Pyhäjärven rantaosayleiskaava

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KITEEN KAUPUNKI Pyhäjärven rantaosayleiskaava Vastineet kaavaehdotuksesta annettuihin FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.9.2016

Vastineet kaavaehdotuksesta annettuihin I (I) Reinikainen Kuisma 27.9.2016 Sisällys 1 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos... 1 2 PKS Sähkönsiirto Oy... 2 3. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto... 3 4 Pohjois-Karjalan rajavartiosto... 4 5. Liikennevirasto... 5 6. Parikkalan kunta... 6 7 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus... 7 8. Metsäkeskus... 8 9. Museovirasto... 9 10 Puolustusvoimat... 14 11. Pohjois-Karjalan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus... 15 12. Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys... 21 13 Karjalan Pyhäjärvi Ry... 22 14. Keski-Karjalan luonto Ry... 27

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhäjärven rantaosayleiskaava 1 (28) 1 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Lausunnon pääkohdat 1.1 Pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa Kiteen kaupungin Pyhäjärven rantaosayleiskaavaehdotukseen. Vastine 1.1. Kirjataan tiedoksi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhäjärven rantaosayleiskaava 2 (28) 2 PKS Sähkönsiirto Oy Lausunnon pääkohdat 2.1 Ei huomauttamista. Vastine 2.1. Kirjataan tiedoksi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhäjärven rantaosayleiskaava 3 (28) 3. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lausunnon pääkohdat 3.1. Maakuntaliitto pitää kaavaan tehtyjä tarkistuksia ja tarkennuksia hyvinä. Pohjois-Karjalan maakuntaliitolla ei ole muuta huomautettavaa. Vastine 3.1. Kirjataan tiedoksi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhäjärven rantaosayleiskaava 4 (28) 4 Pohjois-Karjalan rajavartiosto Lausunnon pääkohdat 4.1 Pohjois-Karjalan rajavartiostolla ei ole huomautettavaa Pyhäjärven rantaosayleiskaavaehdotukseen. Vastine 4.1. Kirjataan tiedoksi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhäjärven rantaosayleiskaava 5 (28) 5. Liikennevirasto Lausunnon pääkohdat 5.1. Liikennevirasto on tutustunut rantaosayleiskaavaehdotukseen ja antaa lausuntonsa rautateiden sekä vesiväylien näkökulmasta. Liikennevirasto on antanut lausunnon kaavaluonnoksesta 24.6.2015, joka on huomioitu kaavatyössä. Liikennevirastolla ei ole lisättävää luonnosvaiheessa annettuun lausuntoon. Maanteiden osalta lausunnon antaa toimivaltainen ELY-keskus. Vastine 5.1. Kirjataan tiedoksi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhäjärven rantaosayleiskaava 6 (28) 6. Parikkalan kunta Lausunnon pääkohdat 6.1. Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, että Parikkalan kunnalle ei ole Pyhäjärven rantaosayleiskaavaehdotukseen huomautettavaa. Vastine 6.1. Kirjataan tiedoksi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhäjärven rantaosayleiskaava 7 (28) 7 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lausunnon pääkohdat 7.1 Kaavaehdotuksessa on huomioitu hyvin kaavaluonnoksesta annettu lausunto, selostukseen on täydennetty esitetyn mukaisesti maantieverkkoa kuvaava luettelo, liikennemääräkartta, kuvaus joukkoliikenteen käytön mahdollisuudesta sekä vaikutustarkastelua liikenteen ja tieverkon osalta. Pohjois-Savon ELYkeskuksen liikennevastuualueella ei ole kaavaehdotukseen huomauttamista. Vastine 5.1. Kirjataan tiedoksi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhäjärven rantaosayleiskaava 8 (28) 8. Metsäkeskus Lausunnon pääkohdat 8.1. Metsäkeskus kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto. Metsäkeskuksen tiedossa olevat metsälain 10 tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt sijoittuvat kaavan M- ja MY -alueille. 8.2. Tila: Maijanrasi 260-405-22-22: rakennuspaikat (2 kpl) kohdistuvat solmittuun ympäristötukialueen rajaukseen vuodelta 2008. Sopimus voimassa 10 vuotta. Huomioitava mahdollinen kaavan mukainen tienrakennus, joka saattaa vaikuttaa elinympäristöön. 8.3. Tila: Kaunola 260-405-26-19: Rakennuspaikka kohdistuu osittain solmittuun ympäristötukialueeseen vuodelta 2009. Loppuosa rakennuspaikasta on muuta arvokasta elinympäristöä. 8.4. Tila: Lemilä 260-432-3-16: Rakennuspaikka kohdistuu muuhun arvokkaaseen elinympäristöön. 8.5. Metsäkeskus painottaa, että kaavoituksessa ja sen ratkaisujen toteuttamisessa tulee ottaa huomioon ympäristötukisopimukset, jotka ovat voimassa 10 vuotta. Sopimusaikana tehdyt toimenpiteet voivat johtaa tuen takaisin perintään. Muutoin siltä osin, kuin vielä osittain täydentyvästä aineistosta voi päätellä, Metsäkeskus toteaa, että kaavoituksessa on otettu metsätalouden kannalta merkittävät asiat huomioon. Vastine 8.1. Kirjataan tiedoksi. 8.2. Maanomistaja ei ole kuulemisen aikana ottanut kantaa rakennuspaikkojen sijaintiin, vaikka on jättänyt tilaansa koskevista luontoarvoista muistutuksen. Maanomistajan katsotaan täten olevan tietoinen rakennuspaikkojen sijoittumisesta ympäristötukialueen rajautuen. 8.3. Rakennuspaikka on siirretty takaisin tilan 13;10 alueelle. 8.4. Rakennuspaikan sijainti on määräytynyt tilan ainoan sopivan sijaintipaikan mukaisesti. Maanomistaja ei ole kuulemisen aikana ottanut kantaa rakennuspaikkojen sijaintiin. Rakennuspaikalla ei ole vaikutusta viereiseen Natura-alueeseen 8.5. Kirjataan tiedoksi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhäjärven rantaosayleiskaava 9 (28) 9. Museovirasto Lausunnon pääkohdat 9.1. Museovirasto on sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta että kaavaluonnoksesta antamissaan lausunnoissa edellyttänyt, että kaavatyössä on selvitettävä rakennetun kulttuuriympäristön arvokkaat piirteet, mikä edellyttää aiempien inventointiaineistojen täydentämistä ja tarkistamista ja myös paikallisesti arvokkaiden kohteiden käsittelyä. Kaavaselostusehdotuksen perusteella tämä on jäänyt tekemättä ja selvitys on puutteellinen. Kaavaehdotuksessa on päädytty ehdottamaan neljää kohdetta kulttuurihistoriallisesti tärkeäksi rakennukseksi, kun vielä luonnosvaiheessa oli lueteltu kahdeksan kohdetta (joista vain kaksi kuuluu neljän valitun joukkoon). Jotta museoviranomainen voi arvioida tehtyjä ratkaisuja, tulee selostukseen tai sen liitteeksi esittää kaavaa varten inventoidut/selvitetyt kohteet. Kohdekuvausten avulla voi perustella valinnat. Kohteista tulee esittää vähintään ajoitus, tyyppi, historiatiedot sekä tiedot nykytilasta. 9.2. Nyt esitettyjen Kitsopin, Lemilän, Rantalan ja Ketolanrannan venevajan lisäksi tulee esittää tiedot luonnosvaiheen Ukonniemen arvokkaasta rakennuksesta, Lahdesta (248-406-48), Immolanniemestä, Konnunniemestä (260-417-160), Könönrannasta (260-432-235) ja Riihirannasta (260-432-236). 9.3. Kaavaselostuksessa tai liitteessä tulee selvittää myös alueelta inventoidut kohteet Himonniemi (260-421-297), Kähkölä (260-417-171), Peltola (260-417- 168) ja Sorvanniemi (248-407-171). 9.4. Aiemmissa Museoviraston lausunnoissa edellyttämä Inventointitietojen täydentäminen ja tarkistaminen tarkoittaa mm. kohteiden nykytilan selvittämistä ja arviointia kohdekäynneillä. Jos inventointitiedot tai kohdevalikoima ovat puutteelliset, niitä tulee täydentää. 9.5. Suojelumerkinnät kaipaavat myös tarkennuksia. Nyt kaavaehdotuksessa ei ole yhtään suojeltua rakennusta, vaan kaksi suositusluonteista merkintää. Kulttuuriperintökohdemerkinnällä s/1 varustetuista kohteista ei kaavaselostuksessa ollut tietoja. 9.6. Museovirasto esittää että vähintään valitut neljä kohdetta osoitetaan sr - merkinnällä. SUOJELTAVA RAKENNUS TAI RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja/tai maisemallisesti arvokas rakennus tai rakennusryhmä, jota MRL 41.2 :n nojalla ei saa purkaa. Rakennuksissa suoritettavien toimenpiteiden ja pihapiirin uudisrakentamisen ratkaisujen tulee olla sellaisia, että rakennusten ja pihapiirien erityiset arvot säilyvät. Ennen rakennusta tai sen ympäristöä muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä tulee museoviranomaiselle varata tilaisuus lausunnon antamiseen. Numerointi viittaa kaavaselostuksen kohdeluetteloon. Suositustyyppisenä, lähinnä informatiivisena kaavamerkintänä voidaan tarvittaessa käyttää s-merkintää seuraavin määräyksin:

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhäjärven rantaosayleiskaava 10 (28) ARVOKAS RAKENNUS TAI RAKENNUSRYHMÄ. Kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokas rakennus tai rakennusryhmä. Rakennuksissa suoritettavat korjaus- ja muutostoimenpiteet sekä pihapiirin uudisrakentaminen tai muut lähiympäristöön kohdistuvat toimenpiteet tulee toteuttaa siten, että kohteen kulttuurihistoriallisesti ja/tai maisemallisesti arvokas luonne säilyy. Numero viittaa kaavaselostuksen kohdenumerointiin. 9.7. Myös arvokkaita maisema-alueita ja rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevia aluemerkintöjä on syytä täsmentää, esimerkiksi ma-1 VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ TAI MAISEMA-ALUE Alueen suunnittelun lähtökohdaksi on otettava kulttuurihistoriallisesti merkittävä ympäristö, jonka arvot säilytetään. Alueella tapahtuva uudis- ja korjausrakentaminen ja muut toimenpiteet on sopeutettava rakennetun kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin, kulttuurihistoriallisiin ja/tai maisemallisiin arvoihin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rakennusten sijoitteluun, mittakaavaan, mittasuhteisiin ja materiaalivalintoihin. Aluetta koskevista merkittävistä suunnitelmista ja toimenpiteistä on museoviranomaiselle varattava tilaisuus lausunnon antamiseen. ma-2 MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ TAI MAISEMA-ALUE Alueen suunnittelun lähtökohdaksi on otettava kulttuurihistoriallisesti merkittävä ympäristö, jonka arvot säilytetään. Asemakaavoitettavilla alueilla suojelu ratkaistaan tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Alueella tapahtuva uudis- ja korjausrakentaminen ja muut toimenpiteet on sopeutettava rakennetun kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin kulttuurihistoriallisiin ja/tai maisemallisiin arvoihin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rakennusten sijoitteluun, mittakaavaan, mittasuhteisiin ja materiaalivalintoihin. Aluetta koskevista merkittävistä suunnitelmista ja toimenpiteistä on museoviranomaiselle varattava tilaisuus lausunnon antamiseen. 9.8. Arkeologinen kulttuuriperintö on kaavatyötä varten selvitetty ja se on otettu kaavaratkaisussa huomioon ja merkitty kaavaan asianmukaisesti. Kaavaselostuksessa on tuotu esille arkeologisen kulttuuriperinnön merkitys sekä Pyhäjärven piirin asutuksen ja kulttuurin arkeologinen historia yhtenä nykyympäristön muodostumisen tekijänä. Vastine: 9.1. Rakennettujen kulttuuriympäristöjen osalta kaavaan on ehdotusvaiheessa lisätty erillinen tarkastelu, joka perustuu julkaisuun Pohjois-Karjalan rakennusperintöinventoinnin päivitys ja kohteiden arvottaminen - Keski-Karjala (Kesälahti, Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi) vuodelta 2008. Rakennettujen kulttuuriympäristöjen päivittämisen ja arvottamisen ensimmäinen vaihe aloitettiin kesällä 2008 Keski-Karjalan kunnista yhteistyössä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja Keski- Karjalan kuntien kanssa. Arvotuksessa painotettiin kulttuurihistoriallista, rakennushistoriallista ja maisemallista merkitystä. Huomioitavia seikkoja ovat olleet myös kohteiden edustavuus, tyypillisyys, harvinaisuus, alkuperäisyys, yhtenäisyys,

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhäjärven rantaosayleiskaava 11 (28) kerroksellisuus, vaikutus ympäristöön, liittyminen ympäristöön ja historiallinen merkitys. Osayleiskaavatyön yhteydessä suunnittelualueen aikaisemmin 2000-luvulla inventoidut kohteet on nyt käyty tarkistamassa ja kohteet on luetteloitu ja arvotettu. Arvottaminen on tehty asiantuntijatyönä maastotarkastelujen ja kirjallisten lähteiden avulla elokuussa 2016. Maastotyöt ovat suorittaneet DI Kuisma Reinikainen :stä sekä Kiteen kaupungin maankäyttöpäällikkö Pirkka Aula. Rakennusten arvottamisen ovat tarkistaneet arkkitehdit Maritta Heinilä ja Minttu Kervinen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. Rakennuskannan arvottamisessa on pyritty asteikon avulla erittelemään kohteet, joiden säilyttäminen on joko suotavaa tai välttämätöntä jotta alueen rakennetun ympäristön arvokkaat ominaispiirteet säilyvät. Kohteiden arvottamisen kautta pyritään siis säilyttämään sekä rakennettua ympäristöä kokonaisuutena, että yksittäisiä merkittäviä rakennuksia. Kohteiden osalta on arvottamisessa pyritty huomioimaan yksittäisten rakennusten rakennushistoriallisten arvojen lisäksi pihapiirin kokonaisuuden säilyminen ja kohteen sijainti maisemassa. Arvotuksessa on kiinnitetty huomiota myös siihen, miten rakennus tai rakennuskokonaisuus heijastaa rakennusaikaansa tai käytön mukanaan tuomia uusia ratkaisuja. Kohteet on arvotettu luokkiin maakunnallisesti arvokas, paikallisesti arvokas, ei arvoja. Alueella ei ole tällä hetkellä valtakunnallisesti arvokkaaksi lueteltuja kohteita. Paikallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kohteet jaettu merkittävyydeltään luokkiin 1/3, 1-2/3, 2/3 ja 2-3/3. Arvoluokka on yleensä sitä korkeampi mitä useampi arvotekijä kohteessa toteutuu. Suunnittelualueelta arvotettiin seudullisesti arvokkaaksi yksi kohde ja paikallisesti arvokkaaksi seitsemän kohdetta. Kahdella elokuussa 2016 tarkastetulla kohteella ei nähty suojeluarvoja. Arvotukset ja kohteiden kuvaukset on esitelty tarkemmin kaavaselostuksessa ja sen liitteessä 5. Suositukset suojelumääräyksistä: SUOJELTAVA RAKENNUS TAI RAKENNETTU YMPÄRISTÖ (sr-1) Rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja/tai maisemallisesti arvokas rakennus tai rakennusryhmä, jota MRL 41.2 :n nojalla ei saa purkaa. Rakennuksissa suoritettavien toimenpiteiden ja pihapiirin uudisrakentamisen ratkaisujen tulee olla sellaisia, että rakennusten ja pihapiirien erityiset arvot säilyvät. Ennen rakennusta tai sen ympäristöä muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä tulee museoviranomaiselle varata tilaisuus lausunnon antamiseen. Numerointi viittaa kaavaselostuksen kohdeluetteloon. Kohteet: Himonniemi, Ketolanranta, Kitsoppi, Lemilä, Rantala ARVOKAS RAKENNUS TAI RAKENNUSRYHMÄ (s-1) Kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokas rakennus tai rakennusryhmä. Rakennuksissa suoritettavat korjaus- ja muutostoimenpiteet sekä pihapiirin uudisrakentaminen tai muut lähiympäristöön kohdistuvat toimenpiteet tulee

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhäjärven rantaosayleiskaava 12 (28) toteuttaa siten, että kohteen kulttuurihistoriallisesti ja/tai maisemallisesti arvokas luonne säilyy. Numero viittaa kaavaselostuksen kohdenumerointiin. Kohteet: Könänranta, Lahti, Sorvanniemi 9.2. Kaavaluonnoksessa esitetyt kohteet perustuivat kumoutuneessa kaavaprosessissa esitettyihin kohteisiin, joiden valintojen taustasta ei ole tässä kaavaprosessissa tietoja. Kaavaluonnoksen kuulemisen jälkeen huomattiin, että kohteisiin sisältyy virheellisiä valintoja ja kohteiden valinta tarkistettiin perustuen vuoden 2008 selvitykseen. Seuraavat kaavaluonnoksessa osoitetut rakennuskulttuurin kannalta arvokkaat kohteet poistettiin kaavaehdotuksesta: Ukonniemi (ei arvokohde selvityksessä 2008, maastokäynnillä 2015 todettu uudeksi hirsirakennukseksi) Könänranta (ei arvokohde selvityksessä 2008, vanha rakennus, joka purettu ja siirretty nykyiselle sijalleen) Riihiranta (ei arvokohde selvityksessä 2008, vanhasta riihestä rakennettu kesäasunto) Lahti (ei arvokohde, selvitys 2008) Kts. vuoden 2016 selvityksen mukaiset ja kaavassa osoitetavat arvokohteet sekä arvotukset kohdasta 9.1. 9.3. Vuoden 2008 selvityksen mukaisesti kohteet on arvotettu seuraavasti: Himonniemi, ei selvityksessä mukana Kähkölä, ei kaava-alueella Sorvanniemi, ei arvokohde Peltola, ei kaava-alueella Kts. vuoden 2016 selvityksen mukaiset ja kaavassa osoitetavat arvokohteet sekä arvotukset kohdasta 9.1. 9.4. Laadittu selvitys on vuosilta 2000-2008 ja sillä on jo tarkennettu aiemmin tehtyjä selvityksiä. Selvityksiä on siten tehty useammassa osassa ja ne ovat suhteellisen tuoreita. Lisäksi kohteita on tarkistettu kesän 2016 aikana. Kaavoittaja katsoo, että kohdassa 9.1. esitetyillä tarkennuksilla sekä tarkennuksilla selvitykset ovat riittävät ja vastaavat MRL:n vaatimuksia. 9.5. s/1 -merkinnän osalta kyseessä ovat Museoviraston kaavaluonnoksesta annetun lausunnon mukaiset kohteet, jotka eivät ole siis muinaismuistoja, mutta joilla on kulttuuriympäristön kannalta arvoa. Kohteet eivät ole rakennuksia. Kohteet on esitetty kaavaehdotuksen selostuksen sivulla 32. 9.6. Kts. kohta 9.1.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhäjärven rantaosayleiskaava 13 (28) 9.7. Osayleiskaavan merkinnät ja määräykset perustuvat hyväksyttyyn Oriveden rantayleiskaavaan. Esitetyt tarkennukset on lisätty kaavaselostuksen alueiden kohdekuvauksiin. 9.8. Kirjataan tiedoksi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhäjärven rantaosayleiskaava 14 (28) 10 Puolustusvoimat Lausunnon pääkohdat 10.1 Puolustusvoimat esittää, että kaavakartan kaavamääräyksiin lisätään kaikkia alueita koskien seuraavat lauseet: Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista koko kunnan alueella tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin. Tuulivoimahankkeisiin liittyen puolustusvoimat antaa erikseen pyydettäessä yleensä omat erilliset lausuntonsa tutkavaikutuksien tarkemmasta selvitystarpeesta ja tuulivoimahankkeiden hyväksyttävyydestä puolustusvoimien kannalta. 10.2 Puolustusvoimilla ei ole muuta lausuttavaa rantaosayleiskaavaehdotukseen. Vastine 10.1. Kirjataan tiedoksi. Asia tulee huomioiduksi rakennuslupaa tai toimenpidelupaa tuulivoimalalle haettaessa, eikä sitä siten ole tarpeellista kirjata tämän kaavan määräyksiin. Kaavassa ei ole osoitettu alueita tuulivoimaloille. 10.2. Kirjataan tiedoksi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhäjärven rantaosayleiskaava 15 (28) 11. Pohjois-Karjalan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lausunnon pääkohdat 11.1. Kaavaselostuksen (s. 68) mukaan olemassa olevia rakennuspaikkoja on kaavaalueelle osoitettu 979 kpl ja uusia 229 kpl, yhteensä 1208 kpl. Korvattavia rakennuspaikkoja on 7 kpl. Luonnollista rantaviivaa kaava-alueella on 303,3 km ja muunnettua rantaviivaa 221,8 km. Liitteen 4a mukaisessa mitoitustaulukossa olemassa olevia rakennuspaikkoja on 979 kpl ja uusia 235 kpl, yhteensä 1214 kpl. Muunnetun rantaviivan pituus on 220,187 km, mikä poikkeaa kaavaselostuksessa esitetystä? Kaavaselostuksessa ja mitoitustaulukossa esitetyt luvut on esitettävä täsmällisesti ja yhtenäisinä. 11.2. Kaavaselostuksessa (s. 67) todetaan, että mikäli mitoituksessa päädytään jonkun kiinteistön osalta selkeästi kiinteistön kannalta epäedulliseen lopputulokseen suhteessa emätilan muihin lohkotiloihin nähden, voidaan soveltaa ns. kohtuullisuusperiaatetta. Menetelmässä poiketaan mitoituksesta, vaikka laskennallisesti emätila olisi jo käyttänyt rakennusoikeutensa. Mitoitustaulukon (4a) mukaan ko. tapauksia on kaksi kappaletta; emätilalla Uunola 260-417-5-12(x) (id 1055) ja emätilalla Mäkelä 260-418-19-2(x) (id 134). ELY-keskuksen mielestä kohtuullistamisperiaatetta ei ensisijaisesti tule käyttää lainkaan. Jos kuitenkin erityiset hyvät ja riittävät perustelut ko. tilojen kohdalla löytyvät on Pyhäjärven rantaosayleiskaavan kohdalla käytettävä samaa mitoituksen kohtuullisuusperiaatetta kuin Oriveden rantaosayleiskaavassa. Kyse on maanomistajien tasapuolisuudesta. 11.3. Vastineen mukaan mitoitus ei sisällä korvattavia rakennuspaikkoja. Mitoitustaulukossa (s. 69) pyydetään kuitenkin esittämään mitoitusluku myös siten, että korvattavat rakennuspaikat ovat mukana. 11.4. Kaavaluonnoksen ja -ehdotuksen kokonaismitoitusluvut ovat samat 5,3 rp / mrv-km. KHO:n kumoamassa kaavassa kokonaismitoitus, ilman rantaasemakaavan mukaisia rakennuspaikkoja, oli 5,8 rp/ mrv-km. Kaavaselostuksen mukaan uusien rakennuspaikkojen määrä on vähentynyt noin 42 % aiemmin kumottuun yleiskaavaan nähden. Rakennuspaikkojen määrässä tämä vastaa 163 rakennuspaikkaa ja 18 korvattavaa rakennuspaikkaa. ELY-keskuksen mielestä mitoitusluvun 3 rp/ mrv-km km käyttämiseen rakennuskelvottomilla tai rakentamiseen erityisen huonosti soveltuvilla alueilla ei ole perusteita eikä tällaisia alueita tule ottaa lainkaan mukaan mitoitukseen. Rakennuskelvottomat rannat ovat tähänkin asti jätetty kaavoituksessa mitoitusluokkien ulkopuolelle. 11.5. ELY-keskus on tehnyt valituksen Itä-Suomen hallinto-oikeuteen Kiteen kaupungin poikkeamispäätöksestä koskien Pirttivalkama RN:o 4:77 (Saarikko) käyttötarkoituksen muutosta, jossa rakennusoikeutta ei ole. Vastineen mukaan rakennuspaikka osoitetaan kaavaan Kiteen kaupungin poikkeamispäätöksen mukaisesti. Tarkoitetaanko tällä, että kunta voi ensin tehdä MRL:n vastaisen poikkeamispäätöksen, joka sitten hyväksytään kaavalla? ELY-keskus pitäytyy tältä osin luonnosvaiheen lausunnossaan ja toteaa, että päätös ei ole lainvoimainen eikä sen perusteella voida osoittaa kaavaan rakennuspaikkaa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhäjärven rantaosayleiskaava 16 (28) 11.6. Päärakennusten etäisyysehtona esitetään käytettävän 40 metriä päärakennuksen koosta riippumatta. 11.7. Kaavaratkaisu on luontoasioiden osalta parantunut luonnosvaiheesta. Kaavaa koskeva Natura-arviointi on valmistunut maaliskuussa 2016. Sen mukaan kaavahanke ei muuta Pyhäjärven Natura-alueen ekologisia rakenteita ja toiminta säilyy elinkelpoisena. ELY-keskus lausuu arvioinnista kesän 2016 aikana. 11.8. Kaavoittajan antaman vastineen mukaan pohjavesivaikutuksia on tarkennettu. Asia tuodaan kaavaselostuksessa lyhyesti esille, mutta vaikutustarkastelua voi edelleen täsmentää. Kaavamääräyksiin tulee lisätä viittaus vesilain 3 luvun 2 ja 3 :ään. 11.9. Kaavaehdotukseen on merkitty neljä kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennettua kohdetta (s-1). Kohteita koskeva kaavamääräys on kuitenkin annettu suosituksena, mikä ei riittävästi turvaa rakennusten kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä. Suositus on muutettava määräysmuotoon. 11.10. Rantalan pihapiiri tulee yleiskaavaan merkitä rakennuspaikaksi, koska se on rakennettu ja myös otettu ranta-alueen mitoituksessa huomioon. 11.11. Totkunniemen valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajaus on merkittävä kartalle ja lisättävä kaavamääräyksiin. Rajaus ei noudattele valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) rajausta. 11.12. Kaava-asiakirjoista ei löydy selitystä kulttuuriperintökohteille, jotka on merkitty kartalle merkinnällä s/1. Vastine: 11.1. Mitoitustaulukossa on laskennalliset rakennusoikeudet, jotka osoitetaan kaavakartalle joko rakennuspaikkoina tai korvattavina rakennusoikeuksina. Kaavaselostuksen taulukossa on esitetty kaavaan osoitettu rakennuspaikkojen määrä sekä korvattavat rakennuspaikat erikseen, koska korvattavat rakennuspaikat eivät koskaan toteudu eivätkä siten vaikuta kokonaismitoitukseen. Mitoitustaulukkoa ja kaavaselostusta kuitenkin yhtenäistetään siten, että niiden esitystapa asian suhteen on yhtenäinen. Muunnetun rantaviivan osalta kyseessä on kirjausvirhe kaavaselostuksessa. Muunnetun rantaviivan määrä on tarkentunut kaavaehdotuksen kuulemisen perusteella ja oikea määrä kirjataan sekä mitoitustaulukkoon, että kaavaselostukseen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhäjärven rantaosayleiskaava 17 (28) 11.2. Esille tuotujen tilojen osalta on käytetty Oriveden kaavassa käytettyä kohtuullisuustarkastelua. Tarkastelussa kohtuullistamisen perusteena on ollut se, että: a) kohtuullistamisen kohteena oleva tila on emätilan ns. alkuperäinen lohkotila, jota ei ole edelleen lohkottu eteenpäin, b) tilalle ei ole yhtään käytettyä rakennusoikeutta ja c) emätilan muita lohkotiloja on edelleen lohkottu eteenpäin siten, että ne ovat käyttäneet kaiken emätilan laskennallisen rakennusoikeuden, Kohtuullisuustarkastelussa rakennusoikeus on määräytynyt siten, että kohtuullistamisen kohteena olevan tilan laskennallinen rakennusoikeus on pyöristetty alaspäin seuraavaan kokonaislukuun (esim. 1,6 -> 1). Kummassakin tapauksessa tiloille on muodostunut kohtuullisuustarkastelulla 1 uusi rakennusoikeus. Maanomistajien tasapuolisuus toteutuu kaikissa kohtuullistamistapauksissa ja tapaukset on kirjattu mitoitustaulukkoon. 11.3. Korvattavat rakennuspaikat ovat nimensä mukaisesti korvattavia, eikä niitä voida toteuttaa. Niiden laskeminen osaksi kokonaismitoitusta vääristää mitoituslukuja todellisuutta suuremmiksi eikä ole siten perusteltua. Korvattavat rakennuspaikat ja niiden määrä on esitetty kuitenkin kaavan mitoitusta esittelevän luvun taulukoissa. 11.4. Rantarakentamista koskevassa oikeuskäytännössä ei ole otettu selkeää linjausta rakennettavuuden huomiointiin, vaan tärkeintä on varmistaa, ettei erittäin heikosti rakentamiseen (rakennuskelvottomalle) alueelle osoiteta rakentamista. Kaavassa on laskettu erittäin heikosti rakentamiseen tai virkistyskäyttöön soveltuvat (rakentamiskelvottomat) alueet mitoitusluvulla 3 rp /mrv-km ja huonosti rakentamiseen sopivat alueet mitoitusluvulla 4 rp / mrv-km. On kuitenkin huomioitavaa, että myös näiden alueiden sisällä on yleiskaavan tarkastelutaso ja mittakaava huomioiden alueita, jotka sopivat rakentamiseen paremmin. Myös näiden alueiden maanomistajille on muita rakentamiseen sopivia maa-alueita, joille huonosti rakentamiseen soveltuvilta alueilta muodostunut rakennusoikeus voidaan osoittaa. Jos rakennusoikeutta ei ole voitu osoittaa rakennettavuuden vuoksi, on se jätetty osoittamatta ja asia on kirjattu mitoitustaulukkoon. Rakennusoikeuksia ei ole osoitettu alueille, joilla rakentamisen on mahdotonta huonon rakennettavuuden vuoksi. On myös huomioitava, että rakennettavuuden tarkastelu on enemmissä määrin yleiskaavatasolla hyvinkin subjektiivista ja yleispiirteistä tarkastelua, koska maaperäselvitystä ei voida eikä ole tarvekaan tehdä yleiskaavan laajuisilla alueilla. Jotta maanomistajien tasapuolinen kohtelu ei vaarannu, ei voida yleiskaavassa yksiselitteisesti jättää tiettyjä alueita pois mitoitustarkastelusta. Pyhäjärven rantaosayleiskaavassa käytetty tapa, jossa rakennettavuus huomioidaan mitoitusluvuissa sekä rakennuspaikkojen sijoittamisessa ja mahdollisesti osoittamatta jättämisessä vastaa yleisesti rantaosayleiskaavoissa käytettyjä tapoja eikä siten ole ristiriidassa lainsäädännön kanssa. Kaavassa on rakennuspaikkoina osoitettu 17 sellaista rakennusoikeutta, jotka muodostuvat alueilta, joilla mitoitusluku on huonon rakennettavuuden vuoksi 3 rp / mrv-km. Tämä on noin 1,4 % kaavan rakennuspaikkojen kokonaismäärästä, joten luku ei ole merkittävä kokonaismitoituksen kannalta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhäjärven rantaosayleiskaava 18 (28) 11.5. Tilalle 4:77 on haettu poikkeamislupaa talousrakennuksen (navetta) muuttamiseksi loma-asunnoksi. Hakemuksesta valitettiin hallinto-oikeuteen yksityisten maanomistajien ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen toimesta. Hallinto-oikeus on päätöksellään 9.6.2016 palauttanut asian käsittelyn kaupungille. Hallinto-oikeus on myös todennut, että koska kunta on todennut kyseessä olevan loma-asunnon, on poikkeamispäätöshakemus myös sinänsä ristiriidassa vallitsevan tilanteen kanssa. Kyseessä on vuonna 1978 rakennuslain aikana loma-asuntokäyttöön muutettu navettarakennus. Muutokselle ei ole tuon ajan lainsäädännön mukaisesti haettu erikseen lupaa. Silloisen tilojen 4:10 ja 4:60 alueelle, joihin nykyinen tila 4:77 kuuluu, on haettu kahden uuden asuinrakennuksen rakennusoikeutta 1990-luvun alussa. Ympäristöministeriön 3.6.1993 tekemässä hakemusta koskevassa kielteisessä päätöksessä on todettu, että tiloilla on jo yksi asuinrakennus sekä yksi lomaasuntokäyttöön muutettu navetta, jotka yhdessä muun tiheän rakentamisen kanssa estävät uudisrakentamisen. KHO on päätöksessä 3.3.1994 pitänyt voimassa Ympäristöministeriön päätöksen. Nyt esille tuotu rakennus on siten todettu loma-asunnoksi jo rakennuslain voimassaolon aikana. Kun otetaan huomioon, että: a) rakennusta on käytetty loma-asumiseen jo lähes 40 vuotta, b) käyttötarkoituksenmuutoksia ei ole tuolloin voimassa olleen lainsäädännön aikana käsitelty nykyisen lainsäädännön tapaan c) rakennus on mitoituksellisesti tulkittu loma-asunnoksi jo 1990-luvun alussa, voidaan rakennuksen katsoa olevan loma-asunto. Siten tilan 4:77 rakennus osoitetaan loma-asunnon rakennuspaikkana nyt laadittava olemassa osayleiskaavassa. 11.6. Esitys ei ole linjassa Kiteen kaupungin rakennusjärjestyksen tai aiemmin Kiteen kaupungin alueelle laadittujen rantaosayleiskaavojen kanssa. Etäisyysvaatimuksia ei muuteta kaavaehdotuksesta. 11.7. Kirjataan tiedoksi. 11.8. Pohjavesivaikutuksia on tarkennettu kaavaehdotukseen MRL:n yleiskaavalle asettamat sisältövaatimukset, kaavan rakenne ja kaavassa esitetyt ratkaisut sekä ja MRL:ssä vaikutusten arviointia koskevat pykälät huomioiden. Lausunnossa ei ole tuotu esille, miltä osin vaikutusten arviointia voidaan edelleen tarkentaa. Kaavamääräyksissä on viitattu vesilain 3 luvun 2 :ään. Määräykseen voidaan lisätä myös viittaus vesilain 3 luvun 3 :ään. 11.9. Rakennettujen kulttuuriympäristöjen osalta kaavaan on ehdotusvaiheessa lisätty erillinen tarkastelu, joka perustuu julkaisuun Pohjois-Karjalan rakennusperintöinventoinnin päivitys ja kohteiden arvottaminen - Keski-Karjala (Kesälahti, Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi) vuodelta 2008. Rakennettujen kulttuuriympäristöjen päivittämisen ja arvottamisen ensimmäinen vaihe aloitettiin kesällä 2008 Keski-Karjalan kunnista yhteistyössä

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhäjärven rantaosayleiskaava 19 (28) Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja Keski- Karjalan kuntien kanssa. Arvotuksessa painotettiin kulttuurihistoriallista, rakennushistoriallista ja maisemallista merkitystä. Huomioitavia seikkoja ovat olleet myös kohteiden edustavuus, tyypillisyys, harvinaisuus, alkuperäisyys, yhtenäisyys, kerroksellisuus, vaikutus ympäristöön, liittyminen ympäristöön ja historiallinen merkitys. Osayleiskaavatyön yhteydessä suunnittelualueen aikaisemmin 2000-luvulla inventoidut kohteet on nyt käyty tarkistamassa ja kohteet on luetteloitu ja arvotettu. Arvottaminen on tehty asiantuntijatyönä maastotarkastelujen ja kirjallisten lähteiden avulla elokuussa 2016. Maastotyöt ovat suorittaneet DI Kuisma Reinikainen :stä sekä Kiteen kaupungin maankäyttöpäällikkö Pirkka Aula. Rakennusten arvottamisen ovat tarkistaneet arkkitehdit Maritta Heinilä ja Minttu Kervinen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. Rakennuskannan arvottamisessa on pyritty asteikon avulla erittelemään kohteet, joiden säilyttäminen on joko suotavaa tai välttämätöntä jotta alueen rakennetun ympäristön arvokkaat ominaispiirteet säilyvät. Kohteiden arvottamisen kautta pyritään siis säilyttämään sekä rakennettua ympäristöä kokonaisuutena, että yksittäisiä merkittäviä rakennuksia. Kohteiden osalta on arvottamisessa pyritty huomioimaan yksittäisten rakennusten rakennushistoriallisten arvojen lisäksi pihapiirin kokonaisuuden säilyminen ja kohteen sijainti maisemassa. Arvotuksessa on kiinnitetty huomiota myös siihen, miten rakennus tai rakennuskokonaisuus heijastaa rakennusaikaansa tai käytön mukanaan tuomia uusia ratkaisuja. Kohteet on arvotettu luokkiin maakunnallisesti arvokas, paikallisesti arvokas, ei arvoja. Alueella ei ole tällä hetkellä valtakunnallisesti arvokkaaksi lueteltuja kohteita. Paikallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kohteet jaettu merkittävyydeltään luokkiin 1/3, 1-2/3, 2/3 ja 2-3/3. Arvoluokka on yleensä sitä korkeampi mitä useampi arvotekijä kohteessa toteutuu. Suunnittelualueelta arvotettiin seudullisesti arvokkaaksi yksi kohde ja paikallisesti arvokkaaksi seitsemän kohdetta. Kahdella elokuussa 2016 tarkastetulla kohteella ei nähty suojeluarvoja. Arvotukset ja kohteiden kuvaukset on esitelty tarkemmin kaavaselostuksessa ja sen liitteessä 5. Suositukset suojelumääräyksistä: SUOJELTAVA RAKENNUS TAI RAKENNETTU YMPÄRISTÖ (sr-1) Rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja/tai maisemallisesti arvokas rakennus tai rakennusryhmä, jota MRL 41.2 :n nojalla ei saa purkaa. Rakennuksissa suoritettavien toimenpiteiden ja pihapiirin uudisrakentamisen ratkaisujen tulee olla sellaisia, että rakennusten ja pihapiirien erityiset arvot säilyvät. Ennen rakennusta tai sen ympäristöä muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä tulee museoviranomaiselle varata tilaisuus lausunnon antamiseen. Numerointi viittaa kaavaselostuksen kohdeluetteloon. Kohteet: Himonniemi, Ketolanranta, Kitsoppi, Lemilä, Rantala

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhäjärven rantaosayleiskaava 20 (28) ARVOKAS RAKENNUS TAI RAKENNUSRYHMÄ (s-1) Kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokas rakennus tai rakennusryhmä. Rakennuksissa suoritettavat korjaus- ja muutostoimenpiteet sekä pihapiirin uudisrakentaminen tai muut lähiympäristöön kohdistuvat toimenpiteet tulee toteuttaa siten, että kohteen kulttuurihistoriallisesti ja/tai maisemallisesti arvokas luonne säilyy. Numero viittaa kaavaselostuksen kohdenumerointiin. Kohteet: Könänranta, Lahti, Sorvanniemi 11.10. Rantalan pihapiiri on merkitty kaavaan voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisesti. Koska kyseessä on kuitenkin ylemmän tason osayleiskaava, voidaan Rantalan pihapiiri merkitä kaavaan olemassa olevana rakennuspaikkana. 11.11. Totkunniemen valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajaus huomioidaan kaavakartalle. Kaavassa on osoitettu samalla merkinnällä (ma-1) valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön alueet. Alueiden arvojen huomiointia on tarkennettu kaavaselostukseen. Merkintätapa vastaa Oriveden rantaosayleiskaavaa. 11.12. s/1 -merkinnän osalta kyseessä ovat Museoviraston kaavaluonnoksesta annetun lausunnon mukaiset kohteet, jotka eivät ole siis muinaismuistoja, mutta joilla on kulttuuriympäristön kannalta arvoa. Kohteet eivät ole rakennuksia. Kohteet on esitetty kaavaehdotuksen selostuksen sivulla 32. Asiaa tarkennetaan kaavaselostukseen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhäjärven rantaosayleiskaava 21 (28) 12. Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Lausunnon pääkohdat 12.1. Pohjois-Karjalan Ympäristöterveydellä ei ole huomautettavaa Pyhäjärven rantaosayleiskaavaehdotuksesta Vastine 12.1. Kirjataan tiedoksi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhäjärven rantaosayleiskaava 22 (28) 13 Karjalan Pyhäjärvi Ry Lausunnon pääkohdat 13.1 Kaavaehdotuksen kokonaisarviossa on annettava erityistä painoa Karjalan Pyhäjärven ominaispiirteille erityistä suojelua vaativana vesistönä. Keskeistä on tällöin erityisesti huomioida ensinnäkin se, että Pyhäjärvi kuuluu kokonaisuudessaan Natura-verkostoon ja että järven kalataloudellinen, maisemallinen ja biologinen merkitys on huomattava. Erittäin edustavaksi Karjalan Pyhäjärven tekee sen suuri koko, pääosin erinomainen veden laatu, pitkä viipymä sekä niukkaravinteisuus. Yhdistys korostaakin, että Karjalan Pyhäjärven erityissuojelun keskeisenä tavoitteena on oltava jatkossakin vesistön säilyttäminen niukkaravinteisena, mahdollisimman luonnontilaisena sekä vedenlaatunsa puolesta erinomaisena vesistönä. 13.2 Kaavoitusprosessin aikana toteutetut uudet selvitykset ja Natura-arviointi olivat toteutettu hyvin ja ne olivat pääosin johtopäätöksiltään oikeita. 13.3 Kun kaavaehdotusta verrataan korkeimman hallinto-oikeuden kumoamaan rantaosayleiskaavaan ja 2015 nähtävänä olleeseen kaavaluonnokseen, yhdistys katsoo, että käsillä oleva kaavaehdotus on huomioinut paremmin Pyhäjärven erityisaseman Natura-verkostoon kokonaisuudessaan kuuluvana vesistönä. Lisäksi Pyhäjärven rantaosayleiskaavan ja myös Pyhäjärveä koskettavan UPM- Kymmene Oyj:n ranta-asemakaavan aikataulujen synkronointi helpottaa kokonaisvaikutusten arviointia. 13.4 Yhdistys pitää pääsääntöisesti hyvänä kaavaehdotuksessa toteutettua vyöhykejakoa, jossa ranta-alueet on jaoteltu ympäristön, luonnon, maiseman, yhdyskuntarakenteen sekä muiden todettujen arvojen perusteella rakentamista eri tavalla kestäviin alueisiin. Vyöhykejakona käytetään 3, 4, 5 ja 6 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri (rp/ m-rkm). Yhdistys kuitenkin huomauttaa, että soistuneilta, rakennuskelvottomilta ranta-alueilta määräytyvät 3 rp/m-rkm ei huomioi riittävästi Pyhäjärven arvoa Naturaverkostoon kuuluvana oligotrofisena vesistönä. Yhdistyksen näkemyksen mukaan rakennettavuudeltaan heikoilta alueilta ei tulisi lainkaan määräytyä rakennusoikeutta. Tämä vähentäisi kaava-alueen rakennustiheyttä ja tukisi Pyhäjärven erityissuojelun keskeisiä tavoitteita eli vesistön säilyttämistä niukkaravinteisena, mahdollisimman luonnontilaisena sekä vedenlaatunsa puolesta erinomaisena vesistönä. 13.5 Vaikka varsinaisten uusien rakennuspaikkojen määrä kaavaehdotuksessa on maltillinen, on aiemmin tiheänä toteutunut rantarakentaminen Pyhäjärven rakennustiheyden kannalta rasite. Näin ollen kaavaehdotuksen mukainen 5,1 rp/m-rkm on yhdistyksen tulkinnan mukaisesti edelleen liian suuri huomioiden KHO:n vuosikirjapäätöksen, jossa todetaan: Kiteen kaupungin alueelle sijoittuvan kaava-alueen rakennustehokkuutta 6,2 rakennuspaikkaa muunnetulle rantaviivakilometrille on pidettävä varsin korkeana, kun otetaan huomioon aiemmin selostetut kaava-alueen luonnonolosuhteet ja erityisesti kaava-alueella olevat kolme Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa aluetta. Lisäksi KHO toteaa ratkaisussaan: Edellä mainituilla perusteilla kaavan voidaan katsoa olevan rakennusoikeuden mitoitukseltaan selvästi tehokkaampi kuin tehokkuutta kuvaavista laskennallisista mitoitusluvuista yksistään olisi pääteltävissä. Kun kokonaisarvioinnissa otetaan huomioon Pyhäjärven ja alueen muiden järvien

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhäjärven rantaosayleiskaava 23 (28) erityispiirteet sekä luontoselvityksessä osoitetut arvokkaat alueet, tehokas mitoitus johtaa karttatarkastelunkin perusteella siihen, että rakentamista sijoittuisi osin useamman rakennuspaikan ryhmissä myös alueille, joilla on selvitysten mukaan luontoarvoja tai maisemallisia arvoja, kuten myös sellaisille alueille, joille ei heikon rakennettavuuden tai rakentamiskelvottomuuden vuoksi tulisi kaavan selvitysten perusteella lainkaan sijoittaa rakentamista. 13.6 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan mukaisesti vapaata rantaviivaa tulee kaavoitettavalle alueelle jäädä vähintään 60 %. Nähtävillä olevassa kaavaehdotuksessa laskennallinen vapaan rantaviivan osuus on 63 % Pyhäjärven osalta. Yhdistyksen mielestä vapaan rantaviivan osuus on kaavaehdotuksessa nimenomaan laskennallinen. Todellisuudessa sellaista vapaata rantaviivaa, jota voitaisiin hyödyntää vapaan rantaviivan määritelmän mukaisesti jokamiehenoikeuksien ja rantautumisen toteuttamiseen, on paljon vähemmän, koska kaavaehdotuksessa osoitettu vapaa rantaviiva on pääsääntöisesti hyvin rikkonainen ja koostuu monin paikoin tonttien väleihin jäävistä kapeista vyöhykkeistä. Yhdistys korostaakin painokkaasti, että rantarakentamista mitoitettaessa on jätettävä riittävän suuret yhtenäiset ranta-alueet vapaaksi jokamiehenoikeudella tapahtuvaan rantojen käyttöön. Samoin yhdistys muistuttaa siitä, että Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus on otettu Natura-suojeluverkostoon muun ohella juuri sen takia, että järven maisemallinen merkitys on huomattava. Lisäksi Pyhäjärvi kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen, joka kuuluu valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa luonto- ja kulttuuriympäristönä erityisiin aluekokonaisuuksiin, jonka käytöllä edistetään vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävänä kokonaisuutena. Vuoksen alueen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yleisperiaatteen mukaan vesistöalueella ohjataan rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät (ks. em. seikoista Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisu KHO 2013:91, jossa on kuvattu Pyhäjärven aluetta ja niitä seikkoja, jotka tekevät Pyhäjärvestä Natura-ohjelmaan ja Pohjoismaiden ministerineuvoston esittämiin suojeluvesiin ja erityistä suojelua vaativiin vesiin kuuluvan luontokokonaisuuden.) Edellä esitetyistä syistä johtuen yhdistys katsookin, että vapaan rantaviivan hyvin suureen pirstaleisuuteen johtava kaavaehdotus ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 73 :n 1 momentin mukaisia sisältövaatimuksia maisema-arvojen ja virkistyskäytön näkökulmasta. Yhdistys pitääkin välttämättömänä vielä muuttaa kaavaehdotusta niin, että Pyhäjärven alueelle osoitetaan kaavassa riittävästi nimenomaan yhteistä vapaata rantaviivaa. 13.7 Luontoselvitys ja Natura-arviointi on pääsääntöisesti hyvin laadittu ja ne ovat sisällöllisesti kattavia. Yhdistys haluaa kuitenkin saattaa tiedoksi, että edellä mainituissa selvityksissä on Pyhäjärven tärkein lokkilintujen pesimäluoto Iitonen jäänyt vaille huomiotta. Iitonen on mainittu pariin kertaan tekstissä, mutta sen pesimälinnustollista arvoa ei ole tuotu selvityksessä esiin eikä pesivien lintujen määrissä huomioiduksi. Iitosella pesii keskimäärin kymmenen paria selkälokkeja ja harmaalokkeja sekä parhaimpina pesimävuosina noin viisikymmentä kalatiiraparia. Lisäksi luodolla pesii myös nauru- ja kalalokkeja. Pesivinä on tavattu myös sinisorsa ja isokoskelo (Lähde: rengastajat Anniina Kontiokorpi ja Kimmo Martiskainen).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhäjärven rantaosayleiskaava 24 (28) Iitonen on tästä huolimatta kaavaehdotuksessa merkitty SL-merkinnällä, joka on alueelle ehdottomasti oikea merkintä. 13.8 Hummonselällä sijaitsevaan Suursaareen oli KHO:n kumoamassa kaavassa osoitettu venevalkama. Yhdistys esittää, että mikäli Suursaari on pääsääntöisesti Kiteen kaupungin omistuksessa, osoitettaisiin Suursaareen venevalkama ja virkistysalue, koska kaava-alueen pohjoispäähän ei ole jäämässä virkistykseen osoitettuja alueita. 13.9 Yhdistys katsookin, että vapaan rantaviivan hyvin suureen pirstaleisuuteen johtava kaavaehdotus ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 73 :n 1 momentin mukaisia sisältövaatimuksia maisema-arvojen ja virkistyskäytön näkökulmasta. Yhdistys pitääkin välttämättömänä vielä muuttaa kaavaehdotusta niin, että Pyhäjärven alueelle osoitetaan kaavassa riittävästi nimenomaan yhteistä vapaata rantaviivaa. Yhdistyksen näkemyksen mukaan edellä esitettyihin ongelmiin voitaisiin vastata sillä, että rakennettavuudeltaan heikoilta esimerkiksi soistuneilta rannoilta ei osoiteta rakennusoikeutta. Muokkaamalla kaavaehdotusta vielä voimakkaammin korkeimman hallinto-oikeuden Pyhäjärveä koskevan vuosikirjaratkaisun suuntaan, on koko Pyhäjärven kattava oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava mahdollinen. Vastine 13.1. Kirjataan tiedoksi. Karjalan Pyhäjärven asema kokonaisuudessaan Natura 2000- verkostoon kuuluvana vesistönä on huomioitu kaavan perustiedoissa, mitoitusperusteissa, selvityksissä ja vaikutustenarvioinnissa. 13.2. Kirjataan tiedoksi. 13.3. Kirjataan tiedoksi. 13.4. Rantarakentamista koskevassa oikeuskäytännössä ei ole otettu selkeää linjausta rakennettavuuden huomiointiin, vaan tärkeintä on varmistaa, ettei erittäin heikosti rakentamiseen (rakennuskelvottomalle) alueelle osoiteta rakentamista. Kaavassa on laskettu erittäin heikosti rakentamiseen tai virkistyskäyttöön soveltuvat (rakentamiskelvottomat) alueet mitoitusluvulla 3 rp /mrv-km ja huonosti rakentamiseen sopivat alueet mitoitusluvulla 4 rp / mrv-km. On kuitenkin huomioitavaa, että myös näiden alueiden sisällä on yleiskaavan tarkastelutaso ja mittakaava huomioiden alueita, jotka sopivat rakentamiseen paremmin. Myös näiden alueiden maanomistajille on muita rakentamiseen sopivia maa-alueita, joille huonosti rakentamiseen soveltuvilta alueilta muodostunut rakennusoikeus voidaan osoittaa. Jos rakennusoikeutta ei ole voitu osoittaa rakennettavuuden vuoksi, on se jätetty osoittamatta ja asia on kirjattu mitoitustaulukkoon. Rakennusoikeuksia ei ole osoitettu alueille, joilla rakentamisen on mahdotonta huonon rakennettavuuden vuoksi. On myös huomioitava, että rakennettavuuden tarkastelu on enemmissä määrin yleiskaavatasolla hyvinkin subjektiivista ja yleispiirteistä tarkastelua, koska maaperäselvitystä ei voida eikä ole tarvekaan tehdä yleiskaavan laajuisilla alueilla. Jotta maanomistajien tasapuolinen kohtelu ei vaarannu, ei voida yleiskaavassa yksiselitteisesti jättää tiettyjä alueita pois mitoitustarkastelusta. Pyhäjärven rantaosayleiskaavassa käytetty tapa, jossa rakennettavuus huomioidaan mitoitusluvuissa sekä rakennuspaikkojen sijoittamisessa ja

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhäjärven rantaosayleiskaava 25 (28) mahdollisesti osoittamatta jättämisessä vastaa yleisesti rantaosayleiskaavoissa käytettyjä tapoja eikä siten ole ristiriidassa lainsäädännön kanssa. Kaavassa on rakennuspaikkoina osoitettu 17 sellaista rakennusoikeutta, jotka muodostuvat alueilta, joilla mitoitusluku on huonon rakennettavuuden vuoksi 3 rp / mrv-km. Tämä on noin 1,4 % kaavan rakennuspaikkojen kokonaismäärästä, joten luku ei ole merkittävä kokonaismitoituksen kannalta. 13.5. Nyt laadittu kaavaratkaisu perustuu rantarakentamista koskevan oikeuskäytännön mukaisiin mitoitusperiaatteisiin. Kaavan ei voida katsoa olevan rakennusoikeuden mitoitukseltaan selvästi tehokkaampi kuin tehokkuutta kuvaavista laskennallisista mitoitusluvuista yksistään olisi pääteltävissä. Tämä on varmistettu käyttämällä oikeuskäytännön mukaisia mitoitusperiaatteita ja rantaviivanmuuntoa, jolloin mitoitusluvut ovat vertailukelpoiset esim. muiden rantaosayleiskaavojen kanssa. Täten nyt laadittavaa kaava ei voi verrata kumoutuneeseen kaavaan ja KHO:n siitä antamaan päätökseen. KHO:n vuosikirjapäätös on huomioitu kaavan mitoitusperusteita laatiessa eikä kaavan kokonaistehokkuutta ole esim. viranomaisyhteistyössä todettua liian suureksi. Lisäksi kokonaistehokkuus on KHO:n päätös sekä rakennuspaikkojen määrä huomioiden selkeästi pienempi. Kaavan kokonaistehokkuus ei ole KHO:n päätös huomioiden liian suuri. Täten nyt laadittavaa kaava ei voi verrata kumoutuneeseen kaavaan ja KHO:n siitä antamaan päätökseen. Kokonaisarvioinnissa on otettu huomioon Pyhäjärven ja alueen muiden järvien erityispiirteet sekä luontoselvityksessä osoitetut arvokkaat alueet. Vain vähän rakentamista on sijoitettu sijoitettu alueille, joilla on selvitysten mukaan luontoarvoja tai maisemallisia arvoja. Rakennusoikeutta ei ole sijoitettu alueille, jonne ei rakennettavuuden vuoksi voi sijoittaa rakentamista. Täten nyt laadittavaa kaava ei voi verrata kumoutuneeseen kaavaan ja KHO:n siitä antamaan päätökseen. Rantarakentamista koskevan oikeuskäytännön osalta on myös huomioitava, että aiemmin toteutunut tiheämpää rakennetta ei voida käyttää eikä ole käytetty tässä osayleiskaavassa mitoituslukujen perustana, vaan mitoitusluvut on määritetty huomioiden vesistön koko, alueen luonto-, maisema, ja kulttuuriympäristöarvot sekä Pyhäjärven asema kokonaisuudessaan Natura 2000-verkostoon kuuluvana vesistönä. 13.6. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan mukaisesti vapaata rantaviivaa tulee kaavoitettavalle alueelle jäädä vähintään 60 %. Nähtävillä olevassa kaavaehdotuksessa laskennallinen vapaan rantaviivan osuus on 63 % Pyhäjärven osalta. Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa ei ole määritelty erikseen sitä, minkä pituiset vapaat osuudet laskennassa huomioidaan. Pohjois- Karjalan maakuntaliitolla ei ole ollut kaavaehdotuksesta eikä vapaan rantaviivan määrästä huomauttamista. Pyhäjärven alueelle jää riittävän suuret yhtenäiset ranta-alueet vapaaksi jokamiehenoikeudella tapahtuvaan rantojen käyttöön. Natura-arvioinnissa on todettu että ranta-alueiden pirstoutumisen vaikutus rantaluontoon on kohtalainen mutta kaavahanke ei muuta Pyhäjärven Natura-alueen ekologisia rakenteita ja toiminta säilyy elinkelpoisena. Muille suojeltaville luontotyypeille ei vaikutuksia muodostu. Pyhäjärven rantayleiskaava ei aiheuta luonnonsuojelulain 66 :n 1 momentissa tarkoitettua merkittävää heikentymistä niille

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhäjärven rantaosayleiskaava 26 (28) luonnonarvoille, joiden johdosta Pyhäjärven Natura-alueet on sisällytetty Suomen Natura 2000-suojelualueverkostoon. Huomioitavaa myös on, että vapaan rantaviivan määrä ei eroa negatiivisesti muista sellaista kaavoista, jotka kuuluvat Vuoksen vesistöön ja jotka kuuluvat siten valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa luonto- ja kulttuuriympäristönä erityisiin aluekokonaisuuksiin, jonka käytöllä edistetään vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävänä kokonaisuutena. Edelleen vertailu KHO:n päätökseen 2013:91 ei ole tässä kohtaa perusteltu, koska nyt laadittavana olevan kaavan kokonaismitoitus on kumoutunutta kaavaa selkeästi pienempi ja siten vapaan rantaviivan määrä selkeästi suurempi. Kaavaan jää runsaasti yhtenäisiä vapaita ranta-alueita ja esim. luonnonmaisema-alueet (MY) on pystytty jättämään pääsääntöisesti rakentamisen ulkopuolelle. Pyhäjärven Natura-alueeseen liittyvät maisema-arvot ovat myös luonnonmaisemaan liittyviä ja kuten Natura-arvioinnissa on todettu, on vaikutus kohtalainen, muttei merkittävä. Lisäksi uusi rakentaminen on pyritty ohjaamaan ensisijaisesti jo olemassa olevan rakenteen yhteyteen ja esim. rakennuspaikkojen sijoittamista kapeisiin niemiin on pyritty välttämään. Kaavaehdotus täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 73 :n 1 momentin mukaiset sisältövaatimukset maisema-arvojen ja virkistyskäytön näkökulmasta huomioiden. 13.7. Iitonen on mainittu pesimäpaikkana siellä esiintyvien suojelullisesti arvokkaiden pesimälajien lajikuvauksissa sekä kansallisesti arvokkaana arvokohteena nro. 40. Luontoselvityksen tekstissä ilmoitetut parimäärät on arvioitu TIIRAhavaintojen ja maastohavaintojen perusteella. Joinain vuosina laskettu huippuparimäärä voi olla suurempi, kuten lausunnossa todetaankin. Kohde on kuitenkin huomioitu merkittävänä lintukohteena, kuten lausunnossa myös tuodaan esille. 13.8. Suursaaressa sijaitsee osakaskuntien yhteisiä alueita. Saari on siten useiden eri osakaskuntien omistuksessa. Täten alueen virkistyskäytön toteuttaminen jäisi osakaskuntien vastuulle ja alueen osoittaminen virkistysalueena tai venevalkaman ei ole perusteltua. 13.9. Kts. 13.4, 13.5 ja 13.6.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhäjärven rantaosayleiskaava 27 (28) 14. Keski-Karjalan luonto Ry Lausunnon pääkohdat 14.1. Lausunnolla oleva Pyhäjärven rantaosayleiskaavaehdotus ottaa paljon paremmin huomioon Pyhäjärven erityispiirteet kuin KHO:ssa hylätty rantaosayleiskaava, jonka valmistelu alkoi 2006. Suurin vaikutus on uusien rakennuspaikkojen vähenemisellä lähes 40%:lla. Kaavoitusta varten laaditut selvitykset on hyvin ja riittävän laajasti tehty. Osayleiskaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen vastineet ovat asiallisesti ja perusteellisesti laadittuja. 14.2. Kaava-alueella rakentaminen muodostuu varsin tiheäksi, vaikka edellisen kaavaprosessin virheitä on korjattu. Kaavaselostuksen mukaan vapaata rantaa jää laskennallisesti 63 %; maakuntakaavan vaatimus on vähintään 60 %. Jokamiehenoikeuden kannalta katsoen vapaata rantaviivaa jää kuitenkin huomattavasti vähemmän mitä kaavaselostus antaa ymmärtää. Kaava-alueella rakentaminen on hyvin pirstaleista ja rakennuspaikkojen väliin jää niin lyhyitä rakentamattomia rantakaistaleita, ettei niille ole jokamiehenoikeudella menemistä. 14.3. Rakennuspaikkojen vähentämisen voi aloittaa soisilta rannoilta. Mielestämme huonosti rakentamiseen soveltuvien rantojen mitoitusluvun tulee olla 0 rp/mrkm eikä 3 rp/m-rkm, kuten kaavaehdotuksessa. Vastine 14.1. Kirjataan tiedoksi. 14.2. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan mukaisesti vapaata rantaviivaa tulee kaavoitettavalle alueelle jäädä vähintään 60 %. Nähtävillä olevassa kaavaehdotuksessa laskennallinen vapaan rantaviivan osuus on 63 % Pyhäjärven osalta. Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa ei ole määritelty erikseen sitä, minkä pituiset vapaat osuudet laskennassa huomioidaan. Pohjois- Karjalan maakuntaliitolla ei ole ollut kaavaehdotuksesta eikä vapaan rantaviivan määrästä huomauttamista. Pyhäjärven alueelle jää riittävän suuret yhtenäiset ranta-alueet vapaaksi jokamiehenoikeudella tapahtuvaan rantojen käyttöön. Natura-arvioinnissa on todettu että ranta-alueiden pirstoutumisen vaikutus rantaluontoon on kohtalainen mutta kaavahanke ei muuta Pyhäjärven Natura-alueen ekologisia rakenteita ja toiminta säilyy elinkelpoisena. Muille suojeltaville luontotyypeille ei vaikutuksia muodostu. Pyhäjärven rantayleiskaava ei aiheuta luonnonsuojelulain 66 :n 1 momentissa tarkoitettua merkittävää heikentymistä niille luonnonarvoille, joiden johdosta Pyhäjärven Natura-alueet on sisällytetty Suomen Natura 2000-suojelualueverkostoon. Huomioitavaa myös on, että vapaan rantaviivan määrä ei eroa negatiivisesti muista sellaista kaavoista, jotka kuuluvat Vuoksen vesistöön ja jotka kuuluvat siten valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa luonto- ja kulttuuriympäristönä erityisiin aluekokonaisuuksiin, jonka käytöllä edistetään vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävänä kokonaisuutena. Edelleen vertailu KHO:n päätökseen 2013:91 ei ole tässä kohtaa perusteltu, koska nyt laadittavana olevan kaavan kokonaismitoitus on kumoutunutta kaavaa selkeästi pienempi ja siten vapaan rantaviivan määrä selkeästi suurempi.