviseen yhteiskuntaan 1970 2020 Enemmästä enemmän Enemmän ja parempaa vähemmästä Enemmän toisenlaista ja toisella tavalla Toimintaperiaate Teollinen yhteiskunta Myöhäisteollinen murrosaika Merkitys-intensiivinen tietoisuusyhteiskunta Toimintalogiikka Nykyinen yhteiskunta on myöhäisteollinen murrosvaihe kahden aikakauden välissä Yhteiskuntamalli 13 jossa kulttuuri ottaa avainpaikan Nyt talous vetää kulttuuria Tulevaisuudessa kulttuuri vetää taloutta Kulttuurin kehittyminen Teollisuusyhteiskunta - Kulttuuri yhdenmukaistuu - Kansallisvaltiot ja nationalismi - universalismi, tehokkuus Materiaaliintensiivinen Informaatioyhteiskunta Maatalousyhteiskunta - Kulttuurinen eriytyneisyys, suuret vaihtelut - paikallisyhteisöt, maailmanvallat Verkostoyhteiskunta - Kulttuurinen moninaisuus - Kansainvälistyminen -inhimillinen pääoma -Luovuus Kylä yhtenäisvaltio Globaali yhteisö 14 7
Ihmisen luova tietopääoma: 1. SUHDE ITSEEN JA YMPÄRISTÖÖN 2. HENKILÖKOHTAINEN KYVYKKYYS 3. UUDISTUMISEN LÄHDE Edita MAAILMA 1. 2. ASIANTUNTEMUS JA AMMATTITAITO 3. ITSE ILMAISUN ROHKEUS TIETO LIITTYMINEN INNOSTUS OSALLISUUS YHTEIS- KUNTA OPPIMISKYKY YHTEISÖ 15 Tulevaisuuden kasvatuksen viisi painopistettä 16 8
1.Tiedon analysointi ja organisointi Tiedon omaksumisesta kykyyn löytää ja tunnistaa tiedon lähteitä 17 2. Oppimaan oppiminen Passiivisesta tosiasioiden yksilöllisestä kirjaamisesta yhteisöllisten oppimisprosessien ymmärtäjäksi 18 9
3. Ongelmakeskeinen orientaatio Oikeista vastauksista ja oppiaineista oikeisiin kysymyksiin ja poikkitiedollisuuteen 19 4. Luovuuden kehittäminen Rutiinimuotoisesta toistosta uusien ratkaisujen löytämiseen 20 10
5. Kulttuuriosaamisen kasvattaminen Vieraan pelosta monikulttuurisuuden ymmärtämiseen 21 Menestystä tulevaisuuteen! markku. wilenius@tse.fi 22 11