Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-215, mrd. 18 18 16 14 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15* 8.6.216/hp
3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) 199-215 vuoden 215 hinnoin, mrd. (Kansantalouden tilinpidon mukaan) Yritykset Paikallishallinto Muut julkisyhteisöt Kotitaloudet Muut sektorit 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15* 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 11.8.216, Kansantalouden tilinpito
18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) vuoden 215 hinnoin indeksoituna, 199=1 (Kansantalouden tilinpidon mukaan) Koko kansantalous Yritykset Paikallishallinto Kotitaloudet 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15* 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 11.8.216, Kansantalouden tilinpito
18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) vuoden 215 hinnoin indeksoituna, 2=1 (Kansantalouden tilinpidon mukaan) Koko kansantalous Yritykset Paikallishallinto Kotitaloudet 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15* 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 11.8.216, Kansantalouden tilinpito
8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestoinnit 1997-215 käyvin hinnoin, mrd. (Kuntien kirjanpidon mukaan. Sisältää liikelaitokset, mutta ei yhtiöitä) Keskim. vuosimuutos 3,7 % Keskim. vuosimuutos 3,6 % Keskim. vuosimuutos 4,2 % 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15* Ei-poistonalaiset investoinnit 1) Bruttoinvestoinnit yhteensä Poistonalaiset investoinnit 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, 1) Ei poistonalaiset investoinnit = maa- ja vesialueiden sekä osakkeiden ja osuuksien hankinta Vuoden 21 luvut sisältävät Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. Vuonna 214 kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä johtuva osakkeiden ja osuuksien hankinta kasvatti investointeja kertaluonteisesti noin 3,1 miljardia euroa. 11.8.216
Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit 1) 1991-214, mrd. (käyvin hinnoin) 4, 3,5 3, Vuosikate Investoinnit, netto 1) 4, 3,5 3, 2,5 2,5 2, 2, 1,5 1,5 1, 1,,5,5, 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15*, 1) Investoinnit, netto = Investointimenot rahoitusosuudet investointeihin omaisuuden myyntitulot. Vuoden 214 tasoon vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen 25.8.215
Kuntasektorin toiminnan ja investointien rahavirta ja lainakannan muutos sekä paikallishallinnon nettoluotonanto 1997-215, mrd. 2,5 2, 1,5 1, Lainakannan muutos Toiminnan ja investointien rahavirta 1) Paikallishallinnon nettoluotonanto (Kansantalouden tilinpito) 2,5 2, 1,5 1,,5, -,5-1, -1,5-2, -2,5 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15*,5, -,5-1, -1,5-2, -2,5 1) Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus, netto + Investoinnit, netto Tulorahoitus, netto = Vuosikate + Satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät Toiminnan ja investointien rahavirta on rahoituslaskelman välitulos, jonka negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee, että menoja joudutaan kattamaan joko kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. 8.6.216/hp
% 16 Vuosikatteen riittävyys poistoihin ja investointeihin Kunnat ja kuntayhtymät (ml. liikelaitokset, mutta ei yhtiöitä), % 14 Keskimäärin 111 % 12 1 1 % 8 Keskimäärin 72 % 6 Keskimäärin 58 % 4 2 Vuosikate %:a poistoista Vuosikate %:a poistonal. invest. omahankintamenoista 1) Vuoskate %:a invest. omahankintamenoista yht. 1997 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15* 1) Investointimenot maa- ja vesialueiden hankinta osakkeiden ja osuuksien hankinta rahoitusosuudet investointeihin 11.8.216
16 14 12 Kuntien lainakannan muutos 2-215, milj. "Syömävelka" 1) Muu lainakannan muutos 1 8 6 4 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15* 1) Syömävelka on kuntien negatiivisten vuosikatteiden summa. Vuosina 2-215 syömävelkaa on otettu noin 6 miljoonaa euroa, mikä on 5 % vuosien 2-215 lainakannan muutoksesta. Lainakannan muutosta vuonna 215 pienentää liikelaitosten yhtiöittämiset. 8.6.216/hp
Kuntien lainakanta 31.12.2-215, /as. Kuntakoon mukaan 35 35 3 25 Alle 5 as. kunnat 5-2 as. kunnat 21-1 as. kunnat Yli 1 as. kunnat Koko maa 3 25 2 2 15 15 1 1 5 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15*
Kuntien lainakanta 31.12.215, /as. Koko maa keskimäärin 2 835 euroa/asukas suurin: pienin: Kökar 8 8 Enonkoski Hanko 7 45 Jomala Kyyjärvi 7 362 Karvia Reisjärvi 6 811 Kauniainen Lahti 6 637 Hammarland 27 Rautavaara 6 3 Rauma 45 Kannonkoski 6 212 Koski Tl 83 Kaustinen 5 981 Sysmä 128 Karkkila 5 69 Ylitornio 149 Raahe 5 599 Hirvensalmi 36 Toholampi 5 358 Polvijärvi 371 Vantaa 5 312 Merikarvia 449 Kokkola 5 274 Taivalkoski 467 Kotka 5 178 Parikkala 526 Juankoski 5 97 Luumäki 58 Maakuntakeskus 8.6.216/hp Kuntarajat: MML
Kuntakonsernien lainakanta vuosina 2-215, mrd. 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 3,8 4,1 4,5 5,2,2,3,3,4 8,7 12,7 9,1 13,5 9,5 14,3 9,9 15,5 6,2,5 1,1 16,8 7,1,6 1,3 18, 7,7,7 1,5 18,9 8,2,8 1,8 19,8 8,7,9 11,2 2,8 9,8 1, 11,9 22,8 1,5 1,2 12,9 24,6 11, 1,3 13,3 25,5 12,3 1,5 13,5 27,4 13,8 1,7 14,7 14,7 1,8 15, 15,5 1,9 15,4 3,2 31,6 32,8 2 4 6 8 1 12 14 16 18 2 22 24 26 28 3 32 34 Kunnat Kuntayhtymät Tytäryhteisöt 8.6.216/hp
Kuntakonsernien lainakanta 31.12.2-215, /as. Kuntakoon mukaan 9 8 7 6 Alle 5 as. kunnat 5-2 as. kunnat 21-1 as. kunnat Yli 1 as. kunnat Koko maa 9 8 7 6 5 5 4 4 3 3 2 2 1 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15*
Kuntakonsernien lainakanta 31.12.215, /as. Koko maa keskimäärin 5 978 euroa/asukas suurin: pienin: Halsua 11 127 Hammarland 27 Hartola 1 858 Jomala 376 Kotka 1 585 Brändö 63 Kittilä 1 171 Eckerö 733 Kokkola 1 155 Merikarvia 919 Raahe 1 84 Geta 932 Kyyjärvi 1 17 Parikkala 934 Espoo 1 Eurajoki 95 Vantaa 9 738 Koski Tl 983 Kaustinen 9 546 Enonkoski 999 Toholampi 9 39 Sysmä 1 47 Lahti 9 73 Lemland 1 65 Suonenjoki 8 972 Ylitornio 1 121 Rautavaara 8 94 Korsnäs 1 296 Kemijärvi 8 88 Föglö 1 399 Maakuntakeskus Vihreällä merkityt luvut ovat peruskunnan lainakantoja, koska kunnalta ei ole käytettävissä konsernitilinpäätöstä. 8.6.216/hp Kuntarajat: MML
Kunnan asukasluku 31.12.215 Kuntien ja kuntakonsernien lainakanta kuntakoon mukaan 31.12.215, /as. - 2 21-5 51-1 11-2 263 247 2596 2769 384 413 4328 4474 21-5 2577 4979 51-1 2953 668 11-382 775 Kaikki kunnat 2835 5978 1 2 3 4 5 6 7 8 Kunta Konserni 8.6.216/hp
Ahvenanmaa Satakunta Pohjois-Karjala Pirkanmaa Kainuu Etelä-Karjala Lappi Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Uusimaa Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Suomi Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Kuntien ja kuntakonsernien lainakanta maakunnittain 31.12.215, /as. Yhteensä: Kunnat Konsernit Kunta Konserni 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 8.6.216/hp
Kuntien ja kuntayhtymien lainanhoitokate 1) 1997-215 3, 2,5 2, 1,9 2,2 2,4 1,9 1,9 2, 1,9 2,1 1,5 1,3 1,5 1,4 1,6 1,6 1,6 1,6 1,2 1,5 1,4 1,3 1,,5, 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15* 1) Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun = ( Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset). Luotettavan kuvan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2 ja tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2. Jos tunnusluku on pienempi kuin 1, lainanhoitokyky on heikko. Tällöin joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisää lainaa, realisoimaan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Kuntien ja kuntayhtymien lainanhoitokate on ollut vuosina 1997-215 keskimäärin 1,7 11.8.216/hp
22 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-22, mrd. (käyvin hinnoin) (arviot painelaskelman mukaan) 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Lainakanta Rahavarat 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 16.9.216/hp Lähde: Vuodet 1991-215 Tilastokeskus. Vuosien 216-22 arviot VM 15.9.216
% 14 12 1 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta 2-22, %:a BKT:sta Lainakanta, %:a BKT:sta (painelaskelma) Tavoiteura ( =n. 1 % BKT:sta) 1) BKT:n arvo indeksoituna (oikea asteikko) Vm:n arvio 2.4.215 24 22 2 8 6 Huomattava, että suhdelukuun vaikuttaa sekä lainakannan kasvu, että BKT:n kehitys 18 16 4 14 2 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 1 1) VM:n virkamiesten esittämä tavoite kuntatalouden velkaantumisen pysäyttämiseksi vuoteen 219 mennessä (Lähde: Talouspolitiikan lähtökohdat 215-219, 19.3.215. 16.9.216/hp Lähde: Vuodet 2-215 Tilastokeskus, vuosien 216-22 arviot VM 15.9.216