PAIMION KAUPUNKI TALOUSARVION 2017 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

Samankaltaiset tiedostot
PAIMION KAUPUNKI TALOUSARVION 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

PAIMION KAUPUNKI TALOUSARVION 2015 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

OSAVUOSIKATSAUS

TULOSLASKELMAOSA

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

OSAVUOSIKATSAUS

Kuntatalouden tila ja näkymät

TALOUSARVIO KEHYSLASKELMA TOIMIALOITTAIN Sisäiset ja ulkoiset toimintatulot ja toimintamenot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Talousarvion toteuma kk = 50%

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

OSAVUOSIKATSAUS

Rahoitusosa

Talousarvion toteutuminen kesäkuu 2018

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous

Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

RAHOITUSOSA

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Tilinpäätös Jukka Varonen

Valtuustoseminaari

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Talousarvion toteuma kk = 50%

TA 2013 Valtuusto

Talousarvion toteumaraportti..-..

Talousarvio toteutuminen

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

OSAVUOSIKATSAUS

Yhteenveto vuosien talousarviosta

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

kk=75%

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Tilausten toteutuminen

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

LOIMAAN KAUPUNKI TULOSLASKELMA TP 2015 TA+M 2016 TP 2016 TOT % TOIMINTATUOTOT

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

TALOUSKATSAUS JA TALOUSARVION 2018 VALMISTELUTILANNE. Eeva Suomalainen Talousjohtaja

Kuntien verotuloennusteet, verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Maakunnan talous ja rahoitus

Talouskatsaus

Poikkeama enn./ta yht. Toteutumisennuste. TA 2018 siirrot. TA 2018 yhteensä. Käyttötalousosa (1.000 ) TOT 2017 TA 2018 TA 2018 muutokset

Tilinpäätösennuste. Alavieskan kunta Tilivuosi 2017 Esitetyt ovat vielä arvioita, tilinpäätöksen laadinta on kesken

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

OSAVUOSIKATSAUS

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA vs. talousjohtaja Matti Ruusula

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

OSAVUOSIKATSAUS

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

RAHOITUSOSA

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Ajankohtaiset veroasiat

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit Kaupunginvaltuusto

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Kuva Pirkko Kinnunen TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2019 SIIKAJOEN KUNTA

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Transkriptio:

PAIMION KAUPUNKI TALOUSARVION 2017 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2018 2019 LAADINTAOHJEET VUODEN 2016 TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHTIA... 2 Verotulot... 2 Valtionosuudet ja verotulotasaus... 5 Ennakoitavissa olevia menopaineita... 5 TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN KEHYSTÄ... 6 Verotulot... 6 Muut tulot... 8 Talousarvion ja suunnitelman laadintaohjeet... 9 Aikataulu... 11 Kaupunginhallitus 17.8.2016 Kaupunginhallitus 7.9.2016

VUODEN 2017 TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHTIA Verotulot Verotulojen osuus Paimion kaikista tuloista on viime vuosina ollut keskimäärin 55-58%, kun se valtakunnallisesti on 44-46%. Vuonna 2015 Paimion kunnallisveron tilitykset olivat 37,1 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen 1,8 milj. euroa (5,1%), josta noin puolet kertyi veroprosentin 0,50%-yksikön korotuksesta. Tilikausille kirjattavat verotulojen tilitykset koostuvat monen eri verovuoden tilityksistä ja tilityksiin vaikuttavat sekä kuntakohtaiset että kuntaryhmän jako-osuudet, joiden laskentaan vaikuttavat monet tekijät, mm. veroprosentti ja asukasmäärän muutos. Vuoden 2016 kunnallisverotilitykset ensimmäisen seitsemän kuukauden osalta ovat 24,4 milj. euroa, joka saman verran kuin viime vuoden vastaavana aikana. Vuoden 2016 marraskuussa tehtävä oikaisujen ja ennakonpalautusten vaikutus on -2,3 milj. euroa (vuotta aiemmin -2,9 milj. ). Verohallinnon 14.6.2016 arvion mukaan Paimion 2016 kunnallisverotilitykset ovat 38,6 milj. euroa, joka on 3,9% viime vuotta enemmän. Kuntaliiton verokehikossa vuoden 2017 kunnallisverotilitysten muutos on -2,2% (-847t ), kun valtakunnallisesti muutos on -1,3%. Vuosien 2018 2019 tilitykset kasvavat ilman veronkorotuksia 1,8-2,1 % vuodessa, ja ne ovat saman suuruiset koko maan kasvuarvioiden kanssa. Seuraavassa kuvassa näkyy kunnallisverotilitysten rytmihäiriötä. 1990-2000-lukujen taitteessa oli vastaava ilmiö, jolloin useampana vuotena kuntien saamat tilitykset olivat ensin liian pienet ja sen jälkeen liian suuret. Ennakointi oli ja on tällöin vaikeaa. (lähde: Kuntaliitto) 2

Yhteisöverojen osalta kuntaryhmän jako-osuutta korotettiin vuosille 2014-2015, jolloin se oli 2014: 35,56% ja 2015 on 36,87%. Vuoden 2016 jako-osuus on 30,92%. Vuodesta 2017 eteenpäin jako-osuus on 30,34%. Yhteisöveron tuotto on 2016 talousarviossa 1,1 milj. euroa, ja se tultaneen saavuttamaan. Kuntaliiton heinäkuisen arvion mukaan vuoden 2016 yhteisöverotilitykset ovat valtakunnallisesti noin 11,1%:ia vuotta 2015 pienemmät, kun Paimion tilitysten laskun arvioidaan olevan -8,1%. Tilitysten notkahdus johtuu jakoosuuden laskusta. Vuosina 2017-2019 yhteisöverotilitysten vuosittaiseksi kasvuksi arvioidaan 2,5-3,3%, se vastaa valtakunnallista tasoa. Kiinteistöveron tilitykset kunnalle tapahtuvat käytännössä loka- ja marraskuun aikana ja sen tuotoksi on 2016 talousarviossa arvioitu 2,0 milj. euroa. Paimion maksuunpannut kiinteistöverot vuonna 2016 ovat 2,0 milj. euroa, mutta tilitykset jäävät hyväksytyistä oikaisuvaatimuksista johtuen normaalia pienemmiksi. Vuonna 2015 kiinteistöverotilitykset olivat vajaa 2,0 milj. euroa. Seuraavassa taulukossa näkyvät Paimion ja koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti (=tuloilla painotettu keskiarvo). Taulukossa verrataan 1. Paimion nimellistä veroprosenttia koko maan keskimääräisen veroprosenttiin 2. Paimion ja koko maan efektiivistä veroprosenttia 3. Paimion nimellistä ja efektiivistä veroprosenttia. Efektiivinen prosentti kertoo, kuinka suuri osa bruttoansiotuloista muuttuu kunnallisveroksi. Bruttoansioista tehdyt vähennykset mm. ansiotulo-, perus-, eläketulovähennys sekä matkakustannukset pienentävät kunnille tilitettävää verotuloa. Tulovero% 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017* Paimio 18,75 18,75 18,75 19,50 19,50 19,75 19,75 20,25 20,75 20,75 20,75 Koko maa, keskim. 18,45 18,54 18,59 18,97 19,17 19,25 19,38 19,74 19,84 19,87 19,87 Erotus, Paimio vs. keskim. 0,30 0,21 0,16 0,53 0,33 0,50 0,37 0,51 0,91 0,88 0,88 Efektiivinen veroaste 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017* Paimio 14,75 14,69 14,39 14,72 14,66 14,75 14,84 15,15 15,53 15,39 15,01 koko maa 14,65 14,68 14,40 14,48 14,57 14,49 14,71 14,94 14,94 14,83 14,49 Erotus 0,10 0,01-0,01 0,24 0,09 0,26 0,13 0,21 0,59 0,56 0,52 PAIMIO 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017* Tulovero% 18,75 18,75 18,75 19,50 19,50 19,75 19,75 20,25 20,75 20,75 20,75 Efekt. vero% 14,75 14,69 14,39 14,72 14,66 14,75 14,84 15,15 15,53 15,39 15,01 Erotus 4,00 4,06 4,36 4,78 4,84 5,00 4,91 5,10 5,22 5,36 5,74 3

Samoja tietoja graafeina: 4

Valtionosuudet ja verotulotasaus Paimion kaikista tuloista valtionosuuksien osuus on viidennes: 20%, eli samalla tasolla kuin kunnissa keskimäärin. Valtionosuus koostuu aina kahdesta osasta: peruspalveluiden valtionosuudesta sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta. Molempiin valtionosuuksiin vaikuttavat useat laskentatekijät ja molemmissa laskennallisesta valtionosuudesta vähennetään kunnan omarahoitusosuus. Lisäksi valtionosuuteen vaikuttavat aikaisempien vuosien päätöksistä johtuvat vähennykset ja lisäykset. Vuoden 2015 valtionosuusuudistuksen jälkeen Paimio on ollut verotulotasausta saava kunta. Vuonna 2016 verotulotasaus on lähes 1,8 milj. euroa ja 2017 vajaa 1,4milj. euroa. Kuntaliiton laskelmien mukaan vuoden 2017 valtionosuuksien arvioidaan olevan vajaa 13,6milj. euroa. Summa on noin 650t euroa kuluvaa vuotta pienempi. VALTIONOSUUSERIEN VERTAILU 2015-2016 JA 14.6.2016 ARVIO VUODESTA 2017 2015 2016 muutos, Arvio 2017 muutos, vo:n laskennalliset perusteet yhteensä 47 504 915 49 507 322 2 002 407 kunnan omarahoitusosuus (= 3640,75 /as) -37 286 649-38 710 152-1 423 503 peruspalvelujen valtionosuus yhteensä 10 218 266 10 797 170 578 904 lisäosa 209 753 214 692 4 939 vo vähennykset & lisäykset** 1 545 046 1 958 641 413 595 = Kunnan peruspalvelujen vo ilman tasauksia 11 973 065 12 970 503 997 438 12 871 362-99 141 verotuloihin perustuva vo-tasaus 1 366 801 1 793 851 427 050 1 365 536-428 315 järjestelmämuutoksen 2015 tasaus 369 975 0-369 975 0 perustoimeentulotuen siirto KELAan 2017 0 0-489 500-489 500 = Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 13 709 842 14 764 354 1 054 512 13 747 398-1 016 956 0 opetus- ja kulttuuritoimen muut vo:t -847 257-536 500 310 757-166 826 369 674 valtionosuuden maksatus 12 862 585 14 227 854 1 365 269 13 580 572-647 282 lisäksi valtionosuuksien kanssa maksetaan kotikuntakorvaustulot 252 846 214 204-38 642 kotikuntakorvausmenot -312 469-310 543 1 926 muut erät yhteensä -59 623-96 339-36 716-96 338 1 maksatus yhteensä 12 802 962 14 131 515 1 328 553 13 484 234-647 281 10,4 % -4,6 % Ennakoitavissa olevia menoihin ja tuloihin vaikuttavia tekijöitä Aikaisemmista vuosista poiketen keskeisimmissä erissä (henkilöstömenot ja sairaanhoitopiirin laskutus) ei arvioida menojen kasvavan. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on toimittanut jäsenkunnille kuntayhtymän hallituksen toukokuun lopulla hyväksymän talousarvioraamin mukaiset vuoden 2017 maksuosuusarviot tiedoksi. Paimion maksuosuus ta-raamissa on 12.679.600 euroa, joka 1,5% (188t ) vähemmän kuin vuoden 2016 maksuosuusarvio. Nykyiset kunnalliset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.3.2014 31.1.2017. Kesäkuussa saavutetun neuvottelutuloksen mukaisen kilpailukykysopimuksen piirissä ovat 5

kaikki kuntien ja kuntayhtymien palkansaajat. Sopimuskausi on 1.2.2017-31.1.2018. Kilpailukykysopimuksen muutokset vähentävät työvoimakustannuksia: palkkoja ei koroteta sopimuskaudella lomarahoja leikataan 30% eli ajanjaksolla 1.2.2017-30.9.2019 maksetaan vuoden 2016 lomarahaprosentteihin verrattuna pienempää lomarahaa. KuEL-palkkaperusteinen maksu laskee 0,20 %-yksikköä (laadintaohjeeseen 17,25%-> 17,05%) Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu alenee, määrä ei ole vielä tiedossa. (laadintaohjeessa ennallaan 4,1%) työnantajan sosiaaliturva (sairausvakuutusmaksu) alenee 0,94%, sotumaksut vahvistetaan loppuvuodesta (laadintaohjeeseen 2,1%->1,2%) Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli kesäkuussa 0,4%. VM:n kesäkuussa ilmestyneessä taloudellisessa katsauksessa vuoden 2016 inflaation arvioidaan olevan noin 0,5%:n luokkaa ja vuosien 2017-2018 inflaation 1,2-1,3% tietämissä. Vielä on epäselvää mitkä hallituksen ensi vuoden budjetin vaikutukset kuntataloudelle ovat käytännössä. Kuntatalouteen vaikuttaa sovitusti kilpailukykysopimuksen valtionosuusleikkaukset. Lisäksi kunnat menettävät verotuottoja palkansaajien maksumuutosten takia. Tämän kaiken yhteisvaikutuksena on riskinä, että kuntien veronkorotuspaineet kasvavat. Näillä näkymin 1.1.2019 toteutuvan Sote-maakuntauudistuksen vaikutuksia on pyritty huomioimaan suunnitelmavuoden 2019 arviossa tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon perusteella verotuloissa, valtionosuuksissa sekä toimintatuotoissa ja kuluissa (= sosiaalija terveyslautakunta). TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN KEHYSTÄ Verotulot Alla olevassa taulukossa on tilinpäätösten 2014-2015 mukaiset verotulot, kuluvan vuoden talousarvio ja ennuste sekä arvio vuosille 2017 2019 nykyisillä veroprosenteilla paitsi 2019, jossa huomioitu sote-uudistuksen vaikutukseksi -12,25%-yksikköä. Vuoden 2017 veroprosenteista päättää valtuusto 17.11. kokouksessaan. 1000 euroa tp 2013 tp 2014 tp 2015 ta 2016 e 2016 ta 2017 ts 2018 ts 2019 Tulovero 36 498 36 650 37 138 37 600 38 602 37 750 38 250 17 800 Yhteisövero 1 191 1 200 1 354 1 100 1 243 1 280 1 320 1 360 Kiinteistövero** 1 568 1 650 1 964 2 000 1 800 2 000 2 040 2 080 39 257 39 500 40 456 40 700 41 645 41 030 41 610 21 240 muutos 1000 3 005 243 956 244 2 145-615 580-19 790 muutos% 13,7 % 0,6 % 2,4 % 0,6 % 5,4 % -1,5 % 1,4 % -49,0 % 6

Seuraavassa listattu eri veroprosenttien muutosten vaikutuksia: verolaji korotus vaikutus 1. vuosi vaikutus 2.v -> Kunnallisvero 0,25 % 450 000 500 000 Kunnallisvero 0,50 % 900 000 1 000 000 Kunnallisvero -12,25 % -21 240 000-24 880 000 Kiinteistövero vakituinen asunto 0,01 % 25 000 25 000 muu kuin vak.asunto 0,10 % 4 700 4 700 yleinen kv (rakennus) 0,10 % 61 000 61 000 yleinen kv (maapohja) 0,10 % 36 000 36 000 Vuosien 2017 2019 arvio perustuu seuraaville lähtökohdille: - Vuoden 2016 verotulokertymä ennustetaan saatujen tilitysten sekä verohallinnon antamien verotulojen arviointitietojen pohjalta - Kunnallisvero vuodelle 2017 on arvioitu huomioimalla Kuntaliiton heinäkuun 2016 verokehikon mukainen 2,2%:n (eli 847t ) alenema vuodelle 2017, 1,3% kasvu 2018 ja vuodelle 2019 on tehty 12,25%-yksikön vähennys, euroina ensimmäisen vuoden tilityksissä 21,2milj. euroa. Kunnallisveroprosentista päätetään marraskuussa. - Yhteisöveron tuottoa on vaikea arvioida, koska sen määrään vaikuttaa pitkälti yleinen taloudellinen tilanne. Kuntaliiton arviossa suunnitelmavuosien kasvu on 3,3%/v. Yhteisöveron jako-osuudet määritellään siten, että vuoden 2017 verotilityksiin vaikuttavat vuosien 2015 (50%) ja 2014 (50%) toiminnan muutokset. - Kiinteistöveron tuotto on noin 2,0 milj. euroa. Sen lisäksi kasvuksi arvioidaan 2% vuosittain. Vakituisen asunnon kiinteistöveroprosenttiin on laskettu lakimuutoksista johtuvan vakituisen asuinrakennuksen 0,02%:n korotuksen lisäksi 0,06%:n korotus eli 0,37% -> 0,45%. Yleiseen kiinteistöveroprosentin korotus on 0,1%-yksikköä eli 1,00-> 1,1%. Muun kuin vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentin korotus on 0,20%-yksikköä eli 1,00 -> 1,20%. Korotusesitysten yhteisvaikutus on 250t. Edellä selostetut korotusesitykset huomioiden verokertymät ovat seuraavat: Kiinteistövero + 0,08-0,20% (muuttuneet luvut punaisella) 1000 euroa tp 2013 tp 2014 tp 2015 ta 2016 e 2016 ta 2017 ts 2018 ts 2019 Tulovero 36 498 36 650 37 138 37 600 38 602 37 750 38 250 17 800 Yhteisövero 1 191 1 200 1 354 1 100 1 243 1 280 1 320 1 360 Kiinteistövero 1 568 1 650 1 964 2 000 1 800 2 250 2 290 2 330 39 257 39 500 40 455 40 700 41 645 41 280 41 860 21 490 muutos 1000 3 005 243 956 244 1 190-365 580-19 790 muutos% 13,7 % 0,6 % 2,4 % 0,6 % 2,9 % -0,9 % 1,4 % -47,9 % vrt. tp12 vrt. tp13 vrt tp14 vrt. tp15 vrt. tp 2015 vrt. e2016 vrt. ed.v vrt. ed.v 7

Valtionosuudet ja verotulotasaus Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2015 alusta. Kunnan valtionosuus koostuu peruspalvelujen valtionosuudesta, johon sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen, kirjastojen ja kuntien kulttuuritoimen valtionosuudet. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus käsitellään järjestelmässä omana eränä, kuten myös järjestelmämuutoksen tasaus. Opetus- ja kulttuuritoimen muihin valtionosuuksiin sisältyvät mm. lukion, kansalaisopiston, liikunnan ja nuorisotyön sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuudet. Vuoden 2017 valtionosuudet ovat Kuntaliiton alustavan tiedon (14.6.2016) mukaiset, valtionosuuslaskelmassa on huomioitu perustoimeentulotuen siirtyminen valtiolle. Sen vaikutus laskelmassa on 489.500 euroa. Suunnitelmavuodelle 2018 ole arvioitu kasvua, sen sijaan vuoteen 2019 on arvioitu peruspalveluiden valtionosuuteen 9,95 milj. euron suuruinen vähennys sote-uudistuksesta johtuen. Summa on terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon laskennallinen summa 2016 valtionosuudessa. Vähennyksessä ei ole huomioitu mahdollisia muutoksia kunnan omarahoitusosuuteen tai valtionosuusprosenttiin. 1 000 tp 2013 tp 2014 tp2015 ta 2016 tot 2016 ta 2017 ts 2018 ts 2019 Peruspalv. vo ilman tasauksia 14 907 14 901 12 058 12 971 12 974 12 430 12 430 2 474 Verotuloihin perust. vo-tasaus -548-858 1 367 1 794 1 794 1 317 712 817 Järjestelmämuutoksen tasaus 96 96 370 311 0 0 0 Opetus-ja kultt.t. muut vo:t -1 295-1 246-847 -847-537 -167-167 -167 Harkinnanvarainen vo:n korotus yhteensä 13 161 12 892 12 948 14 228 14 231 13 581 12 976 3 124 muutos, euroa 622-269 56 1 280 1 283-650 -605-9 851 muutos% 5,0 % -2,0 % 0,4 % 9,9 % 9,9 % -4,6 % -4,5 % -75,9 % vertailu tp 12 tp 13 tp 14 tp 15 tp 15 tot 16 ed.v ed.v Muut tulot Talousarvioasetelman tuloslaskelman mukaiset muut tuloerät ovat Toimintatulot (sisältää mm. maksu-, myynti- ja vuokratulot), Korkotulot Muut rahoitustulot ja Satunnaiset tulot Toimintatuottojen osuus tuloista on 16%, kun niiden osuus kaikkien kuntien tuloista on viidennes. Toimintatuottoihin arvioidaan 3 % kasvu vuosille 2016-2018. Toimintatuottoihin sisältyvät myös sisäiset toimintatuotot. Vuosille 2017-2019 ei ole esitetty erityisiä omaisuuden realisointeja, vaan käyttöomaisuuden vuosittaiset 300.000 euron myyntivoitot kertyvät pääosin tonttimyynnistä. Korkotuloja kertyy lähinnä maksuliikennetilin koroista ja antolainojen koroista konserniyhtiöille. Paimion Vesihuolto Oy:n omistajalainan korko 2017-2019 on 437.600 euroa/v ja Paimion Yrityskehityksen lainojen korot noin 6000 euroa. Muissa rahoitustuloissa on Paimion Lämpökeskus Oy:ltä 480.000 euron osinkotulot ja V-S sairaanhoitopiiriltä 20.000 euron peruspääoman korot. Edellä selostetuilla laskentaperusteilla saadaan talousarviovuotta 2016 sekä taloussuunnitteluvuosia 2017 2018 koskeva tuloraami kokonaisuutena seuraavasti: 8

Kiinteistövero + 0,08-0,2% (muuttuneet luvut punaisella) 1 000 tp 2013 tp2014 tp2015 ta 2016 enn 2016 ta 2017 ts 2018 ts 2019 Verotulot 39 257 38 172 40 456 40 700 41 645 41 280 41 860 21 490 Valtionosuudet 13 161 12 892 12 948 14 228 14 231 13 581 12 976 3 124 Toimintatulot 10 192 12 627 13 108 14 824 12 228 11 322 11 548 9 688 Korko-& rahoitustulot 832 450 453 975 950 956 956 956 yhteensä 63 442 64 141 66 965 70 727 69 054 67 139 67 340 35 259 muutos % 11,3 % 1,1 % 4,4 % 24,1 % -2,4 % -2,8 % 0,3 % -47,6 % Alla olevassa laskelmassa on huomioitu tulot edellä selostetun mukaisesti. Toimintamenoille on laskettu vuodelle 2017-1% vähennys ja henkilöstömenoille -3%:n, suunnitelmavuosien kasvu on 0%. Toimintamenojen kasvun hillitseminen edellyttää toimintojen ja palvelujen karsimista sekä oman toiminnan tuottavuuden lisäämistä. Lomarahaleikkaus alentaa henkilöstömenoja 300.000 eurolla eli -1,3%:lla, sen lisäksi edellytetään 1,7% henkilöstömenojen karsintaa. Tuloslaskelmaennuste: 1 000 tp 2014 tp2015 ta 2016* enn 2016 ta 2017 ts 2018 ts 2019 toimintatulot 12 627 13 108 14 824 12 428 11 322 11 548 9 688 toimintamenot -64 794-68 262-68 126-68 040-64 900-64 900-32 650 toimintakate -52 167-55 154-53 302-55 612-53 578-53 352-22 961 verotulot 38 172 40 456 40 700 41 645 41 280 41 860 21 490 valtionosuudet* 12 892 12 948 14 228 14 231 13 581 12 976 3 124 korko-& muut rah.tulot 450 453 975 930 956 956 956 korko- & muut rah.menot -536-507 -490-426 -620-650 -650 vuosikate -1 189-1 803 2 111 769 1 619 1 790 1 959 suunnitelmapoistot -1 740-1 808-1 900-2 020-1 900-2 000-2 000 satunnaiset erät tilika ude n tulos -2 928-3 611 211-1 251-281 -210-41 Kumalatiivinen yli-/alijäämä 11 204 7 592 7 712 6 341 6 061 5 851 5 810 Talousarvion ja suunnitelman laadintaohjeet Laadittaessa talousarviota 2017 ja -suunnitelmaa vuosille 2018 2019 käytetään pohjana vuoden 2016 talousarviota seuraavin ohjein: 1. Jokaisen hallintokunnan on tarkasteltava toimintaansa palvelustrategian mukaisesti ja haettava oma-aloitteisesti mahdollisuuksia tehostaa toimintaa ja tehdä rakenteellisia muutoksia. 2. Henkilöstön määrää tulee pyrkiä vähentämään. Uusien päivähoito- ja opetusryhmien perustamisen sijaan, tulee nykyisiä ryhmäkokoja kasvattaa, jotta vältytään lisärekrytoinneilta. 3. Henkilöstömenot arvioidaan 3% pienemmiksi ja toimintamenot 1% pienemmiksi kuin vuoden 2016 ennuste. Suunnitelmavuosien kasvuksi on arvioitu 0%. 4. Toimintatuottoihin arvioidaan 2% vuosittainen kasvu koko suunnitelmakaudelle 2017 2019. 9

5. Palkkojen sivukuluprosentit ovat seuraavat: eläkekulut 17,05 % ja muut sivukulut 5,3% (sotu 1,2%, vakuutusmaksut 4,1%). Poikkeuksena VaEL:n piirissä olevien opettajien eläkekulut, joihin arvioidaan 23,7%. 6. Kiky-sopimuksen mukaisesti lomarahoja leikataan 1.2.2017 lukien siten, että leikkaus koskee koko lomanmääräytymisvuoden 1.4.2016 31.3.2017 lomarahaa, vaikutus koko kaupungintasolla n. 300.000 euroa, -1,3% henkilöstömenoista. 7. Eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenomaksut (yhteensä noin 925.000 ) kirjataan keskitetysti henkilöstöhallinnon toimesta. 8. Talousarvioesitys työllisyydenhoidon osalta laaditaan ottaen huomioon kaupungin mukanaolo Turun seudun työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisessa kokeilussa. Työllisyyden hoito siirretään kaupunginhallituksen alaisuuteen viimeistään 1.1.2018. 9. Kuntayhtymien ja Aluepelastuslaitoksen osalta esitys tehdään niiden talousarvion mukaisena. 10. Poistot esitetään keskitetysti, eikä hallinnonalojen tarvitse niitä huomioida. 11. Vain kaikkien välttämättömimmät investoinnit voidaan esittää toteutettavaksi. Syksyllä 2014 hyväksytyn palvelustrategian edistymisen arviointi ja seuranta tulee toteuttaa lautakunnissa talousarvion laadinnan yhteydessä täydentämällä tämän hetken tilanne seuranta ja arviointi - sarakkeeseen. Investointiohjelma ja talousarviolainanotto Voimassa olevassa taloussuunnitelmassa investointiohjelma on esitetty viiden (5) vuoden ajalle vuosille 2016-2020. Ko. investointiohjelma on seuraava: tp 2014 tp 2015 ta 2016* ts 2017 ts 2018 ts 2019 ts 2020 Menot 4 201 6 052 4 699 2 527 3 390 2 234 2 240 Tulot 259 284 375 240 240 341 280 Netto 3 942 5 768 4 324 2 287 3 150 1 893 1 960 Voimassa olevan taloussuunnitelman mukaan kaupungin pitkäaikaisten talousarviolainojen vuotuiset muutokset mukaan luettuna kuluvana vuonna talousarviossa nostettavaksi esitetty laina ovat seuraavat: 1 000 tp 2014 tp2015 ta 2016 ts 2017 ts 2018 Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset 2 858 3 058 2 800 2 700 2 700 Korollisten lainojen nostot* 6 500 11 500 5 200 2 400 1 700 *= pitkäaikaiset lainat ja lyhytaikaisten lainojen muutos laina määrän kasvu 3 642 8 442 2 400-300 -1 000 lainamäärä vuoden lopussa 39 853 48 295 50 695 50 395 49 395 Tilinpäätöksen 2015 48,3 milj. euron lainamäärään sisältyy 29,5 milj. euroa lyhytaikaista kuntatodistuslainaa. Kuluvan vuoden talousarviossa pitkäaikaista lainaa on arvioitu nostettavaksi 5,2 milj. euroa ja pitkäaikaisia lainoja lyhennetään noin 2,8 milj. euroa. 10

Lainanmäärän kasvu 2016 talousarviossa on 2,4 milj. euroa. Kaupunki on käyttänyt maksuvalmiuden turvaamiseen kuntatodistusohjelman lyhytaikaista lainaa, jota on nostettu laadintaohjetta kirjoitettaessa 23 milj. euroa. Huomioiden edellä olevat tuloslaskelmaennuste, voimassa oleva investointiohjelma sekä pitkäaikaisten lainojen nostot ja lyhennykset, voidaan laatia seuraava ennuste rahoituslaskelmaksi vuosille 2017 2019. 1 000 tp2015 ta2016 enn 2016 ta 2017 ts 2018 ts 2019 vuosikate -1 803 1 250 769 1 619 1 790 1 959 satunnaiset & korjauserät -173-120 -120-120 -120-120 investoinnit netto, ml.myyntitulot -5 595-3 747-3 517-2 287-3 150-1 893 pitkäaik.lainojen lyhennykset -3 058-2 800-2 700-2 700-2 700-2 700 pitkäaik.lainojen nostot 5 200 0 3 800 4 500 3 100 lyhyt aik.lainojen muutos 11 500 0 5 300 antolainojen lisäys/vähennys -12 0 0 0 0 0 muut maksuvalmiuden muutokse -258 300 300 300 300 300 vaikutus maksuvalmiuteen 600 83 32 612 620 646 lainakannan muutos 2 400 2 600 1 100 1 800 400 Aikataulu Talousarvion laadinnassa noudatetaan kaupunginhallituksen 15.6.2016 hyväksymää aikataulua, muutettuna siten, että valtuuston kokoukset pidetään keskiviikkoiltoina. 1. Lautakunnat jättävät esityksensä kaupunginjohtajalle 5.10. mennessä (tiedot web-taloussuunnitteluohjelmassa). 2. Valtuustoseminaari lautakuntien esitysten yhteenvedosta pidetään tiistaina 11.10. klo 15.00 alkaen omissa tiloissa. 3. Kaupunginjohtajan, toimialajohtajien ja tehtäväalueiden vastuuhenkilöiden käsittely 26.10. mennessä. 4. Kaupunginhallituksen 1. käsittely & veroprosenttiesitykset 2.11. 5. Kaupunginvaltuusto päättää keskiviikkona 16.11. kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosentit. 6. Kaupunginhallituksen 2. käsittely 23.11. 7. Kaupunginvaltuuston käsittely on keskiviikkona 14.12. Lisätietoja laadintaohjeista antavat kaupunginjohtaja ja hallintojohtaja. KAUPUNGINHALLITUS 11