Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2004:7 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2004: 7 KUNINKAANTAMMEN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUOHJELMA
HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON JULKAISUJA 2004:7 Kuninkaantammen osayleiskaavan suunnitteluohjelma 19.3.2004 1
2
HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Kansakoulukatu 3 00100 Helsinki KUVAILULEHTI Tekijä(t) Pertti Kare, Tero Santaoja, Sirkka Sädevirta, Ilmari Tawastsjerna, Jukka Tarkkala, Elina Tuominen, Heidi Hyvärinen, Pirjo Koivunen, Maija Mattila, Eila Saarainen, Suvi Tyynilä, Pirjo Heinonen Nimike Kuninkaantammen osayleiskaavan suunnitteluohjelma Sarjan nimike Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja Sarjanumero 2004:7 Julkaisuaika 29.3.2004 Sivuja 28 Liitteitä ISBN 952-473-258-0 ISSN 0787-9024 Kieli koko teos FIN Yhteenveto FIN Tiivistelmä Kuninkaantammen osayleiskaavalla tarkennetaan Yleiskaava 2002:ta. Suunnitteluohjelma jakautuu kaavoitus- ja nykytilannetta kuvaaviin lähtökohtiin sekä varsinaiseen suunnitteluohjelmaan. Siinä kuvataan alueen suunnittelun sisällölle asetettavia yleisiä tavoitteita. Osayleiskaavan valmistelun keskeisenä tavoitteena on tehdä Kuninkaantammesta korkeatasoinen asuin- ja työpaikka-alue. Tavoitteena on omaleimainen ja toiminnallisesti monipuolinen uusi kaupunginosa Kaarelaan. Asiasanat Helsinki Hakuninmaa Kuninkaantammi Yleiskaava Osayleiskaava 3
Sisällys
1 Osayleiskaava-alue... 7 1.1 Suunnittelualueen rajaus... 7 1.2 Suunnittelualueen kuvaus... 7 2 Suunnittelun lähtökohdat... 8 2.1 Kaupunkirakenteellinen sijainti... 8 2.2 Hakuninmaan alueen historia... 9 2.3 Kaavatilanne... 11 Yleiskaava 2002... 11 Seutukaava ja maakuntakaavaehdotus... 11 Asemakaavat... 12 Kehä II:n suunnittelutilanne... 12 2.4 Suunnittelutilanne Vantaalla... 14 2.5 Alueen ja ympäristön nykytilanne... 14 Maisema ja kaupunkikuva... 14 Pinnanmuodot, maaperä... 14 Vesialueet ja pohjavedet... 16 Luonto... 16 Ilmasto ja tuulisuus... 16 Maanomistus... 17 Rakennuskanta... 17 Maanalaiset tilat... 18 Kadut ja liikennejärjestelmä... 18 Tekninen huolto... 18 Liikennetiedot... 19 Ympäristön häiriötekijät... 19 Elinkeinotoiminta, yritykset ja työpaikat... 20 Asuminen... 20 Julkiset ja kaupalliset palvelut... 20 Virkistys... 21 3 Suunnitteluohjelma... 22 3.1 Kaupunkirakenteelliset tavoitteet... 22 Seuturakenne... 22 Kaupunkirakenne... 22 3.2 Kaupunkikuvalliset tavoitteet... 23 Valaistus... 24 3.3 Asuminen ja asuinrakennukset... 24 3.4 Väestö... 24 3.5 Elinkeinotoiminnot ja keskus... 24 3.6 Palvelut... 24 3.7 Liikenne... 25 Julkinen liikenne... 25 Ajoneuvoliikenne ja pysäköinti... 25 Huoltoliikenne... 25 Kevyt liikenne... 26 3.8 Virkistys... 26 Ulkoilu ja urheilu... 26 3.9 Tekniset edellytykset... 26 Tekninen huolto... 26 Maaperän kunnostus... 26 Meluntorjunta... 26 3.10 Osallistuminen ja vaikutusten arviointi...27 3.11 Aikataulu... 28
6
1 Osayleiskaava-alue 1.1 Suunnittelualueen rajaus Osayleiskaava-alue on osa Kaarelan kaupunginosaa Länsi- Helsingin pohjoisosassa. Osayleiskaava-alue rajautuu koillisessa ja pohjoisessa Vantaan kaupunkiin ja Vantaanjokeen. Idässä ja kaakossa rajana on Keskuspuisto, siten että Pitkäkosken vedenpuhdistamon alue kuuluu osayleiskaavan alueeseen. Etelässä osayleiskaava-alueen raja kulkee Hakuninmaan Vakkatien ja Vanhempientien pientaloalueiden vieritse. Osayleiskaava-alue jatkuu Hämeenlinnanväylän länsipuolelle, jossa se luoteessa rajautuu Vantaaseen. Osayleiskaava-alueen pinta-ala on 120 hehtaaria. Alueeseen kuuluu osa Keskuspuistoa koillisessa. Keskuspuiston alue säilyy virkistys- ja puistoalueena. 1.2 Suunnittelualueen kuvaus Hakuninmaan pohjoisosan työpaikka-alue ympäristöineen tulee muuttumaan pääasiassa asumiseen. Samalla alueen nimeksi tulee Kuninkaantammi ja suunnitteluohjelmassa alueesta käytetään tätä nimeä. Tuleva Kuninkaantammen alue on tällä hetkellä pääasiassa työpaikka- ja viheraluetta. Osayleiskaava-alueella ja sen ympäristössä on muutenkin runsaasti virkistysalueita. Tuotanto- ja toimitilarakennukset sijaitsevat metsän ympäröiminä alueen keskiosassa. Keskuspuiston rajalla sijaitsee Pitkäkosken vedenpuhdistamo. Alueella on myös asuntokortteleita, jotka sijoittuvat Kuninkaantammentien varteen Hakuninmaantien risteyksen itäpuolelle ja Hämeenlinnanväylän länsipuolelle. Alueen ajoneuvoliikenne kulkee Hämeenlinnanväylän Kaivokselan liittymästä ja Vaskivuorentien kautta. Hakuninmaan liikenteen runkona ovat kokoojakadut Hakuninmaantie ja Kuninkaantammentie, jotka päättyvät alueelle. Osayleiskaava-alueen maapinta-ala on noin 117 ha ja vesialuetta on noin 3 ha. Osayleiskaava-alue siitä rakennettua virkistyskäyt./rakentamaton vesialuetta 120 ha 35,7 ha 81,5 ha 2,8 ha 7
2 Suunnittelun lähtökohdat 2.1 Kaupunkirakenteellinen sijainti Kuninkaantammen osayleiskaava-alue sijoittuu Hämeenlinnanväylän varteen rakentuneelle vyöhykkeelle Keskuspuiston viereen. Suunnittelualue sijaitsee seudullisesti keskeisesti, mutta on Helsingin kaupunkirakenteen kannalta tarkasteltuna syrjässä. Alueelle on hyvät yhteydet etenkin etelästä, lännestä ja pohjoisesta niin henkilöautolla kuin joukkoliikenteellä. Monipuoliset virkistysmahdollisuudet ovat alueen merkittävä vahvuus ja arvostukseen vaikuttava tekijä. Sijainti seudullisen viherverkoston lomassa luo myös hyvät mahdollisuudet erilaisille ulkoilu- ja urheiluharrastuksille. Toiminnallisesti suunnittelualue on kytkeytynyt Vantaaseen, josta alueella asuvat ja työskentelevät nykyisin osittain hakevat palvelunsa. Alueella on sijaintinsa puolesta hyvät edellytykset kehittyä vetovoimaiseksi ja omaleimaiseksi asuinalueeksi. Kuninkaantammentien asuinalue liittyy rakenteellisesti Kaivokselan pientaloalueeseen, vaikka edelliseen kuljetaan Kuninkaantammentien ja jälkimmäiseen Vaskivuorentien kautta. Suunnittelualue liittyy ulkoilureiteillä eteläpuoliseen vanhan Hakuninmaan pientaloalueeseen. Keskuspuistoon suunnittelualue liittyy pohjois- ja eteläosiltaan saumattomasti, selkeän rajan muodostaa vain vedenpuhdistuslaitos aidattuine alueineen. Rajautuminen Keskuspuistoon on alueen suunnittelun kannalta sekä etu että haaste. Suunnittelualueen länsiosassa Hämeenlinnanväylällä on voimakas jakava vaikutus, tien yli pääsee vain yhdestä kohdasta ke- 8
vyen liikenteen siltaa pitkin. Hämeenlinnanväylän länsipuoli on selkeästi oma alueensa, jossa asuminen liittyy Vantaan puolella Kaarenmäen alueeseen ja kulkuyhteytenä on Vanha Kaarelantie. Suunnittelualue on nykyisin pääasiassa työpaikka- ja viheraluetta. Alue on Helsingin kaupunkirakenteesta irrallinen ja hajanaisesti rakennettu. Hakuninmaan pohjoisosan työpaikka-alue liittyy väljästi Kaivokselan laajaan työpaikka-alueeseen. Kuninkaantammentien pientaloalue on erillinen saarekkeensa suunnittelualueen pohjoisosassa. Alueen muut asuntokorttelit sijaitsevat Hämeenlinnanväylän länsipuolella. Vedenpuhdistamo vie merkittävän maa-alan Keskuspuiston rajan tuntumassa. 2.2 Hakuninmaan alueen historia Kaarelan kylässä, johon Hakuninmaa kuului, oli asutusta jo kivikaudella. Helsingin seudun vanhin asuinpaikka on löydetty juuri Kaarelasta. Vanhimmat asutukseen liittyvät löydökset alueelta ovat noin 2500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Hakuninmaa on saanut nimensä alueella sijainneesta Håkansdalin ja Håkansåkerin tilan pelloista. 1780-luvulla Kårbölen kylässä eli Kaarelassa oli kuusi maakirjataloa, joista muodostettiin myöhemmin joukko pienempiä tiloja. Kaarelan ensimmäisten asukkaiden väitetään olleen Hämeestä lähteneitä erämiehiä, sillä Kaarelan takamaat olivat hyviä suurriistan metsästyspaikkoja ja Vantaanjoesta pyydettiin lohta. Huvila- ja kartanoasutus oli 1700-luvun lopulta keskittynyt lähinnä Vantaanjoen sekä Kuninkaantammentien varteen Pitkäkoskelta Haltialaan asti. Hakuninmaan pohjoisosaa halkoo Kuninkaantammentie, joka sai nimensä vuonna 1957 tien varrella kasvavan rauhoitetun tammen mukaan. Tarinan mukaan Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa III olisi istuttanut tammen Suomessa vieraillessaan. Myös alueella oleva puisto on saanut nimensä tien mukaisesti. Kuninkaantammentie, joka on osa vanhaa Viipuri-Turku maantietä, on muinaismuistolailla suojeltu. Ote venäläisestä topografikartasta noin vuodelta 1915. Ote Helsinki 1:10 000 kartasta vuodelta 1945. 9
Malminkartanolla ja Kaarelan kartanolla oli laajat pellot, jotka vielä 1940-luvulla olivat viljelyskäytössä. Alue oli vuoden 1946 alueliitokseen asti puhdasta maaseutua. Helsingin kaupunki osti jo ennen 1920-lukua Kaarelan kartanon maat ja niistä kaavoitettiin myöhemmin Hakuninmaan pientaloalueet. Sotien jälkeen Helsinki oli velvollinen luovuttamaan tonttimaata rintamamiesten ja siirtolaisten asuttamiseksi ja vuonna 1950 kaupunki alkoi jakaa tontteja Hakuninmaalta. Hakuninmaa on ollut myös osa Helsingin vuosien 1915 1917 pohjoista linnoitusketjua. Aivan alueen tuntumassa, Malminkartanon rajalla on lisäksi useita esihistoriallisia muinaisjäännöksiä sekä kaksi entistä rautakaivosta Hakuninmaantien ja Kuninkaantammentien tuntumassa. Hakuninmaan omakotialueiden pohjoispuolella oleville työpaikka-alueille valmistui 1970-luvulla useita huomattavan laajoja liikelaitoksia. Hakuninmaalle rakennettiin vuonna 1975 Valtion painatuskeskus, 1973 Helsingin autokatsastuskonttori. Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitos on sijainnut Kuninkaantammen alueella 50-luvun lopulta. Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitos ei pystynyt enää toimittamaan kaupunkiin tarpeeksi hyvälaatuista vettä, koska varsinkin Keravanjoen veden laatu oli heikentynyt huomattavasti. Pitkäkosken ja Vanhankaupungin välille louhittiin raakavesitunneli ja se valmistui vuonna 1964. Tunnelin kautta siirrettiin puhtaampaa Vantaanjoen vettä Vanhaankaupunkiin. Päijänne-tunneli valmistui 1982, minkä jälkeen Vantaanjoki on ollut varavesilähde. Aikaisemmin vedenpuhdistusprosessissa käytettiin saostusta, selkeytystä ja hiekkasuodatusta. Saostussakka kerättiin talvella laitosalueen eteläosassa sijaitseviin sakka-altaisiin, jotka tyhjennettiin kesäisin. Sittemmin puhdistusprosessia on täydennetty otsonoinnilla (v.1979) ja aktiivihiilisuodatuksella (v. 1998). Alumiinisulfaattisaostuksesta on siirrytty ferrosulfaattisaostukseen ja saostussakka johdetaan jätevesiviemärissä jätevedenpuhdistamolle. Kolmesta saostusaltaasta kaksi on täytetty liikelaitoksen omista työkohteista tulevilla sekalaisilla kaivumailla. Kolmatta allasta on pidetty vuodesta 1983 lähtien saostussakan varasijoituspaikkana. Sitä ei ole tarvittu kuitenkaan kuin yhden kerran 20 vuoden aikana. Kuninkaan tammi (Kaarela neliapila). Ilmakuva puhdistuslaitoksen ja altaan alueelta. Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitos. 10
2.3 Kaavatilanne Ote Uudenmaanliiton vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmäkartasta (http://www.uudemaanliitto.fi). Seutukaava ja maakuntakaavaehdotus Helsingin seudun vahvistetussa seutukaavassa Hakuninmaan alue on suurimmaksi osaksi merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Vedenpuhdistamon alue on erityisaluetta. Keskuspuisto, Kuninkaantammenpuisto sekä Hakuninmaan työpaikka- ja asuinalueet erottava viheryhteys on merkitty lähivirkistysalueeksi. Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksessa (29.1.2004) osayleiskaava-alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi ja vedenpuhdistuslaitoksen kohdalle on osoitettu ET-merkinnällä yhdyskuntateknisen huollon alue (erityisesti vesihuoltoa palvelevia laitoksia). Alueen halki on merkitty raakavesitunneli sekä 400 kv:n ja 110 kv:n voimalinjat. Kehä II:n linjaus eritasoliittymineen lännestä Hämeenlinnanväylälle on merkitty moottoriväylävarauksena. Osayleiskaava-alueen eteläosassa nykyisen työpaikka-alueen ja Hakuninmaan asuinalueen välinen alue on osoitettu viheryhteystarve-merkinnällä. Ote maakuntakaavaehdotuksesta (http:// www.uudemaanliitto.fi/kaava/ehdotus/ehdotus.html Yleiskaava 2002. Yleiskaava 2002 Yleiskaava 2002:ssa Hakuninmaan suunnittelualue on rajattu erillisellä suunnittelualuemerkinnällä. Hakuninmaan alue on merkitty tasaraidoituksella kerrostalo- ja pientaloalueeksi siten, että molempia maankäyttömuotoja on maapintaalaltaan saman verran. Vedenpuhdistamon käyttöön jäävä alue on osoitettu yleiskaavassa teknisen huollon alueeksi ja Hämeenlinnanväylän varsi työpaikka-alueeksi. Hakuninmaan olemassa olevan pientaloalueen ja osayleiskaava-alueen väliin on merkitty virkistysalue. Vanhan Hakuninmaan rintamamiestaloalueet on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Yleiskaavan toteuttamissuunnitelmassa suunnittelualue on merkitty toteutettavaksi luokissa I ja II. 11
Asemakaavat Osayleiskaava-alueella on kaksi voimassa olevaa asemakaavaa, joissa Kuninkaantammi on pääasiassa työpaikka-aluetta, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien toimintojen aluetta ja virkistysaluetta. Asemakaavassa asuntorakentamisen tehokkuudeksi on määritelty pientalorakentamiselle tyypillinen 0,2 ja vesilaitoksen työsuhdeasuntojen korttelin osalta 0,35. Katsastustien jatko sekä Hakuninmaantien jatko Suvuntienä Perhekunnantielle on merkitty asemakaavassa. Kuninkaantammentien linjaus on merkitty suojelluksi. Kuninkaantammi on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla. Hämeenlinnanväylän länsipuolista osayleiskaavan aluetta ei ole asemakaavoitettu. Yleiskaavan toteuttamissuunnitelma. Hakuninmaan asemakaavatilanne. Kehä II:n suunnittelutilanne Kehä II välillä Länsiväylä - Turuntie avattiin liikenteelle syksyllä 2000. Jatkon suunnittelu Turuntieltä koilliseen on käynnissä, mutta sen toteuttamisesta ei ole tehty päätöstä. Yleissuunnitelmaa valmistelee Uudenmaan tiepiiri yhdessä kuntien edustajien kanssa. Yleissuunnitelman ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) valmistui keväällä 2003. Hankkeen alustava kustannusarvio on 260 milj. euroa. Yleissuunnitelman mukainen Kehä II:n liittymä Hämeenlinnanväylälle (Uudenmaan tiepiiri). 12
Alustavia suunnitelmia: 0+ vaihtoehto ilman Kehä II linjausta ja linjaus Hämeenlinnanväylälle (Helsinki-Espoo-Vantaa maankäyttöselvitys). Ympäristövaikutusten arvioinnin pohjana olleita vaihtoehtoja: 0+ (Uudenmaan tiepiiri). Ympäristövaikutusten arvioinnin pohjana olleita vaihtoehtoja: Kehä II Hämeenlinnanväylälle (Uudenmaan tiepiiri). 13
2.4 Suunnittelutilanne Vantaalla Kuninkaantammen osayleiskaava-alue rajautuu Pohjois- ja länsiosiltaan Vantaan Kaivokselan ja Ylästön kaupunginosiin. Alueen suunnittelussa tulee huomioida myös Vantaan olemassa oleva rakenne ja suunnittelutilanne. Alueella tutkitaan esimerkiksi palvelujen toteuttamista yhdessä Vantaan kaupungin kanssa. Vantaan voimassaolevassa yleiskaavassa vuodelta 1992 osayleiskaava-alueeseen rajoittuvat alueet Kaivokselassa Hämeenlinnanväylän länsipuolella ovat pientalovaltaista asumista ja kauempana myös kerrostaloasumista. Hämeenlinnanväylän ja Vaskivuorentien risteyksen eteläpuolelle on osoitettu toimistovaltaista työpaikkarakentamista. Vantaanjoen pohjoispuolinen alue on merkitty lähivirkistysalueeksi. Silvolan tekoallas ympäristöineen on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi. Ylästön puolella osayleiskaavaalueeseen rajoittuva Vantaanjoen ranta on luonnonsuojelualuetta. Vantaalla on käynnissä yleiskaavan tarkistus, jonka tavoitteena on yleiskaavan ajantasaistaminen. Työtä varten on laadittu muun muassa maankäytön kehityskuva ja yleiskaavan tavoitteet. Myyrmäen seutua on tarkoitus vahvistaa ja eheyttää asuin- ja työpaikka-alueena sekä kaupallisten palvelujen sijaintipaikkana. Osayleiskaava-alueen läheisillä Myyrmäen, Kaivokselan, Silvolan sekä Ylästön alueilla etsitään täydennysrakentamiseen sopivia alueita. Vantaan kaupunkirakenteen eheytyminen kytkee myös Hakuninmaan alueen paremmin osaksi laajempaa kaupunkirakennetta. Silvolan tekoaltaan yhdyskuntateknisen huollon alueesta on tarkoitus ottaa asuinkäyttöön Ylästön asuinalueeseen rajautuva osa. Suurin osa tekoaltaan ympäristöstä jää virkistyskäyttöön, sillä se on osa seudullisesti merkittävää Vantaanjoen viheraluetta. Yleiskaavan tarkistuksessa myös Vantaanjoen varren luonnonsuojelualuetta laajennetaan. 2.5 Alueen ja ympäristön nykytilanne Suunnittelualueen maisemarakenne. Maisema ja kaupunkikuva Hakuninmaan pohjoisosa on lähinnä virkistysalueena toimivaa, maastoltaan vaihtelevaa metsää. Alueen keskiosassa sijaitsee useista erikokoisista tuotanto- ja toimitilalaitoksista koostuva työpaikka-alue ja Kuninkaantammentien pohjoispuolella rakennuskannaltaan vaihteleva pientaloalue. Alueen maastonmuodoista ja metsäisyydestä johtuen vedenpuhdistuslaitoksen aiemmin käyttämien sakka-altaiden ympäristö sekä Hämeenlinnanväylän länsipuolen peltoaukea ovat ainoita mittavimpia avoimia maisemakohtia. Pinnanmuodot, maaperä Hakuninmaan pohjoisosan maasto on vaihtelevaa. Suurin osa alueesta sijoittuu 20 35 metrin korkeuskäyrien sisälle. Korkeimmat kohdat Hakuninmaantien alun länsipuolisella alueella ovat noin 50 metriä merenpinnan yläpuolella. 45 metriin yltävät muun muassa Hakuninmaantien itäpuolinen 14
alue sekä Kuninkaantammenpuiston alue. Avokallioita on lisäksi Hämeenlinnanväylän varressa ja Paperinkeräyksen sekä katsastusaseman välisellä alueella. Alavimmat kohdat sijaitsevat Vantaanjoen laaksossa, jossa kulkee 20 metrin korkeuskäyrä. Valtaosa alueesta on kallioista tai karkeiden kivennäismaiden peittämää aluetta, jossa peruskallio sijaitsee lähellä maanpintaa. Alueella on laajoja kallioisia selänteitä ja avokallioalueita. Hämeenlinnanväylän länsipuolella sijaitseva painanne on hienorakeisten maalajien aluetta, jossa savikerroksen paksuus on syvimmillään joitakin metrejä. Suunnittelualueen ja Hakuninmaan nykyisen asuinalueen välissä on myös ohuen hienorakeisen maakerroksen peittämä painanne. Sakka-altaiden seutu on hienorakeisten kivennäismaiden peittämää pehmeikköaluetta, jossa savikerroksen alapinta on yli 10 m syvyydessä maanpinnasta ja kantavat maakerrokset noin 13 m syvyydessä. Pehmeikkö jatkuu altailta luoteen suuntaan, mutta on siellä vain muutamien metrien paksuinen. Kallio on pääasiassa graniittia. Kuninkaantammentien pohjoispuolella on myös gneissejä ja amfiboliittia. Kallioperän rakennettavuus on pääsääntöisesti hyvä. Sakka-altailta luoteeseen johtavaan maastopainanteeseen on tulkittu maastohavaintojen ja geofysikaalisen aineiston perusteella heikkousvyöhyke, jossa kivilaatu on rapautumatonta tai heikosti rapautunutta. Kalliotilojen rakennusmahdollisuudet ovat hyvät. Alueella ei ole kalliojyrkänteitä, joista saisi lyhyen ja loivan ajoyhteyden kalliotiloihin. Ajoyhteyksiä voidaan järjestää helposti rakennuskortteleiden yhteyteen. Kalliokaivantoja voidaan myös käyttää helposti. 15
Vesialueet ja pohjavedet Kuninkaantammen osayleiskaava-alue sijaitsee Mätäjoen ja Vantaajoen valuma-alueilla. Suurin osa sade- ja sulamisvesistä kulkeutuu nykyään Mätäjoen vesistöön, mutta matkalla on huomattava määrä rumpuja ja putkia. Alueen suunnittelun lähtökohtana pidetään kuivatuksen järjestämistä Vantaanjoen suuntaan mahdollisimman laajasti, jotta haitallisia vaikutuksia tulisi mahdollisimman vähän. Alueen laajin pintavesiallas on sakka-allas B, joka on padottu vanhalle pellolle moreenipadolla. Altaaseen ei johdeta vettä vaan se saa kaiken veden ilmasta. Altaasta ei myöskään johdeta vettä pois. Suunnittelualue rajautuu Vantaanjokeen, joka on pääkaupunkiseudun vedenhankinnan varavesilähde. Hienorakeisten maalajien alueella maaperän vedenläpäisevyys on pieni ja pohjaveden pinta on lähellä maanpintaa. Sakka-altaiden ympäristössä on pohjavesiputkia, joissa pohjaveden pinta on ollut tasolla +28,0 +29,2, kun vedenpinta altaassa oli +31,3 (tammikuu 2003). Näytetutkimusten mukaan sakka-altaista ei ole suotautunut vettä pohjaveteen. Luonto Osayleiskaava-alue on tällä hetkellä pääosin rehevää sekametsää ja kalliokkojen kohdilla myös kuivaa mäntyvaltaista kangasmetsää. Alueella on runsaasti melko luonnontilaista metsää. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä on linnustollisesti arvokkaita kohteita. Haltiavuoren alue kuuluu luokkaan I eli arvokkain. Muita linnustollisesti arvokkaita alueita on Håkansbergin laaksossa Hämeenlinnanväylän länsipuolella, Hakuninmaan puistossa suunnittelualueen eteläpuolella, Kuninkaantammenpuistossa ja työpaikka-alueen länsipuolisessa metsikössä. Osayleiskaava-alueella on kolme kasvillisuudeltaan arvokasta kohdetta, jotka kuuluvat luokkiin II ja III. Lähialueen vesistöt. Ilmasto ja tuulisuus Hakuninmaan alueen ilmasto noudattelee Helsingin ja koko eteläisen rannikko-alueen ilmastoa. Helsingin mittakaavassa alue sijaitsee sisämaassa, joten tuuliolosuhteet ovat leudommat kuin esimerkiksi aivan rannikolla. Alueen korkeimmat kohdat ovat kuitenkin tuulelle alttiimpia. Lounaistuulet ovat Helsingissä vallitsevia. Kuninkaantammen alue on tällä hetkellä varsin metsäistä ja sillä on vaikutusta alueen pienilmastoon. Alue liittyy pohjoiseen jokilaaksoon ja rakentamisen yhteydessä suojavyöhykkeiden merkitys korostuu. Suunnittelualueen korkeuskäyrästö. 16
Maanomistus Osayleiskaava-alueen pinta-ala on 120 ha. Alueen kiinteistönomistus jakautuu suhteellisen tasaisesti kaupungin, valtion ja yksityisten omistajien kesken, yksityisesti omistettua maata on kuitenkin vähiten. Suuri osa kaupungin omistamasta maasta on vuokrattu Helsingin vedelle (Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitos). Rakennuskanta Maanomistustilanne. Valtio josta Paperinkeräys Kaupunki josta Vedenpuhdistuslaitos Yksityinen josta Edita A-Katsastus muut Muu 45,5 ha 7,4 ha 46,2 ha 23,4 ha 26,6 ha 10,5 ha 6,6 ha 9,5 ha 1,7 ha Osayleiskaava-alue on reunoiltaan pääosin virkistysalueena toimivaa rakentamatonta metsää. Alueen keskiosassa on eri kokoisista tuotanto- ja toimitilarakennuksista koostuva työpaikka-alue ja sen koillispuolella Keskuspuiston rajan tuntumassa useasta erillisestä rakennuksesta koostuva, aidattu vuonna 1959 käyttöön otettu Pitkäkosken vedenpuhdistamo. Puhdistamoa on sittemmin laajennettu useaan otteeseen. Osayleiskaava-alueella on parisenkymmentä asuinrakennusta, jotka sijaitsevat pohjoisosassa, Kuninkaantammentien varressa Hakuninmaantien risteyksen itäpuolella. Kuninkaantammentien pohjoispuolella, vedenpuhdistamon aluetta vastapäätä, on vesilaitoksen henkilökunnalle rakennettu rivi- ja pienkerrostaloalue. Vedenpuhdistamon alueen pohjoispuolella, aivan Keskuspuiston rajalla, on Pitkäkosken ulkoilumaja. Kuninkaantammenpuistossa on vanha huvila ja varastorakennuksia. Suunnittelualueen länsiosissa Katsastustien jatkeen metsäalueella, Hämeenlinnanväylän tuntumassa, on muusta kaupunkirakenteesta irrallinen omakotitalo. Hämeenlinnanväylän länsipuolelle sijoittuu pientaloja aivan suunnittelualueen rajan tuntumaan. Suurin osa alueen rakennuskannasta on toteutettu 1950- luvulla. Kuninkaantammentien varrella Hakuninmaantien itäpuolella on pääosin 1950-luvulla rakennettuja omakotitaloja. Alueen eteläosassa on tyyppitaloalue, joka on Yleiskaava 2002:ssa luokiteltu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi jälleenrakennuskauden pientaloaluekokonaisuudeksi. Joitakin laajennuksia ja uudisrakennuksia on myöhemmin toteutettu poikkeusluvilla. Työpaikkakeskittymä on rakennettu osin 1970-luvulla, kuten Editan sekä Suomen autokatsastuksen kiinteistöt. Uudempia toimistorakennuksia edustavat Suomen ympäristökeskuksen laboratorio ja Uudenmaan ympäristökeskuksen tilat. Rakennuskanta. 17
Tekninen huolto Alueella sijaitsee pääkaupunkiseudun vesihuollon kannalta tärkeitä vesijohtoja. Vedenpuhdistuslaitokselta lähtee päävesijohtoja etelään, länteen ja pohjoiseen. Johtojen tilantarve on tavanomaista suurempi niiden suuren poikkipinta-alan sekä huolto- ja saavutettavuusvaatimusten takia. Johtojen lähialueita suunniteltaessa tulee myös muistaa, että niiden rikkoutuminen aiheuttaa korkean painetason ja putkeen varastoituneen suuren vesimäärän vuoksi huomattavan tulvan. Kuninkaantammentien varressa sijaitsevien rakennusten jätevesiviemärit johdetaan nykyään Vantaan kaupungin verkostoon. Vedenpuhdistuslaitokselta lähtee paineviemäri etelään Perhekunnantielle. Hakuninmaantien varren kiinteistöt on viemäröity lounaaseen Vakkatien suuntaan. Hämeenlinnantien länsipuolen pehmeikön poikki kulkee jätevesiviemäri. Kuivatusrakenteita on käsitelty pintavesiosuudessa. Alueen länsi- ja luoteisosassa sijaitsee 110 kv ilmajohto. Avojohto sijaitsee Hämeenlinnanväylän varressa ja kaupungin rajalla, eikä rajoita hankalasti maankäyttöä. Avojohdon rinnalla on myös 20 kv ilmajohto suunnittelualueen länsiosassa. Perhekunnantieltä johtaa 20 kv ilmajohto vedenpuhdistuslaitoksen alueelle. Alueella sijaitsee jonkin verran 20 kv sähkömaakaapeleita ja tietoliikennemaakaapeleita pääasiassa nykyisten liikenne- ja kulkuväylien kohdalla. Vedenpuhdistuslaitokselle johtaa Perhekunnantieltä kaukolämpöjohto. Hakuninmaantien kaukolämpöjohto on liitetty Vantaan kaupungin verkostoon. Tärkeimmät vesijohdot ja voimalinjat. Maanalaiset tilat Alueen poikki kulkee raakavesitunneli Silvolan ja Vanhankaupungin välillä. Vedenpuhdistamon alla on teknisen huollon ja väestönsuojelun tiloja. Ajoyhteydet kalliotiloihin sijaitsevat Vantaanjoen rannan läheisyydessä ja vedenpuhdistamon laitosrakennusten lounaispuolella. Kadut ja liikennejärjestelmä Osayleiskaava-alue sijoittuu liikenteellisesti vilkkaan Hämeenlinnanväylän varteen. Alueen yhteydet pohjois-eteläsuunnassa ovatkin erittäin hyvät. Nykyisin alueen liikenne suuntautuu pääsääntöisesti Kaivokselan eritasoliittymän kautta Hämeenlinnanväylälle. Lähin säteittäinen kehätie on Kehä I noin kolme kilometriä etelään. Kehä III kulkee alueesta noin kolme kilometriä pohjoiseen. Nykyinen poikittaisliikenne kulkee lähinnä Vantaanlaaksontien kautta Ylästöntielle sekä Vaskivuorentien kautta Myyrmäkeen ja Malminkartanoon. Vantaankoskentien kautta päästään Ylästöntielle Pakkalan ja Tammiston suuntaan. Suunnittelualueen liikenteellisenä runkona toimivat kokoojakadut Hakuninmaantie ja Kuninkaantammentie. Molemmat kadut päättyvät Kuninkaantammen alueelle, joten läpikulkuliikennettä ei ole. Aluetta palvelee nykyisin Helsingin sisäinen bussilinja 47, jonka päätepysäkki on Hakuninmaantien päässä. Bussilla 47 pääsee Hämeenlinnanväylää pitkin keskustaan noin 25 minuutissa. Bussin 43 päätepysäkki sijaitsee alueen eteläreunalla Perhekunnantien päässä ja se tarjoaa yhteyden Kannelmäen asemalle ja Haagan suuntaan. Myyrmäen ja Malminkartanon asemat sijaitsevat noin kahden kilometrin päässä alueelta. Hämeenlinnanväylää kul- Tieverkko ja lähimmät juna-asemat. 18
kevien seutubussien pysäkit sijaitsevat noin 500 metrin päässä alueen keskiosista. Myös Vaskivuorentietä pitkin alueen luoteisnurkkaa hipoen kulkee pari Vantaan sisäistä sekä pari seutubussilinjaa, joilla pääsee Myyrmäen ja Vantaanlaakson suuntiin. Liikennetiedot Hämeenlinnanväylän liikennemäärä on noin 58 000 ajon./ vrk ja Perhekunnantien noin 3000 ajon./vrk. Hakuninmaantien ja Kuninkaantammentien liikennemääristä ei ole laskentatietoa. Kuninkaantammentien itäpäässä sijaitsee myös Helsingin Veden pullottamo. Pientaloalueen lävitse Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen tontille kulkee päivittäin 16 17 raskasta ajoneuvoa sekä noin 30 henkilöautoa. Muut alueen yritykset käyttävät liikennöintiinsä pääosin Hakuninmaantietä. Ympäristön häiriötekijät Alueen merkittävin melulähde on Hämeenlinnanväylän ajoneuvoliikenne. Keskivuorokausiliikenne on tällä hetkellä noin 58.000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Ennustetilanteessa vuonna 2025 liikennemäärä voi olla 85.000 ajon./d. Varaus Kehä II:n ja Hämeenlinnanväylän eritasoliittymälle sijoittuu suunnittelualueelle. Hämeenlinnanväylän liikenteen humina kuuluu aukeassa maastossa vaimeasti vielä yli 1 km päässä. Äänen erottaa, koska alueella on muuten niin hiljaista. Sakka-altaiden eteläosassa keskiäänitaso on nykyään kesäkaudella noin 40 db(a). Hakuninmaantien liikenne on vähäistä eikä aiheuta tällä hetkellä meluhaittaa, vaikka alueella sijaitsee katsastuskonttori ja sen koeajoradat. Alueen itäpuolella sijaitseva Keskuspuiston pohjoisosa on kaupungin laajin yhtenäinen virkistysalue, joka ei ole liikennemelualueella. Alue ei sijaitse nyt eikä vuoteen 2010 ulottuvissa ennusteissa Helsinki-Vantaan lentoaseman lentomelualueella. Vedenpuhdistuslaitokselle on vähäistä liikennettä. Eniten ääntä aiheuttaa otsonointilaitos, jossa otetaan suuria määriä ilmaa laitoksen sisään. Imuaukon humina kuuluu selvänä noin 0,2 km etelän suuntaan. Rakennukset estävät äänen leviämisen muihin suuntiin. Humina kuuluu häiritsevänä noin 130 m päässä, jolloin keskiäänitaso on noin 50 db(a). Laitos toimii 24 h vuorokaudessa ja uusien asuinalueiden yömelutason enimmäisarvo 45 db estää asuinrakennusten oleskelupihojen sijoittamisen liian lähelle laitosta. Hakuninmaantien varressa sijaitsevien teollisuuskortteleiden piha-alueilla voi olla vähäisessä määrin pilaantuneita maa-aineksia. Niiden määrää tai laajuutta ei kuitenkaan tutkita maastotöillä osayleiskaavavaiheessa, vaan vasta asemakaavavaiheessa. Vedenpuhdistuslaitoksen alueella on täytemaita, jotka ovat peräisin laitosrakennusten kohdalta ja ovat pääasiassa luonnonmaata. Niiden pilaantuneisuutta ei selvitetä, koska maankäyttö ei muutu. Sakka-altaiden patorakenteiden, täytteiden, sakan ja veden pilaantuneisuutta on selvitetty. Patorakenteiden pintaosassa on pilaantuneisuutta, joka on peräisin työkoneiden liikkumisesta kulkuväylillä. Sakka-altaiden täytteissä on todettu pilaantuneisuutta, joka ainakin yhdessä kohdassa on voimakasta öljyi- 19
sen täytteen takia. Sakka ja vesi ovat puhtaita. Täytteiden pilaantuneisuus otetaan huomioon suunnittelussa. Alueen yleinen ilmanlaatu on hyvä. Vedenpuhdistuslaitoksen toiminta aiheuttaa vähäisiä päästöjä ilmaan. Otsonointilaitoksessa valmistetaan otsonia ilmasta ja vähäinen osa tästä aineesta pääsee takaisin ilmakehään. Vedenpuhdistuslaitoksen vanha lämpövoimalaitos ei ole käytössä vaan laitos on liitetty kaukolämpöverkkoon. Elinkeinotoiminta, yritykset ja työpaikat Kuninkaantammen osayleiskaava-alue on tällä hetkellä pääasiallisesti työpaikka- ja virkistysaluetta, joka liittyy väljästi Kaivokselan laajaan työpaikkakeskittymään. Alueen elinkeinotoiminta on pääasiassa tilaa vaativaa teollisuus- ja varastotoimintaa sekä esimerkiksi katsastus- ja korjaustoimintaa. Hakuninmaan työpaikka-alue on ollut aiemmin valtion työpaikkakeskittymä, jonka seurauksena alueella toimii edelleen entisiä valtion yhtiöitä ja muita toimijoita. Helsingin veden Pitkäkosken puhdistamo on toiminut Vantaanjoen läheisyydessä vuodesta 1959. Suomen Autokatsastus Oy:n (nyk. A-katsastus Oy) Helsingin katsastusasema tuli alueelle vuonna 1973. Katsastusaseman yhteydessä toimii myös muita autoalan yrityksiä. Hakuninmaan alueen merkittävimmän työnantajan Edita Oyj:n vuonna 1975 valmistuneissa tuotantotiloissa toimivat nykyisin muun muassa tytäryhtiöt painotalot Edita Prima Oy sekä Edita Kvartto Oy. Lisäksi alueella sijaitsevat Suomen ympäristökeskuksen laboratorio, Uudenmaan ympäristökeskuksen tekninen varikko ja korjaamo sekä Eläinlääkinnällinen rajatarkastusasema, joiden kanssa samassa korttelissa toimii puutavaraalan yritys Leo Koskinen Oy. Paperinkeräyksen lajittelulaitos muutti Hakuninmaalle vuonna 1994. Asuminen Osayleiskaava-alueella on tällä hetkellä varsin vähän asutusta. Asuntorakentaminen on pääasiassa pientaloja. Kokonaisuudessaan Hakuninmaan pohjoisosan alueella sijaitsee yhteensä noin kolmekymmentä asuinrakennusta. Eniten asuntokortteleita on osayleiskaava-alueen pohjoisosassa, Kuninkaantammentien varressa Hakuninmaantien risteyksen itäpuolella sekä Hämeenlinnanväylän länsipuolella. Asukkaita alueella on vuoden 2002 tietojen mukaan yhteensä noin 100 (Seutu CD 03). Yritykset suunnittelualueella. Lähde: Seutu CD 03 Julkiset ja kaupalliset palvelut Hakuninmaan työpaikka-alueella ei ole tällä hetkellä omia julkisia tai kaupallisia palveluja. Lähimmät kaupalliset palvelut ovat Myyrmäessä ja Kaivokselassa sekä Helsingin puolella Kannelmäessä ja Malminkartanossa. Myös Maununnevalla on joitakin palveluita. Kuninkaantammen työpaikka-alueelle liikennöi arkisin työmatka-aikoina bussilinja 47, jonka päätepysäkki sijaitsee alueella. Lähimmät päiväkodit sijaitsevat Hakuninmaan pientaloalueella, Maununnevalla, Kannelmäessä ja Malminkartanossa. Lähimmät koulut sijaitsevat Hakuninmaan länsiosassa, Maununnevalla, Kannelmäessä ja Malminkartanossa. 20
Pitkäkosken urheilumaja (kuvassa vasemmalla) sijaitsee seudullisten virkistysreittien vieressä. Virkistys Suunnittelualue sijaitsee seudullisen viherrakenteen solmukohdassa, jossa Keskuspuiston metsämaisemat kohtaavat seudun vanhinta maisemakulttuuria edustavan Vantaanjokilaakson Mätäjokilaakson. Alueen rakentamattomat metsä- ja kallioalueet ovat virkistyskäytössä ja Pitkäkoski, Haltiala sekä Paloheinä ulkoilureitistöineen ovat lähellä. Suunnittelualueen kautta kulkee Keskuspuiston läpi Töölönlahdelta Vantaan kaupungin rajalle ja siitä eteenpäin jatkuva ulkoilureitti. Hämeenlinnanväylä kuitenkin on epäjatkuvuuskohta suunnittelualueen ja Hakuninmaan pientaloalueen välisellä poikittaisella virkistysreitillä. Väylän yli pääsee vain suunnittelualueen pohjoislaidalla olevaa kevyen liikenteen siltaa pitkin. Hakuninmaan pientaloalueen pohjoispuolitse kulkeva viheryhteys ei liity Hämeenlinnanväylän jakavan vaikutuksen takia luonnollisesti Helsingin läntiseen vihersormeen, Mätäjokilaaksoon ja Malminkartanoon, josta seudulliset viheryhteydet jatkuvat Pikku ja Iso Huopalahdelle, Myyrmäen urheilupuiston kautta Seutulanlaaksoon sekä Konalan teollisuusalueen pohjoispuolitse Espooseen. Alueen pohjoisosassa, Keskuspuiston rajan tuntumassa on Pitkäkosken urheilumaja, jonka piha toimii ulkoilijoiden tauko- ja pysäköintipaikkana, vaikkei itse maja olisikaan auki. Alueen ulkoilureitistöt jatkuvat luontevasti Vantaanjoen yli Vantaan puolelle. Asuinkorttelit. Lähde: Seutu CD 03 21
3 Suunnitteluohjelma 3.1 Kaupunkirakenteelliset tavoitteet Kuninkaantammesta tulee korkeatasoinen asuin- ja työpaikka-alue. Tavoitteena on omaleimainen ja toiminnallisesti monipuolinen uusi kaupunginosa Kaarelaan. Seuturakenne Uusi kaupunginosa liitetään kaupunkikokonaisuuteen; rakennettuihin alueisiin Helsingissä ja Vantaalla sekä tärkeisiin seudullisiin Keskuspuiston ja Vantaanjokilaakson virkistysalueisiin. Kuninkaantammi liitetään luontevasti seudulliseen liikenneverkkoon niin, että turhalta läpikulkuliikenteeltä vältytään. Liikenneyhteydet sekä keskustan että Vantaan suuntaan ovat tärkeitä. Alue kytketään liikenteellisesti suoraan Hämeenlinnanväylälle, jonka kautta alueen yhteydet pääsääntöisesti hoidetaan. Läheiset virkistysalueet tarjoavat poikkeuksellisen hyvät ulkoilu- ja urheilumahdollisuudet uusille asukkaille. Seudullisten viheryhteystarpeiden toteutuminen turvataan. Keskuspuiston, Vantaanjoen laakson ja Vantaan puolelle jatkuvien virkistysalueiden muodostama kokonaisuus otetaan huomioon Kuninkaantammen alueen houkuttelevuutta merkittävästi lisäävänä tekijänä. Alueelle kehitetään seudullisten virkistysyhteyksien solmukohta, joka samalla palvelee Kuninkaantammen asukkaita. Kaupunkirakenne Osayleiskaava-aluetta tutkitaan noin 5000 asukkaan asuinja työpaikka-alueena. Kuninkaantammi liitetään Hakuninmaan rakennettuihin alueisiin ensisijaisesti virkistys- ja puistoalueiden kautta kevyen liikenteen väylillä. Alueen liittämistä myös ajoneuvoliikenteellä Suvuntien Perhekunnantien kautta vanhan Hakuninmaan pientaloalueeseen tutkitaan. Kuninkaantammi kytketään katuyhteydellä ja liittymällä Hämeenlinnanväylälle. Liikenteen ohjaaminen liittymästä Kuninkaantammen alueelle suunnitellaan siten, että alueelle tultaessa ajonopeudet saadaan laskettua tarpeeksi alhaisiksi. Aluetta kehitetään asuin- ja työpaikka-alueena. Työpaikkatoiminnot sijoittuvat pääosin Hämeenlinnanväylän varteen. Muu alue käytetään asuntorakentamiseen palveluineen sekä sisäisine puisto- ja aukiotiloineen. Asuntorakentaminen jakautuu siten, että puolet maapinta-alasta toteutetaan kerrostaloina ja puolet pientaloina. Kuninkaantammen olevia asuinalueita kehitetään edelleen asumiskäytössä ja tutkitaan maankäytön tehostamisen mahdollisuuksia. Kuninkaantammesta tulee osa Keskuspuiston rakennettua reunaa. Rakennettujen ja rakentamattomien alueiden ra- Kuninkaantammi (Hakuninmaa) ja seudullisia rakentamiskohteita. 22
Osayleiskaavan valmistelun periaatteita. jautuminen toisiinsa toteutetaan huolellisesti. Viheralueiden laadukkaaseen, alueen omaleimaisuutta korostavaan toteutukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Alueen sisäiset viheryhteydet suunnitellaan siten, että alue liittyy joustavasti ulkopuolisiin viheralueisiin. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että osayleiskaava-alueeseen kuuluva Keskuspuiston osa tulee säilymään virkistys- ja puistoalueena ja nykyisen Hakuninmaan pientaloalueen ja Kuninkaantammen väliin jäävää seudullista virkistysyhteyttä kehitetään. Hakuninmaantien nykyisten keskeisten työpaikkakortteleiden maankäyttö muutetaan. Alueelle sijoitetaan keskustatoimintoja, päivittäistavarakauppoja ja muita palveluja sekä pääosin asuinkerrostaloja. Keskeistä aluetta ympäröivät kaupunkipientalokorttelit, joita jäsentävät puistot ja aukiot. Keskukseen tukeutuvat myös lampialueen tuntumaan suunniteltavat uudet kaupunkipientalokorttelit, Kuninkaantammentien pientaloalue sekä Hämeenlinnanväylän varren työpaikka-alue. Suunnittelualueelle tutkitaan erilaisia korttelirakenteita. Kuninkaantammen alueesta muodostuu kaupallisilta ja julkisilta peruspalveluiltaan omavarainen, korkeamman tason palvelut ovat saatavissa isommista keskuksista. Kuninkaantammen uudet palvelut parantavat myös vanhan Hakuninmaan asukkaiden sekä alueen yritysten palvelutasoa. Helsingin vedeltä vapautuva allas on Kuninkaantammen omaleimaisuuden kannalta tärkeä kohde. Lammen länsi- ja pohjoisreunoille sijoitetaan asumista ja virkistyspalveluja. Tämä ympäristö on Keskuspuiston ja uuden asuinalueen nivelkohta, joka tulee palvelemaan virkistyskäytössä sekä tulevia asukkaita että puiston käyttäjiä. Yleiskaava 2002:n valmisteluun liittyvä mitoitustarkastelu. 3.2 Kaupunkikuvalliset tavoitteet Kuninkaantammen suunnittelun tavoitteena on urbaani ja moni-ilmeinen kaupunkikuva, jossa kerrostalot, pientalot ja puistot lomittuvat. Alueen korkeimmat rakennukset tulevat kallioselänteelle keskukseen. Keskus suunnitellaan tiiviiksi ja mittakaavaltaan vaihtelevaksi. Kerrostalovaltaisissa kortteleissa voi olla myös pientalomaisia osia. Tavoitteena on, että rakennukset rajaavat keskeisiä katutiloja ja aukioita. Kaupunkikuvallisesti keskeisillä alueilla luodaan omaleimaisuutta säilyttämällä esimerkiksi avokalliota mahdollisuuksien mukaan. Myös korttelipihoilla tutkitaan luonnonmaaston ja puuston säilyttämistä. Keskuskorttelien sijainnista johtuen rakennukset näkyvät pienmaisemassa, ja niistä myös avautuu hienot näkymät ympäristöön. Alue tulee näkymään erityisen hyvin läheisiltä Paloheinän ja Malminkartanon täyttömäkien huipuilta. Kallioselänteen alueella tulee kiinnittää huomiota rakennusten kauniiseen sovittamiseen maastoon ja huoliteltuun pihojen ja yleisten alueiden jäsentelyyn. Rakenteissa tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää paikalta louhittaessa saatavaa luonnonkiveä. Lampialue rajoittuu Keskuspuistoon ja säilyy siten luonnontilaisena itä- ja etelärannoiltaan. Lammen länsi- ja pohjoispuolelle on tarkoitus rakentaa tiiviitä pientalokortteleita. Rannat tulevat yleiseen käyttöön. Lammen virkistyskäyttöä kehitetään. Lampi yhdessä siihen liittyvien asuinkorttelien kanssa on omiaan antamaan identiteettiä ja hyvää imagoa 23
koko alueelle. Alueen sijainti lähellä Keskuspuiston monipuolisia virkistysmahdollisuuksia antaa alueelle urheilullisen luonteen. Kuninkaantammentie on suojeltava historiallinen tielinjaus, jonka ominaisluonne säilytetään, vaikka kaupunkirakenne sen ympärillä tiivistyy. Kuninkaantammentie toimii osaltaan sisääntuloväylänä Keskuspuistoon. Valaistus Helsingin valaistuksen kaupunkikuvalliset periaatteet-raportissa Kuninkaantammen alue on osoitettu projektialueeksi. Alueelle laaditaan kokonaisvaltainen kaupunkivalaistuksen suunnitelma. 3.3 Asuminen ja asuinrakennukset Kuninkaantammen alueesta muodostetaan asuntokannaltaan monipuolinen. Keskeisellä alueella asunnot sijaitsevat pääasiassa kerrostaloissa. Kaupunkipientaloina toteutettavat pientaloalueet vastaavat Helsingin kasvavaan pientaloasuntojen kysyntään ja isompien asuntojen tarpeeseen. Pientaloihin on myös mahdollista sijoittaa pienasuntoja. Opiskelijatyönä tehty kaupunkirakennetarkastelu (Hakuninmaa-kaupunkirakennemalleja). 3.4 Väestö Laadukkaalla asuntorakentamisella taataan väestörakenteeltaan monipuolinen alue. 3.5 Elinkeinotoiminnot ja keskus Työpaikkatoiminnot sijoittuvat Hämeenlinnanväylän varteen. Kuninkaantammen keskukseen sijoittuvat kaupalliset palvelut ja osa julkisista palveluista. Keskukseen sijoitetaan toimintoja kokoava monitoimitalo. 3.6 Palvelut Kuninkaantammen alue suunnitellaan kaupallisilta ja julkisilta peruspalveluiltaan omavaraiseksi. Alueen palvelut suunnitellaan yhteistyössä Vantaan kanssa. Alueen palvelujen suunnittelun lähtökohtana on n. 5000 asukkaan väkiluku. Koska alueen rakentamisaikataulu, asuntokannan hallintasuhde- ja talotyyppijakauma vaikuttavat oleellisesti väestörakenteeseen ja sitä kautta palvelujen tarpeeseen, peruspalvelujen alustava mitoitus tarkentuu suunnittelun edetessä. Väestöpohjan perusteella mitoitettavia peruspalveluja ovat päiväkodit, peruskoulu, terveyspalvelut, nuorisotilat ja kirjasto sekä kaupallisista palveluista päivittäistavarakauppa. Alueelle voidaan sijoittaa myös seurakunnan tiloja. Alueelle suunnitellaan keskeinen torialue ja keskus, jonne sijoitetaan kaupallisia palveluja sekä julkisten palvelujen kortteli- tai monitoimitalo. Opiskelijatyönä tehty kaupunkirakennetarkastelu (Hakuninmaa-kaupunkirakennemalleja). 24
3.7 Liikenne Lampi Keskuspuiston puolelta kuvattuna. Julkinen liikenne Suunnittelualueen maankäyttö suunnitellaan siten, että aluetta palvelevan yhden tai useamman bussilinjan reitti kulkee alueella keskeisesti. Osayleiskaavatyön yhteydessä tutkitaan useampi vaihtoehtoinen reitti mahdollisimman sujuvan ja houkuttelevan palvelun turvaamiseksi. Aluetta palvelevia liityntäbussilinjoja tutkitaan niin, että ne suuntautuvat vaihtoehtoisesti Myyrmäen, Malminkartanon ja Kannelmäen asemille. Osayleiskaavassa varaudutaan siihen, että Perhekunnantien päästä voidaan johtaa bussilinja alueelle. Nykyisen linjan 43 jatkamisen lisäksi tutkitaan mahdollisuutta johtaa Myyrmäen suunnasta tuleva bussilinja Perhekunnantietä pitkin Kannelmäkeen tai uutta Hämeenlinnanväylälle johtavaa katuyhteyttä käyttäen Malminkartanoon. Lisäksi tutkitaan mahdollisuudet johtaa Vantaanlaaksontietä liikennöivä seutulinja keskeisesti alueen läpi, jolloin alueelta saataisiin myös vaihdoton yhteys kantakaupunkiin. Alueen maankäytön suunnittelussa keskeinen kysymys on myös varautuminen seudulliseen poikittaislinjaan Jokeri II:een. Pidemmän tähtäyksen strategisena tavoitteena on parantaa poikittaisia joukkoliikenneyhteyksiä nopeilla raitiolinjoilla. Jalankulkuyhteydet pysäkeille suunnitellaan turvallisiksi ja viihtyisiksi. Pysäkit tulee sijoittaa keskeisesti siten, että kävelymatka pysäkille on enintään 400 metriä. Pysäkit toteutetaan varustelultaan käytössä olevan pysäkkiluokituksen mukaisina sekä esteettöminä ajoratapysäkkeinä. Kuninkaantammen keskukseen varataan tilaa myös bussilinjan kääntösilmukalle, jota voidaan hyödyntää jonkin rakennusvaiheen aikaisena päätepysäkkinä sekä mahdollisesti myös lopputilanteessa. Alueen tonttikaduilla voi liikennöidä palvelulinjan pikkubussi, jonka on päästävä asuntojen ja palvelupisteiden lähelle. Pikkubussin vaatima tilantarve ja kulkumahdollisuudet tonttikaduilla ja kortteleiden sisällä huomioidaan suunnittelussa. Ajoneuvoliikenne ja pysäköinti Ajoneuvoliikenteen suunnittelun tavoitteena on liikenteen määrän minimoiminen ja liikenneturvallisuuden huomioiminen. Ajoneuvoliikenne alueelle kulkee pääosin Hämeenlinnanväylän liittymän kautta. Yhteyttä etelään vanhan Hakuninmaan pientaloalueelle tutkitaan. Alueella tutkitaan ensisijaisesti keskitettyä maanalaista asukas- ja työpaikkapysäköintiä. Vaihtoehtoisesti tutkitaan pääsääntöisesti korttelikohtaista pysäköintiä täydennettynä kadunvarsipysäköinnillä. Asiointi- ja vieraspysäköinti toteutetaan pääasiassa kadunvarsipysäköintinä. Tutkittavat bussi- ja jokerilinjausten reitit. 25
Huoltoliikenne Osayleiskaavassa esitetään huoltoliikenteen periaateratkaisu ja pelastusajoneuvojen reitit. Kevyt liikenne Kevyen liikenteen sujuvuutta korostetaan suunnittelussa. Alueen sisäiset yhteydet sekä yhteydet ympäröiville alueille, Keskuspuistoon ja alueen ulkopuolelle Myyrmäkeen, Malminkartanoon ja Kannelmäkeen suunnitellaan houkutteleviksi ja turvallisiksi. Pääulkoilureittisuunnitelma otetaan huomioon suunnittelussa. 3.8 Virkistys Seudullisen rakenteen tiivistymisen aiheuttama käyttöpaineen lisääntyminen osayleiskaavan sisäisillä viheralueilla otetaan huomioon. Suunnittelulla luodaan edellytykset virkistyskäytön porttikohtien kehittymiselle Kuninkaantammentien koillispäähän, Vantaanjoen tuntumaan. Korttelien sisäiset viheralueet ovat rakennettua puistoa. Ulkoilu ja urheilu Alueelle toteutetaan tarpeelliset liikuntatilat ja urheilukentät. Urheiluun varattavat alueet selvitetään tarkemmin suunnittelun edetessä. Vantaanjoen läheisyys tekee mm. melonnan harrastamisen mahdolliseksi. 3.9 Tekniset edellytykset Tekninen huolto Alueen teknisen huollon järjestelyistä on tehty alustavia suunnitelmia. Kuivatus pyritään järjestämään mahdollisimman laajasti Vantaanjoen suuntaan. Jätevesiviemäriverkosto liitetään alueen eteläpuolella olevaan verkostoon. Lämmitysenergia tuodaan Perhekunnantien suunnasta ja yhteys Vantaan kaupungin verkostoon voidaan jättää varayhteydeksi. Sähkönsiirtoverkko pysyy pääosin paikallaan, mutta keskijännitteen siirtoverkkoa vahvistetaan. Teknisen huollon verkostoista laaditaan alustavat yleissuunnitelmat. Maaperän kunnostus Sakka-altaiden alueella olevat pilaantuneet maa-alueet kunnostetaan tulevan maankäytön edellyttämässä laajuudessa. Koska nykyisten täytemaiden alla on hienorakeisia maakerroksia, voi alueen esirakentaminen olla edullista. Tämä riippuu kuitenkin maankäytöstä ja tasauksesta. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamisesta ja pehmeikköalueen pohjarakentamisesta laaditaan alustavat yleissuunnitelmat. Meluntorjunta Nykyisen virkistys- ja työpaikka-alueen muuttuminen asumisen ja työpaikkojen alueeksi lisää liikennettä ja sitä kautta myös liikennemelua. Nykyisistä melunlähteistä merkittävimmän eli Hämeenlinnanväylän aiheuttamaa meluhaittaa ja meluntorjuntaa tutkitaan liikennemeluselvityksessä. Maankäytön suunnittelussa pyritään sellaisiin liikenneratkaisuihin, jotka lisäävät liikenteen aiheuttamia meluhaittoja mahdolli- Lammen ja Keskuspuiston välissä kulkeva virkistysreitti. 26
simman vähän. Vesilaitoksen liikenne pyritään ohjaamaan siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa asutukselle. Suunnittelualue ei sijaitse Helsinki-Vantaan lentoaseman melualueella. 3.10 Osallistuminen ja vaikutusten arviointi Kuninkaantammen osayleiskaavoitukseen voi osallistua suunnittelun eri vaiheissa. Osallistumismahdollisuudet ja suunnitteluprosessi on kuvattu oheisessa kaaviossa. Suunnittelun etenemisestä sekä osallistumismahdollisuuksista tiedotetaan kirjeellä osallisille, lehti-ilmoituksilla alueella ilmestyvissä paikallislehdissä sekä kaupunkisuunnitteluviraston Internet-sivuilla. Suunnitteluaineistoa laitetaan esille kaupunkisuunnitteluviraston lisäksi suunnittelualueen lähistölle esimerkiksi Kanneltaloon ja kirjastoihin. Suunnittelun aluksi laadittavassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitellään muun muassa kaavoituksen tavoitteet, lähtökohdat ja arvioitavat vaikutukset. Tässä vaiheessa järjestetään ensimmäinen keskustelutilaisuus ja osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä mm. siitä, mitä vaikutuksia kaavoituksessa tulisi arvioida. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan yleiskaavatyössä tehdään seuraavat maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset vaikutusten arvioinnit: Arvioidaan vaikutukset yhdyskunta- ja kaupunkirakenteeseen. Arvioidaan rakentamattoman alueen muuttumisesta rakennetuksi koituvat vaikutukset maisemaan, rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan. Arvioidaan mm. rakentamisen suhdetta Vantaanjokilaakson kulttuuriympäristöön. Arvioidaan vaikutuksia luonnonympäristöön, mm. rakentamisen vaikutukset kasvistoon ja eläimistöön sekä Keskuspuiston alueeseen ja Pitkäkosken luonnonsuojelukohteisiin, maa- ja kalliope- Päätöksenteko ja osallistuminen kaavaprosessissa. 27
rään sekä kallioperän antamat mahdollisuudet rakentamiselle. Arvioidaan kuivatuksen vaikutukset luonnonympäristön vesiolosuhteisiin. Arvioidaan suunnitelman toteuttamisen liikenteelliset vaikutukset, mm. vaikutukset liikenteen määrään suunnittelualueella ja ympäristössä. Arvioidaan vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen. Laaditaan massatalouden, yleistasauksen ja teknisen huollon verkostojen alustavat suunnitelmat. Selvitetään kaupunkirakenteen toteuttamiseen vaikuttavat tekijät ja kustannukset kaupungille. Arvioidaan suunnitelman toteuttamisen vaikutukset sosiaalisiin oloihin, elinoloihin, viihtyisyyteen ja palveluihin. Arvioidaan mm. palveluiden tarve, vaikutukset virkistysalueisiin, -mahdollisuuksiin ja reitistöihin. Selvitetään maaperän ja muun ympäristön pilaantuminen, kunnostustarve ja toimenpiteet. Selvitetään otsonointilaitoksen ja ajoneuvo- sekä lentoliikenteen melu. Vaikutusten arvioinnin tuloksia esitellään suunnittelun kuluessa. Arvioinneista laaditaan yhteenveto osayleiskaavaselostukseen. 3.11 Aikataulu Oheisessa kaaviossa esitetään Kuninkaantammen osayleiskaavatyön aikataulu. 28
Lähteet: Kartta-aineisto ja ilmakuvat: Seutu CD 2003, YTV 2004. Kaupunkimittausosasto, Helsinki 2004. Kuvat sivulla 9: Paloheinän lähiympäristön ja Keskuspuiston pohjoisosan toiminnallinen yleissuunnitelma. Helsingin kaupungin liikuntavirasto 1993. Kuva sivulla 10: Kaarela neliapila. Kannelmäki-seura, Helka ja Helsingin kaupunki 1990. Kuvat sivulla 13: Helsinki-Espoo-Vantaa maankäyttöselvitys 2000 Kehä II välillä Turuntie- Hämeenlinnanväylä Ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Uudenmaan tiepiiri 2002. Kuvat sivulla 24: Hakuninmaa kaupunkirakennemalleja. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2003:3. 29
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2004: 7 Sarjassa aikaisemmin julkaistu: 2004:1 Kadunvarsiliiketilat Kalasatamassa 2004:2 Kalasataman osayleiskaavan suunnitteluohjelma 2004:3 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelma vuosille 2004-2006 2004:4 Lähiöprojektin toimintakertomus vuodelta 2003 2004:5 Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2003 2004:6 Roihuvuori, alueen arvot ja ominaispiirteet, rakennustapaohje ISSN 0787-9024 ISBN 952-473-258-0