60. Metsätalous. Hakkuukertymän nostaminen hakkuumahdollisuuksien tasolle, milj. m³ 61,1 61,2 58,

Transkriptio

1 60. Metsätalous S e l v i t y s o s a : Metsäpolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden kehitystä kuvaavat avainmittarit ja tunnusluvut ovat seuraavat: Vaikuttavuustavoitteet ja niiden kehitystä kuvaavat avainmittarit Vaikuttavuustavoitteiden kehitystä kuvaavat tunnusluvut toteutuma toteutuma toteutuma tavoite tavoite tavoite 1) Metsien korkea puuntuotannollinen käyttöaste Hakkuukertymän nostaminen hakkuumahdollisuuksien tasolle, milj. m³ 61,1 61,2 58, ) Metsien hyvä puuntuotannollinen tila Hyvän metsänhoidon suositusten mukaisten taimikoiden osuus perustetuista taimikoista, % yli 90 Nuoren metsän hoidon määrä, ha/v Kunnostusojitusten määrä, ha/v ) Metsien monimuotoisuus Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyminen ennallaan tai lähes ennallaan, % yli 95 4) Metsätalouden kannattavuus Yksityismetsätalouden nettotuloksen paraneminen, euroa/ha (vuoden 2005 rahanarvossa, tukkuhintaindeksi) yli V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Kansallinen metsäohjelma 2010 sisältää metsäpolitiikan keskeiset linjaukset. Ohjelman tavoitteena on turvata metsiin pohjautuva työ ja toimeentulo, metsien monimuotoisuus ja elinvoimaisuus sekä metsien kaikille kansalaisille antama virkistys. Valtioneuvosto hyväksyi ohjelman vuonna Kansallinen metsäohjelma 2010 sisältyy myös nykyiseen hallitusohjelmaan ja sen toteutusta koordinoi maa- ja metsätalousministeriö. Lähivuosina jatkuva metsänomistajien keski-iän nousu ja kaupunkilaismetsänomistajien määrän lisääntyminen lisäävät metsäneuvontapalveluiden ja -työpalveluiden tarvetta, koska metsänomistajien omatoimisuus metsätöissä vähenee. Toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten takia Kansallinen metsäohjelma 2010:n tarkistus aloitettiin syksyllä Tarkistettu ohjelma ulottuu metsäsektorin pitkäjänteisyyttä korostaen vuoteen Se on tarkoitus hyväksyä valtioneuvostossa loppuvuodesta 2007 yhtä aikaa Etelä-Suomen monimuotoisuusohjelman (METSO) jatkopäätöksen kanssa. Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut metsäpolitiikan lähivuosien tärkeimmiksi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiksi metsien korkean puuntuotannollisen käyttöasteen, hyvän puuntuotannollisen tilan, monimuotoisuuden ja metsätalouden kannattavuuden. Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla hallitusohjelman mukaista Kansallista metsäohjelmaa 2010 ja siihen liittyvää Etelä-Suomen monimuotoisuusohjelmaa. Määrärahojen taso laskee kuitenkin 7,1 miljoonaa euroa, minkä vuoksi pääluokan perusteluissa todetaankin, että Kansallisessa metsäohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vaikeutuu. Valiokunta pitää erittäin huolestuttavana, että hallitusohjelman mukaisesta Kansallisessa metsäohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ei pidetä kiinni. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 21. Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös talonrakentamisista, maaalueiden ja rakennusten hankinnasta sekä metsien perusparannuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon maksullisen toiminnan tulot, EU:n osarahoittamien tutkimusten tulot, yhteishankkeina toteutettavien sopimustutkimusten tulot, muut sekalaiset tulot ja talousarvion ulkopuoliset tulot. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Metla tuottaa, hankkii ja välittää korkeatasoista tieteellistä tietoa metsäluonnosta, metsien eri käyttömuodoista, metsävaroista ja niiden hyödyntämisestä sekä turvaamisesta yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseksi. Soveltavan tutkimuksen lisäksi tehdään sitä tukevaa perustutkimusta, kehitetään metsäalan yhteistoimintaa ja tutkimustulosten hyväksikäyttöä sekä huolehditaan Metlalle kuuluvista viranomaistehtävistä ja sen hallinnassa olevista tutkimusmetsistä sekä luonnonsuojelualueista. Metla tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti: selvittämällä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia tuottamalla metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun parantamiseen tarvittavaa tietoa ja osaamista selvittämällä bioenergian käytön lisäämisen ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia tuottamalla metsävaratietojen käytön tehostamiseen ja metsäsuunnittelun kehittämiseen tarvittavaa tietoa ja osaamista. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2007 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Metlalle seuraavat tulostavoitteet: Toiminnallinen tuloksellisuus Tutkimustoimintaa suunnataan elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua tukevaan suuntaan uusien tutkimusohjelmien ja erillishankkeiden avulla. Metlan toiminnan yhteiskunnallista ja tieteellistä vaikuttavuutta ja tuottavuutta seurataan vuonna 2006 määriteltyjen mittareiden avulla. Vuonna 2007 tuotos ja toiminnan tehokkuus säilyvät vähintään nykyisellä tasolla. Nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tulostavoitteeksi asetetaan 1,5 milj. euroa siten, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset. Metlan vuosien bruttotoimintamenojen, tulojen ja henkilötyövuosien jakautuminen (milj. euroa) Bruttomenot Htv Tulot Toiminta TP TA TA TP TA TA TP TA TA Tutkimustoiminta 19,5 17,8 18, ,7 2,6 2,6 Viranomaispalvelut 1) 5,9 5,9 6, ,5 2,1 2,1 Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut 0,9 0,8 0, ,6 1,5 1,5 Strateginen suunnittelu ja johtaminen 2,2 1,6 1, Tutkimuksen tukitoiminnot 3,8 5,8 5, ,1 0,1 0,1 1) Tuloista 2,0 milj. euroa on momentilla Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Sisäiset palvelut 12,7 12,2 12, ,2 0,5 0,6 Yhteensä 45,0 44,1 44, ,1 6,8 6,9 Tuottavuus Vähennetään Metlan käytössä olevien toimitilojen vuokra- ja ylläpitokustannuksia ja lisätään toimitilojen yhteiskäyttöä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Laboratoriotoimintoja kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa kustannustehokkuuden parantamiseksi. Tutkimusmetsien hallinta- ja hallintomallin uudistus valmistellaan Metsähallituksen kanssa yhteistyössä niin, että saavutetaan merkittävä kustannussäästö vuoden 2008 alusta lukien toteutuma 2006 tavoite 2007 talousarvio 1. Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset (1 000 /htv) 57,3 60,0 61,0 2. Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset (1 000 /tutkijahtv) 165,0 162,0 162,0 3. Julkaisut yhteensä referoidut julkaisut (kpl/tutkija) 0,7 0,7 0,7 kaikki julkaisut (kpl/tutkija) 1,9 1,9 1,9 Tuotokset ja laadunhallinta Metlan strategian mukaisesti johtamisjärjestelmässä panostetaan laatu- ja sidosryhmäjohtamiseen. Kenttäkoetoiminnan laatujärjestelmä otetaan käyttöön ja aloitetaan eri toimintojen itsearvioinnit. Prosessikuvausten pohjalta jatketaan eri prosessien kehittämistä ja vahvistetaan vuorovaikutteista, asiakasorientoitunutta toimintakulttuuria. Jatketaan sähköiseen asiointiin siirtymistä. Henkiset voimavarat Osaamista kehitetään laaditun strategisen henkilöstösuunnitelman pohjalta panostamalla erityisesti johtamisvalmiuksiin ja henkilöstörakenteen muuttamiseen tutkijaja asiantuntijapainotteisemmaksi. Henkisten voimavarojen hallinnan tunnuslukuja 2005 toteutuma 2006 tavoite 2007 talousarvio 1. Henkilöstörakenne, htv johto tutkijat muu henkilöstö Yhteensä (momentin määrärahalla palkattuja) Henkilöstömenojen osuus kokonaiskustannuksista, % Osaaminen koulutustasoindeksi 5,4 5,4 5,5 tutkijakoulutuksen (lis., tohtori) suorittaneiden osuus koko henkilöstöstä, % 20,6 20,7 20,8 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2005 toteutuma 2006 budjetoitu 2007 varsinainen talousarvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (euroa) 2005 toteutuma 2006 budjetoitu 2007 varsinainen talousarvio Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus EU:lta saatava rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Tulot yhteensä Hankkeiden kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Bruttomenoissa on otettu huomioon lisäyksenä euroa, mistä euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta, euroa palvelujen ostoon liittyvinä menoina ja euroa tulorahoitteisen toiminnan laajenemisen johdosta, ja vähennyksenä euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta. Lisäksi bruttomenoissa on otettu lisäyksenä huomioon euroa VEL-maksun hoitokuluosuutena. Bruttotuloissa on otettu huomioon lisäyksenä euroa tulorahoitteisen toiminnan laajenemisen johdosta. Kun bruttomenot lisääntyvät eurolla ja bruttotulot eurolla, nettomäärärahan lisäys on euroa. Tuloina on otettu huomioon laitoksen tulot lukuun ottamatta lähinnä tutkimusmetsien maksullisesta toiminnasta kertyviä tuloja. Nettobudjetoimattomat tulot on merkitty momentille talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Metsäpuiden siemenhuolto (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää metsäpuiden siemenviljelysten perustamista ja nuoruusvaiheen hoitoa varten myönnettävien valtionavustusten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitus perustuu metsäpuiden siemenviljelysten perustamisohjelmaan. Metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen ja nuoruusvaiheen hoitoon myönnettävien valtionavustusten tavoitteena on varmistaa, että metsätalouden käyttöön on saatavissa jatkuvasti ja riittävästi alkuperältään kasvupaikan olosuhteisiin sopivaa ja hyvälaatuista metsänviljelyaineistoa talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää metsäkeskuksille ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun lain Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 (1474/1995) perusteella aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionavustustoiminnan liiketaloudellisin perustein hinnoitelluista suoritteista perittävien maksujen alentamiseen sekä muuna julkisena rahoitusosuutena EU:n rakennerahastohankkeista tai ohjelmakauden muista hankkeista metsäkeskuksille ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle aiheutuviin menoihin siltä osin kuin näihin menoihin ei voida käyttää EU:n rahasto-osuutta tai vastaavaa valtion rahoitusosuutta. S e l v i t y s o s a : Momentin määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta. Kansallisen metsäohjelman mukaista metsänomistajien neuvontaa sekä metsävaratiedon keruutavoitetta supistetaan ja tilakohtaisten metsäsuunnitelmien peittoprosenttia pienennetään. Määrärahaa käytetään tuottavuutta lisäävien investointien tukemiseen metsäkeskusten toiminnan yhtenäistämis- ja kehittämishankkeissa. Määrärahan alueellisessa jaossa käytettäviä työmäärää kuvaavia tekijöitä ovat metsäkeskuksen varsinaisten yksityismetsien pinta-ala, hakkuumäärä ja metsälöiden lukumäärä ja valtion ja teollisuuden metsien pinta-ala sekä vanhojen metsien suojelusta aiheutuvat hakkuumahdollisuuksien menetykset. Metsäkeskusten tulostavoitteet Metsäkeskukset ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hoitavat metsien kestävää hoitoa ja käyttöä, niiden monimuotoisuuden säilyttämistä sekä metsätalouden muuta edistämistä koskevia tehtäviä. Metsäkeskukset valvovat metsätaloutta koskevien lakien noudattamista ja hoitavat muut niille säädetyt viranomaistehtävät. Metsäkeskusten viranomaistehtäviä ovat muun muassa kestävän metsätalouden rahoituksesta annetussa laissa (rahoituslaki, 1094/1996) säädetyt rahoituspäätökset (noin vuodessa, hankkeista vähintään 4,5 % tarkastetaan myös maastossa) ja metsälain (1093/1996) valvontaan liittyvät metsänkäyttöilmoitusten tarkastukset (noin vuodessa, joista vähintään 3 % tarkastetaan myös maastossa). Metsäkeskusten toiminnan tärkein kohderyhmä ovat yksityismetsänomistajat, jotka omistavat metsälöä, joiden yhteispinta-ala on 14 milj. hehtaaria. Metsätaloudelle pääluokan selvitysosassa asetettujen ja luvun selvitysosassa tarkennettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseksi maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2007 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionavustuksella rahoitettavalle toiminnalle (valtionavustustoiminta) seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet: Metsäkeskusten toimintaa tehostetaan metsäkeskusten strategian ja tuottavuusohjelman mukaisesti. Valvonta- ja tarkastustoiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota metsälainsäädännön soveltamisen yhtenäisyyteen, metsänuudistusalojen valvontaan sekä nuoren metsän hoidon lainmukaisuuteen ja laatuun. Viranomaistoiminnan sertifiointia valmistellaan. Metsävaratiedon keruuta uudistetaan tavoitteena uuden suunnittelujärjestelmän käyttöönotto vuonna Edistämistoiminnassa painopiste on metsien hakkuumahdollisuuksien käytön lisäämisessä sekä metsänuudistamisen laadussa. Neuvonnan erityiskohderyhmänä ovat uudet metsänomistajat. Sähköistä asiointia lisätään toteutuma tulostavoite tulostavoite 1. Taloudellisuustavoitteet Metsälain valvontakustannukset metsänkäyttöilmoitusta kohden, Rahoituslain valvontakustannukset rahoituspäätöstä kohden, Alueellisen metsävaratiedon keruu- ja ylläpitokustannukset, /ha Tuotokset Alueellisen metsävaratiedon keruutavoite, ha Henkilökohtaisen neuvonnan määrä, henkilöä Laatutavoitteet Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Nuoren metsän hoidossa metsänhoidollisesti hyvien hankkeiden osuus pinta-alasta, % Hyvän metsänhoidon suositusten mukaisten taimikoiden osuus perustetuista taimikoista, % Tilakohtaisten metsäsuunnitelmien peittotavoite, % Päätös nuoren metsän hoitohankkeista, viikkoa vireille tulosta 4 enintään 4 enintään 4 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionavustustoiminnan tavoitteena on ennen kaikkea metsäkeskusten yhteistoiminnan kehittäminen ja yhteisten kehittämispalvelujen tuottaminen. Toimintaa tehostetaan tuottavuusohjelman mukaisesti. Tapio käyttää vähintään 2/3 valtionavustaan metsäkeskuksille tuotettaviin palveluihin. Metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionavustustoiminnan kustannusten (milj. euroa) ja henkilötyövuosien (htv) jakautuminen tulosalueille Vuosi 2006 Vuosi 2007 kustannukset htv kustannukset htv Valvonta- ja tarkastustoiminta 14, ,6 238 Alueellinen metsävaratieto 16, ,9 303 Neuvonta, koulutus ja tiedotus 9, ,3 137 Muu toiminta 13, ,9 162 Yhteensä 53, ,7 840 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Kaakkois-Suomen metsäkeskuksessa havaitun poikkeuksellisen rahoitusvajeen johdosta valtionavun jakaumaa metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion välillä ei kiintiöidä eikä valtionavun jakamisen perusteita määritetä päätösosassa, minkä johdosta talousarvioesityksen momentin päätösosan viimeinen kappale poistetaan. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentille on ehdotettu euron määrärahaa, joka on euroa kuluvalle vuodelle myönnettyä määrärahaa pienempi. Saadun selvityksen mukaan määrärahan leikkaus tarkoittaa metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion henkilöstön vähentämistä noin 30 henkilötyövuoden verran. Metsätalouden edistämistoiminto ja metsälakien valvonta on kokonaisuudessaan hyvin työvoimavaltaista asiantuntijatyötä. Pienenevän valtionavun tilanteessa metsäkeskusten on vaikea irrottaa riittäviä varoja välttämättömiin, kuten esimerkiksi puun energiakäytön neuvontaan ja Kansallisen metsäohjelman tavoitteiden saavuttamiseen, ja tuottaa samanaikaisesti määrällisesti nykytasoiset palvelut. Myös edellytykset metsäkeskusten kehittämistrategian toteuttamiseen heikkenevät. Merkittävimmiksi kehitystoimenpiteiksi on listattu tietojärjestelmien keskittäminen, sertifioitu toimintajärjestelmä, metsävaratietojärjestelmän uudistaminen, sähköisen asioinnin lisääminen sekä hallinto- ja tukipalveluiden ulkoistaminen. Lisäksi kasvavat metsänhoidon tarpeet vaativat metsänomistajien aktiivisuuden lisäämistä, jolloin metsäneuvontapalveluiden rooli korostuu. Valiokunta pitääkin ehdotettua määrärahaa riittämättömänä. Edellä olevan perusteella momentille lisätään euroa talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain (263/1991) perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen sekä laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien äkillisten metsätuhojen kartoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 S e l v i t y s o s a : Määrärahasta arvioidaan käytettävän metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien menojen maksamiseen euroa ja muiden menojen maksamiseen euroa talousarvio talousarvio tilinpäätös Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisen valtiontuen maksamiseen sekä kokeilu- ja selvitystoiminnan kulutusmenoihin. Vuonna 2007 saa tehdä edellä mainitun lain mukaisia tukipäätöksiä enintään eurolla. S e l v i t y s o s a : Yksityismetsien puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi rahoitettaviin töihin esitetään otettavaksi valtion tukea (mom ) ja lainaa (mom ) yhteensä 57,980 milj. euroa. Nuoren metsän hoitotyöt ovat merkittävin rahoituskohde. Energiapuun korjuuseen ja haketukseen arvioidaan käytettävän määrärahasta 5,5 milj. euroa (vuonna 2005 käyttö oli 5,1 milj. euroa ja vuonna 2006 käytön arvioidaan olevan 5,0 milj. euroa). Valtion rahoituksen puuntuotannon kestävyyden turvaamistöihin (momentit ja ) arvioitu jakautuminen työlajeittain Arvio käytöstmasta Arvio työvoi- Käytettävissä olevat varat Työvoima Työlajiryhmät milj. htv milj. htv Nuoren metsän hoito ja energiapuu 27, , Metsänuudistaminen ja muut metsänhoidolliset työt 10, ,5 375 Metsäteiden tekeminen ja kunnostusojitus 9, ,7 305 Suunnittelu, toteutusselvitykset, kehittäminen yms. 15, ,5 295 Yhteensä 63, ,0 2) Myöntämisvaltuudesta (mom ) valtiolle aiheutuvat menot, milj. euroa Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta 2007 tehdyt sitoumukset 20,18 11,74 4,93 2,00 0,32 39,17 Vuoden 2007 sitoumukset 37,50 13,00 7,00 4,00 1,00 62,50 Yhteensä 57,68 24,74 11,93 6,00 1,32 101,67 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Määrärahan vähennys euroa talousarvioesityksen euroon nähden ja myöntämisvaltuuden vähennys euroa talousarvioesityksen euroon nähden perustuu suunnittelutehtävien tarkentuneeseen arvioon. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentille on ehdotettu euron määrärahaa. Esitys on 5,2 miljoonaa euroa kuluvan vuoden talousarviossa myönnettyä määrärahaa pienempi. Nuoren metsän hoitotöihin on tarkoitus käyttää 19,8 miljoonaa euroa vuonna Energiapuun korjuuseen ja haketukseen arvioidaan käytettävän 5,5 miljoonaa euroa. Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) mukaisten töiden rahoittaminen perustuu yksityistaloudellisesti heikosti kannattavien pitkävaikutteisten töiden tukemiseen. Merkittävän osan työkustannuksista rahoittavat metsänomistajat. Valtion rahoittama metsänparannustoiminta on vuosittain tarjonnut työtä lähes henkilötyövuoden edestä. Ehdotettu määräraha merkitsee työllisyyteen arviolta noin 200 henkilötyövuoden vähennystä. Vähennys kohdistuu koko maahan, kuitenkin suhteessa 2) Sisältää 0,3 milj. euroa aikaisemmilta vuosilta siirtyneitä lainavaroja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 voimakkaimmin maan pohjoisosaan. Vuonna 2005 momentin määrärahasta käytettiin 64 prosenttia Etelä-Suomen metsäkeskuksen toiminta-alueella ja 36 prosenttia kolmen Pohjois-Suomen metsäkeskuksen toiminta-alueella. Puun energiakäytön uudet mahdollisuudet asettavat haasteen tulevaisuuden puuntuotannon kestävyydelle. Nuorien metsien ja taimikoiden hoitoon on panostettava siten, että todellisen käytettävissä olevan puuraaka-aineen saatavuus ei vaarannu. Nuoren metsän hoidon tavoitteiden laskeminen talousarvioesityksen mukaisesti onkin ristiriidassa todettujen nuoren metsän hoidon tarpeiden kanssa. Ehdotettu määrärahataso jää yli 7 prosenttia Kansallinen metsäohjelma 2010:ssä arvioidusta tasosta talousarvio talousarvio tilinpäätös Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain 19 :ssä tarkoitetun ympäristötuen maksamiseen, 19 a :ssä tarkoitetuista kokeiluhankkeista ja 20 :ssä tarkoitetuista metsäluonnon hoitohankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä metsien ympäristönhoitoa ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä tukevista valtakunnallisista ja maa- ja metsätalousministeriön erikseen määrittelemistä hankkeista ja toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä Etelä- Suomen metsien monimuotoisuusohjelman viestinnästä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös menojen maksamiseen, jotka aiheutuvat enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta määräaikaisiin tehtäviin. Määräraha budjetoidaan suoriteperustetta vastaavalla perusteella. S e l v i t y s o s a : Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Viitaten Kainuun hallintokokeilusta annetun lain 10 :n 1 momenttiin Kainuun maakunnan hallintokokeilualueella kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain 19 :n mukaiseen valtiontukeen myönnetään rahoitusta momentin määrärahasta. Määrärahan arvioitu jakautuminen Ympäristötuki (19 ) Kokeiluhankkeet (19 a ) yhteensä luonnonarvokaupan pilottihanke Metsäluonnon hoitohankkeet (20 ) Valtakunnalliset hankkeet Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman viestintä Yhteensä Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2007 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen metsäluonnon hoidon edistämiselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet: Metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä turvataan ympäristötuella hehtaarin alueella (vuoden 2006 tavoite hehtaaria) ja luonnonarvokaupalla 200 hehtaarin alueella (vuoden 2006 tavoite hehtaaria) talousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät metsätalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhdistyksille ja säätiöille. Käyttösuunnitelma Föreningen för Skogskultur rf Työtehoseura ry Metsämuseosäätiö Mustilan Kotikunnas -säätiö Suomen Metsäyhdistys ry Yhteensä S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa Euroopan metsäinstituutti ry:n valtionavustuksen loppumisen johdosta. Yhdistys on lopetettu ja sen toimintaa jatkamaan on perustettu European Forest Institute -niminen kansainvälinen organisaatio, jonka toimintaa tuetaan momentin (Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet) määrärahasta. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentilla on ehdotettu Metsämuseosäätiölle euron määrärahaa. Suomen Metsämu-seosäätiö ylläpitää metsämuseo ja metsäalan tieto-, näyttely- ja tapahtumakeskus Lustoa, joka avattiin yleisölle Punkaharjulla vuon- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 na Se on ainut metsäalan valtakunnallinen museo ja tietokeskus Suomessa. Luston vuosibudjetista prosenttia on katettu omatoimisilla tuotoilla. Lisäksi sen toimintaa tukee kunta ja yksityisen sektorin sidosryhmiltä hankitaan rahoitusta projektiavustusten muodossa. Valtion avustuksen osuus ei ole noussut samassa suhteessa kuin museotilojen laajennuksesta aiheutuneet henkilöstö- ja kiinteistökulut ovat kasvaneet. Saadun selvityksen mukaan Luston talousarvio jää euroa alijäämäiseksi. Momentille ehdotetaan lisättäväksi euroa Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus Luston laajennushankkeen myötä syntyneiden kiinteistönhoito- ja henkilöstömenojen kattamiseen. Valiokunta viittaa myös tässä yhteydessä mietintöönsä VaVM 45/2005 vp, jossa toivottiin selvitettävän vuoden 2008 loppuun mennessä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan nykyisen museotoiminnan rahoituksen saattaminen kestävälle pohjalle. Valiokunta pitää opetusministeriön pääluokkaa sopivimpana vastaamaan metsämuseon rahoituksesta. Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä: V a l i o k u n n a n l a u s u m a e h d o t u s 9 : Eduskunta edellyttää, että pikaisesti selvitetään Suomen Metsämuseosäätiön ylläpitämän metsämuseo Luston rahoituksen siirto maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta opetusministeriön pääluokkaan. E d u s k u n n a n l a u s u m a 9 : Eduskunta edellyttää, että pikaisesti selvitetään Suomen Metsämuseosäätiön ylläpitämän metsämuseo Luston rahoituksen siirto maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta opetusministeriön pääluokkaan talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisten lainojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan tarpeeksi arvioidaan euroa. Kun tähän arvioidaan olevan käytettävissä euroa vuodelle 2007 siirtyvää määrärahaa, momentin määrärahatarve on euroa talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9