S e l v i t y s o s a : Toimintaympäristö 60. Metsätalous Toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista lyhyellä aikavälillä merkittävin on kotimaisen raakapuun tarpeen voimakas kasvu. Puun kysyntää kasvattavat tuontiriippuvuuden vähentäminen ja EU:n asettamat tavoitteet uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Venäjä on ilmoittanut puun vientitullien korotuksista, joista ensimmäiset on jo otettu käyttöön. Venäjän tullipäätökset vaikeuttavat merkittävästi metsäteollisuuden raaka-aineen saantia ellei korvaavaa kotimaista raaka-ainetta saada markkinoille. Vuonna 2007 Venäjältä tuotiin puuta lähes 12 milj. kuutiometriä, mikä vastaa 15 prosenttia metsäteollisuuden puun käytöstä. Tullien korotusten toteutuessa tukkien ja havukuitupuun tuonti Venäjältä loppuu kannattamattomana vuodesta 2009 lähtien ja venäläisen puun tuontimäärä pudonnee alle puoleen vuoden 2007 tasosta. Keskeisten toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet Valtioneuvosto päätti 27.3.2008 Kansallinen metsäohjelma 2015:n ja siihen liittyvän Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman 2008 2016 (METSO) toteuttamisesta. Kansallisen metsäohjelman keskeisin tavoite on nostaa vuosittaisia hakkuumääriä pysyvästi 10 15 milj. kuutiometrillä, mikä turvaisi teollisuuden puuhuollon puuntuotannon kestävyyttä vaarantamatta. Kotimaisen puun saatavuutta edistetään verotuksen keinoin. Puun myyntitulojen verotusta kevennetään osittaisella ja väliaikaisella verohuojennuksella vuosina 2009 2011. Lisäksi puunsaantia edistetään ensiharvennushakkuiden väliaikaisella verovapaudella sekä korotetulla metsävähennyksellä. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla välittöminä toimenpiteinä metsänomistajien neuvontaa tehostetaan sekä kehitetään ja uudistetaan metsävaratiedon keruuta ja käyttöä. Vuoden 2009 alusta voimaan tulevan uuden kestävän metsätalouden rahoituslain puitteissa pyritään lisäämään metsänhoito- ja perusparannustöiden suoritemääriä sekä parantamaan kuljetusolosuhteita metsien puuntuotannollisen tilan parantamiseksi ja puuston kasvun lisäämiseksi. Metsätalouden kannattavuutta kuvaava yksityismetsätalouden liiketulos nousi vuonna 2007 ennätyskorkealle puun hintojen kohoamisen ja hakkuiden lisääntymisen seurauksena. Liiketuloksen odotetaan säilyvän hyvällä tasolla myös tulevina vuosina. Uusiutuvan energian tuotannon lisääminen on tärkeää EU:n ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden ja energiaomavaraisuuden kannalta. Tämän johdosta puuperäisen energian käytön lisäämiseksi metsähakkeen käyttö pyritään nostamaan 8 12 milj. kuutiometriin vuoteen 2015 mennessä, kun käyttö vuonna 2007 oli 3,0 milj. kuutiometriä. Asetetun tavoitteen saavuttamiseksi vahvistetaan puuenergian tuotantoa ja käyttöä edistävän neuvonnan resursseja sekä tuetaan energiakäyttöön tulevan pienpuun korjuuta ja haketusta. METSO-ohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2016 mennessä. Talousmetsien monimuotoisuutta edistävissä toimenpiteissä korostetaan metsänomistajien vapaaehtoisuutta, kustannustehokkuutta ja eri osapuolten tiivistä yhteistyötä. Metsätaloudessa työllisyys on viimeisen kymmenen vuoden aikana vakiintunut eikä alenevaa trendiä enää ole. Kotimaisten hakkuiden lisäykset tulevat edelleen parantamaan työllisyyttä. Lisäksi uutta työtä metsäalalle tuo puun energiakäytön lisääntyminen. Ongelmia saattaa synnyttää ammattitaitoisen työvoiman ja sopivan korjuukaluston puute. 01. Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 42 600 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös Metsäntutkimuslaitoksen toimintaan liittyvien, sijoitusmenoihin luettavien talonrakennus- ja perusparannustöiden menojen maksamiseen, silloin kun hankkeen hankintameno tai kustannusarvio on alle 1 000 000 euroa ja EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
käyttöä. Metla tuottaa, hankkii ja välittää korkeatasoista tieteellistä tietoa metsäluonnosta, metsien eri käyttömuodoista, metsävaroista ja niiden hyödyntämisestä sekä turvaamisesta yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseksi. Metla tekee soveltavaa tutkimusta, sitä tukevaa perustutkimusta, kehittää metsäalan tutkimusyhteistyötä, edistää tutkimustulosten hyväksikäyttöä, huolehtii sille kuuluvista viranomaistehtävistä ja osallistuu strategisten huippuosaamisen keskittymien toimintaan. Metla tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti: tuottamalla tietoa ja osaamista metsätalouden kannattavuuden ja metsien puuntuotannollisen käyttöasteen parantamiseksi, toteuttamalla Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa 2008 2016 (METSO) sille asetettuja toimenpiteitä ja osallistumalla Kansallinen metsäohjelma 2015 (KMO) toteutukseen sekä tuottamalla metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun parantamiseen sekä metsävaratiedon hyödyntämiseen tarvittavaa tietoa ja osaamista. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2009 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Metlalle seuraavat tulostavoitteet: Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Metlan vuosien 2007 2009 bruttotoimintamenojen, tulojen ja henkilötyövuosien arvioidaan jakaantuvan seuraavasti, (milj. euroa) Bruttomenot Htv Tulot 2007 2008 2009 2007 2008 2009 2007 2008 2009 Toiminta TP TA TA TP TA TA TP TA TA Tutkimustoiminta 17,8 18,8 19,1 340 350 359 4,2 2,3 2,5 Viranomaispalvelut 5,9 5,6 5,5 129 94 94 3,4 0,7 0,7 Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut 0,9 0,9 0,9 18 18 18 1,6 1,5 1,4 Strateginen suunnittelu ja johtaminen 2,3 2,2 2,2 27 26 25 0 0 0 Tutkimuksen tukitoiminnot 6,7 6,4 6,3 122 108 107 0 0 0 Sisäiset palvelut 13,6 12,6 13,8 135 113 111 0,5 0,6 0,6 Yhteensä 47,2 46,5 47,8 771 709 714 1) 9,7 5,1 5,2 Tutkimustoimintaa suunnataan elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua tukeviin uusiin tutkimusohjelmiin ja erillishankkeisiin. Talous- ja teknologiatutkimusta kehitetään ottaen huomioon erikseen laaditut selvitykset. Metlan laboratoriotoimintojen kehittämistä jatketaan yhteistyössä hallinnonalan sektoritutkimuslaitosten kanssa toimintojen rationalisoimiseksi ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Metla suuntaa tutkimusta laitoksen toimialaan liittyviin sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tutkimusohjelmiin, joiden sisältö tarkentuu vuoden 2008 loppuun mennessä. Toteutetaan vuodelle 2009 sovitut tuottavuusohjelman mukaiset toimet ja valmistellaan toimintayksiköiden toimintojen keskittämistä. Valmistellaan henkilöstö- ja taloushallintoasioiden siirtäminen Valtiokonttorin palvelukeskukseen vuoden 2010 alusta. 1) Sisältää 10 htv:tä METSO-ohjelman toteutukseen. Maksullisen toiminnan tulostavoitteeksi asetetaan 1,4 milj. euroa siten, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset. Tuotokset ja laadunhallinta Vahvistetaan osaamisprofiilia strategisilla painopistealueilla kuten ilmasto- ja energia-asioissa ja kohdennetaan tutkimustoimintaa asiakastarpeiden mukaisesti. Jatketaan sähköiseen asiointiin siirtymistä ja tiedonhallintajärjestelmän kehittämistä. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 4 henkilötyövuotta tuottavuustoimien vuoksi ja muille momenteille siirtojen johdosta 1,5 henkilötyövuotta sekä lisäyksenä METSO-ohjelman toteuttamisesta aiheutuva 10 henkilötyövuotta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2007 toteutuma 2008 budjetoitu 2009 varsinainen talousarvio Bruttomenot 47 222 47 671 47 760 Bruttotulot 6 990 5 060 5 160 Nettomenot 40 232 42 611 42 600 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 6 428 siirtynyt seuraavalle vuodelle 6 430 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) 2007 toteutuma 2008 budjetoitu 2009 varsinainen talousarvio Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 3 860 3 100 2 900 EU:lta saatava rahoitus 1 459 800 900 muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 1 596 1 600 1 500 Tulot yhteensä 6 915 5 500 5 300 Hankkeiden kokonaiskustannukset 12 133 12 000 10 600 Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) -5 218-6 500-5 300 Kustannusvastaavuus, % 57 46 50 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Bruttomenot Tuottavuustoimenpiteet -434 Siirto momentille 30.20.01 (1 htv) -32 Siirto momentille 30.63.50 (0,5 htv) -20 Kertameno -1 200 Kertameno organisaatiouudistuksen siirtymävaiheeseen -100 Tutkimusmetsien hallinnan siirron tasokorotus 400 Muutosten tukeminen vuodelta 2008 (tiedonhallintajärjestelmä) -500 Muutosten tukeminen tuottavuustoimenpiteiden säästöistä vuonna 2009 (tiedonhallintajärjestelmä) 850 Palkkojen tarkistukset (missä kertaluonteista vähennystä 378 000 euroa) 1 700 METSO-ohjelman toteuttaminen (10 htv) 500 Tulorahoitteisen toiminnan laajeneminen 100 Bruttotulot Tulorahoituksen nousu 100 Yhteensä 1 164 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentille esitetään 42 300 000 euron määrärahaa, joka on yli 300 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2008. Metsätalouden toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset asettavat uusia vaatimuksia kaikille sektorin toimijoille. Metsäntutkimuslaitoksella on merkittävä rooli talousarvioesityksessä esitettyjen hallinnonalan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisessa. Se tuottaa tietoa ja osaamista metsätalouden kannattavuuden ja metsien puuntuotannon käyttöasteen parantamiseksi, toteuttaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa (METSO 2008 2016) sille asetettuja toimenpiteitä ja osallistuu Kansallisen metsäohjelman 2015 toteutukseen sekä tuottaa metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun parantamiseen sekä metsävaratiedon hyödyntämiseen tarvittavaa tietoa ja osaamista. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Metsäntutkimuslaitokselle on esitetty lisämäärärahaa METSO-ohjelman toteuttamiseen, mutta määrärahaa ei ole ehdotettu Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 esitettyihin tutkimus- ja kehittämistehtäviin. Valiokunta korostaa, että toimialan nykyisessä tilanteessa Suomessa tarvitaan Metsäntutkimuslaitoksen tuottamaa tietoa mm. bioenergian käytön lisäämisestä, ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja kustannustehokkaasta puun hankinnasta ja käytöstä. Valiokunta pitää tärkeänä, että Metsäntutkimuslaitoksen alueellinen toiminta ja tasapainoinen kehitys turvataan. Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa organisaatiomuutoksen kohteina olleiden pienten alueellisten yksiköiden toimintaedellytysten turvaamiseen. 2009 talousarvio 42 600 000 2008 II lisätalousarvio 1 175 000 2008 talousarvio 41 436 000 2007 tilinpäätös 40 234 000 41. Metsäpuiden siemenhuolto (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 063 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää metsäpuiden siemenviljelysten perustamista ja nuoruusvaiheen hoitoa varten myönnettävien valtionavustusten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitus perustuu metsäpuiden siemenviljelysten perustamisohjelmaan. Metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen ja nuoruusvaiheen hoitoon myönnettävien valtionavustusten tavoitteena on varmistaa, että metsätalouden käyttöön on saatavissa jatkuvasti ja riittävästi alkuperältään kasvupaikan olosuhteisiin sopivaa ja hyvälaatuista metsänviljelyaineistoa. 2009 talousarvio 1 063 000 2008 talousarvio 1 169 000 2007 tilinpäätös 903 000 42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 47 518 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) metsäkeskuksille ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun lain (1474/1995) perusteella aiheutuviin menoihin 2) metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionavustustoiminnan liiketaloudellisin perustein hinnoitelluista suoritteista perittävien maksujen alentamiseen ja 3) muuna julkisena rahoitusosuutena EU-hankkeissa. Metsäkeskusten osuus määrärahasta määräytyy metsäkeskuskohtaisesti alueellista työmäärää sekä toiminnan laajuutta kuvaavien tekijöiden perusteella, joita ovat muun muassa metsäkeskuksen varsinaisten yksityismetsien pinta-ala, hakkuumäärä ja metsälöiden lukumäärä, valtion ja teollisuuden metsien pinta-ala, viranomaistoiminnan ilmoitusten ja päätösten määrä, alueellisen metsävaratiedon keruun pinta-ala sekä neuvottujen metsänomistajien määrä. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion osuus määrärahasta määräytyy metsäkeskuksille toteutettavan kehittämisohjelman sekä maa- ja metsätalousministeriölle tuotettavien palvelujen laajuuden perusteella. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 3 520 000 euroa metsäalan työehtosopimuksesta aiheutuvien kustannusten sekä 2 909 000 euroa Kansallinen metsäohjelma 2015:n ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) mukaisten toimenpiteiden toteutuksen johdosta. Kun vähennyksenä otetaan huomioon 1 320 000 euroa sähköisen asioinnin johdosta ja kertameno 500 000 euroa, lisäys on 4 609 000 euroa. Metsäkeskukset ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hoitavat metsien kestävää hoitoa ja käyttöä, niiden monimuotoisuuden säilyttämistä sekä metsätalouden muuta edistämistä koskevia tehtäviä. Metsäkeskusten toiminnan tärkein kohderyhmä ovat yksityismetsänomistajat, jotka omistavat 440 000 metsälöä, joiden yhteispintaala on 14,1 milj. hehtaaria. Metsäkeskukset valvovat metsätaloutta koskevien lakien noudattamista ja hoitavat muut niille säädetyt viranomaistehtävät. Metsäkeskusten viranomaistehtäviä ovat muun muassa kestävän metsätalouden rahoituksesta annetussa laissa (544/2007) säädetyt rahoituspäätökset (noin 50 000 vuodessa, hankkeista vähintään 4,5 % tarkastetaan myös maastossa), metsälain (1093/1996) valvontaan liittyvät metsänkäyttöilmoitusten tarkastukset (noin 100 000 vuodessa, joista vähintään 3 % tarkastetaan myös maastossa) sekä metsästyslain (615/1993) nojalla korvattavien hirvieläinvahinkojen maastoarviointi metsätalouden osalta. Metsäkeskukset ja kehittämiskeskus tehostavat toimintaansa valtionhallinnon yleisten tuottavuuden kehittämislinjausten mukaisesti. Vuosille 2008 2012 ajoittuvan sähköisen asioinnin hankkeen rahoitustarve on yhteensä 10,5 milj. euroa. Tavoitteena on työn tuottavuuden paraneminen 30 prosentilla kehittämisen kohteena olevissa tehtävissä. Hyötyjä koituu myös asiakkaille, elinkeinoelämälle ja hallinnolle. Sähköiseen asiointiin siirtyminen vähentää henkilöstötarvetta yhteensä noin 150 henkilötyövuotta vastaavasti, mistä vuosina 2007 2008 toteutuu yhteensä noin 60 henkilötyövuotta ja vuonna 2009 noin 30 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
henkilötyövuotta. Myös KMO:n ja METSOn johdosta uudelleen kohdennetaan henkilöstöä. Metsäkeskusten tulostavoitteet Metsätaloudelle pääluokan selvitysosassa asetettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseksi maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2009 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti metsäkeskusten valtionavulla rahoitettavalle toiminnalle (valtionavustustoiminta) seuraavat tavoitteet: 2007 2008 2009 toteutuma tulostavoite tulostavoite 1. Taloudellisuustavoitteet Metsälain valvontakustannukset metsänkäyttöilmoitusta kohden, 63 alle 65 alle 65 Rahoituslain valvontakustannukset rahoituspäätöstä kohden, 105 alle 95 alle 100 Alueellisen metsävaratiedon ylläpitokustannukset, /ha 21 alle 20 alle 20 2. Suoritetavoitteet Alueellisen metsävaratiedon keruutavoite, ha 881 500 830 000 915 000 Henkilökohtaisen neuvonnan määrä, henkilöä 39 475 41 200 45 000 3. Laatutavoitteet Hyvän metsänhoidon suositusten mukaisten taimikoiden osuus perustetuista taimikoista, % 83 85 85 Nuoren metsän hoidossa metsänhoidollisesti hyvien hankkeiden osuus pinta-alasta, % 82 vähintään 89 vähintään 89 Päätös nuoren metsän hoitohankkeista, viikkoa vireille tulosta 4 enintään 4 enintään 4 Tilakohtaisten metsäsuunnitelmien peittotavoite, % metsien pintaalasta 43,4 44,5 45 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionavustustoiminnan tavoitteena on tuottaa metsäkeskuksille sellaisia metsätaloudellisia kehittämis- ja asiantuntijapalveluja, jotka tukevat metsälainsäädännön, kansallisen metsäohjelman ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman tavoitteiden saavuttamista sekä metsäkeskusten toiminnan yhtenäistämistä ja tehostamista. Lisäksi Tapio tuottaa palveluita maa- ja metsätalousministeriölle. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2009 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionavustustoiminnalle seuraavat tavoitteet: 1) Tapio toteuttaa metsäkeskusten kehittämisohjelman, jossa on seuraavat strategiset painotukset: metsäkeskusten yhteisen toimintajärjestelmän koordinointi, metsäkeskusten ja Tapion hallinnon ja tukipalveluiden kehittäminen ottaen huomioon aluehallinnon uudistamisen, alueellisen metsävaratiedon tuottaminen ja sen keruujärjestelmän uudistaminen sekä sähköisen asioinnin kehittäminen. 2) Tapio laatii metsäkeskusten kehittämisohjelman seuraavalle vuodelle yhdessä sovitun prosessin mukaisesti. 3) Tapio tuottaa maa- ja metsätalousministeriölle seuraavia palveluita: työryhmä- ja asiantuntijapalvelut (mm. METSO, KMO), tutkimuksen käytäntöönviennin tehostaminen, kielilain soveltamiseen liittyvät palvelut sekä tilastot. Metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionavusteisen toiminnan kustannusten (milj. euroa) ja henkilötyövuosien (htv) arvioitu jakautuminen tulosalueille 2008 2009 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
kustannukset htv kustannukset htv Valvonta- ja tarkastustoiminta 14,2 227 15,4 230 Alueellinen metsävaratieto 16,5 266 17,8 269 Neuvonta, koulutus ja tiedotus 7,8 126 9,9 142 Muu toiminta 7,9 126 7,9 120 Yhteensä 46,4 745 51,0 761 2009 talousarvio 47 518 000 2008 II lisätalousarvio 2 380 000 2008 talousarvio 42 909 000 2007 tilinpäätös 44 173 000 43. Eräät korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään 50 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain (263/1991) perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen maksamiseen 2) laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien äkillisten metsätuhojen kartoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja 3) metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta arvioidaan käytettävän metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien menojen maksamiseen 30 000 euroa ja muiden menojen maksamiseen 20 000 euroa. 2009 talousarvio 50 000 2008 II lisätalousarvio 260 000 2008 talousarvio 50 000 2007 tilinpäätös 39 818 Määrärahaa saa käyttää: 1) kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) ja kestävän metsätalouden rahoituslain (544/2007) mukaisen valtiontuen maksamiseen ja 2) kokeilu- ja selvitystoiminnan valtionapuihin ja kulutusmenoihin. Valtuus Vuonna 2009 saa tehdä edellä mainittujen lakien mukaisia tukipäätöksiä enintään 72 430 000 eurolla. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 3 700 000 euroa Kansallinen metsäohjelma 2015:ssa asetettujen metsänhoito- ja perusparannustyötavoitteiden sekä puuperäisen energian lisäämistavoitteiden saavuttamiseksi. Kestävän metsätalouden rahoituslaki (544/2007) astuu voimaan 1.1.2009. Yksityismetsien puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi rahoitettaviin töihin esitetään otettavaksi valtion tukea (mom. 30.60.44) ja lainaa (mom. 30.60.83) yhteensä 67,580 milj. euroa. Lisäksi käytettävissä on 0,1 milj. euroa aiemmilta vuosilta siirtyneitä lainavaroja. Nuoren metsän hoitotyöt ovat edelleen merkittävin rahoituskohde. Energiapuun korjuuseen ja haketukseen arvioidaan käytettävän määrärahasta noin 6,5 milj. euroa (sama määrä kuin vuonna 2008). Tarkoituksena on, että metsäteiden tekemisen suoritemäärät kasvavat. 44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 67 480 000 euroa. Valtion rahoituksen puuntuotannon kestävyyden turvaamistöihin (momentit 30.60.44 ja 30.60.83) arvioitu jakautuminen työlajeittain 2008 2008 2009 2009 Arvio käytöstä Arvio työvoimasta Käytettävissä olevat varat Työvoima Työlajiryhmät milj. htv milj. htv Nuoren metsän hoito ja energiapuu 26,8 1 900 30,7 2 180 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Metsänuudistaminen ja muut metsänhoidolliset työt 11,8 420 11,5 410 Metsäteiden tekeminen ja kunnostusojitus 10,2 300 9,0 250 Suunnittelu, toteutusselvitykset, kehittäminen yms. 15,2 300 16,5 300 Yhteensä 64,0 2) 2 920 67,7 3 140 Myöntämisvaltuudesta (mom. 30.60.44) valtiolle aiheutuvat menot, milj. euroa 2009 2010 2011 2012 2013 Yhteensä vuodesta 2009 lähtien Ennen vuotta 2009 tehdyt sitoumukset 27,30 13,90 7,00 2,00 0,53 50,73 Vuoden 2009 sitoumukset 40,18 15,00 9,00 4,00 4,25 72,43 Yhteensä 67,48 28,90 16,00 6,00 4,78 123,16 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Puun tuotannon kestävyyden turvaamiseen esitetään 65 780 000 euron määrärahaa, joka on 2 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2008. Talousarvioesityksessä ainespuun hakkuutavoitteeksi on asetettu 63 miljoonaa kuutiometriä. Metsäteollisuuden päätökset tuotannon supistuksista tulevat vähentämään jonkin verran teollisuuden puunkäyttöä. Niillä ei ole kuitenkaan vaikutusta kotimaisen puun käytön lisäämistavoitteisiin. Myöskään Venäjän päätös lykätä puutullien korotusta ei muuttane metsäteollisuuden suunnitelmia vähentää riippuvuuttaan venäläisestä tuontipuusta. Kotimaisen puun kysyntään vaikuttaa metsäteollisuuden tarpeiden lisäksi EU:n asettamat tavoitteet uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi ja energiaomavaraisuuden saavuttamiseksi. Näistä syistä johtuen puuperäisen energian käytön lisäämiseksi metsähakkeen vuosittainen käyttö pyritään kolminkertaistamaan vuoteen 2015 mennessä. Metsäntutkimuslaitoksen laskelmien mukaan hakkuumahdollisuudet ovat hyvässä kasvusuunnassa, jos metsien hoidosta ja perusparannuksesta huolehditaan. Metsien hoitovaje on kuitenkin jatkuvasti kasvanut. Uusimman valtakunnan metsien inventoinnin mukaan tulisi sekä yksityismetsien taimikoiden hoito että ensiharvennushakkuut kaksinkertaistaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan metsänomistajat ovat kuluvana vuonna toteuttaneet runsaasti metsänhoito- ja perusparannustöitä. Tukihakemusten määrä ylittää osoitetut määrärahat noin kuudella miljoonalla eurolla. Hakemusten maksaminen siirtyy siten vuodelle 2009 ja kuluttaa tulevan vuoden määrärahaa. Valiokunta korostaa, että tulevia hakkuumahdollisuuksia ja kestävää puuntuotantoa tukee erityisesti taimikoiden ja nuorten metsien hoitotöiden suorittaminen ajallaan. Valiokunta pitää tärkeänä, että metsien tulevat hakkuumahdollisuudet turvataan osoittamalla riittävä rahoitus metsänhoito- ja perusparannustöihin. Kokemuksen mukaan puukaupat ja metsänhoitotöiden lisääminen ovat riippuvaisia toisistaan. Ilmasto- ja energiastrategian toteuttamiseksi myös energiapuun korjuuseen ja haketukseen tulee osoittaa riittävät määrärahat. Valiokunta lisää momentille 1 700 000 euroa sekä määrärahaan että valtuuteen. 2009 talousarvio 67 480 000 2008 talousarvio 63 780 000 2007 tilinpäätös 59 578 929 45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 7 965 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) perusteella tehdyistä päätöksistä (19, 19 a ja 20 ) aiheutuvien menojen maksamiseen 2) kestävän metsätalouden rahoituslain (544/2007) 16 :ssä tarkoitetun ympäristötuen sekä 20 :ssä tarkoitetuista kokeiluhankkeista, 18 :ssä tarkoitetuista metsäluonnon hoitohankkeista ja metsien monimuotoisuutta edistävistä hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen ja 3) metsien ympäristönhoitoa ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä tukevista valtakunnallisista ja maa- ja metsätalousministeriön erikseen määrittelemistä hankkeista ja toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen. 2) Sisältää 0,1 milj. euroa aikaisemmilta vuosilta siirtyneitä lainavaroja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin ja enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta määräaikaisiin tehtäviin. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisesti. S e l v i t y s o s a : Viitaten Kainuun hallintokokeilusta annetun lain 10 :n 1 momenttiin Kainuun maakunnan hallintokokeilualueella kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain 19 :n ja kestävän metsätalouden rahoituslain 16 :n mukaiseen valtiontukeen myönnetään rahoitusta momentin 32.50.63 määrärahasta. Määrärahan arvioitu käyttö Ympäristötuki 4 865 000 Metsäluonnon hoitohankkeet 2 700 000 Valtakunnalliset hankkeet 400 000 Yhteensä 7 965 000 Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2009 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen metsäluonnon hoidon edistämiselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet: Metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä turvataan ympäristötuella 8 100 hehtaarin alueella (vuoden 2008 tavoite 4 800 hehtaaria). Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Etelä- Suomen monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toteuttaminen. Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. 2009 talousarvio 7 965 000 2008 talousarvio 6 965 000 2007 tilinpäätös 6 965 000 50. Eräät metsätalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 746 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhdistyksille ja säätiöille sekä osakeyhtiölle. Käyttösuunnitelma Föreningen för Skogskultur rf 50 000 Työtehoseura ry 471 000 Metsämuseosäätiö 640 000 Mustilan Kotikunnas -säätiö 51 000 Suomen Metsäyhdistys ry 434 000 Puuinfo Oy 100 000 Yhteensä 1 746 000 S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon kertameno 290 000 euroa Metsämuseosäätiölle museotilojen laajennushankkeen myötä syntyneiden kiinteistönhoito- ja henkilöstömenojen kattamiseen. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentin määrärahasta on tarkoitus osoittaa 520 000 euroa Metsämuseosäätiölle, joka ylläpitää Punkaharjulla sijaitsevaa metsäalan tieto-, näyttely- ja tapahtumakeskusta, metsämuseo Lustoa. Valiokunnan lausuman (VaVM 41/2006 vp) mukaisesti opetusministeriön asettama työryhmä selvitti metsämuseo Luston siirtoa opetusministeriön alaisuuteen, missä museotoiminta pääosin muutenkin on. Työryhmä esitti museon nimeämistä valtakunnalliseksi erikoismuseoksi ja siirtämistä opetusministeriön hallinnonalalle 1.1.2011 alkaen. Valtiovarainvaliokunta on vuosittain nostanut Metsämuseosäätiölle osoitettua määrärahaa ja pitää erittäin valitettavana, että joutuu jälleen kerran puuttumaan talousarvioesityksessä samaan kohtaan. Valiokunta lisää momentille 120 000 euroa Metsämuseosäätiölle käytettäväksi metsämuseo Luston kiinteistö-, henkilöstö- ja muihin toimintamenoihin. 2009 talousarvio 1 746 000 2008 talousarvio 1 796 000 2007 tilinpäätös 1 726 000 83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 100 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisten lainojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan tarpeeksi arvioidaan 200 000 euroa. Kun tähän arvioidaan olevan käytettävissä 100 000 euroa vuodelle 2009 siirtyvää määrärahaa, momentin määrärahatarve on 100 000 euroa. 2009 talousarvio 100 000 2008 talousarvio 200 000 2007 tilinpäätös 100 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8