Leonardo da Vinci. Tilastoja

Transkriptio

1 Leonardo da Vinci Tilastoja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, Hakaniemenranta 6 (PL 343), Helsinki, Puh (vaihde)

2 Sisältö 1 Leonardo da Vinci -ohjelmasta 3 2 Liikkuvuushankkeet Liikkuvuushankkeiden hakijaorganisaatiot Liikkuvuushankkeiden rahoitus Ulkomaanjaksojen tunnuslukuja Liikkuvuushankkeiden koulutusalat, teemat ja painotukset 8 3 Liikkuvuussertifi kaatti 8 4 Kumppanuushankkeet Suomalaiset organisaatiot kumppanuushankkeissa Kumppanuushankkeiden rahoitus Kumppanuushankkeiden koulutusalat ja teemat 13 5 Innovaation siirto -hankkeet Innovaation siirto -hankkeiden hakijaorganisaatiot Innovaation siirto -hankkeiden rahoitus ja koko Innovaation siirto -hankkeiden painopisteet Innovaation siirto -hankkeiden koulutusalat ja teemat 17 6 Valmistelevat vierailut Valmistelevien vierailujen rahoitus 19 7 Yhteenveto 20

3 1 Leonardo da Vinci -ohjelmasta Leonardo da Vinci -ohjelman tuella kehitetään eurooppalaisessa yhteistyössä ammatillista perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta sekä ammatillista aikuiskoulutusta. Leonardo da Vinci on osa Euroopan unionin Elinikäisen oppimisen ohjelmaa. Leonardo da Vinci -ohjelmasta tuetaan ammatillisen koulutuksen opiskelija-, harjoittelija- ja asiantuntijaliikkuvuushankkeita sekä kehittämishankkeita, joiden eri muotoja ovat kumppanuushankkeet, innovaation siirto ja innovaatioiden kehittämishankkeet, temaattiset verkostot sekä täydentävät toiminnot. Lisäksi ohjelmassa rahoitetaan edellä mainittujen hankkeiden suunnitteluun tarkoitettuja valmistelevia vierailuja. Vuodesta 2009 lähtien Leonardo da Vinci -ohjelmassa on myös myönnetty liikkuvuussertifikaatteja hakijoille, joilla on osoittaa korkea liikkuvuustoiminnan laatu monen vuoden ajalta. Tähän julkaisuun on koottu Leonardo da Vinci -ohjelman tilastoja vuosien hakukierroksilta. Julkaisu pitää sisällään tilastot liikkuvuus-, kumppanuus- ja innovaation siirto -hankkeiden sekä valmistelevien vierailujen hakutuloksista. Näiden toimintojen hallinnointi on hajautettu kansalliselle tasolle. Tämä tarkoittaa sitä, että Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Leonardo da Vinci -ohjelman kansallisena toimistona käsittelee liikkuvuus-, kumppanuus- ja innovaation siirto -hankkeiden sekä valmistelevien vierailujen ja liikkuvuussertifikaattien hakemukset sekä tekee niitä koskevat rahoituspäätökset. Innovaatioiden kehittämishankkeisiin, temaattisille verkostoille ja täydentäville toiminnoille haetaan rahoitusta suoraan Euroopan komissiolta, jonka alaisuudessa toimiva toimeenpanovirasto myös hallinnoi kyseisiä hankkeita. Leonardo da Vinci -ohjelman hakukierros järjestetään kerran vuodessa. Tämän julkaisun tilastot on koottu vuosien hakukierroksilla määräaikaan mennessä jätettyjen hakemusten sekä rahoituspäätösten pohjalta. Tilastoihin on koottu Leonardo-ohjelman tunnuslukuja, kuten jätettyjen ja hyväksyttyjen hakemusten määrät, hakijoiden alueellinen jakauma, hakijoiden jakauma organisaatiotyyppien mukaan sekä tuen määrään kytkeytyviä tunnuslukuja. Leonardo-ohjelman kansallinen budjetti oli vuonna 2007 runsaat 3,64 miljoonaa euroa, jonka jälkeen se on kasvanut vuosittain noin 7 %, ollen vuonna 2009 runsaat 4,2 miljoonaa euroa. Leonardo-ohjelmasta on vuosien hakukierroksilla haettu vuosittain keskimäärin 9 miljoonaa euroa. 2 Liikkuvuushankkeet Leonardo da Vinci -liikkuvuushankkeissa tuetaan ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ja harjoittelijoiden sekä asiantuntijoiden ulkomaanjaksoja. Rahoituksen hakijana toimii aina jokin organisaatio, joka vastaa rahoituksen saatuaan liikkuvuushankkeen toteutuksesta. Leonardo-ohjelman tukea voidaan myöntää hankkeille vaihdoista aiheutuviin matka-, vakuutus- ja elinkustannuksiin sekä hallinto- ja valmennuskuluihin. Liikkuvuushankkeet ovat enimmäiskestoltaan 2-vuotisia. Leonardo da Vinci -ohjelmasta voi hakea rahoitusta kolmen eri kohderyhmän liikkuvuushankkeisiin. Ohjelman keskeisin ja myös suurin kohderyhmä on ammatillisessa peruskoulutuksessa olevat henkilöt (taulukoissa IVT Persons in initial vocational training). Toinen kohderyhmä pitää sisällään työmarkkinoilla olevat henkilöt (PLM People in the labour market). Ammatillisen koulutuksen asiantuntijat (VETPRO Professionals in vocational education and training) muodostavat kolmannen kohderyhmän. Liikkuvuudessa vastaanotetut ja hyväksytyt rahoitushakemukset tilastoidaan vuosittain kohderyhmittäin. Taulukko 1: Vastaanotettujen hakemusten määrä hakukierroksilla Kohderyhmä IVT PLM VETPRO Yhteensä

4 Taulukko 2: Hyväksyttyjen hakemusten määrä ja hyväksymisprosentit hakukierroksilla Kohderyhmä kpl % kpl % kpl % IVT % % % PLM 5 83 % 4 67 % % VETPRO % % % Yhteensä % % % Hakukierroksella 2007 sekä vastaanotettiin että hyväksyttiin huomattavasti enemmän hakemuksia kuin seuraavina kahtena vuotena. Osittain hakemusmäärien vähentymistä voi selittää hankkeiden koon kasvu ja hakijaorganisaatioiden yhdistyminen. Kohderyhmässä ammatillisen koulutuksen asiantuntijat hakemusten määrän vähentymiseen on voinut vaikuttaa myös Leonardo-ohjelman uuden toiminnon kumppanuushankkeiden käynnistyminen hakukierroksella Hakemusmääristä riippumatta liikkuvuushankkeista on hakukierrosten aikana hyväksytty vuosittain runsaat 60 %. 2.1 Liikkuvuushankkeiden hakijaorganisaatiot Uuden ohjelmakauden myötä ammattikorkeakoulujen opiskelijaliikkuvuus siirtyi Erasmus-ohjelmaan, minkä seurauksena Leonardo da Vinci -ohjelman liikkuvuustoiminto on keskittynyt entistä enemmän ammatillisen peruskoulutuksen liikkuvuuden tukemiseen. Valtaosa liikkuvuushankkeisiin rahoitusta hakevista organisaatioista onkin vuosittain pääasiassa toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia. Ammatilliset oppilaitokset ovat yhtä lailla useimmiten hakijana niin ammatillisen peruskoulutuksen kuin ammatillisten asiantuntijoiden liikkuvuushankkeissa. Vuoden 2007 hakukierroksella hakijoina oli myös varsin monta (9 kpl) aikuiskoulutusorganisaatiota, jotka hakivat rahoitusta sekä asiantuntijoiden että työmarkkinoilla olevien henkilöiden liikkuvuushankkeisiin. Kahdeksan näistä hankkeista myös sai rahoituksen. Vuonna 2008 aikuiskoulutusorganisaatioksi luokiteltuja hakijoita ei ollut ja vuonna 2009 vain muutamat organisaatiot toimivat hakijoina. Aikuiskoulutusorganisaatiot ovat kuitenkin voineet olla hankkeissa mukana partnereina tai keskittää liikkuvuustoimintaansa yhden hankkeen alaisuuteen, mitä kerätyistä tilastoista ei pysty toteamaan. Taulukko 3: Vastaanotettujen ja hyväksyttyjen hakemusten hakijat organisaatiotyypeittäin Hakemukset Hyväksytyt Tiedekorkeakoulu tai yliopisto Ammattikorkeakoulu asteen ammatillinen oppilaitos Aikuiskoulutusorganisaatio Kansanopisto Työmarkkinaorganisaatio Järjestö, säätiö tai yhdistys Oppisopimustoimisto Julkishallinto tai viranomainen Yritys Kauppakamari Tutkimusorganisaatio Muu Yhteensä Hakemuksia on hakukierroksilla lähetetty varsin tasaisesti eri puolilta Suomea väestöjakaumaan ja ammatillisten opiskelijoiden alueelliseen jakaumaan suhteutettuna. Eniten hakemuksia on saatu Uudeltamaalta ja Pirkanmaalta. Ahvenanmaan on ainoa Suomen maakunnista, josta ei ole saatu vuosien aikana yhtään liikkuvuushankehakemusta. 4

5 Taulukko 4: Hakijaorganisaatiot alueittain Hakemukset Hyväksytyt Maakunta Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Häme Itä-Uusimaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Vaasan rannikkoseutu Varsinais-Suomi Yhteensä Liikkuvuushankkeiden rahoitus Vuoden 2007 hakukierroksella Leonardo d Vinci -ohjelmasta haettiin liikkuvuushankkeisiin tukea runsaat 5,25 miljoonaa euroa, mikä oli edellisenä vuotena haettuun tukeen nähden 75 % enemmän, vaikka samana vuonna ammattikorkeakoulujen opiskelijaliikkuvuus siirtyi pois Leonardo-ohjelmasta. Yksi haetun tuen kasvuun vaikuttanut seikka oli apurahasummien korottaminen. Taulukko 5: Liikkuvuushankkeisiin haetun tuen määrä IVT e e e PLM e e e VETPRO e e e Yhteensä e e e Hakukierroksella 2008 tukea haettiin yhteensä noin 20 % vähemmän (4,17 miljoonaa e) kuin 2007, mutta hankkeet olivat keskimääräisen haetun tuen perusteella kooltaan suurempia kuin edellisenä vuonna. Hakukierroksella 2009 sekä haetun keskimääräisen tuen että kokonaistuen määrä kasvoi. Etenkin kohderyhmässä ammatillisessa peruskoulutuksessa olevat henkilöt haetun tuen määrä kasvoi 22 % hakukierrokseen 2007 ja 32 % hakukierrokseen 2008 nähden. Taulukko 6: Liikkuvuushankkeille myönnetyn tuen määrä sekä osuus haetun tuen määrästä (%) Myönnetty e % Myönnetty e % Myönnetty e % IVT e 41 % e 45% e 34% PLM e 46 % e 45% e 42% VETPRO e 35 % e 45% e 42% Yhteensä e 40 % e 45% e 36% 5

6 Siinä missä hakemusten läpimenoprosentti on ollut hakukierroksilla suhteellisen korkea (60 66 %), myönnetyn tuen osuus kaiken kaikkiaan haetusta tuesta on ollut alhaisempi. Osittain tätä selittää se, että yksittäisten hankkeiden budjetteja leikataan hyväksymisvaiheessa. Leonardo da Vinci -ohjelman liikkuvuushankkeisiin kohdistettu budjetti on ollut vuosien aikana keskimäärin 2 miljoona euroa, mikä on vastannut keskimäärin 40 %:a haetusta tuesta. Osallistujien apurahoihin eli muun muassa ulkomaanjaksojen matka-, elin- ja vakuutuskustannusten kattamiseen haettu ja myönnetty tuki muodostaa suurimman osan liikkuvuushankkeiden budjetista. Vuosittain keskimäärin 80 % myönnetystä tuesta myönnetään osallistujien apurahoihin ja loput 20 % valmennuksen järjestämiseen ja hankkeiden hallintoon. 2.3 Ulkomaanjaksojen tunnuslukuja Haettujen apurahojen kokonaismäärä hakukierroksilla noudattaa samaa kaavaa kuin muutkin hakukierrosten tunnusluvut. Hakukierroksella 2008 haettiin apurahoja (3056 kpl) selvästi vähemmän kuin 2007 hakukierroksella (3505 kpl). Vuoden 2009 haettujen apurahojen määrä (4214 kpl) taas nousi huomattavasti edelliseen vuoteen nähden ja apurahoja haettiin jopa hakukierrosta 2007 enemmän. Ammatillisessa perusopetuksessa olevien kohderyhmässä (IVT) kuitenkin hakukierroksella 2008 haettujen apurahojen määrä on enemmän kuin vuonna Ammatillisen koulutuksen asiantuntijoiden kohderyhmässä taas haettiin 2008 apurahoja (461 kpl) vain puolet siitä mitä hakukierroksella 2007, ja vuonna 2009 määrä (852 kpl) jäi samalle tasolle kuin 2007 (856 kpl). Taulukko 7: Haettujen apurahojen (= ulkomaanjaksojen) määrä IVT PLM VETPRO Yhteensä Taulukko 8: Myönnettyjen apurahojen (= ulkomaanjaksojen) määrä ja osuus haetuista apurahoista IVT % % % PLM % % % VETPRO % % % Yhteensä % % % Apurahoja on myönnetty vuositasolla keskimäärin 1500 kappaletta, mikä kattaa keskimäärin noin 44 % haettujen apurahojen määrästä. Etenkin IVT-ryhmässä myönnettyjen apurahojen määrä on ollut varsin tasainen kolmen hakukierroksen aikana. Kahdessa muussa kohderyhmässä vaihtelua on ollut jonkin verran enemmän. Apurahojen määrän ohella ulkomaanjaksojen yhteenlaskettu kokonaispituus antaa kuvan Leonardo da Vinci -ohjelman tuella toteutetun kansainvälisen liikkuvuuden laajuudesta. Ulkomaanjaksojen pituudet voivat vaihdella asiantuntijavaihdoissa (VETPRO) 1 6 viikkoon ja opiskelija- ja harjoittelijavaihdoissa (IVT ja PLM) 2 viikosta 39 viikkoon. Apurahoja haetaan ja myönnetään tietyn pituisille ulkomaanjaksoille. Tilastotaulukot kertovat, kuinka monelle viikolle kaiken kaikkiaan apurahoja on haettu ja myönnetty kohderyhmittäin. Yksittäisten ulkomaanjaksojen kesto on tyypillisimmin kohderyhmissä IVT ja PLM 3 5 viikkoa ja kohderyhmässä VETPRO 1 viikko. Taulukko 9: Haettujen apurahaviikkojen määrä IVT PLM VETPRO Yhteensä

7 Taulukko 10: Hyväksytyille liikkuvuushankkeille myönnettyjen apurahaviikkojen määrä ja osuus haettujen apurahaviikkojen määrästä (%) Viikot % viikot % viikot % IVT PLM VETPRO Yhteensä Hakukierroksella 2007 apurahoja myönnettiin runsaalle 8200 viikolle. Hakukierroksilla 2008 ja 2009 apurahoja myönnettiin molempina vuosina noin 7200 viikolle. Ulkomaanjaksojen rahoitusta kuvaavien tunnuslukujen (apurahoihin myönnetty tuki, apurahojen määrä ja viikkomäärä) pohjalta voidaan olettaa, että hakukierroksella 2009 tuetut ulkomaanjaksot ovat keskimäärin kestoltaan hieman lyhyempiä ja suuntautuneet keskimäärin kalliimman kulutason maihin ainakin hakukierrokseen 2008 verrattuna. Hakukierroksilla myönnettyjen apurahojen pohjalta liikkuvuushankkeiden selvästi suosituimmat kohdemaat olivat Alankomaat, Espanja, Iso-Britannia ja Saksa. Seuraavaksi suosituimpia olivat Viro, Italia, Ranska, Ruotsi ja Unkari Kuvio 1: Liikkuvuushankkeille myönnettyjen apurahojen määrä kohdemaittain Alankomaat Belgia Bulgaria Espanja Irlanti Islanti Iso-Britannia Italia Itävalta Kreikka Kypros Latvia Lichtenstein Liettua Luxemburg Malta Norja Portugal Puola Ranska Romania Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia Tanska Tsekin tasavalta Turkki Unkari Viro Myönnetyt apurahat 2007 Myönnetyt apurahat 2008 Myönnetyt apurahat Apurahojen määrä 7

8 2.4 Liikkuvuushankkeiden koulutusalat, teemat ja painotukset Hakukierroksilla suurin osa (n. 30 %) hakemuksista ja hyväksytyistä hankkeista on ollut monialaisia. Sosiaali- ja terveysala, matkailu-, ravitsemus- ja talousala sekä tekniikka ja liikenne ovat yksittäisinä aloina eniten edustettuina liikkuvuushankkeissa. Kukin näistä aloista on edustettuna noin %:ssa hankkeista. Hankkeiden teemoista yleisin on ollut työssäoppiminen ja sen kehittäminen. Vuoden 2007 hakukierroksella työssäoppimisen jälkeen yleisimpinä teemoina olivat näyttöjen kehittäminen sekä tutkintojen ja opintosuoritusten vertailu. Vuoden 2008 hakukierroksella ei ollut työssäoppimisen lisäksi toista selvästi esille noussutta teemaa. Sen sijaan vuoden 2009 hakukierroksella tutkintojen kehittäminen, tutkintojen ja opintosuoritusten tunnustaminen, näyttöjen kehittäminen sekä opettajien ja kouluttajien koulutus ovat tulleet selvästi yleisemmiksi teemoiksi hankkeissa. Leonardo da Vinci -ohjelman liikkuvuushankkeille asetetaan vuosittain kansallisia painopisteitä, joiden tarkoituksena on ohjata hakijoita ammatillisen koulutuksen ja kansainvälisen yhteistyön kehittämisen kannalta tärkeiden teemojen pariin. Hankkeen rakentaminen tietyn painopisteen ympärille on vapaaehtoista, mutta vuodesta 2009 lähtien tästä on voinut saada arvioinnissa lisäpisteitä. Vuoden 2007 hakukierroksella oli kolme painopistettä: 1. Asiantuntijavaihdot, opettajien ja kouluttajien täydennyskoulutus 2. Tutkintojen läpinäkyvyyden ja opintosuoritusten siirrettävyyden lisääminen 3. Laadun kehittäminen Lähes 40 % hakukierroksella 2007 hyväksytyistä hankkeista liittyi laadun kehittämiseen, joka oli painotuksista yleisin. Hakukierroksilla 2008 ja 2009 painopisteitä oli viisi: 1. Oppimistulosten läpinäkyvyys ja tunnustaminen 2. Yrittäjyystaidot 3. Aikuisten liikkuvuus täydennys- ja jatkokoulutuksessa 4. Opettajien ja kouluttajien muuttuva rooli 5. Organisaatioiden kehittäminen ja laatujohtaminen Molempina hakuvuosina oppimistulosten läpinäkyvyys ja tunnustaminen sekä opettajien ja kouluttajien muuttuva rooli olivat hankkeissa yleisimpiä painotuksia. 3 Liikkuvuussertifi kaatti Sertifikaattijärjestelmä on eurooppalainen uudistus, joka on otettu käyttöön useissa Leonardo da Vinci -ohjelmaan osallistuvissa maissa Suomi mukaan lukien. Liikkuvuussertifikaatti on suunniteltu hakijoille, jotka ovat toteuttaneet liikkuvuustoimintaa laadukkaasti jo useamman vuoden ajan. Sertifikaatin tarkoituksena on edistää kansainvälistymisen strategista suunnittelua oppilaitoksissa sekä mahdollistaa pitkäjänteinen opiskelija- ja asiantuntijavaihtojen suunnittelu ja toteutus. Sertifikaattia on voinut hakea ensimmäistä kertaa vuoden 2009 hakukierroksella. Sertifikaatti haetaan normaalin liikkuvuushankkeiden hakukierroksen yhteydessä. Sertifikaatti on aina yhteydessä hankkeeseen tai hankkeisiin ja sitä voidaan hakea kaikissa Leonardo-ohjelman liikkuvuustoiminnoissa (IVT, PLM ja VETPRO). Sertifikaatti on kerralla voimassa neljä vuotta, jonka jälkeen se voidaan uusia. Sertifioidulle hankkeelle myönnetään apurahat vuodeksi kerrallaan. Sertifikaatti myönnetään laadullisin perustein erillään hankehakemuksesta. 8

9 Taulukko 11: Haettujen ja hyväksyttyjen liikkuvuussertifikaattien määrä 2009 Hakemukset 19 kpl Hyväksytyt sertifi kaatit 7 kpl Hyväksymisprosentti 37 % Sertifikaattihakemuksia vastaanotettiin hakukierroksella 2009 yhteensä 19 kappaletta, joista kaksi hakemusta ei täyttänyt kelpoisuusehtoja, eikä niitä voitu arvioida. Hakemuksista 13 koski IVT- ja 3 VETPRO-hankkeita. Lisäksi 3 hakemusta koski sekä IVT- että VETPROhankkeita. Sertifikaatteja myönnettiin yhteensä 7 toimijalle. Myönnetyistä sertifikaateista 4 liittyi IVT- ja 3 VETPRO-hankkeeseen. Yksi sertifikaatti koski sekä IVT- että VETPRO-hanketta. Kaikki liikkuvuussertifikaattia hakeneista organisaatioista olivat toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia. Hakijaorganisaatiot edustavat maantieteellisesti melko laajasti Suomen eri alueita väestöjakaumaan suhteutettuna. Myös myönnetyt sertifikaatit jakautuivat varsin hyvin eri puolille Suomea. Taulukko 12: Liikkuvuussertifikaattia hakeneet organisaatiot alueittain Maakunta Hakemukset Hyväksytyt Ahvenanmaa - - Etelä-Karjala - - Etelä-Pohjanmaa - - Etelä-Savo - - Häme - - Itä-Uusimaa - - Kainuu - - Keski-Pohjanmaa 1 1 Keski-Suomi 1 1 Kymenlaakso 2 2 Lappi - - Pirkanmaa 4 1 Pohjois-Karjala 1 - Pohjois-Pohjanmaa 2 1 Pohjois-Savo - - Päijät-Häme 1 - Satakunta - - Uusimaa 5 1 Vaasan rannikkoseutu - - Varsinais-Suomi 2 - Yhteensä 19 7 Sertifikaattihakemukseen liittyviin liikkuvuushankkeisiin haettiin tukea runsaat 1,9 miljoonaa euroa eli 34 % liikkuvuushankkeisiin kaiken kaikkiaan haetusta tuesta. Sertifioiduille hankkeille myönnettiin noin 21 % liikkuvuuteen varatusta budjetista eli yhteensä euroa. Haettujen ja myönnettyjen apurahojen määrät olivat samassa suhteessa kokonaismääriin. Sertifikaattihakemuksiin liittyviin hankkeisiin haettiin yhteensä 1438 apurahaa. Apurahoja myönnettiin yhteensä 350 kappaletta sertifikaatin saaneille hankkeille. 9

10 4 Kumppanuushankkeet Kumppanuushankkeissa tuetaan verkostoitumista, vertaisoppimista sekä koulutuksen ammattilaisten ja/tai opiskelijoiden liikkuvuutta. Hankkeet tarjoavat ammatillisen koulutuksen toimijoille mahdollisuuden tutustua muiden Euroopan maiden koulutukseen konkreettisen kehitettävän teeman ympäriltä. Kumppanuushankkeisiin on Leonardo da Vinci -ohjelmassa voinut hakea rahoitusta hakukierroksesta 2008 alkaen. Partneriryhmässä tulee olla vähintään 3 partneria kolmesta eri maasta. Yksi partnereista toimii koko hankkeen koordinaattorina. Kukin kumppanuushankkeeseen osallistuva partneri kuitenkin lähettää hakemuksen omaan kansalliseen toimistoonsa. Rahoitus on maakohtainen ja vaihtelee liikkuvuusmäärän mukaan. Hankehakemukset arvioidaan laadullisesti koordinoivan partnerin kansallisessa toimistossa. Hakemukset pisteytetään ja asetetaan koko Euroopan tasolla paremmuusjärjestykseen, jonka pohjalta hankkeita hyväksytään kansallisten budjettien sallimissa rajoissa. Pääsääntöisesti, jos hanke hyväksytään koordinaattorin maassa, hyväksytään myös partnerien rahoitus. CIMO tekee lopullisen rahoituspäätöksen ja solmii sopimuksen jokaisen Euroopan tasolla hyväksytyn hankkeen suomalaishakijan kanssa. Ensimmäisenä hakuvuonna (2008) kumppanuushakemuksia vastaanotettiin 62 kpl. Suurin osa suomalaisista hakijoista oli hankkeessa partnerin roolissa. Koordinaattorin roolissa hakevia suomalaistoimijoita oli 9 kpl. Hakukierroksella noin puolet suomalaisista hakijoista sai rahoituksen. Hakukierroksella 2009 hakemusten määrä kasvoi 24 %:lla, ja hakemuksia vastaanotettiin yhteensä 77. Hakemuksista 11 oli Suomesta koordinoituja. Myös tällä hakukierroksella noin puolet suomalaisista hakijoista sai rahoituksen. Taulukko 13: Vastaanotettujen ja hyväksyttyjen hakemusten määrä Hakemukset Hyväksytyt % Hakemukset Hyväksytyt % Koordinaattorit Partnerit Yhteensä

11 4.1 Suomalaiset organisaatiot kumppanuushankkeissa Kumppanuushankkeiden suomalaiset organisaatiot ovat jakautuneet maantieteellisesti melko tasaisesti suhteessa väestöjakaumaan. Hakemuksia on vastaanotettu eri puolilta Suomea. Eniten hakemuksia vastaanotettiin vuonna 2008 Uudeltamaalta, Keski-Suomesta ja Pirkanmaalta. Vuonna 2009 hakemuksia tuli Uudenmaan lisäksi eniten Keski-Pohjanmaalta. Muiden maakuntien osalta erot olivat varsin pieniä, joskin Ahvenanmaalta, Hämeestä ja Vaasan rannikkoseudulta ei ole otettu vastaan yhtään hakemusta. Hakemuksia on myös hyväksytty alueellisesti varsin tasaisesti. Taulukko 14: Kumppanuushankkeiden hakijaorganisaatiot alueittain Hakemukset Hyväksytyt Maakunta Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Häme Itä-Uusimaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Vaasan rannikkoseutu Varsinais-Suomi Yhteensä Suurin osa kumppanuushankkeiden suomalaistoimijoista sekä hakemusten että hyväksyttyjen hankkeiden osalta on ollut ammatillisia oppilaitoksia. Toimijoiden joukossa on molemmilla hakukierroksilla mukana myös korkeakouluja ja aikuiskoulutusorganisaatioita. Etenkin hakukierroksella 2009 myös yritykset ja yhdistykset ovat tulleet näkyvästi mukaan kumppanuushankkeisiin. Hakijoiden joukossa oli tuolloin 7 yritystä ja 9 yhdistystä. 11

12 Taulukko 15: Kumppanuushankkeiden suomalaiset toimijat organisaatiotyypeittäin Hakemukset Hyväksytyt Tiedekorkeakoulu tai yliopisto Ammattikorkeakoulu asteen ammatillinen oppilaitos Aikuiskoulutusorganisaatio Kansanopisto Työmarkkinaorganisaatio Järjestö, säätiö tai yhdistys Oppisopimustoimisto Julkishallinto tai viranomainen Yritys Kauppakamari Tutkimusorganisaatio Muu Yhteensä Kumppanuushankkeiden rahoitus Tukea kumppanuushankkeisiin haetaan neljän eri tukikategorian puitteissa suunnitellun liikkuvuuden määrän mukaan. Suomesta tukea on voinut hakea e. Ensimmäisellä hakukierroksella tukea haettiin yhteensä e, ja seuraavana vuonna runsaat 40 % prosenttia enemmän. Myös hankkeisiin myönnetyn tuen määrä oli vuonna 2009 noin 40 % suurempi kuin Taulukko 16: Suomesta kumppanuushankkeisiin haetun ja myönnetyn tuen määrä Haettu yhteensä e e Myönnetty yhteensä e e Myönnetty %:a haetusta 53 % 52 % Taulukko 17: Suomalaiset hakijat tuen määrän mukaan Tuen määrä Haettu Myönnetty % Haettu Myönnetty % 6000 e % % e % % e % % e % % Yhteensä Tukikategoriat olivat vuosina 2008 ja 2009 toisistaan hieman poikkeavat. Lisäksi vuoden 2008 hakukierroksella myönnettävä maksimituki oli e/partneri. Suurin osa hankkeista on kuitenkin molempina vuosina hakenut ja saanut tukea e. Suomalaisorganisaatioille rahoitusta myönnettiin hakukierroksella 2008 yhteensä 456 liikkuvuusjaksoa varten. Vuonna 2009 määrä oli noin 16 % enemmän (531). 12

13 Taulukko 18: Suomesta haettujen ja myönnettyjen liikkuvuuksien määrä kumppanuushankkeissa Vuosi Hakemukset Hyväksytyt Suomesta tukea saaneiden kumppanuushankkeiden koordinoivat organisaatiot olivat useimmiten Alankomaista tai Saksasta. Virosta, Iso- Britanniasta, Liettuasta, Ranskasta ja Suomesta koordinoituja Suomen tukemia hankkeita on myös hyväksytty useita (vähintään 5 hanketta hakukierroksilla 2008 ja 2009). Kuvio 2: Suomesta tuettujen kumppanuushankkeet koordinoivan maan mukaan Alankomaat Belgia Espanja Irlanti Islanti Vuoden 2009 hankkeet Vuoden 2008 hankkeet Iso-Britannia Italia Itävalta Liettua Puola Ranska Saksa Slovakia Slovenia Suomi Unkari Viro Hankkeiden määrä 4.3 Kumppanuushankkeiden koulutusalat ja teemat Hyväksytyissä kumppanuushankkeissa edustetuista koulutusaloista selvästi yleisin oli molemmilla hakukierroksilla kauppa, hallinto ja yhteiskunta. Myös opetusala oli molempina vuosina varsin monissa hankkeissa edustettuna. Näiden alojen lisäksi hakukierroksella 2008 tekniset alat ja hakukierroksella 2009 palveluala kuuluivat kolmen yleisimmän alan joukkoon. Suosituimpia teemoja hyväksytyissä kumppanuushankkeissa oli molemmilla hakukierroksilla yhteisten koulutussisältöjen ja -käsitteiden kehittäminen sekä koulutuksen ja työelämän välisten yhteyksien vahvistaminen. Hakukierroksella 2009 suuri osa hankkeista käsitteli myös yhteiseurooppalaisten menetelmien testausta ja soveltamista. 13

14 5 Innovaation siirto -hankkeet Innovaation siirto -hankkeiden tavoitteena on kehittää ammatillista koulutusta siirtämällä innovaatioita ja hyviä käytäntöjä eri maiden välillä. Partneriryhmässä tulee olla vähintään 3 partneria kolmesta eri maasta. Rahoitusta haetaan hankekohtaisesti koko partneriryhmälle koordinoivan partnerin kansallisesta toimistosta. CIMO valitsee ja rahoittaa Suomesta koordinoituja innovaation siirto -hankkeita. Leonardo-tuki on enintään e vuotta kohden ja kattaa maksimissaan 75 % hankkeen kokonaisbudjetista. Hankkeiden enimmäiskesto on 2 vuotta. Taulukko 19: Vastaanotettujen ja hyväksyttyjen hakemusten määrä Hakukierros Jätetyt hakemukset Hyväksytyt hankkeet % % % % 5.1 Innovaation siirto -hankkeiden hakijaorganisaatiot Innovaation siirto -hankkeiden hakemuksia on vastaanotettu kohtalaisen tasaisesti eri puolilta Suomea suhteessa väestöjakaumaan. Eniten hakemuksia vastaanotettiin Uudeltamaalta ja Varsinais-Suomesta. Taulukko 20: Hakijaorganisaatiot alueittain Jätetyt hakemukset Hyväksytyt hankkeet Maakunta Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Häme Itä-Uusimaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Vaasan rannikkoseutu Varsinais-Suomi Yhteensä Ohjelman kohdistuminen pääasiassa ammatillisen perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen kehittämiseen näkyi etenkin hakukierroksella 2007 selkeästi tarkasteltaessa hakijaorganisaatioita. Yli puolet hakemuksista saatiin ammatillisilta oppilaitoksilta, ja 70 %:ssa hyväksytyistä hankkeista (v. 2007) koordinaattorina on ammatillinen oppilaitos. Kahtena jälkimmäisenä vuonna ammatillisten oppilaitosten osuus hakijoista on ollut noin puolet. Hyväksytyissä hakemuksissa vuonna 2008 ammatilliset oppilaitokset eivät poikkeuksellisesti olleet enemmistönä vaan näiden osuus jäi 30 %:iin, mutta jälleen hakukierroksella 2009 runsaat puolet hyväksytyistä hakemuksista oli ammatillisten oppilaitosten laatimia. 14

15 Taulukko 21: Hakijat organisaatiotyypeittäin Hakemukset Hyväksytyt Tiedekorkeakoulu tai yliopisto Ammattikorkeakoulu asteen ammatillinen oppilaitos Aikuiskoulutusorganisaatio Kansanopisto Työmarkkinaorganisaatio Järjestö, säätiö tai yhdistys Oppisopimustoimisto Julkishallinto tai viranomainen Yritys Kauppakamari Tutkimusorganisaatio Muu Yhteensä Innovaation siirto -hankkeiden rahoitus ja koko Taulukko 22: Haetun ja myönnetyn tuen kokonaismäärä sekä myönnetyn tuen osuus haetun tuen määrästä Vuosi Haettu tuki Myönnetty tuki % e e 40 % e e 40 % e e 51 % Yhteensä e e 43 % Innovaation siirto -hankkeisiin haetun tuen kokonaismäärä on ollut pääasiassa riippuvainen hankehakemusten määristä. Keskimääräinen haettu hanketuki on vaihdellut vuosittain euron molemmin puolin. Suurimmassa osassa hyväksyttyjä hankkeita myönnetyn tuen määrä on ollut euroa. Kuvio 3: Rahoitetut innovaation siirto -hankkeet myönnetyn tuen mukaan e e e e 2007 hankkeet 2008 hankkeet 2009 hankkeet e Hankkeiden määrä 15

16 Kuvio 4: Rahoitetut innovaation siirto -hankkeet partneriryhmän koon mukaan 5 Hankkeiden määrä hankkeet 2008 hankkeet 2009 hankkeet N Partnerien määrä hankkeessa Partnerien määrän perusteella rahoitettujen hankkeiden koko vaihtelee, eivätkä tietyn kokoiset hankkeet nouse erityisesti esille. Joka vuosi joukossa on ollut sekä pieniä 3 5 partnerin hankkeita että suuria hankkeita, joissa partnereita on ollut 12 tai enemmän. 5.3 Innovaation siirto -hankkeiden painopisteet Innovaation siirto -hankkeissa noudatetaan yhteiseurooppalaisia painopisteitä, jotka on jokaiselle hakukierrokselle määritelty erikseen. Osa painopisteistä on kuitenkin pysynyt samoina vuodesta toiseen. Innovaation siirto -hankkeen tulee aina kytkeytyä johonkin hakukierroksen painopisteistä toisin kuin liikkuvuushankkeiden. Suosituimmat painopisteet hakukierroksella 2007 olivat ammatillisen koulutuksen laadun kehittäminen, uudet e-oppimissisällöt sekä opettajien ja kouluttajien koulutustarpeet. Opettajien ja kouluttajien koulutustarpeisiin liittyviä hankkeita ei kyseisellä hakukierroksella hyväksytty yhtään, mutta 2008 hakukierroksella aihe oli selvästi suosituin ja tämän painopisteen valinneita hankkeita myös hyväksyttiin. Vuoden 2009 hakukierroksella sekä hakemukset että hyväksytyt hankkeet jakautuivat melko tasaisesti eri painopisteiden mukaan, lukuun ottamatta syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien osaamistason parantamiseen liittyvää painopistettä. Tästä painopisteestä ei jätetty yhtään hakemusta. Taulukko 23: Hakemukset painopisteittäin painopisteet Hakemukset Hyväksytyt Ammatillisen koulutuksen laadun kehittäminen 6 4 Opettajien ja kouluttajien täydennyskoulutus ja koulutustarpeet 5 - Uudet e-oppimissisällöt 6 4 Opintosuoritusten siirto (ECVET) 1 1 Non-formaalin ja informaalin oppimisen tunnustaminen 1 1 Taulukko 24: Hakemukset painopisteittäin painopisteet Hakemukset Hyväksytyt Opettajien ja kouluttajien täydennyskoulutus ja koulutustarpeet 7 3 Ammatillisen koulutuksen laadun kehittäminen 2 2 Läpinäkyvyys ja tutkintojen tunnustaminen 2 - Työmarkkinoilla olevien aikuisten osaamisen kehittäminen 3 1 Syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien osaamistason parantaminen ja integrointi työmarkkinoille 1 1 Oppimisympäristöjen kehittäminen tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen

17 Taulukko 25: Hakemukset painopisteittäin painopisteet Hakemukset Hyväksytyt Läpinäkyvyys ja osaamisen sekä tutkintojen tunnustaminen 4 1 Ammatillisen koulutuksen laadun ja vetovoimaisuuden kehittäminen 3 2 Opettajien ja kouluttajien osaaminen 3 2 Ammatillisen osaamisen kehittäminen työmarkkinoiden tarpeisiin 4 2 Syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien osaamistason parantaminen Innovaation siirto -hankkeiden koulutusalat ja teemat Valtaosa hakukierroksilla hyväksytyistä hankkeista ovat olleet monialaisia. Yksittäisistä aloista yleisimpiä ovat olleet sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Vuoden 2007 hakukierroksella hyväksytyissä hankkeissa tyypillisimpiä erityisteemoja olivat opetusmenetelmät ja pedagogiset mallit, tutkintojen ja opintosuoritusten vertailu ja tunnustaminen, työmarkkinayhteistyö sekä verkko- ja etäopiskelu. Vuoden 2008 hakukierroksen tyypillisimmät erityisteemat olivat alakohtainen yhteistyö, kielitaidon kehittäminen sekä laadunhallinta ja arviointi. Vuonna 2009 hyväksyttyjen hankkeiden teemoja olivat muun muassa laadun varmistus, yrittäjyys, alakohtaisen koulutuksen ja opetussuunnitelmien kehittäminen, kieli- ja kulttuurivalmennusmateriaalin kehittäminen ja työmarkkinoille pääsyn edistäminen. 6 Valmistelevat vierailut Leonardo da Vinci -ohjelmassa on voinut vuodesta 2007 alkaen hakea valmistelevan vierailun apurahoja, jotka on tarkoitettu käytettäväksi uuden Leonardo-hankkeen valmisteluun liittyvien kokousten matka- ja majoituskuluihin. Osa valmistelevan vierailun apurahoista myönnetään Leonardo-ohjelman kontaktiseminaareja varten. Valmistelevan vierailun kesto on 1 5 päivää. Hakuaikoja on vuodessa useita. Yhdellä hakemuksella voi hakea rahoitusta enintään kahden henkilön vierailun kulujen kattamiseen. Vuonna 2007 valmistelevien vierailujen apurahojen haku käynnistyi vasta syksyllä Myös budjetti oli seuraavia vuosia hieman pienempi, mikä näkyy sekä hakemusten että hyväksyttyjen vierailujen määrissä. Taulukko 26: Valmistelevien vierailujen apurahahakemukset vierailun tarkoituksen mukaan Kontaktiseminaari Oma vierailu Yhteensä Taulukko 27: Myönnetyt apurahat ja hyväksymisprosentit Myönnetyt apurahat Oma vierailu Yhteensä Kontaktiseminaari Kontaktiseminaari Hyväksymisprosentit Oma vierailu Yhteensä % 87 % 89 % % 84 % 83 % % 87 % 90 % Suurin osa haetuista valmistelevan vierailun apurahoista koski itse järjestettyä vierailua. Valtaosa, yli 80 % kaikista hakijoista on saanut rahoituksen. 17

18 Taulukko 28: Hakijat organisaatiotyypeittäin Hakemukset* Hyväksytyt Tiedekorkeakoulu tai yliopisto Ammattikorkeakoulu asteen ammatillinen oppilaitos Aikuiskoulutusorganisaatio Kansanopisto Työmarkkinaorganisaatio Järjestö, säätiö tai yhdistys Oppisopimustoimisto Julkishallinto t. viranomainen Yritys Kauppakamari Tutkimusorganisaatio Muu Yhteensä * Valmistelevien vierailujen hakijana toimii aina jokin organisaatio. Yhdessä hakemuksessa voidaan hakea tukea 1 2 valmistelevan vierailun apurahaan. Siksi organisaatiotyyppejä ja alueellista jakaumaa kuvaavissa tilastoissa hakemusten määrä on pienempi kuin haettujen ja myönnettyjen apurahojen määrä. Valmistelevien vierailujen apurahoja hakeneet ja saaneet organisaatiot edustavat kohtalaisen monipuolisesti eri organisaatiotyyppejä. Huomattavasti eniten joukossa on kuitenkin toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia, kuten muidenkin Leonardo-ohjelman toimintojen kohdalla. Hakijaorganisaatiot edustavat myös suhteellisen hyvin Suomen eri alueita suhteessa väestöjakaumaan. Uudeltamaalta on vastaanotettu ja samoin hyväksytty eniten hakemuksia. Taulukko 29: Hakijaorganisaatiot alueittain Hakemukset* Hyväksytyt Maakunta Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Häme Itä-Uusimaa Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Vaasan rannikkoseutu Varsinais-Suomi Yhteensä

19 6.1 Valmistelevien vierailujen rahoitus Valmisteleviin vierailuihin haetusta tuesta on myönnetty vuosittain keskimäärin noin 69 %. Osuus on hieman pienempi kuin hyväksyttyjen hakemusten osuus, koska kaikille hyväksytyille hankkeille ei ole välttämättä myönnetty haettua summaa kokonaisuudessaan. Taulukko 30: Valmisteleviin vierailuihin haettu ja myönnetty tuki Haettu tuki Myönnetty tuki Myöntöprosentti e e 67 % e e 66 % e e 73 % Rahoituksen saaneiden valmistelevien vierailujen suosituimmat kohdemaat ovat olleet Saksa ja Iso-Britannia. Näiden maiden lisäksi paljon vierailuja suuntautui vuonna 2008 myös Belgiaan ja Ruotsiin ja vuonna 2009 Irlantiin ja Islantiin. Kuvio 5: Hyväksyttyjen valmistelevien vierailujen kohdemaat Alankomaat Belgia Bulgaria Espanja Irlanti Islanti Iso-Britannia Italia Itävalta Kreikka Kypros Latvia Liechtenstein Liettua Luxemburg Malta Norja Portugali Puola Ranska Romania Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia Suomi Tanska Tšekin tasavalta Turkki Unkari Viro Vierailujen määrä 19

20 7 Yhteenveto Elinikäisen oppimisen ohjelman ohjelmakauden ensimmäisten kolmen vuoden aikana Leonardo da Vinci -ohjelman eri toiminnoissa Suomessa vastaanotettiin kaiken kaikkiaan 691 hakemusta. Hakemuksista hyväksyttiin yhteensä 460. Tukea ohjelmasta on samana ajanjaksona haettu lähes 28 miljoonaa euroa ja myönnetty yhteensä 11,76 miljoonaa euroa. Myönnetyllä rahoituksella tuetaan ammatillisen koulutuksen kehittämistä 26 innovaation siirto -hankkeessa, verkostoitumista ja vertaisoppimista 71 kumppanuushankkeessa sekä lähes 6000 opiskelijan, harjoittelijan, opettajan tai muun ammatillisen koulutuksen asiantuntijan kansainvälistä liikkuvuutta. Lisätietoa Leonardo-ohjelman rahoituksella tuettavista hankkeista on tarjolla verkkopalveluissa. Listat vuosina tukea saaneista hankkeista löytyvät CIMOn verkkopalvelusta osoitteesta Rahoitetut hankkeet. Tarkempia kuvauksia tuetuista hankkeista on luettavissa Euroopan komission ylläpitämässä ADAM-projektitietokannassa ( 20