PÄIVYSTYSSELVITYS KESKI-SUOMESSA

MAAKUNNALLINEN ELÄINLÄÄKÄRI- PÄIVYSTYSSELVITYS KESKI-SUOMESSA FM Leena Kiuru Keski-Suomen liitto Jyväskylä 11.12.2007

SELVITYKSEN TAUSTA Akuutit ongelmat päivystyksessä: työsidonnaisuus päivystyksissä koetaan raskaaksi: vuoro jopa joka toinen yö ja joka toinen viikonloppu eläinlääkäreiden keski-ikä varsin korkea eläkkeelle jäänyt/jäämässä useita lähiaikoina virkoihin ja pitkiin sijaisuuksiin vaikea saada hakijoita Jämsä, Saarijärvi, Kyyjärvi, Laukaa sijaisten saaminen vaikeaa ja/tai hyvin kallista tuotantoeläintilojen määrä edelleen laskussa pieneläinten omistajien vaatimukset hoidon tasosta kasvaneet => erikoistumispaineita i i i it eläinlääkäreille lääkä ill kuntien talousongelmat

Kunnaneläinlääkärit ja tuotantoeläintilat Praktikkovirkoja yhteensä 20 neljä täyttämättättä ättä päivystyksiin osallistuu nyt 15 kunnan- eläinlääkäriä Tuotantoeläintiloja yhteensä 1513 nautatiloja 1217, niistä maitotiloja oja 886 nautoja yht. 54305 Hevosia yht. 5258

Asukkaiden etäisyys eläinlääkäreiden vastaanotoista Länsi-Suomen läänissä lähes kaikki tilat ja asukkaat alle 20 km päässä kunnaneläinlääkäreiden vastaan- otoista. => PALVELUJEN SAATAVUUS HYVÄ Leivonmäki, Luhanka, Viitasaari, Äänekoski, Multia, Keuruu ja Pylkönmäki osin kaukana toimipisteistä.

Nykyiset y päivys- tyspiirit (4+2) POHJOINEN PP Neljä päivystyspiiriä K-S maakunnan sisällä Kahdella piirillä yhteistyötä naapurimaakuntiin Jyväskylän piirissä kaksi päivystäjää yhtä aikaa pieneläinpäivystys p y ostettu yksityisiltä: Viitaniemen el.as., JKL Tisseli & Tasseli, Äänek. Muissa piireissä yksi päivystäjä kerrallaan SAARIJÄRVEN PP JYVÄSKYLÄN PP LÄNTINEN PP KAAKKOI- NEN PP KUHMOIS- TEN PP

TYÖN TAVOITTEET 1. Tuottaa kunnille ehdotus toimivaksi ja tulevan lainsäädännön mukaiseksi eläinlääkäripäivystysmalliksi: Päivystysalue ja -piirit Eriytetty pien- ja suureläinpäivystys Keskitetyn puhelinpalvelun järjestäminen Päivystyksen organisointi- i ja hallinnointimalli i Kustannustenjakotavat (pien- ja suurel. päiv.) 2. Selvitysraportti Keski-Suomen liiton julkaisu B 163

NYKYISET VELVOITTEET: Eläinlääkintähuoltolaki (685/1990) Kunnan tulee huolehtia, että sen alueella on saatavissa riittävät peruseläinlääkäripalvelut hyötyeläimiä varten sekä tarpeelliset palvelut eu muiden ude kotieläinten eä e sairauksien hoitamista ja terveydenhoitopalvelujen antamista varten. Kunnan järjestettävä j ttä ä palveluja l on myös arki-iltaisin, ilt i i viikonloppuisin ja juhlapyhinä eli nk. päivystysaikaan. Päivystykset järjestetään muutaman kunnan kokoisilla vapaaehtoisin järjestelyihin perustuvilla päivystysalueilla (päivystyspiirit). Päivystysaikaan hoidetaan vain äkillisiä sairastapauksia. Kunnallisen eläinlääkintähuollon ei tarvitse kattaa erikoiseläinlääkäritasoisia palveluja.

UUSI ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTOLAKI Eläinlääkintähuoltotyöryhmän raportti ja lakiluonnos lausunnoilla kesällä 2007 yhteensä 25 lausuntoa Lakiesitys tekeillä => uusi lausuntokierros => eduskuntaan hyväksyttäväksi keväällä Uusi laki tulee voimaan 1.1.20091 Kunnan on järjestettävä 11 ja 12 :ssä säädetyt palvelut l vuoden kuluessa lain voimaantulosta (lain siirtymäsäännös)

12 Kiireellinen eläinlääkärinapu (elh-lakiluonnos) Kunnan on huolehdittava kiireellisen eläinlääkärinavun järjestämisestä alueellaan olevia kotieläimiä varten kaikkina vuorokauden aikoina. Kunnan on järjestettävä j ttä ä päivystyspalvelu l virkaajan ulkopuolella tarvittavaa kiireellistä eläinlää- kärinapua varten yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa yhtä tai useampaa maakuntaa vastaavalla päivystysalueella. y Maakunnalla tarkoitetaan maakunnista annetussa VN:n pts:sä (147/1998) säädettyä maakuntaa.

12 Kiireellinen eläinlääkärinapu (elh-lakiluonnos) Päivystysaluetta varten on järjestettävä keskitetty palvelu yhteydenottoja varten. Päivystysalueella on oltava saatavilla kiireellistä eläinlääkärinapua erikseen pienikokoisille kotieläimille, e, jotka voidaan vaikeuksitta kuljettaa eläinlääkärin vastaanotolle, ja erikseen kotieläimille, joille annettava eläinlääkärinapu edellyttää eläinlääkärin käyntiä eläimen pitopaikassa. ELH-lakiluonnos 3 Määritelmät: Kiireellinen eläinlääkärinapu: äkillisesti tai vakavasti sairastuneen tai vahingoittuneen itt eläimen eläinlääketieteellistä perustutkimusta ja ensiavun luonteisia hoitotoimenpiteitä sekä eläimen lopettamista eläinsuojelullisin perustein

13 Perusel. palvelun ja kiireellisen eläinl. avun saatavuus (lakiluonnos) Peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkärinavun tulee olla palvelujen käyttäjien kannalta saatavilla kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisella etäisyydellä maantieteelliset olosuhteet huomioon ottaen. Huom. Lakiin ei tuntitai km-rajoja.

14 Kotieläimen kiireellinen jatkohoito (elh-lakiluonnos) Kunnan on järjestettävä mahdollisuus toimittaa kotieläin 11 tai 12 :n nojalla annetun eläinlääkärinavun lisäksi tarvittavaan jatkohoitoon, jos eläinlääkäri antaes- saan näiden säännösten nojalla eläinlääkärinapua lääkä i toteaa, t että kotieläimen sairauden tai vamman hoito edellyttää hänen antamansa eläinlääkärinavun lisäksi erityisiä työ- välineitä tai olosuhteita taikka eläinlääkärin erityistä perehtyneisyyttä, ja että tällaisen jatkohoidon tarve on kiireellistä. Mahdollisuus toimittaa eläin jatkohoitoon on järjestettävä hevosia ja sellaisia pienikokoisia kotieläimiä varten, jotka voidaan vaikeuksitta kuljettaa eläinlääkärin vastaanotolle. Kunnan on jatkohoitoa varten osoitettava valtakunnan alueella toimiva eläinlääkäripalvelu, jossa jatkohoitoa on saatavilla. (sopimukset)

Kuntaliiton näkemykset Kuntaliitto antoi eriävän mielipiteen lakiluonnoksesta KL vastustaa kuntien järjestämisvastuun laajentamista hyötyeläimistä i ä koskemaan k kaikkia kotieläimiä iä sekä kunnan velvollisuutta osoittaa erikoiseläinlääkäripalveluja tarjoava jatkohoitopaikka kaikkina vuorokauden aikoina. i Molemmat edellä mainitut kohdat tulisivat lisäämään merkittävästi kuntien kustannuksia. Päivystysalueita ei tulisi sitoa tiukasti maakuntiin, vaan kunnille tulee antaa mahdollisuus järjestää päivystysalue elintarvikevalvonnan periaatepäätöksen mukaisten yhteistoiminta-alueiden tai kunta- ja palvelurakenneuudistuslain mukaisen yhteistyön pohjalta.

KUNNANJOHTAJAKYSELY Keskisuomalaisilta kunnanjohtajilta kysyttiin näkemyksiä seuraavista asioista: 1. Mitä seuraavista asioista pidät ehdottoman tärkeinä eläinlääkäripäivystyksessä? 2. Mikä olisi mielestäsi paras tapa organisoida maakunnallinen eläinlääkäripäivystys? 3. Mikä olisi sopivin tapa jakaa tuotantoeläinpäivystykses- tä kunnille aiheutuvat t kustannukset k t tulevaisuudessa? 4. Mikä olisi sopivin tapa jakaa pieneläinpäivystyksestä kunnille aiheutuvat kustannukset tulevaisuudessa? Kyselyyn vastasi yhteensä 17 kunnanjohtajaa.

KJ-KYSELYN TULOKSET Kunnanjohtajat pitivät tärkeimpinä seuraavia asioita: kunnallisten eläinlääkäripalvelujen toimintavarmuus eläinlääkärin hyvä saavutettavuus ja saatavuus päivystysaikaan tuotantoeläinten kiireellisissä sairastapauksissa lakisääteisten eläinlääkäripalvelujen turvaaminen sekä noin nykyisen tasoiset kustannukset kunnalle 53 % vastaajista kannatti koko järjestelyvastuun keskittämistä yhdelle yhteistoiminta-alueelle (vastuu- kunnalle tai kuntayhtymälle) ja 41 % suureläinpäivystyksen järjestämistä yhteistoiminta-alueittain ja pieneläinpäivystyksen ja puhelinneuvonnan järjestämisvastuun keskittämistä ki i ä yhdelle taholle. Sekä tuotanto- että pieneläinpäivystyksen kustannuk- set olisi kunnanjohtajien mielestä oikeudenmukaisinta jakaa eläinlääkäreiden suoritteiden perusteella.

Eläinlääkäripäivystyksen prioriteetit Vasta aajien mä äärä 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Priorisoitavat asiat 1. Lakisääteisten el.palveluiden turvaaminen kaikille kotieläimille ja kunnan alueella pidettäville eläimille 2. Toimintavarmuus: kunnalliset eläinlääkäripalvelut toimivat hyvin 24 h/vrk joka päivä, myös päivystys- aikaan 3. Asiakkaiden tyytyväisyys saamiinsa palveluihin sekä virka- että päivystysaikaan 4. Eläinlääkärin hyvä saavutettavuus ja saatavuus päivystysaikaan tuotantoeläinten kiireellisissä sairastapauksissa 5. Pieneläinten erikoislääkäritasoiset päivystyspalvelut 6. Eläinlääkäreiden työssä jaksaminen 7. Noin nykyisen tasoiset kustannukset kunnalle 8. Noin nykyisen tasoiset kustannukset asukkaille

Paras eläinlääkäripäivystyksen organisointitapa 10 Vastaa ajien mä äärä 8 6 4 2 0 1 2 3 4 Erilaiset organisointimahdollisuudet 1. Yksi ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue (kunta tai kuntayhtymä) ottaisi järjestely- ja hallinnointivastuun järjestelmän toiminnasta sekä päivystyspiirien osalta että koko maakunnan tasoisten asioiden koordinoinnista. 2. Kukin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue vastaisi oman päivystyspiirinsä käytännön päivystysjärjestelyistä koko maakunnan tasoisten asioiden koordinoinnista vastaisi joku muu org. 3. Maakunnallinen eläinlääkäripäivystys annetaan jonkun jo olemassa olevan maakunnallisen organisaation hoidettavaksi (esim. sairaanhoitopiirin tai aluepelastuslaitoksen)? 4. Jokin muu malli, millainen?

Suureläinpäivystyksen kustannustenjako Vastaa ajien mä äärä 10 8 6 4 2 0 1 2 3 4 5 Kustannusten jakotapa 1. Kunnan asukasluku 2. Tuotanto- t ja hevostilojen määrä ä 3. Tuotantoeläinten ja hevosten määrä 4. Eläinlääkäreiden suoritteet 5. Jonkunlainen sekamalli edellisistä

Pieneläinpäivystyksen kustannustenjako Vastaaj jien mää ärä 14 12 10 8 6 4 2 0 1 2 3 4 5 Kustannusten t jakotapa 1. Kunnan asukasluku 2. Tuotanto- t ja hevostilojen määrä ä 3. Tuotantoeläinten ja hevosten määrä 4. Eläinlääkäreiden suoritteet 5. Jonkunlainen sekamalli edellisistä

Kunnanjohtajien j ajatuksia eläinlääkäripäivystyksestä 1/2 Tuotantoeläinten hoidon vaatima päivystysalue ei saa muodostua liian suureksi, ettei matkojen kustannus tule kohtuuttoman korkeaksi. Pieneläinpäivystysalue voisi sen sijaan olla laajempi. Pieneläinten kuljetus on helpompaa. Tuotantoeläimet täytyy hoitaa tilalla. Tuotantoeläinpuolen hoitaminen on ensisijaista. Pieneläinpäivystyksessä taksat tulisi nostaa mahdollisimman korkeiksi, jotta muualta alueelle tuotavat asiakkaat joko vähenevät tai maksavat kunnon korvauksen.

Kunnanjohtajien j ajatuksia eläinlääkäripäivystyksestä 2/2 Pieneläinten kaikesta hoidosta tulisi periä yksityistä sektoria vastaava todellinen hinta eläintenomistajilta. Lemmikkieläinten hoitamista julkisin varoin tuettuna ei voi jatkossa hyväksyä. y Eläinlääkäreiden päivystyksestä saama korvaus pitää asettaa sellaiselle tasolle, että päivystykseen saadaan lääkäreitä. Tärkeää on, että eläinlääkäripalvelut ovat yleensä saatavilla ja että palvelut tuotetaan keskitetysti. Keskittäminen helpottaa työn organisointia ja näin taataan palvelun toimintavarmuus.

Kunnanjohtajakokous 4.9.2007 Kunnanjohtajat antoivat tukea Kuntaliiton kannanottoihin ja toivoivat liiton toimivan niiden toteutumiseksi. Puheenvuoroissa korostettiin kuntien talouden tiukkuutta ja että se on otettava huomioon uudessa eläinlääkintähuoltolaissa. Kunnanjohtajat edellyttivät kuntien kannalta oikeudenmukaisia kustannusten jakoperusteita.

ELÄINLÄÄKÄRIKYSELY Kunnaneläinlääkäreille, terveysvalvonnan johtajille ja päivystykseen osallistuville pieneläinlääkäreille (yht. 26 hlöä) lähetettiin e 14.8.2007 laajempi kysely. y Vastauksia saatiin yhteensä 18. Lisäksi useimpia kunnaneläinlääkäreitä ja terveys- valvonnan johtajia haastateltiin mm. kyselyssä käsiteltyjen asioiden ja paikallistuntemuksen syventämiseksi. Haastateltaviksi valittiin kaikki vakituisissa virossa toimivat kunnaneläinlääkärit vuosien 2007 ja 2008 aikana eläkkeelle jääviä ja sairaslomalla olevia lukuun ottamatta. Eläinlääkäreiden sijaisina toimiville lähetettiin kysely, mutta heitä ei haastateltu.

ELÄINLÄÄKÄRIKYSELYN TULOKSIA Eläinlääkärit ja johtajat pitivät tärkeimpinä seuraavia asioita: eläinlääkäreiden työssä jaksaminen kunnallisten eläinlääkäripalveluiden toimintavarmuus lakisääteisten eläinlääkäripalveluiden turvaaminen kaikille asukkaiden kotieläimille sekä kunnan alueella pidettäville eläimille eläinlääkärin hyvää saavutettavuus ja saatavuus päivystysaikaan tuotantoeläinten kiireellisissä sairastapauksissa 47 % puolet vastaajista kannatti suureläinpäivystyksen järjestämistä yhteistoiminta-alueittainalueittain ja pieneläinpäivys- tyksen ja puhelinneuvonnan keskittämistä yhdelle taholle. Pieneläinpäivystyksen kustannukset olisi eläinlääkäreiden mukaan yksinkertaisinta jakaa asukasmäärän perusteella. Tuotantoeläinpäivystyksen kustannusten jakamisen osalta näkemykset hajosivat suuresti.

Eläinlääkärikyselyn vastaukset 1: TÄRKEIMMÄT: eläinlääkäreiden työssä jaksaminen (6), lakisääteisten eläinlääkäri- palveluiden turvaaminen kaikille asukkaiden kotieläimille sekä kunnan alueella pidettäville eläimille (1) kunnallisten eläinlääkäripalveluiden toimintavarmuus (2), sekä eläinlääkärin hyvää saavutettavuus ja saatavuus päivystysaikaan tuotantoeläinten kiireellisissä sairastapauksissa (4) Eläinlääkäripäivystyksen lääkä i k prioriteetit it tit Vastaa ajien mä äärä 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Priorisoitavat asiat

Eläinlääkärikyselyn vastaukset 2: 2: Kukin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue vastaisi oman päivystyspiirinsä käytännön päivystysjärjestelyistä, koko maakunnan tasoisten asioiden koordinoinnista vastaisi yksi taho. Paras eläinlääkäripäivystyksen organisointitapa Vastaa ajien m äärä 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1 2 3 4 Erilaiset organisointimahdollisuudet

Eläinlääkärikyselyn vastaukset 3: - Suureläinpäivystyksen kustannusten jakotapaa koskevan kysymyksen vastaukset hajosivat; asukasluku ei saanut kannatusta. Suureläinpäivystyksen kustannustenjako ien mä äärä Vastaaj 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1 2 3 4 5 Kustannusten jakotapa

Eläinlääkärikyselyn vastaukset 4: - Lähes 70 % kysymykseen vastanneista jakaisi pieneläinpäivystyksen kustannukset asukasluvun perusteella, loput suoritteiden. Pieneläinpäivystyksen kustannustenjako t k Vastaaj jien mä äärä 12 10 8 6 4 2 0 1 2 3 4 5 Kustannusten jakotapa

ELÄINLÄÄKÄRIKYSELYN TULOKSIA 1 pieneläinpäivystäjä + avustaja kerrallaan viikonloppu puoliksi kahden eläinlääkärin kesken? yksityiset ja kunnaneläinlääkärit mahdollisia, mutta nykyiset kunnaneläinlääkärit eivät ole halukkaita eivätkä riitä pieneläinpäivystykseen 1/8 vuoro olisi sopiva tiheys Suureläinpäivystäjiä aluksi viisi kerrallaan ei tarkkoja toiminnallisia päivystyspiirirajoja, vaan koko k maakunta olisi i samaa päivystysaluetta tt 1/4 päivystysvuoro useimpien mielestä sopiva näkemykset pieneläinten hoidosta vaihtelevat

ELÄINLÄÄKÄRIKYSELYN TULOKSIA Maakunnan yhteinen pieneläinpäivystys sinne, missä palvelun tarve suurin JKL/JKL mlk (+ Äänekoski?) Call center ainakin osittain pieneläinpäivys- tyksen yhteyteen avustaja/eläinlääkäri vastaisi puheluihin lemmikkieläinten osalta mahdollisesti kaksi numeroa tai valintamahdollisuus (isot ja pienet eläimet erikseen) maksullinen, jos laki sallii hätäkeskus? (suuret eläimet) Sijaisjärjestelyihin maakunnallinen ratkaisu?

SELVITYKSEN TULOKSISTA Perustietoa, jonka perusteella voidaan laatia esitys päivystyksen uudistamiseksi. Selvitys on pohjatyö, jonka pohjalta voidaan tehdä esityksiä järjestämisestä j ja alkaa neuvotella, mutta ei vielä tehdä päätöksiä. Lopulliset päätökset edellyttävät mm. pienja suureläinpäivystyksen ja call centerin eri vaihtoehtojen järjestämisen j kustannusten laskemista, ne eivät sisältyneet vielä tähän selvitykseen.

UUSI PÄIVYSTYSALUE Koko Keski-Suomi sekä erillisillä sopimuksilla alueeseen toiminnal- lisesti ja maantieteellisesti hyvin sopivat kunnat muista maakunnista: Kangasniemi (Etelä-Savo) Mänttä, Vilppula, l Ruovesi ja Virrat (Pirkanmaa) Yhteensä 24 KEL:n virkaa (20 + 4)

SUURELÄINPÄIVYSTYS Päivystysalue olisi toiminnallisesti samaa aluetta ja kaikilla suureläinpäivystäjillä olisi yhtäläinen oikeus toimia kaikissa kunnissa. Hallinnolliset vaihtoehdot: 1. Kolme hallinnollista piiriä yth:n yhteistoiminta-alueiden mukaisesti. - Yhteistoiminta-alueet vastaisivat kukin alueensa päivystyksen järjestämisestä ja hallinnoimisesta. 2. Kaikki kunnat olisivat samaa päivystysaluetta ilman piirirajoja sekä toiminnallisesti että hallinnollisesti. - Yksi taho vastaisi päivystyksen järjestämisestä ja hallinnoinnista koko maakunnassa.

SUURELÄINPÄIVYSTÄJÄT Päivystyksestä vastaisivat päivystysalueen kuntien palveluksessa olevat kunnaneläin- lääkärit ja heidän sijaisensa. Keski-Suomen päivystysalueella päivystäisi aluksi yhtä aikaa viisi eläinlääkäriä: Jatkossa päivystäjien määrää voidaan vähentää, mikäli työmäärä päivystyssuoritteiden seurannan mukaan laskee. Kussakin suureläinpäivystyspiirissä (itäinen, läntinen ja pohjoinen) tulisi olla noin kahdeksan suureläinpäivystyksiin osallistuvaa kunnaneläinlääkäriä.

SUURELÄINTEN PÄIVYSTYSPIIRIT 1. Läntinen päivystyspiiri: Keuruun ja Jämsän seutukunnat + Petäjävesi + Muurame ja nykyinen Korpilahti op ja4 kuntaa Pirkanmaalta aa a Jämsä (= Jämsä + Jämsänkoski 1), Keuruu (1), Multia, Kuhmoinen (1) ja Petäjävesi (1) + Muurame ja nykyinen Korpilahti (1) sekä Mänttä (= Mänttä + Vilppula 1), Ruovesi (1) ja Virrat (1) Pirkanmaalta yhteensä 8 kunnaneläinlääkärin virkaa yksi päivystäjä kerrallaan, keväällä kaksi

SUURELÄINTEN PÄIVYSTYSPIIRIT 2. Itäinen päivystyspiiri: Joutsan ja Jyväskylän y seutukunnat (- Petäjävesi, Muurame ja nykyinen Korpilahti), Äänekosken seutukunta sekä Kangasniemi i Etelä-Savosta t Jyväskylä (= JKL + Jyväskylän mlk), Hankasalmi (1), Laukaa (1-2), Uurainen (1), Toivakka (1), Joutsa (= Joutsa + Leivonmäki 1), Luhanka, Äänekoski ja Konnevesi (1) sekä Kangasniemi (1) Etelä-Savosta yhteensä 8 kunnaneläinlääkärin virkaa aluksi kaksi päivystäjää yhtä aikaa

SUURELÄINTEN PÄIVYSTYSPIIRIT 3. Pohjoinen päivystyspiiri: Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Saarijärvi (= Saarijärvi + Pylkönmäki 2), Karstula (1), Kannonkoski, Kyyjärvi (1), Kivijärvi, Viitasaari (1), Kinnula (1) ja Pihtipudas (2) yhteensä 8 kunnaneläinlääkärin virkaa aluksi kaksi k päivystäjää yhtä aikaa

1 PÄIVYSTYSALUE, EI PIIRIRAJOJA Sama alue toiminnallisesti ja hallinnollisesti. Suureläinpäivystyksen koko toteuttamisvastuu yhdelle taholle (esim. yhdelle yhteistoimintaalueelle), joka hoitaisi päivystysten organisoinnin koko päivystysalueella. Yhden organisaation hoitama päivystys edellyttäisi yhteistoiminnan johtajan valitsemista koordinoimaan toimintaa. Johtajan tulisi olla koulutukseltaan eläinlääkäri. Yhteistoiminnan t i i johtaja j vastaisi i sekä päivystysvuorojen järjestämisestä että henkilöstö- ja taloushallinnosta (mm. sijaiset).

1 PÄIVYSTYSALUE, EI PIIRIRAJOJA Eläinlääkäreiden tiivis ja toimiva yhteistyö! Järjestämisessä otettava huomioon työntekijöiden ammattitaito i ja autonomisuus. Vuorot sovittava yhteistyössä niin, että yhtä aikaa päivystävät (työpari pohjoisessa ja kolmikko etelässä) kattaisivat alueen maantieteellisesti mahdollisimman hyvin. Päivystysvuoro kaikilla pääsääntöisesti joka neljäs arki-ilta ja joka neljäs viikonloppu. Pohjoisella alueella ll olisi i aluksi yhtä aikaa kaksi k päivystäjää, eteläisellä (= 1. vaihtoehdon itäinen + läntinen piiri) kolme.

MAAKUNNALLINEN PIENELÄIN- PÄIVYSTYS: Sijainti ja vastuut Jyväskylässä, joka on maakunnan suurin asukas- ja lemmikkieläinkeskittymä => suurin palvelujen tarvitsija: vuonna 2009 noin 46 % asukkaista. Riittävän keskeinen sijainti Pieneläinklinikoita ja -lääkäreitä Järjestämiseen useampia toteuttamis- ja hallinnointivaihtoehtoja riippuen organisaatiosta ja toteuttamiskustannuksista. JKL tai sen yhteistoiminta-alue vastuutahoksi Muut kunnat osallistuvat suoriteperusteisesti Yhtä aikaa päivystäisi yksi eläinlääkäri ja yksi avustaja.

MAAKUNNALLINEN PIENELÄIN- PÄIVYSTYS: Toteuttamistavat Kolme mahdollisuutta toteuttaa: 1. ostopalvelu yksityisiltä klinikoilta 2. kunnan tai (liikelaitos)kuntayhtymän oma tuotanto tai 3. edellisten yhdistelmä JKL:n yth:n toteuttamistavasta (kuntayhtymä/isäntäkunta) riippuen kaksi k hallinnollista vaihtoehtoa: 1. hallinto voisi perustua liikelaitosmalliin, jos yhteistoiminta-alueen toteutus on seututerveyskeskuksessa (liikelaitoskuntayhtymä) tai 2. hallinnosta vastaisi Jyväskylän kaupunkiorganisaatioon sijoittuva yth:n yksikkö, jos yhteistoiminta isäntä- kuntamallin mukaan (yhteinen toimielin) Palvelujen tuotanto-organisaatio olisi oman tuotannon osalta sama molemmissa hallintomalleissa: yksi kunnan omistama toimipiste, yksi palkanmaksaja ja työsuhteiset eläinlääkärit ja hoitajat.

MAAKUNNALLINEN PIENELÄIN- PÄIVYSTYS: 1. Ostopalvelu Tilat, välineet, lääkkeet ja työntekijät hankittaisiin sopimuspohjaisesti yksityisiltä eläinklinikoilta. Päivystyspisteen sijainti vaihtelisi. Kunta ei voisi periä klinikkamaksua. Klinikoiden tarjoukset voivat olla kalliita kunnille. Kunnat voivat nykyään tehdä monipuolista yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa erilaisin yhteistoiminta- ja kumppanuussopimuksin. Sopimukset kilpailutettava => sopimusoikeuden tuntemus ja hankintaosaaminen. Keskenään kilpailutilanteessa olevia tahoja on kohdeltava tasapuolisesti. Pitkäjänteisyys ja pitkät sopimukset.

MAAKUNNALLINEN PIENELÄIN- PÄIVYSTYS: 2. Oma tuotanto 1/2 Yksityiset ja/tai kunnaneläinlääkärit ja avustajat voitaisiin palkata suoraan järjestävän kunnan/ yhteistoiminta-alueen alueen palvelukseen ja toimi- maan kunnan (JKL) tiloissa, jolloin palvelua ei tarvitsisi kilpailuttaa. => Klinikkamaksut! Vaatisi kunnallisen pieneläinklinikan varustelua ja noin 4 lääkärin ja 5-6 avustajan rekrytointia. Nykyisiä kunnaneläinlääkärin viran haltijoita ei ehkä ole siirrettävissä toimintaan, vaan kaikki kk tarvittavat henkilöt pitäisi rekrytoida uusina. => Olisiko heille työtä myös virka-aikaan? aikaan? Henkilöstö- ym. kustannukset selvitettävä. Eläinlääkäreiden palkkaus perustuisi peruspalkkaan ja työtehon takaavaan provisio-osuuteen. i

MAAKUNNALLINEN PIENELÄIN- PÄIVYSTYS: 2. Oma tuotanto 2/2 Toiminnan laatu ja jatkuvuus taattaisiin palkkaamalla henkilöstö pysyvään työsuhteeseen. Mitoituksessa huomioitava työaikalainsäädäntö. i ö Pysyvyyteen vaikuttavat työolosuhteet, työ- ympäristö (varustelutaso, avustava henkilöstö), työsidonnaisuus (päivystysten määrä), palkka. Lisäreserviksi tarvittavia yksityisiä y eläinlääkä- reitä tulisi saada mukaan riittävän monta, jotta päivystysvuorojen välit olisivat riittävän pitkät. Sopimusten kautta mukaan otettavat tt t yksityiset i t saatava sitoutumaan mahdollisimman pitkäksi aikaa järjestelmän j kestävyyden takaamiseksi.

PÄIVYSTYSVASTAANOTTO 1. Ostopalveluina eri klinikat vuorollaan. 2. Jyväskylän kaupungin omistama pieneläinvas- taanotto, joka toimii nykyisin Viitaniemessä, olisi hyvä sekä kuntien ja asukkaiden kannalta: Kunnan omistamalla ja varustamalla vastaanotolla tapahtuvassa päivystyksessä voidaan periä kunnalle klinikkamaksu asiakkailta. Olisi asiakkaiden kannalta selkeää, että päivystys olisi aina samassa paikassa. Pysyvä sijainti helpottaisi myös päivystyspuhelimen toimintaa, jos käytössä on vain yksi maakunnallinen pieneläinpäivystysnumero.

KUSTANNUSTEN JAKAMINEN Kunnat vastaavat lakisääteisten palvelujen järjestämiskustannuksista. Asiakkaat maksavat itse tarvitsemistaan palvelusuoritteista (= eläinlääkärin tekemistä toimenpiteistä ja matkoista). Sekä pien- että suureläinpäivystyksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset on oikeudenmukaisinta jakaa kuntien kesken palvelujen todellisen käytön eli eläinlääkäreiden suoritteiden mukaisesti. Päivystäjien tulee kirjata ylös kaikki päivystysaikaan tehdyt toimenpiteet (suoritteet) ylös kunnittain (eläimen omistajan asuinkunnan mukaan) ja raportoida ne.

KUSTANNUSTEN JAKAMINEN Maakunnallisen pieneläinpäivystyspalvelun ja keskitetyn puhelinpalvelun järjestäminen tulevat aiheuttamaan kunnille uusia kustannuksia; nykyisessä laissa ei ole vastaavia velvoitteita. Kunnan tiloissa ja työvälineillä järjestetystä pieneläinpäivystyksestä voidaan periä osa päivystyspalvelujen järjestämiskustannuksista takaisin asiakkailta. Klinikkamaksu ikk k olisi i määrättävä ättä ä niin suureksi, että se kattaa vastaanottokäynnistä kunnalle keskimäärin aiheutuvat todelliset kustannukset.

KUSTANNUSTEN JAKAMINEN Päivystyspuhelimen kustannukset riippuvat sen toteuttamistavasta ja maksullisuudesta. Mikäli uuteen elh-lakiin (21 ) kirjataan, että kunta saa periä maksun järjestämästään päivystyspuhelupalvelusta, saadaan osa kustannuksista perittyä takaisin asiakkailta. Pieneläimiä koskevat puhelut olisi mahdollista muuttaa maksullisiksi, suuria eläimiä koskevia ei, mikäli hätäkeskus hoitaisi niiden kääntämisen päivystäjille.

JATKOTOIMET 1/3 1. Kuntien periaatepäätökset maakunnallisen eläinlääkäripäivystysuudistuksen valmistelun ja toimeenpanon jatkamisesta. 2. Toimenpide-ehdotusten toteuttaminen mahdolli- simman nopeasti päivystyksen järjestämiseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. 3. Toimenpiteiden valmistelu ja toteuttaminen on sovittava ja resursoitava yhdessä. 4. Periaatepäätökset ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta: elintarvikevalvonnan periaatepäätös kuntayhtymä tai isäntäkuntamalli

JATKOTOIMET 2/3 5. Pohjoinen ja itäinen Keski-Suomi voisivat hakea ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminnan käynnistämiseen tarkoitettua valtion rahoitusta keväällä 2008 (STM). 6. Maakunnallinen eläinlääkäripäivystys olisi hyvä aloittaa 1.1.2009, jolloin uusi laki tulee voimaan ja Keski-Suomessa toteutuu useita kuntaliitoksia. YTH:n yhteistoiminta-alueiden t i i t id olisi i hyvä aloittaa toimintansa samaan aikaan. 7. Jatkoneuvottelut kuntien, eläinlääkäreiden ja sidosryhmien kesken. 8. Ennen lopullista päätöksentekoa tulee selvittää päivystysjärjestelmän j ä kustannukset. k

JATKOTOIMET 3/3 HUOM: Uudistuksia voi alkaa toteuttaa jo ennen uuden lain voimaantuloa. Päivystykseen y liittyvät uudistukset toteu- tettava viimeistään 1.1.2010 alkaen: Maakunnallinen eriytetty pien- ja suureläinpäivystysjärjestelmä Call center (= yhteinen päivystyspalvelunumero/-t) Mahdollisesti myös jatkohoitopaikan järjestäminen lemmikeille ja hevosille (jos tulee lakiin)

ORGANISOINNISSA HUOMIOITAVA KUSTANNUKSET JA NIIDEN JAKAMINEN TOIMINTAVARMUUS (mm. sijaiset) YHTEISTYÖN TOIMIVUUS KAIKILLA TASOILLA NOPEASTI MUUTTUVA U TOIMINTAYMPÄRISTÖ => JOUSTAVA ORGANISAATIOMALLI YHTEISTOIMINNAN JOHTAJAN OMINAISUUDET => TALOUSHALLINNOLLISET JA IHMISSUHDETAIDOT ERIKOISTUNUT AMMATTILAISORGANISAATIO => KESKINÄINEN YHTEENSOVITTAMINEN PARAS KOORDINOINTIMEKANISMI; KÄSKYTYS EI TOIMI!

KIITOS!