Kokemuksia, yhteistyötä ja kehittämistä Ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci -ohjelma tilastoina ja trendeinä 27 23
2
L eonardo da Vinci -ohjelma ammatillisen koulutuksen kehittäjänä Leonardo da Vinci (LdV) oli ohjelmakaudella 27 23 osa Euroopan unionin Elinikäisen oppimisen ohjelmaa. Siitä tuettiin ammatillisen perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä ammatillisen aikuiskoulutuksen hankkeita. Ohjelman tavoitteena oli sekä liikkuvuuden laadun ja määrän lisääminen Euroopassa että ammatillisen koulutuksen parissa toimivien oppilaitosten, yritysten ja järjestöjen yhteistyön edistäminen. Ohjelmasta tuettiin ammatillisen koulutuksen järjestelmien, organisaatioiden ja käytäntöjen kehittämistä sekä innovaatioita ja hyvien käytäntöjen siirtoa maasta toiseen. Tavoitteena oli myös edistää eurooppalaisen ammatillisen koulutuksen laatua ja houkuttelevuutta sekä lisätä tutkintojen ja pätevyyksien läpinäkyvyyttä ja tunnustamista, mukaan lukien epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen kautta saavutetut taidot. Tavoitteena oli myös vieraiden kielten opiskelu sekä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien sisältöjen, opetusmenetelmien ja toimintatapojen kehittäminen elinikäisen oppimisen tarpeisiin. Oppilaitoksille Leonardo da Vinci tarjosi mahdollisuuden kansainvälistyä ja kehittää kou lutusta eurooppalaisessa yhteistyössä yritysten, järjestöjen ja toisten oppilaitosten kanssa. 3
L eonardo-ohjelmasta myönnettiin tukea liikkuvuus- ja kehittämistoimintoihin Valmistelevat vierailut oli tarkoitettu hankkeiden suunnitteluun. Apurahoja myönnettiin sekä itse järjestetyille vierailuille että osallistumiseen kansainväliseen kontaktiseminaariin uusien kumppanuuksien löytämiseksi. Viimeisenä ohjelmavuonna 23 toiminnossa ei järjestetty enää hakua. Liikkuvuushankkeiden opiskelija- ja harjoittelijavaihdoissa ulkomaanjaksoon saattoi kuulua työssäoppimisen lisäksi myös opiskelua oppilaitoksessa. Opiskelija- ja harjoittelijavaihdot oli kohdennettu ammatillisessa peruskoulutuksessa oleville (Persons in initial vocational training, IVT) sekä työmarkkinoilla oleville henkilöille, mukaan lukien työttömät, työpajanuoret ja työvoimakoulutuksessa ole- vat sekä myös korkeakouluista vastavalmistuneet (People on the labour market, PLM). Asiantuntijavaihdoissa (Professionals in vocational education and training, VETPRO) opetus- ja hallintohenkilökunnalla oli mahdollisuus tutustua koulutusjärjestelmiin ja kollegoihin sekä kehittää ammatillista osaamistaan Euroopan eri maissa. Tavoitteena oli myös kehittää ammatillista koulutusta työelämän tarpeita vastaavaksi. Kumppanuushanke (Partnerships, PA) oli pienimuotoinen liikkuvuus- ja kehittämishankkeen välimuoto. Toiminnon tarkoituksena oli tarjota ammatillisen koulutuksen toimijoille mahdollisuus tutustua muiden Euroopan 4
Suomessa rahoitettiin ohjelmakaudella 27 23 Leonardo-ohjelmassa kolmentyyppisiä toimintoja: Valmistelevat vierailut Liikkuvuushankkeet opiskelija- ja harjoittelijavaihto asiantuntijavaihto koulutusorganisaatioiden ja työelämän välillä Kehittämishankkeet Kumppanuushankkeet Innovaatioiden siirto -hankkeet maiden koulutukseen, vertailla ja kehittää käytäntöjä sekä edistää verkostoitumista eri toimijoiden kesken. Hankkeisiin saattoivat osallistua sekä opettajat, ohjaajat, kouluttajat, asiantuntijat että opiskelijat. Pääpaino kumppanuushankkeissa oli organisaation oppimisella, ei yksittäisten osallistujien saamalla henkilökohtaisella kouluttautumisella tai perehtymisellä. Kumppanuushanke-toiminto tuli mukaan ohjelmaan vasta vuoden 28 hakukierroksella. Innovaatioiden siirto -hankkeissa (Transfer of innovation, TOI) tarkoituksena oli kehittää ammatillisen koulutuksen järjestelmiä siirtämällä innovaatioita ja hyviä käytäntöjä eri maiden välillä. Tämä tarkoitti esimerkiksi projekteissa kehitettyjen tuotteiden ja prosessien mukauttamista ja kehittämistä uusien kohdemaiden ja -alojen tarpeisiin. 5
Leonardo-ohjelmasta haettu tuki 27 23 2 miljoonaa euroa yht.,7 8 6 4 yht. 9, Valmistelevat vierailut* Innovaatioiden siirto -hankkeet Kumppanuushankkeet** Liikkuvuushankkeet 2 27 28 29 2 2 22 23 Vastaanotetut rahoitushakemukset Leonardo-ohjelmassa 27 23 3 kappaletta 25 2 5 Valmistelevat vierailut* Innovaatioiden siirto -hankkeet Kumppanuushankkeet** Liikkuvuushankkeet 5 27 28 29 2 2 22 23 *Rahoitusta valmisteleviin vierailuihin on voinut hakea vuosina 27 22. **Kumppanuushanke-toiminto tuli mukaan ohjelmaan vasta vuoden 28 hakukierroksella. 6
K ansainvälisyyden kysyntä kasvoi selkeästi Ammatillisen koulutuksen kentällä oli ohjelmakaudella 27 23 vahva kiinnostus koulutuksen kansainvälistämiseen ja kehittämiseen eurooppalaisessa yhteistyössä. Kiinnostus Leonardo-ohjelmaa kohtaan ja etenkin ohjelman mahdollistaman rahoituksen tarve näkyy selkeimmin haetun tuen määrän kasvussa. Ohjelmasta haetun tuen kokonaismäärä kasvoi 3 prosenttia ensimmäisenä vuonna haetusta yhdeksästä miljoonasta viimeisenä vuonna haettuun,7 miljoonaan. Liikkuvuushankkeisiin haetun tuen määrä kasvoi 5,6 prosenttia (IVT:ssä jopa runsaat 36 prosenttia), kumppanuushankkeisiin haetun tuen määrä peräti 9,8 prosenttia ja innovaatioiden siirto -hankkeisiin prosenttia. Vuositasolla haetun tuen määrässä Haetun tuen määrä kasvoi 3 % ohjelmakaudella 7
tapahtui kasvua liikkuvuus- ja innovaatioiden siirto -hankkeiden osalta keskimäärin neljästä viiteen prosenttia, mutta kumppanuushankkeissa keskimäärin 5 prosenttia. Myös haettujen liikkuvuuksien määrä kasvoi ohjelmakaudella. Selkein kasvu liikkuvuushankkeissa tapahtui hakukierrosten 28 29 välillä, jonka jälkeen haettujen liikkuvuuksien määrä pysyi tasaisempana. Hakemusmäärien osalta kiinnostus Leonardoohjelmaan oli vakaata, ja Suomessa vastaanotettujen hakemusten määrät pysyivät tasaisena ja hyvällä tasolla koko ohjelmakauden. Liikkuvuushankkeissa jätettyjen hakemusten määrä oli huipussaan vuonna 27, minkä jälkeen hakemusmäärät vähenivät ja asettuivat 8 liikkuvuushankehakemuksen välimaastoon vuodesta riippuen. Kumppanuushankkeiden hakemusmäärät sen sijaan kasvoivat etenkin ohjelmakauden loppua kohti. Hakemusten määrä viimeisenä vuonna oli lähes kaksinkertainen ensimmäiseen hakuvuoteen 28 verrattuna. Toiminnolle oli selvästi kysyntää. Innovaatioiden siirto -hankkeiden hakemusmäärät pysyivät suhteellisen hyvällä ja vakaalla tasolla pientä kauden keskiväliin ajoittuvaa notkahdusta lukuun ottamatta. Eniten hakemuksia otettiin vastaan kauden viimeisellä hakukierroksella. Valmistelevien vierailujen hakemusmäärät vaihtelivat vuosittain, mutta pysyivät kuitenkin hyvällä tasolla ja osoittivat rahoitustarpeen myös tämän tyyppiselle toiminnalle. 8
Leonardo da Vinci -ohjelmasta haetut liikkuvuudet 27 23 yht. 5 853 6 kappaletta Valmistelevat vierailut* Liikkuvuusjaksot kumppanuushankkeissa 5 Opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuusjaksot 4 yht. 3 569 3 2 Haettujen liikkuvuuksien määrä kasvoi kaiken kaikkiaan 64 % 27 28 29 2 2 22 23 *Rahoitusta valmisteleviin vierailuihin on voinut hakea vuosina 27 22. **Kumppanuushanke-toiminto tuli mukaan ohjelmaan vasta vuoden 28 hakukierroksella. 9
Leonardo-ohjelmassa myönnetty rahoitus 27 23 6 miljoonaa euroa yht. 5,4 5 4 3 2 yht. 3,6 Valmistelevat vierailut* Innovaatioiden siirto -hankkeet Kumppanuushankkeet** Liikkuvuushankkeet 27 28 29 2 2 22 23 Hyväksyttyjen hakemusten määrä Leonardo-ohjelmassa 27 23 3 kappaletta 25 2 5 Valmistelevat vierailut* Innovaatioiden siirto -hankkeet Kumppanuushankkeet** Liikkuvuushankkeet 5 27 28 29 2 2 22 23 *Rahoitusta valmisteleviin vierailuihin on voinut hakea vuosina 27 22. **Kumppanuushanke-toiminto tuli mukaan ohjelmaan vasta vuoden 28 hakukierroksella.
L eonardo-ohjelman tuki kansainvälistymiseen kasvoi 48,5 prosenttia Ohjelmakaudella 27 23 Leonardo-ohjelman rahoituksen määrä kasvoi kaiken kaikkiaan 3,6 miljoonasta 5,4 miljoonaan euroon (48,5 prosenttia). Suurin kasvu myönnetyn rahoituksen kohdalla tapahtui liikkuvuustoiminnossa, jossa hankkeisiin myönnetty tuki kasvoi vuodesta 27 vuoteen 23 kaiken kaikkiaan noin 6 prosenttia. Kasvavan rahoituksen kohdentaminen ensisijaisesti liikkuvuuteen perustui ohjelmatavoitteisiin. Myönnettyjen liikkuvuuksien määrä kasvoi peräti 85 % Liikkuvuushankkeisiin myönnetyn tuen määrä kasvoi keskimäärin 8,5 prosenttia vuodessa. Kumppanuushankkeissa vuosittainen kasvu myönnetyssä tuessa oli keskimäärin prosenttia. Innovaatioiden siirto -hankkeissa myönnetyn tuen määrä pysyi varsin samalla tasolla. Myös myönnettyjen apurahojen määrä kasvoi kaudella, kaiken kaikkiaan 85 prosenttia. Osittain kasvuun vaikutti kumppanuushankkeiden mukaantulo ohjelmaan 28. Tämän jälkeen kumppanuushankkeiden liikkuvuuksien määrä kuitenkin pysyi n. 4 5 liikkuvuudessa vuotta kohden. Selkein kasvu
tapahtuikin opiskelijaliikkuvuudessa, jossa myönnettyjen apurahojen määrä kasvoi 7 prosenttia. Vuositasolla opiskelijaliikkuvuuteen myönnettyjen apurahojen määrä kasvoi lähes prosenttia. Ohjelmalla on ollut oleellinen vaikutus ammatillisen koulutuksen pitkäkestoisen (enemmän kuin kaksi viikkoa) liikkuvuuden määrän lisääntymiseen vuodesta 27 lähtien. Ohjelmarahoituksella pystyttiin vastaamaan suhteellisen hyvin rahoituksen kysynnän kasvuun: myönnetyn rahoituksen osuus haetusta kokonaisrahoituksesta kasvoi 4 prosentista 46 prosenttiin (liikkuvuushankkeissa 4 prosentista 56 prosenttiin). Koko kauden tasolla kokonaisrahoitus kattoi 44 prosenttia haetusta tuesta. Hakemusten läpimenoprosentti koko ohjelmakauden osalta kaikki toiminnot mukaan lukien oli 6 prosenttia. Hyväksymisprosentti laski vuositasolla hieman kauden loppua kohden. 2
Leonardo da Vinci -ohjelmassa myönnetyt liikkuvuudet 27 23 6 kappaletta Selkein 7 prosentin 5 Valmistelevat vierailut* Liikkuvuusjaksot kumppanuushankkeissa Opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuusjaksot kasvu tapahtui opiskelijaliikkuvuudessa 4 yht. 3 73 3 2 yht. 73 27 28 29 2 2 22 23 *Rahoitusta valmisteleviin vierailuihin on voinut hakea vuosina 27 22. **Kumppanuushanke-toiminto tuli mukaan ohjelmaan vasta vuoden 28 hakukierroksella. 3
Leonardo-ohjelmassa 27 23 vastaanotetut ja hyväksytyt hakemukset maakunnittain %:a kaikista vastaanotetuista hakemuksista %:a kaikista hyväksytyistä hakemuksista Aktiivisimmat maakunnat perustuen hakemusten kokonaismäärään 27 23 suhteessa alueen ammatillisten opiskelijoiden määrään vuonna 2 4,7 4,8 Lappi 3,9 3,8 9,,6 3,2 3,4 4,2 3,6 6, 5,3 Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois- Pohjanmaa Keski- Suomi Pohjois- Savo Etelä- Savo Kainuu 5,8 5,5 3,4 3,2 3,4 3,6 2,2 2,4 Pohjois- Karjala Tiedot koostuvat kaikkien Leonardoohjelmasta Suomessa hakukierroksilla 27 23 rahoitusta hakeneiden ja saaneiden organisaatioiden yhteenlasketuista määristä organisaation osoitetietojen mukaisesti. 3,9 3,7 4,3,2 3,8 2,8 7, 7,3 Ahvenanmaa 3,2 2,9 Satakunta Varsinais- Suomi Päijät- Häme Kanta- Häme Uusimaa Kymenlaakso 3,5 3,4 Etelä- Karjala 2,5 3,4,6,3 29,4 28,8
L eonardo-ohjelma tavoitti tasapuolisesti Suomen eri alueet Ohjelmakaudella 27 23 kiinnostus Leonardo-ohjelmaa kohtaan oli maantieteellisesti tasapuolista. Koko ohjelman tasolla hakemuksia sekä vastaanotettiin että hyväksyttiin kaikista maakunnista. Erityisesti hakemusten jakautuminen maakunnittain oli tasaista suhteutettuna ammatillisten opiskelijoiden maakuntakohtaisiin määriin. Opiskelijamäärin suhteutettuna Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Etelä-Savo ja Pohjanmaa erottuvat maakunnista edukseen aktiivisina ohjelmaan osallistujina. Lähde: Tilastokeskus 5
Leonardo-ohjelman edunsaajien organisaatiotyypit 27-23 Osuus kaikista ohjelmaan osallistuneista organisaatioista, % Järjestö, säätiö, yhdistys Oppisopimustoimisto % Yritys Muut organisaatiot Korkeakoulu 2 % 3 % 9 % Aikuiskoulutusorganisaatio 4 % 7 % Ammatillinen oppilaitos (2. aste) 75 % Ohjelmakaudella oppisopimustoimistot lähtivät aktiivisesti mukaan ohjelmaan Kumppanuushankkeisiin osallistuneista suomalaiskumppaneista huomattava osuus oli yhdistyksiä (2 %) sekä yrityksiä (7 %) Innovaatioiden siirto -hankkeissa ammatilliset oppilaitokset toimivat usein korkea-asteen organisaatioiden kanssa yhteistyössä Luvut perustuvat eri toiminnoista ohjelmakauden 27 23 aikana rahoituksen saaneiden ogranisaatioiden yhteenlaskettuihin määriin organisaatiotyypeittäin. 6
A mmatilliset koulutusorganisaatiot ja työelämä hyötyivät Leonardoohjelmasta Leonardo-ohjelma tavoitti hyvin juuri niitä toimijoita, joille se oli tarkoitettukin. Liikkuvuushankkeissa ammatilliset oppilaitokset olivat edunsaajaorganisaatioista määrällisesti suurin ryhmä. Toimijoiden kohdalla selkein edistysaskel tapahtui oppisopimustoimijoiden aktivoitumisessa: ohjelmakaudella liikkuvuushankkeisiin saatiin mukaan oppisopimustoimistoja eri puolilta Suomea. Oppisopimustoimistot hakivat ja saivat rahoituksen useamman toimiston muodostamille verkostohankkeille. Myös aikuiskoulutusorganisaatiot olivat hyvin mukana liikkuvuushankkeissa. Kumppanuushankkeissa oli mukana monipuolisesti erilaisia toimijoita. Etenkin työ- elämäpartnerit olivat keskeisessä roolissa. Yritysten osuus suomalaisista partnereista oli 3 prosenttia hyväksymisvuodesta riippuen. Erilaiset yhdistykset ja järjestöt osallistuivat myös aktiivisesti kumppanuushankkeisiin (3 2 prosenttia suomalaispartnereista vuosittain). Useimmat järjestöistä olivat ammattialoihin kytkeytyviä. Innovaatioiden siirto -hankkeissa ammatillisten oppilaitosten suhteellinen osuus pysyi lähes vakiona koko kauden. Muihin toimintoihin verrattuna innovaation siirto -hankkeissa oli mukana suhteellisesti enemmän myös korkeakoulutuksen organisaatioita. 7
Leonardo-liikkuvuushankkeissa tuettujen opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilöstön ulkomaanjaksojen suosituinta kohdemaata 27 23 Myönnettyjen apurahojen kokonaismäärä Opiskelijat Opettajat ja muu henkilöstö 377 56 RUOTSI SUOMI 63 47 VIRO 268 345 ISO- BRITANNIA 89 252 ALANKO- MAAT 43 68 TANSKA 66 42 72 93 RANSKA SAKSA 538 9 UNKARI 6 245 496 33 ITALIA ESPANJA 8
S aksa ja Iso-Britannia suomalaisten suosituimmat yhteistyömaat Leonardo-ohjelman Suomesta Eurooppaan suuntautuvien opiskelija- ja harjoittelijavaihtojen ja asiantuntijavaihtojen suosituimmat kohdemaat olivat samoja kuin ammatillisen koulutuksen pitkäkestoisessa kokonaisliikkuvuudessa ja opettajaliikkuvuudessa 2. Saksa oli selvästi yksi Leonardo-liikkuvuushankkeiden vetovoimaisimmista partnerimaista. Saksaan myönnettyjen apurahojen määrä kattoi runsaat 6 prosenttia opiskelija- ja harjoittelijavaihtoihin ja lähes 5 prosenttia asiantuntijavaihtoihin myönnetyistä apurahoista. Iso-Britanniaan, Espanjaan, Alankomaihin ja Ranskaan myönnettiin yhtä lailla huomattava osuus kaikista opiskelija-, harjoittelija- ja asiantuntijavaihtojen apurahoista (noin 7 2 prosenttia apurahoista / maa). Saksaan ja Iso-Britanniaan myönnettiin lähes kolmannes opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuuden apurahoista 2 Lähde: CIMOn ammatillisen koulutuksen kansainvälisen liikkuvuuden tilastot 9
7 yleisintä yhteistyömaata Leonardo-ohjelman Suomesta koordinoiduissa innovaatioiden siirtohankkeissa 27 23 5,7 % Yhteistyömaan partnerien osuus hankkeiden kaikista ulkomaisista partnereista, % Tiedot perustuvat ohjelmakaudella 27 23 Suomesta rahoitetuissa innovaatioiden siirto -hankkeissa mukana olleiden ulkomaisten partnerien yhteenlaskettuihin kokonaismääriin. RUOTSI SUOMI 8,3 % 9,2 % 6,8 % VIRO 7,4 % Yhteistyötä tehtiin tasapuolisesti ISO- BRITANNIA ALANKO- MAAT SAKSA 8, % 6,5 % monien eri ohjelmamaiden kanssa ITALIA ESPANJA 2
2
Myös kumppanuushankkeissa suomalaisten partnereina oli selvästi yleisimmin organisaatioita Saksasta (2,4 prosenttia kaikista ulkomaisista partnereista). Kymmenen yleisimmän yhteistyömaan joukkoon mahtui kumppanuushankkeissa muista hanketyypeistä poiketen myös Belgia ja Puola. Innovaatioiden siirto -hankkeissa eri maiden partnereita oli suomalaisvetoisissa hankkeissa varsin tasapuolisesti. Virolaisia organisaatioita hankkeissa oli kuitenkin kaikista eniten. Valmistelevien vierailujen apurahamyönnöt kohdentuivat monin paikoin samoihin maihin, joiden kanssa muissakin toiminnoissa tehtiin eniten yhteistyötä. 22
yleisintä yhteistyömaata Leonardoohjelman kumppanuushankkeissa 28 23 Yhteistyömaan partenerien osuus kaikista ulkomaisista partnereista, % Tiedot perustuvat hakukierroksilla 28 23 kumppanuushanketoiminnoista rahoituksen saaneiden suomalaisorganisaatioiden ulkomaisten kumppanien yhteenlaskettuihin kokonaismääriin. 7,2 % RUOTSI 4,7 % 5, % SUOMI 6,8 % TANSKA 4,7 % 2,4 % 6, % Väestömäärään suhteutettuna Alankomaat, Belgia, Tanska ja Ruotsi ovat suosituimpia yhteistyömaita kumppanuushankkeissa ISO- BRITANNIA RANSKA ALANKO- MAAT BELGIA SAKSA 6, % PUOLA 6,5 % 4,9 % ITALIA ESPANJA 23
S ertifikaateilla laatua ja pitkäjänteisyyttä liikkuvuuteen Sertifiointijärjestelmä oli Leonardo da Vinci -ohjelman ammatillisen koulutuksen liikkuvuutta koskeva uudistus, joka otettiin Suomessa käyttöön ensimmäisten maiden joukossa hakukierroksella 29. Sertifikaatin tarkoituksena oli edistää kansainvälistymisen strategista suunnittelua oppilaitoksissa ja mahdollistaa pitkäjänteinen opiskelija- ja asiantuntijavaihto-ohjelmien suunnittelu ja toteutus. Sertifikaatin saamiseksi organisaatiolta vaadittiin monivuotista kokemusta korkealaatuisesta kansainvälisestä toiminnasta sekä riittäviä resursseja. Sertifikaatti mahdollisti ammatillisen oppilaitoksen kansainvälisten vaihto-ohjelmien rahoituksen vähintään neljälle vuodelle kevennetyllä hakumenettelyllä. Suomessa sertifikaatille oli kysyntää ja perusteltu tarve. Jo ensimmäisellä kierroksella hakemuksia vastaanotettiin paljon, ja sertifikaatteja myönnettiin seitsemän. Koko ohjelmakauden aikana myönnetyistä sertifikaateista neljä piti sisällään asiantuntijaliikkuvuuden kohderyhmän ja yksitoista opiskelijaliikkuvuuden kohderyhmän. Sertifikaateista kaksi myönnettiin oppilaitosten muodostamalle verkostolle, joista toinen oli alakohtainen sosiaali- ja terveysalan oppilaitostoimijoiden verkosto ja toinen 24
Liikkuvuussertifikaatit 29 23 Sertifiointihakemukset Myönnetyt sertifikaatit Vuosi Opiskelijoiden liikkuvuus Opettajien ja henkilöstön liikkuvuus Yhteensä Opiskelijoiden liikkuvuus Opettajien ja henkilöstön liikkuvuus Yhteensä Hyväksymisprosentti 29 6 6 22 5 3 8 36 2 9 6 5 5 6 4 2 9 Yhteensä 34 3 47 4 5 32 Sertifioiduille hankkeille myönnetty tuki 29 23 Kohderyhmä, euroa 29 2 2 22 23 Opiskelijaliikkuvuus 357 2 555 45 67 8 88 49 735 3 Opettaja- ja henkilöstöliikkuvuus 67 89 9 47 88 92 86 45 92 4 Yhteensä 425 9 645 92 76 73 94 94 827 45 Osuus liikkuvuushankkeiden kokonaistuesta, % 2 27 29 27 33 erityisoppilaitosten muodostama verkosto. Muut sertifikaateista kattoivat useampia aloja koulutuksen järjestäjän koulutustarjonnasta riippuen. Kaiken kaikkiaan sertifioinnin piirissä oli yhteensä 24 oppilaitosta tai koulutuksen järjestäjää. Sertifiointi lisäsi suunnitteluun, kehittämiseen ja toteutukseen pitkäjänteisyyttä, koska sertifioiduilla organisaatioilla oli suurempi varmuus rahoituksesta. Esimerkiksi liikkuvuusprosesseja ja valmennusta saatiin siten selkeämmäksi. Pitkäjänteisen työn tuloksena pystyttiin innostamaan mukaan kansainväliseen toimintaan uusia aloja ja myös uusia kohderyhmiä kuten esimerkiksi henkilöstö ja aikuisopiskelijat sekä syventämään yhteistyötä ulkomaisten kumppanien kanssa. 25
O piskelijoiden ulkomaanjaksot keskimäärin kuuden viikon pituisia Liikkuvuushankkeissa ulkomaanjaksojen mahdollinen kesto riippui kohderyhmästä. Ulkomaanjakson kesto sai ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden vaihdoissa (IVT) olla 3 39 viikkoa, työmarkkinoilla olevien vaihtojaksoilla (PLM) 2 26 viikkoa ja asiantuntijavaihdoissa 6 viikkoa. Opiskelija- ja harjoittelijavaihtojen keskimääräinen kesto Leonardo-ohjelmasta myönnettyjen apurahojen perusteella oli noin kuusi viikkoa ja asiantuntijoiden,3 viikkoa. Runsas kolmannes opiskelija- ja harjoittelijavaihtojen apurahoista myönnettiin kuitenkin neljän viikon pituisille ulkomaanjaksoille. Yleisiä olivat myös kuusi (7 prosenttia) ja kahdeksan (5 prosenttia) viikkoa kestävät ulkomaanjaksot. Opiskelijoiden pidempien ulkomaanjaksojen määrä lisääntyi ohjelmakaudella 26
Myönnettyjen liikkuvuuksien kestot Leonardo-liikkuvuushankkeissa 27 23 Opiskelijoiden ulkomaanjaksot keston mukaan Ulkomaanjakson kesto, viikkoa Osuus kaikista kohderyhmän jaksoista, % 2 4 3 5 6 9 3 4 4 26 3 > 26, 34 55 Opetus- ja muun henkilöstön ulkomaanjaksot keston mukaan Ulkomaanjakson kesto, viikkoa Osuus kaikista kohderyhmän jaksoista, % 2 4 3 4 5 5 6,5 8 Tiedot perustuvat ohjelmakauden 27 23 yhteenlaskettuihin liikkuvuushankkeisiin myönnettyjen ulkomaanjaksojen yhteenlaskettuihin kokonaismääriin. Asiantuntijavaihdoissa huomattava enemmistö apurahoista myönnettiin viikon mittaisille ulkomaanjaksoille. Vuositasolla opiskelijoiden ja harjoittelijoiden ulkomaanjaksoissa tapahtui tarkastelujaksolla pidentymistä: keskimääräistä pidemmille ulkomaanjaksoille myönnettävien apurahojen määrä kasvoi hieman ohjelmakauden viimeisten vuosien aikana. Etenkin kahdeksan ja kymmenen viikon pituisten ulkomaanjaksojen määrä kasvoi jonkin verran. Tämä kehitys osaltaan edisti liikkuvuuden laatua. Organisaatioita myös kannustettiin tarjoamaan pidempikestoisia ulkomaanjaksoja liikkuvuuden kansallisten painopisteiden puitteissa. 27
L iikkuvuushankkeiden budjetit kasvoivat koulutuksen järjestäjien kasvun myötä Liikkuvuushankkeiden osalta ohjelmakaudella 27 23 haetun tuen kokonaismäärä kasvoi oleellisesti, mutta hakemusmäärät pysyivät tasaisena kauden edetessä. Tilastot osoittavatkin, että nimenomaan hankekohtaiset kokonaisbudjetit kasvoivat. Siinä missä hakukierroksella 27 suurin osa hankkeille myönnetyistä budjeteista asettui alle 25 euron luokkaan, hakukierroksella 23 hyväksyttiin eniten 45 75 euron suuruisia hankkeita. Lisäksi yli 75 euron hankkeiden määrä kasvoi selvästi ohjelmakauden loppua kohden. Viimeisillä hakukierroksilla korkeintaan 25 euron hankkeet olivat pääasiassa asiantuntijavaihtoihin kohdennettuja hankkeita, eikä tässä joukossa ollut enää lainkaan opiskelijaliikkuvuuden hankkeita. Oleellisin muutos hankekohtaisten budjettien koossa tapahtuikin opiskelijaliikkuvuuden kohderyhmässä. Hakukierros 2 toimi tässä taitekohtana: hankkeet alkoivat painottua yhä enemmän yli 45 euron budjettiluokkiin ja yli 75 euron hankkeiden määrä kasvoi. Hankekohtaisten budjettien suuruuteen vaikutti ainakin kaksi tekijää: koulutuksen järjestäjien välinen verkostoyhteistyö ja yksittäisten koulutuksen järjestäjien koon kasvu. Leonardo-ohjelmakaudella 27 23 liikkuvuushankkeita toteutettiin aktiivisesti eri koulutuksen järjestäjien alaisten oppilaitosten tai yksiköiden (etenkin alakohtaisena) verkostoyhteistyönä. Parhaimmillaan kol- 28
Liikkuvuushankkeet myönnetyn budjetin mukaan 27 23 Leonardo-tuki, euroa 27 28 29 2 2 22 23 25 46 24 22 26 8 8 25 45 2 6 5 22 9 2 7 45 75 5 2 3 4 5 9 75 2 3 9 7 2 3 2 2 5 8 Yhteensä 75 54 53 66 55 69 59 mannes hankkeista oli verkostojen toteuttamia. Verkostoitumisella on kansainvälisessä liikkuvuustoiminnassa todettu olevan useita hyötyjä. Oman oppilaitoksen liikkuvuusmahdollisuudet lisääntyvät ja parantuvat laadullisesti, kun käytössä on useamman toimijan yhteistyöverkosto. Etenkin pienille koulutuksen järjestäjille verkoston tarjoamat yhteiset resurssit ja organisoinnin tuki ovat merkittäviä etuja. Myös asiantuntijuuden ja kokemusten jakaminen motivoi toimijoita verkostoitumaan. 3 Verkostoituminen ei kuitenkaan yksinään selitä hankekohtaisten budjettien kasvusuuntausta. Tätä selittänevät myös ammatillisen koulutuksen oppilaitoskentällä tapahtuneet muutokset kuten koulutuksen järjestäjien yhdistymiset ja niiden määrän väheneminen selvästi vuosien 27 2 välillä 4. Koulutuksen järjestäjillä on ollut myös selkeä suuntaus keskittää liikkuvuustoimintaa ja hakea yhdellä hakemuksella rahoitusta monialaisille ja kaikkien koulutuksen järjestäjän alaisten oppilaitosten tai yksiköiden liikkuvuuksille. Tätä on myös tuettu CIMOn linjauksilla. 3 Lähde: CIMO Faktaa /2 4 Lähde: Tilastokeskus 29
K umppanuushankkeet rikastuttivat Leonardo-ohjelmaa Kumppanuushankkeet olivat ohjelmakauden 27 23 uusi toiminto, josta järjestettiin ensimmäinen haku vuonna 28. Hankkeet tarjosivat ammatillisen koulutuksen toimijoil- le mahdollisuuden tutustua muiden Euroopan maiden koulutukseen ja solmia uusia kumppanuuksia. Kumppanuushankkeet havaittiin erittäin suosituksi toiminnoksi Suomessa, sillä hakemusten määrä pysyi korkealla vuodesta toiseen ja kasvoi huomattavasti kauden loppua kohti. Suosio johtui hankkeiden suhteellisen helposta hakumenettelystä, kevyemmästä hallinnosta ja joustavuudesta verrattuna muihin ohjelman toimintoihin. Kumppanuushankkeet uudistivat yhteiseurooppalaisen ammatillisen koulutuksen kehittämistoiminnan työtapoja ja houkuttelivat mukaan ohjelmaan monipuolisemmin myös uusia toimijoita kuten yhdistyksiä ja yrityksiä. 3
Kumppanuushankkeiden Suomesta rahoitetut partnerit myönnettyjen liikkuvuusmäärien mukaan 28 23* Suomesta rahoituksen saaneiden partnerien määrä Budjettikategoria, euroa 28* 29 2 2 22 23 28 23 4 7 liikkuvuutta, 6 2 5 5 4 8 liikkuvuutta, 5 4 2 6 4 5 26 2 23 liikkuvuutta, 6 7 26 4 6 5 8 96 24 N liikkuvuutta, 2 9 7 9 2 2 6 *Hakukierroksen 28 tukisummat poikkesivat muista vuosista ja olivat 6,, 4 ja 6 euroa. Kumppanuushankkeissa tukea myönnettiin suomalaispartnereille suunniteltujen liikkuvuuksien määrän mukaan neljässä eri kategoriassa. Myönnetyn vuosittaisen kokonaistuen suuruus pysyi samalla tasolla koko ohjelmakauden 27 23 ajan. Puolet suomalaisorganisaatioista sai vähintään kahteentoista liikkuvuuteen perustuvan 6 euron tuen. Suuria vaihteluja suomalaisorganisaatioiden jakautumisessa myönnetyn tukisumman mukaan ei ohjelmakaudella tapahtunut. Hyväksytyissä kumppanuushankkeissa yleisimpiä tavoitteita olivat yhteisten opetussisältöjen ja kurssien kehittäminen sekä koulutuksen ja työelämän välisten yhteyksien vahvistaminen. Muita suosittuja teemoja olivat yhteiseurooppalaisten menetelmien testaus ja soveltaminen, erityistarpeet, ohjauksen laatu ja arviointi, opettajien ja ohjaajien osaamisen kehittäminen sekä työelämän edellyttämien taitojen sisällyttäminen ammatilliseen koulutukseen. Myös ulkomaanjaksojen aikana saavutetun osaamisen tunnistaminen sekä ECVET-järjestelmän kehittäminen olivat tavoitteina useissa hankkeissa. Lisäksi hankkeissa kehitettiin henkilöstö-, opettaja- tai opiskelijaliikkuvuutta. Hankkeiden myötä pyrittiin levittämään tietoa Leonardo-liikkuvuudesta, kasvattamaan liikkuvuuden ja työssäoppimispaikkojen määriä sekä parantamaan liikkuvuuden laatua esimerkiksi erilaisilla orientaatiomateriaaleilla ja -palveluilla. Kumppanuushankkeet nähtiin turvallisena väylänä kansainväliseen liikkuvuuteen niille opiskelijoille, joilla oli vähän tai ei lainkaan kokemusta matkustamisesta. Liikkujista keskimäärin kolmasosa oli opiskelijoita ja kaksi kolmannesta henkilöstöä. 3
I nnovaatioiden siirto -hankkeet loivat pohjaa pysyville kansainvälisille verkoistoille Innovaation siirto -hankkeissa kehitettiin ammatillista koulutusta jakamalla hyviä käytäntöjä eri maiden välillä. Hanketyön pääpaino oli yhteisessä kehittämistyössä, mikä edellytti toimivia partnerisuhteita ja yhteisiä tavoitteita. Hankkeiden partnerimäärän perusteella innovaatioiden siirto -hankkeita oli joka vuosi erisuuruisia: sekä pieniä muutaman partnerin muodostamia hankkeita että suurempia, jopa yli 2 partnerin muodostamia hankkeita. Hyvien käytäntöjen jakamisen ja edelleen kehittämisen myötä innovaatioiden siirto -hankkeet loivat pohjaa kansainvälisille ammatillisen koulutuksen verkostoille. Valtaosa hyväksytyistä innovaatioiden siirto -hankkeista oli monialaisia. Yksittäisistä aloista yleisimpiä olivat sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä matkailu-, ravitsemus- ja talousala. Innovaatioiden siirto -hankkeissa Suomesta myönnetty tuen suuruus pysyi samalla tasolla koko ohjelmakauden 27 23 ajan. Rahoituksen saaneiden innovaatioiden siirto -hankkeiden tukibudjetit sijoittuivat useimmissa tapauksissa 5 2 euron välimaastoon. Tätä kategoriaa budjetiltaan pienempien tai suurempien hankkeiden määrä ei juurikaan muuttunut. Hankkeiden keskimäärin saama tuki kasvoi ensimmäisestä vuodesta parin seuraavan hakukierroksen ajan, mutta tämän jälkeen se vaihteli hakukierroksesta riippuen. 32
Innovaatioiden siirto -hankkeet myönnetyn tuen mukaan 27 23 Leonardo-tuki, euroa 27 28 29 2 2 22 23 28 23 5 5 2 2 25 25 3 3 7 6 2 3 2 2 3 5 5 5 2 7 34 9 2 Yhteensä 9 7 7 6 7 7 53 Tuki keskimäärin/ hanke, euroa 48 7 7 6 27 7 76 88 5 74 32 22 76 8 38 Rahoitetut innovaatioiden siirto -hankkeet partnerien määrän mukaan 27 23 6 hanketta 5 4 3 5 partneria 6 8 partneria 9 partneria 2 N partneria 3 2 27 28 29 2 2 22 23 33
34
35
ISBN: 978-95-85-672-3 PDF: 978-95-85-673- Paino: Libris 2/26,. painos kpl Graafinen suunnittelu ja infografiikat: Liisa Valtonen Valokuvat: 36 Antero Aaltonen, Satu Haavisto, Kati Koivikko ja Mikko Lehtimäki