Etelä-Karjalan työllisyyspoliittinen toimenpideohjelma 2011 2015

Etelä-Karjalan työllisyyspoliittinen toimenpideohjelma 2011 2015

1 (33) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 TAVOITTEET JA TOIMINNAN MALLI 4 2.1 TYÖSKENTELYN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 4 2.2 TEHTÄVÄNANTO OHJELMAKAUDELLE 5 2.3 OHJELMATYÖSKENTELYN KOKOONPANOT 6 3 MAAKUNNALLISESTI ASIAKASLÄHTÖISET PALVELUPROSESSIT JA KUMPPANUUDET 7 4 TAUSTATOIMIJOIDEN AJATUKSIA 13 4.1 EKSOTEN NÄKÖKULMA TYÖLLISYYSPOLIITTISEEN OHJELMATYÖHÖN 13 4.2 OHJELMATYÖN TAVOITTEET LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN NÄKÖKULMASTA 15 4.3 OHJELMATYÖN TAVOITTEET IMATRAN KAUPUNGIN NÄKÖKULMASTA 16 4.4 ETELÄ-KARJALAN TYÖVOIMAN PALVELUKESKUS TYÖLLISYYSPOLIITTISEN TOIMENPIDEOHJELMAN ETEENPÄIN VIEMISESSÄ MUKANA 18 4.5 OHJELMATYÖ TYÖMARKKINOIDEN JA TE-TOIMISTON NÄKÖKULMASTA 19 4.6 KELAN NÄKÖKULMA TYÖLLISYYSPOLIITTISEN TOIMENPIDEOHJELMAN TARPEELLISUUTEEN JA TAVOITTEENMUKAISUUTEEN 20 5 HYVÄT MALLIT 20 6 ASIAKASKUVAUKSET 21 6.1 ASIAKASKUVAUS 1. NEITI S. 21 6.2 ASIAKASKUVAUS 2. ROUVA X. 22 6.3 ASIAKASKUVAUS 3. ROUVA N. 23 7 KUNTOUTUMINEN TULEVAISUUTEEN 24 LIITE 1. Toimenpide-ehdotukset kokonaisuudessaan

2 (33) 1 Johdanto Työllisyyspoliittisella toimenpideohjelmatyöskentelyllä (typo-työskentelyllä) pureudutaan aktivoinnin ja työllistymisen kehitettäviin asioihin ja maakunnallisen kumppanuuden työstämiseen. Kuntoutuksellisen kokonaisuuden eteenpäin vieminen ja prosessinomainen työskentely kuuluvat keskeisenä osana ko. toimintaan. Yhteiskunnassa paljon esillä ollut kehno nuorisotyöllisyyden tilanne vaikuttaa myös työllisyyspoliittisessa toimenpideohjelmatyöskentelyssä. Nuorten yhteiskuntatakuun, nuorisotakuun, toteutuminen edellyttää viranomaistoimijoiden, oppilaitosten, 3. sektorin ja yritysten päämäärätietoista yhteistyötä, jolla luodaan nuorille parempaa työtulevaisuutta. Typo-ohjelmatyön kohderyhmänä ovat työttömät, joiden auttaminen edellyttää varhaisia toimia ja rohkeaa ennakointia. Työskentelyn tarkoituksena on edelleenkehittää palvelujärjestelmän toimivuutta ja luoda toimijoiden ekosysteemiä: toimintaa, jossa moniammatillisesti ja yhdessä toimien saadaan aikaan vaikuttavimpia tuloksia. Pitkään työttömänä olleille, nuorille, osatyökykyisille ja maahanmuuttajille tulee voida tarjota kunkin tarpeen mukaista tekemistä: koulutusta, työtä ja osallisuutta yhteiskuntaan. Etelä-Karjalan maakunnallisella työllisyyspoliittisella kuntakokeilulla pyritään löytämään uudenlaisia ratkaisuja pitkään työttömänä olleille ja nostamaan esille yhteiskunnan kannustinloukkujen purkamiseen tarvittavia (laki)ehdotuksia. Työllisyyspoliittinen toimenpideohjelma julkaistaan Alueellisten toimintamallien kehittäminen ja jalkauttamisen vaatimat toimenpiteet, Eksoten kehittämisohjelma -hankkeen myötävaikutuksella. Hanke saa rahoitusta Euroopan Unionin Euroopan aluekehitysrahastosta, ja rahoituksen on myöntänyt Etelä-Karjalan Liitto. Avoimet työpaikat, Etelä-Karjala alkuvuosi 2013 888 974 881 1253 2013 Tammikuu 2013 Helmikuu 2013 Maaliskuu 2013 Huhtikuu Kaavio 1. Avoimet työpaikat Etelä-Karjalassa (Lähde: TEM, Työnvälitystilasto) Etelä-Karjalassa työttömänä olleiden alkuvuoden 2013 tilannekehitystä on kuvattu seuraavassa taulukossa.

3 (33) Työttömien tilannekehitys Etelä-Karjalassa tammi - maalis 2013 M. Vepsäläinen 24.5.2013 Kaakkois-Suomen TE-toimisto Lähde: TEM Työvoima 60910 työttömyysaste (työttömien osuus työvoimasta) 13,5 % 13,4 % 13,2 % Kk:n viimeisen arkipäivän tilanne ao. kohdat 1-5 tammi helmi maalis keskimäärin 1. Kaikki työttömät 8214 8160 8043 8139 2. Nuoret alle 25 -vuotiaat työttömät 1124 1067 1053 1081 3. Pitkään työttömänä olleet (yli vuosi) 1958 1944 1936 1946 4. Ulkomaalaiset työttömät 628 630 644 634 5. Vammaiset ja pitkäaikaissairaat työttömät 1112 1105 1061 1093 6. Uudet avoimet työpaikat kuukauden aikana 1055 1059 847 987 Lähde: Kela 2012 500 päivää työttömyysajan työmarkkinatukea täyttynyt 367 Ansio- tai peruspäivärahalta työmarkkinatuelle siirtyneet 625 cum 992 Lähde: Kela 2012 2013/1 Aktivointiaste 500 pv saaneiden piirissä 33,7 % 33,3 % -työttömyysajan työmarkkinatuella 1321 1371 -työmarkkinatuen aktiivitoimenpiteissä yhteensä 258 279 -palkkatuetussa työssä 414 407 yhteensä 1993 2057 Lähde: Kela 2012 2013/1-4 Kunnan rahoitusosuus työttömyysajan työmarkkinatuesta, 5 188 631 1 891 085 Nuorisotakuun toteutuman seurantaa Kaakkois-Suomi vuoden 2013 ensimmäinen vuosineljännes Työttömät 25-29- v. vastavalmistuneet Lähde: TEM Alle 25-v. Alle 25 -vuotiaat 2013/1-3 2013/1-3 -työttömiä keskimäärin 1081 -työttömiä ikäluokasta/tilastokeskus 17,0 % -aktiivitoimenpiteissä 30,5 % -virta yli 3 kuukauden työttömyyteen maaliskuu 32,4 % 52,5 % (21 hlöä) -työllistymissuunnitelmia laadittu ennen 3 kk työttömyyttä 1101 -työllistynyt avoimille työmarkkinoille 729 -työllistynyt palkkatuettuun työhön 122 37 (helmi-maalis) -työkokeilussa kauden aikana keskimäärin 222 -uravalmennus alkanut kauden aikana (tammi-helmi) 34 -työnhakuvalmennus alkanut kauden aikana (maalis) 34 -myönnetty starttiraha 13 12 (helmi-maalis) -oppisopimus alkanut 22 -aloittanut omaehtoisen opiskelun 53 Taulukko 1. Työttömien tilannekehitys Etelä-Karjalassa tammi maaliskuu 2013 (Lähde: TEM ja Kela)

4 (33) 2 Tavoitteet ja toiminnan malli 2.1 Työskentelyn lähtökohdat ja tavoitteet Alueella on tehty työllisyyspoliittista ohjelmatyötä useiden vuosien ajan. Lappeenrannan seudun työllisyyspoliittinen ohjelmatyö 2008 2010 painottui sosiaalisen työllistämisen alueelle. Aktiivinen työllisyys- ja sosiaalipolitiikka on ollut keskeinen lähtökohta ohjelmatyön alkumetreiltä alkaen. Ensimmäisellä ohjelmakaudella asiakaslähtöisyys, johdettu asiakkuusprosessi, ehkäisevä ote ja kumppanuus olivat keskiössä. Pitkittyneen työttömyyden katkaisu, maahanmuuttajien kotouttaminen, nuorten koulutus ja työllistäminen sekä työttömien kuntouttaminen ja eläköityminen valikoituivat yhteisen työskentelyn perustaksi. Kyseisten asiakasryhmien tilanne edellyttää edelleen toimenpiteitä. Parhaillaan käynnissä olevan ohjelmakauden 2011 2015 keskeiset teemat ovat asiakaslähtöiset palveluprosessit, kumppanuusyhteistyö ja verkottuminen, jotka ovat jatkoa edellisen kauden ohjelmatyölle. Uutena lähtökohtana on ohjelmatyön ulottaminen koko maakunnan alueelle. Monialaisen työryhmätyöskentelyn keskiössä ovat elämänhallinta, osaaminen, sekä terveys ja työkyky. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että erityisesti elämänhallintakyvyn rooli on merkityksellinen työttömien hyvinvoinnissa ja uudelleentyöllistymisessä. Kehittämishankkeiden tuomia hyötyjä huomioidaan työskentelyssä. Alue on mukana muun muassa työllisyyspoliittisessa kuntakokeilussa. Lisäksi Eksotella ja muilla toimijoilla ja kumppaneilla on monipuolista kehittämistoimintaa, joissa syntyviä ja syntyneitä tuloksia ja huomioita tulee voida hyödyntää myös typotyöskentelyssä. Vastaavasti työryhmissä esiinnousseita ajatuksia hyödynnetään muun muassa uusien kehittämishankkeiden suunnittelussa. Visio: Sosiaalisen ja/tai taloudellisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden elämänhallinnan ja työelämävalmiuksien parantuminen maakunnallisesti asiakkaan työllistymisen tueksi. Työllisyyspoliittisen toimenpideohjelman tavoitteet, jotka vaikuttavat työryhmätyöhön: asiakaslähtöiset palveluprosessit kumppanuusyhteistyö ja verkottuminen ehkäisevä toiminta ja varhainen puuttuminen henkilöstön osaamisen kehittäminen tiedonkulku toiminnallisten ja taloudellisten vaikutusten huomiointi uudet tavat toimia Monipuolinen, kehittävä ja keskusteleva työryhmätyöskentely ja erikseen sovittavat teematapaamiset 3. sektorin toimijoiden kanssa muodostavat työllisyyspoliittisen toimenpideohjelmakauden 2011 2015 työskentelyn perustan. Työryhmien vetäjät tulevat työvoiman palvelukeskuksen taustoista. Työryhmiin kutsutaan eri alojen asiantuntijoita sosiaali- ja terveyspuolelta (Eksote), muilta kunnan toimialoilta, oppilaitoksista, Kelalta ja TE-toimistosta. Tarvittaessa työryhmiä täydennetään. Työryhmäkokoontumisiin voidaan kutsua vierailevia asiantuntijoita. Tarkoituksena on, että työryhmäläiset oppisivat toisistaan uutta ja siten verkos-

5 (33) toyhteistyö tiivistyisi entisestään. Kolmannen sektorin toimijoita kutsutaan vuosittain teematapaamisiin, joiden tavoitteena on keskustella työllisyyden hoidon tilanteesta ja maakunnallisen yhteistyön muodoista sekä ideoida uusia avauksia kumppanuuteen. Työryhmätyöskentelyn tavoitteena on luoda konkreettisia, käytäntöön otettavia ehdotelmia (=toimia ja malleja) toiminnan tehostamiseksi ja vaikutusten lisäämiseksi. Vanhoja toimintamalleja tarkastellaan kriittisesti kehittäen asiakkaan ja henkilöstön näkökulmasta sekä talouden raamit ja mahdollisuudet huomioiden. Erilaisten tilanteiden kuvaaminen ja kaikille ymmärrettävien termien käyttäminen on tärkeää. Käsitteiden määrittelyssäkin tulisi pitää keskiössä asiakas: esimerkiksi vaikuttavuutta tarkastellaan lähtökohtaisesti asiakkaan näkökulmasta. Oman osaamisen yhdistäminen muiden toimijoiden kanssa synnyttää aina jotain uutta. Laajamittaisesti ajateltuna työllisyydenhoidon haasteiden tunnistaminen ja niiden voittaminen edellyttävät juuri ennakkoluulotonta yhteistyötä ja kumppanuutta, joiden vahvuus on monialaisessa ja moniammatillisessa työskentelyssä. Työllisyyspoliittisessa toimenpideohjelmatyöskentelyssä tämä kaikki kiteytyy. 2.2 Tehtävänanto ohjelmakaudelle Ohjelmakauden työskentelyn aikana työryhmät laativat toimenpide-ehdotukset, jotka on koottu tähän ohjelma-asiakirjaan. Lisäksi myöhemmin ohjelmakautena kootaan nykytilan kuvaus ja kehittämisajatuksia. Tuotoksina syntyy erilaisia toimijoiden prosessikuvauksia (asiakasesimerkillä esitettynä), yhtymäpintatarkasteluja ja pullonkaulojen/tiedonkulun ongelmien määrittelyä. Löydetäänkö yhteinen tapa lähestyä asiakasta? toimii ryhmätyöskentelyn punaisena lankana. Työryhmät tarkastelevat asioita henkilöstön ja asiakkaan näkökulmasta. Jokainen työryhmän jäsen edustaa omaa typo-työskentelyyn sitoutunutta taustaorganisaatiotaan. Työryhmät käyvät läpi ohjelmakauden työskentelyn aikana eri asiakasryhmien prosesseja ja kartoittavat muun muassa seuraavia asioita: Mitä tarkoittavat elämänhallinta, osaaminen ja työkyky erilaisissa tilanteissa olevien asiakkaiden kohdalla? Onko henkilöstön osaamisessa havaittavissa kehittämistarpeita jossakin palvelussa tai palveluprosessin osassa? Mitä nämä kehittämistarpeet ovat ja millä keinoin tilanne voidaan korjata? Miten toiminnassa huomioidaan talouden näkökulma? Miten mitataan asiakkaan olemassa olevia voimavaroja? Millaisia mittareita on olemassa esim. määrän, laadun, kustannustehokkuuden, vaikuttavuuden tai muutoksen mittaamiseen? Mitä mittarit tarkoittavat asiakkaalle/asiakkaan tilanteessa? Kuka mittaa kokonaisuutta? Millaisia pullonkauloja tai tiedonkulkuun liittyviä ongelmia asiakasprosesseissa ilmenee? Miten työelämään saadaan työntekijöitä?

6 (33) 2.3 Ohjelmatyöskentelyn kokoonpanot Työryhmät ovat nimeltään Elämänhallinta, Osaaminen sekä Terveys ja työkyky. Elämänhallinta-työryhmän vetäjänä toimii johtava sosiaalityöntekijä Jaana Rännälä-Paakko. Työryhmässä ovat lisäksi mukana: työllisyyssihteeri Sirpa Tikka (Eksote) vakuutussihteeri Merja Martikainen (Kela) psykologi Piia Nironen (TE-toimisto) sosiaalityöntekijä Riikka Puisto (Imatran kaupunki) opiskelukuraattori/koppari Sari Pajari (Eksote) erityisnuorisotyöntekijä Minna Hackspik (Lappeenrannan kaupunki) kouluttaja Anu Seppänen (Etelä-Karjalan aikuisopisto Aktiva) Osaaminen-työryhmän vetäjänä toimii asiantuntija Tony Sandström. Työryhmään kuuluvat myös: asiantuntija Sirpa Valtonen (TE-toimisto) apulaisjohtaja Veijo Luukas (Kela) maahanmuuttotyön koordinaattori Merja Heino-Kukkurainen (Eksote) yliopettaja Tuija Nummela (Saimaan ammattikorkeakoulu Saimia) opettaja Leena Ovaska (Etelä-Karjalan ammattiopisto) koulukuraattori Maija Ström-Ripatti (Eksote) Terveys ja työkyky -työryhmän vetäjä on vakuutussihteeri Hannele Ruokonen. Työryhmässä ovat mukana: terveydenhoitaja Erja Soppi (Eksote) asiantuntija Heli Laine (TE-toimisto) kuntoutusohjaaja Mirja Ylä-Outinen (Eksote) vs. osastonhoitaja Taina Pahkala (2012 asti) ja sosiaalityöntekijä Tea Pitkänen (2013 alkaen) (Eksote) terveydenhoitaja Niina Ikonen (Eksote) Johtoryhmän muodostavat vakuutuspiirin johtaja Ilpo Hakula (Kela, pj.) henkilöstöjohtaja Päivi Savilampi (Lappeenrannan kaupunki) perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja Kosonen (Eksote)

TALOUS JA TEKNOLOGIA LAINSÄÄDÄNTÖ TYÖLLISYYSPOLIITTINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2011 2015 7 (33) johtaja Jari Saarinen (Kaakkois-Suomen TE-toimisto, v. 2013 alkaen) avoterveydenhuollon johtava ylilääkäri Ritva Simpanen (Eksote) mielenterveyspalveluiden johtaja Timo Salmisaari (Eksote) johtaja Tuomas Yliruka (Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus, v. 2013 alkaen) toimialajohtaja Tiina Kirmanen (Imatran kaupunki, v. 2013 alkaen) projektikoordinaattori Minna Lignell (Eksote, siht.). Vuonna 2012 johtoryhmässä toimivat myös silloinen Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen johtaja Tuula Hirvonen ja Etelä-Karjalan TE-toimiston ma. toimistonjohtaja Antti Ronkainen. Johtoryhmälle asioita esittelee valmistelutyöryhmä, joka toimii valmistelevassa ja työryhmätyöskentelyä ohjaavassa roolissa. Valmistelutyöryhmän muodostavat perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja Kosonen (Eksote, pj.), palvelujohtaja Antti Ronkainen (Kaakkois-Suomen TE-toimisto), aikuisten sosiaalipalvelujen päällikkö Heikki Hirvonen (Eksote), toimistonjohtaja Katriina Santanen (Kela), johtaja Tuomas Yliruka (TYP; Tuula Hirvonen 2012 asti) ja projektikoordinaattori Minna Lignell (Eksote, siht.). 3 Maakunnallisesti asiakaslähtöiset palveluprosessit ja kumppanuudet JATKUVA KEHITTYMINEN ASIAKKAAN TARPEET Osaaminen, elämänhallinta, terveys, työ- ja toimintakyky Tarpeita vastaavat palvelut PALVELUPROSESSI/PALVELU- JA KUNTOUTUSSUUUNNITELMAT Moniammatillisuus VIRANOMAISTOIMIJAT, OPPILAI- TOKSET JA KOLMAS SEKTORI VERKOSTO JA KUMPPANUUS Kuva 1. Työllisyyspoliittisen toimenpideohjelmatoiminnan kehys

8 (33) Tämän ohjelma-asiakirjan liitteenä olevissa taulukoissa esitellään tarkemmin työryhmien aikaansaannokset eli toteuttamiskelpoiset toimenpide-ehdotukset (toimenpiteet). Taulukoissa on viisi saraketta: teema, toimenpide, vastuutaho, toteuttaminen/toteutustapa ja hyödynsaajat. Ehdotukset ovat samanarvoisia keskenään eli yhtä tärkeitä. Hyödynsaajia on varmasti useampia kuin taulukoissa mainitut, mutta lähtökohtaisesti on haluttu nostaa esiin päällimmäisenä toimenpiteestä hyötyvät. Toteutumiseen ja toteuttamiseen liittyvien haasteiden tunnistaminen ja niiden voittaminen edellyttävät ennakkoluulotonta yhteisö- ja verkosto-osaamista. Seuraavana esitellään keskeisimpiä toimenpiteitä, joiden toteutumista ja vaikuttavuutta tarkastellaan vuoteen 2015 mennessä. P erustyötehtävien hoitamisen ja osaamisen tason varmistaminen Varmistetaan, että tulevaisuudessa tekijöitä perusammatteihin riittää ja alaa ja tekijöitä arvostetaan. Miten tehdään vähemmän suositut koulutukset ja alat kiinnostaviksi (esimerkiksi puhdistuspalvelu- ja metalliala)? Oppilaitokset, yritykset ja TE-toimisto markkinoimaan koulutuksia yhdessä. Vastuutaho: Oppilaitokset, TE-toimisto, työnantajat Toteuttaminen: Houkuttelevuuden lisääminen koskettaa sekä nuorten että aikuisten koulutusta. Työnantajien mukaan työvoiman saatavuus on ongelma tietyillä aloilla. Pyritään osaltaan vaikuttamaan joustaviin työnteonmuotoihin ja asenneilmapiirin muutokseen. Hyödynsaajat: Oppilaitokset, opiskelija, viranomaiset, työnantaja N ykyistä pitkäkestoisemmat suunnitelmat Yhdessä asiakkaan kanssa laaditaan selkeästi nykyistä pidempikestoisia suunnitelmia, joihin määritellään asiakkaan palvelupolku, siirtymät ja vastuutaho esimerkiksi seuraavan kahden vuoden ajalle. Vastuutaho: Eksote, TE-toimisto, Kela, TYP Toteuttaminen: Yhdessä suunnitellen ja sopien onnistuu. Asiakas sitoutuu paremmin, kun tietää selkeästi välitavoitteiden merkityksen suuremman tavoitteen saavuttamisessa. Asiakkaan on tiedettävä myös toimintaan liittyvät sanktiot. Viranomaisilta tarvitaan toimintatapamuutosta. Hyödynsaajat: Asiakas, viranomaiset, yhteiskunta

9 (33) TYÖLLISYYSPOLIITTINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2011 2015 V arhainen puuttuminen ja kolmiportaisen tuen mallintaminen Monistetaan peruskoulun varhaisen puuttumisen malli (yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki) opiskelijoille ja muille ryhmille kuten työttömille. Viranomaiskäyttöön sovellettavan mallin voivat työstää opiskelijat yhteistyössä. Vastuutaho: Oppilaitokset, Saimia Toteuttaminen: Opiskelijat luovat peruskoulun kolmiportaiseen tukimuotoon perustuvan toimintamallin. Toteutus yhteistyössä. Miten tuetaan aikuisten keskeytyneiden opintojen loppuunsaattamista työttömyysetuudella opiskelun lisäksi? Hyödynsaajat: Asiakas, opiskelija, viranomaiset, koulu, tulevat työnantajat, kunnat A mmatillisen koulutuksen suunnittelu ennen peruskoulun päättymistä Ammatillisen koulutuksen suunnitteleminen on huomioitava jo ennen peruskoulun päättymistä, jotta löydetään sellaiset nuoret, joilla on ennustettavissa rajoituksia ammatin tai koulutuksen valinnassa. Asia nostetaan esille kyseisten nuorten kohdalla 8. luokan laajennetussa terveystarkastuksessa. Vastuutaho: Kunnat, (Kela) Toteuttaminen: Tehdään ammatillisen kuntoutuksen suunnitelma yhteistyössä lääkäreiden kanssa. Järjestetään infovierailut kouluihin, lääkäreille ja työryhmiin. Laitetaan ilmoitus WILMA:an. Hyödynsaajat: Oppilas, vanhemmat, koulu, Kela, kunnat, Eksote, TE-toimisto P alvelutarpeen arviointi ja arvokas asiakkuus Virkailijalla on vastuu huomata asiakkaan sitoutumisen ja hänen kanssaan asetettujen tavoitteiden perusteella, milloin asiakkuus tulee päättää. Viranomaisten välisellä yhteistyöllä ymmärretään, miksi asiakkuus kestää tietyn ajan. Palvelutarpeen arvioinnin painoarvo on suuri koko asiakasprosessin ajan. Vastuutaho: TYP ja muut viranomaiset Toteuttaminen: Toteuttamisessa motivointi, motivaatio ja vastuunkanto ovat tärkeitä. Virkailijalla oltava rohkeutta kyseenalaistaa myös tavoitteiden saavuttaminen ja niiden vaikuttavuus. Moniammatillisten kumppaneiden huomiointi tärkeää. Hyödynsaajat: Asiakas, viranomaiset

10 (33) TYÖLLISYYSPOLIITTINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2011 2015 K otoutumisohjelman toimenpiteiden eteenpäinvieminen Huolehditaan kotoutumisohjelman toimenpiteiden eteenpäinviemisestä. Vastuutaho: Kunnat, TE-toimisto, Eksote, ohjelmassa mainitut vastuutahot Toteuttaminen: Systemaattista ja suunnitelmallista eri toimijoiden työskentelyä ja toimintaa Hyödynsaajat: Asiakas, viranomaiset, palvelujärjestelmä, yhteiskunta V ertailukelpoisen arviointijärjestelmän luominen Vertailukelpoisen arviointijärjestelmän avulla voidaan tutkia palvelujen vaikuttavuutta ja suunnitella jatkossa entistä vaikuttavampia palveluja ja koulutuksia. Selvitetään mahdollisuuksia vertailukelpoisen arviointijärjestelmän luomiseen. Järjestelmän kautta palautetta kerätään mm. 3. sektorin toimijoilta, hankkeista ja kouluttajilta. Vastuutaho: TE-toimisto, TYP Toteuttaminen: Arviointijärjestelmän luomiseen tarvitaan myös valtakunnallista linjausta ja tukea. Järjestelmä palvelee lopulta parhaiten myös asiakasta. Hyödynsaajat: Asiakas, viranomaiset, palveluntuottajat, kunnat P erehtyminen verkostoon Työpaikan perehdyttämisohjelmaan liitetään osaksi tutustuminen yhteistyökumppaneiden toimintaan. Esimerkiksi Kelan uusi virkailija perehtyy myös kunnan, TE-toimiston ja Eksoten toimijoihin ja yhteistyöverkostoon. Laaditaan runko verkostoperehtymiselle. Vastuutaho: TYP, Kela, Eksote, TE-toimisto, kunnat Toteuttaminen: Yhteisesti työstetään runko verkostoon perehdyttämiselle. Perehdytys toteutetaan sovitusti: yksi taho aloittaa perehtymiskokeilun. Tutustutaan myös asiakastyön kannalta keskeisiin 3.sektorin ja yritysten kumppanuuksiin maakunnallisesti. Hyödynsaajat: Viranomaiset, asiakas M aahanmuuttajat ja työvoiman palvelukeskuksen yhteistyö Maahanmuuttaja-asioissa yhteistyötä TYP:in kanssa sopivassa vaiheessa. Sovitaan konsultoivat asiakascase-palaverit varhaisen puuttumisen ja oikea-aikaisen palveluohjauksen tueksi. Tieto-

11 (33) osaamisen lisääminen ja yhteistyöprosessien kehittäminen on tarpeen viranomaisille. Vastuutaho: TYP ja Eksote/Maahanmuutto-palvelut Toteuttaminen: Sovitaan käytännössä, missä vaiheessa asiakkaan tilannetta konsultoiva yhteistyö on tarpeellisinta. Tarvitaan asiakkaan suostumus tietojen käsittelyyn. Hyödynsaajat: TYP, maahanmuuttotyön viranomaiset kunnalla ja TE-hallinnossa, maahanmuuttaja-asiakas, palvelujärjestelmä K untoutuksen asiakasyhteistyöryhmän roolin selkiyttäminen Asiakasyhteistyöryhmän roolin selkiyttäminen on tarpeen. Työryhmä tarjoaa keskustelumahdollisuuden asiakkaalle ja asiantuntijoille. Tavoitteena on, että työntekijät osaisivat ohjata asiakkaan työryhmään entistä useammin. Näin selkiytetään myös asiakasyhteistyöryhmän ja TYP:in roolia. Lisätään tietoa siitä, milloin asiakas lähetetään asiakasyhteistyöryhmään. Työryhmän jäsenten on jaettava tietoa työryhmästään nykyistä enemmän. Vastuutaho: Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä Toteuttaminen: Asiakasyhteistyöryhmä on lakisääteistä, ennaltaehkäisevää toimintaa, jolloin se on kaikkien hyödynnettävissä. Työryhmä antaa suosituksia, se ei tee päätöksiä. Käsittely vaatii asiakkaan kirjallisen suostumuksen. Hyödynsaajat: Asiakas, viranomaiset, kunnat V iranomaisten välinen vuoropuhelu Toisten toimintatapojen ja palvelujen tunteminen auttaa asiakkaan tilanteen selvittelyssä. Liika eriytyminen on vaarallista ja vaikeuttaa asiakkaan eteenpäin ohjausta. Säännöllisten vuoropuhelufoorumien järjestäminen on tärkeää: sovitaan vuosikellon mukaiset tapaamiset ja kokoonpanot. Vastuutaho: TYP, Kela, oppilaitokset, Eksote, TE-toimisto, kunnat Toteuttaminen: Vaatii suunnittelua ja yhteydenottoja. Pidettävä mielessä, että kaikki eivät pääse koulutuksiin tai tilaisuuksiin. Sovitaan vastuut. Hyödynsaajat: Viranomaiset (henkilöstö), asiakas, kunnat

12 (33) TYÖLLISYYSPOLIITTINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2011 2015 I rrallinen tieto ja entistä sujuvampi tiedonsiirto Tiedonsiirto halutaan sujuvammaksi: arkitasolla voi puhua, mutta tiedon tulee olla yleistä, erityisissä asioissa on oltava asiakkaan lupa. Sujuvammalla tiedonsiirrolla yhteistyö helpottuu ja asiakas saa vaikuttavampaa palvelua. Laaditaan yksilöity suostumus tiedonvaihtoon ja tueksi asiakkaan kokonaisvaltaiseen auttamiseen etenkin elämänhallinta-asioissa. Vastuutaho: Viranomaiset, 3. sektori ja muut palveluntuottajat Toteuttaminen: Viranomaisten välillä on hyvä olla yhteissopimus. Miten oppilaitokset, kuten aikuisopisto, saavat muilta toimijoilta tarvittavan tiedon opiskelijan ohjaamiseen ja tukemiseen? Hyödynsaajat: Asiakas, viranomaiset, oppilaitokset O lemassa olevan hanketiedon ja hanketulosten hyödyntäminen Tietoa hankkeiden tuloksista ja tuotoksista on saatava nykyistä helpommin. Järjestetään hanke-esittelypäivä kaikenlaisille hankkeille (mukaan eri toimijat, toteuttajat ja rahoitustaustat). Vastuutaho: Hanketoimijat Toteuttaminen: Tiedottamista lisätään ja laaditaan yhteinen toimijakartta, joka ehdotetaan toteutettavaksi yhteistyössä työllisyyspoliittisessa kuntakokeilussa. Kartan päivityksestä sovitaan. Hyödynsaajat: Viranomaiset, oppilaitokset, kuntalaiset E tsivän työn vakinaistaminen ja Koppari-toiminnan täydentäminen Etsivän työn tarpeellisuus on osoitettu. Nyt tulee varmistaa syrjäytymistä ehkäisevän toiminnan ammatillinen jatkaminen. Kopparitoimintaan tarvitaan toinen koppauksen ammattilainen vahvistamaan työntekoa ja vaikuttavuutta. Nykykoppari toimii Eksoten alueella ja keskittyy opintonsa keskeyttäneisiin, ilman jatkosuunnitelmaa oleviin erityistä tukea tarvitseviin nuoriin. Toista tarvitaan ennakoivaan toimintaan 8. luokkalaisten kanssa tehtävään työhön. Vastuutaho: Lappeenrannan kaupunki, Eksote Toteuttaminen: Ennen valtionavun päättymistä tulee varmistaa Etsivän työn jatkuvuus ja laatia raamit työn vakinaistamiselle. Jatkossa yksi koppari keskittyy varhaisen vaiheen toimintaan esimerkiksi ennakoivaan toimintaan 8. luokkalaisten kanssa ja toinen oppivelvollisuuden suorittaneisiin nuoriin. Koppari tarjoaa vahvennetun tuen siirtymissä. Hyödynsaajat: Koulunsa keskeyttänyt ja vailla jatkosuunnitelmia oleva nuori, selviytyjä, vanhemmat, opettajat ja koululaitos, kunnat, Eksote, TE-toimisto, Kela

13 (33) 4 Taustatoimijoiden ajatuksia 4.1 Eksoten näkökulma työllisyyspoliittiseen ohjelmatyöhön Työllisyyspoliittisen ohjelmatyön tavoitteiden toteutumisen tueksi on myös haettu ja saatu ulkopuolista hankerahoitusta. Alueellisten toimintamallien kehittäminen ja jalkauttamisen vaatimat toimenpiteet, Eksoten kehittämisohjelma 2011 2013 (EAKR) on mahdollistanut työllisyyspoliittisen ohjelmatyön 2. vaiheen koordinoinnin. Hankekauden päätyttyä Eksote voi toimia edelleen vastuutahona, mikäli suunnitelma pysyvämmästä rakenteesta toteutuu. Perhe- ja sosiaalipalvelut Työllistyminen ja työllistämisen tukitoimet kuuluvat ensisijaisesti työ- ja elinkeinohallinnon vastuulle. Eksoten eri alueilla on kuitenkin merkittävä rooli heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden toimintakyvyn parantamisessa ja työllistämisedellytysten tukemisessa. Valmisteilla olevaan sosiaalihuoltolakiuudistukseen sisältyy säännökset työelämäosallisuutta tukevasta toiminnasta. Uuteen sosiaalihuoltolakiin sisältyy myös sosiaalinen kuntoutus, jonka avulla pyritään saavuttamaan ja palauttamaan kuntouttavan henkilön kyky selviytyä arkipäivän välittömistä toiminnoista, vuorovaikutussuhteista sekä oman toimintaympäristön rooleista. Eksoten alueella on edelleen aktiivitoimenpiteiden ulkopuolella noin 1 000 henkilöä, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea yli 500 päivää. Tavoitteena on, että ohjelmakauden lopussa heitä on 700. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että hankelähtöisen työskentelyn sijaan luodaan pysyvä rakenne työelämäosallisuutta tukeville palveluille. Myös nuorten syrjäytymisen ehkäisy on kriittinen menestystekijä kuluvalle ohjelmakaudelle. Eksoten organisaatiouudistuksen yhteydessä 1.1.2014 alkaen on tarkoitus muodostaa mielenterveyskuntoutuksen ja sosiaalisen kuntoutuksen osa-alueista psykososiaalisen kuntoutuksen kokonaisuus. Työvoiman palvelukeskuksen siirtyminen puolestaan samassa yhteydessä osaksi kuntoutuksen/työelämäkuntoutuksen kokonaisuutta avaa uusia mahdollisuuksia asiakkaan kuntoutuksen ja työllistymisen polulle. Terveyspalvelut Terveyspalvelut tukevat työllisyyspoliittisen ohjelman toteutumista järjestämällä oikea-aikaisia terveyspalveluja asiakkaille. Työttömien ja maahanmuuttajien terveystarkastukset ovat lähteneet hyvin käyntiin, ja toimintaa laajennetaan jatkossa entisestään koko Eksoten alueella. Toiminnassa viranomaisten välisen yhteistyön vahvistaminen ja jo luotujen yhteistyö- ja toimintamallien hiominen paremmaksi potilaiden palveluihin ohjautuvuuden helpottamiseksi on erittäin tärkeää. Asiakkaiden hoito- ja kuntoutusprosessien on oltava selkeitä ja oikea-aikaisia, jotta hiljattain työttömäksi joutuneille, työterveyshuollon palveluista pudonneille, ja pidempään työttömänä olleille järjestyy mahdollisimman oikea-aikainen arviointi työkyvystä ja koulutus- ja kuntoutusmahdollisuuksista esimerkiksi kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmiä apuna käyttäen. Lääkäri- ja terveydenhoitajaresurssien saatavuus on turvattava. Moniammatillisena yhteistyönä terveyspalvelut haluavat tukea asiakaslähtöisiä prosesseja muun muassa järjestämällä erilaisia toimintamalleja liikkuvien palvelujen muodossa (esimerkiksi Mallu-auto), jolloin palvelujen saatavuutta voidaan parantaa koko Eksoten alueella.

14 (33) Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on Eksoten ja Etelä-Karjalan kuntien yhteisen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintasuunnitelman 2012 2015 yksi keskeinen painopistealue. Eksoten hyvinvointiryhmissä ja kuntien hyvinvoinnin yhteistyöryhmissä etsitään keinoja nuorten hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistämiseksi sekä koulutukseen ja työelämään sijoittumisen edistämiseksi. Kolmannen sektorin yhteistyön merkitys tulee hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä korostumaan tulevaisuudessa entisestään. Terveyspalvelut tukevat myös työttömän hyvinvointia järjestämällä asiakkaille elämänhallintaa tukevaa ryhmätoimintaa kuten Arkeen Voimaa -ryhmiä. Niissä asiakasta motivoidaan oman terveyden edistämiseen sekä vahvistetaan elämänhallintataitoja ja sosiaalista verkostoitumista ryhmän tukemana. Vammaiset ja pitkäaikaissairaat työttömät Etelä-Karjalassa 01-04/2013 1100 1090 1080 1070 1060 1050 1040 1030 1088 1081 1071 1053 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Kaavio 2. Vammaiset ja pitkäaikaissairaat työttömät Etelä-Karjalassa (Lähde TEM, Työnvälitystilasto) Mielenterveys- ja päihdepalvelut Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden maailmasta katsottuna suhde työelämään peilautuu neljän eri osa-alueen kautta: 1. Asiakkaan haasteena voi olla työelämän valmiuksien luominen tai vanhentuneiden valmiuksien päivittäminen. 2. Heillä, joilla on työpaikka, voi työhön paluu edellyttää joko työn sisällön tai työajan kannalta porrastettua, voimavarojen mukaista etenemistä. 3. Työelämästä kokonaan pudonneiden paluuseen vaaditaan usein suuria joustoja sisältäviä henkilökohtaisesti räätälöityjä palveluja. 4. Suuri osa pitkäaikaispsykiatrisista asiakkaista tarvitsee työtoimintaa elämänsä rakenteiden ja valmiuksien ylläpitämiseen. Työllisyyspoliittisen ohjelmatyön avulla eri toimijat ja palvelujen tarvitsijat löytävät toisensa paremmin. Kokonaisuuden hallinta varmistaa myös palvelujen kehittymisen asiakkaiden tarpeista.

15 (33) 4.2 Ohjelmatyön tavoitteet Lappeenrannan kaupungin näkökulmasta Työllisyyden hoitoon liittyvät toimenpiteet ovat olleet painopisteenä päättyneen valtuustokauden strategiassa. On selvää, että työllisyyden hoitoon kiinnitetään huomiota myös uuden strategian valmistelussa. Menneen valtuustokauden sekä eletyn typo-ohjelmakauden aikana on Lappeenrannan seutukunnan elinkeinorakenteessa tapahtunut paljon. Nämä muutokset eivät ole kaikki olleet myönteisiä: Teollisuudesta ja pk-sektorilta on menetetty satoja työpaikkoja. Julkisen sektorin rahoitusvaje on merkinnyt työpaikkojen vähenemistä myös julkiselta sektorilta. Toisaalta työpaikkoja on syntynyt varsinkin palvelualoille. Työllisyyspolitiikan onnistuminen edellyttää verkostoitumista, uudenlaisia palvelumalleja ja rohkeaa asiakassegmenttien tarkastelua. Omat haasteensa työllisyyden hoitoon asettaa oletus siitä, että vastuuta pitkäaikaistyöttömien asioiden hoidosta ollaan siirtämässä aikaisempaa enemmän kunnille. Maakunnan suurimpana kaupunkina Lappeenranta on avainasemassa aktiivisen työllisyyspolitiikan toteuttamisessa. Lappeenrannan kaupungin kannalta ohjelmatyössä on huomioitava ainakin seuraavat asiakokonaisuudet. Nuorisotyöttömyyden hoito ja syrjäytymisen ehkäisy Nuoret ovat työllisyyden hoidossa avainasemassa. Nuorten polkua työelämään tulee tukea moniammatillisin keinoin ja kaikkien mahdollisten verkostojen kautta. Tämä edellyttää kaikkien tahojen aktiivista yhteistyötä koko palveluketjun ajan aina yläasteen opinto-ohjauksesta nuorten aikuisten työllisyyspalveluihin. Merkittävä rooli ohjelmakauden aikana on myös sillä, että hallitusohjelman mukainen työllisyystakuu tosiasiallisesti toteutuu. 1200 1000 800 600 400 200 0 1080 Alle 25-vuotiaat työttömät, Etelä- Karjala 01-04/2013 2013 Tammikuu 1026 1003 2013 Helmikuu 2013 Maaliskuu 868 2013 Huhtikuu Työnhakijoita laskentapäivänä Kaavio 3. Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Etelä-Karjalassa (Lähde: TEM, Työnvälitystilasto) Rakenteellinen työttömyys Rakenteellinen työttömyys Lappeenrannan seutukunnassa on ollut sitkeästi murrettavissa. Työttömyyden katkaiseminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa

16 (33) on tärkeää. Tässä kokonaisuudessa Etelä-Karjalan työllisyyspoliittisella kuntakokeilulla on olennainen merkitys. Sosiaalinen yritys ja kumppanuudet Kumppanuudet ovat olleet tärkeä osa työllisyyden hoitoa Lappeenrannan alueella. Toiminta on kuitenkin ollut hieman hajanaista, mikä on saattanut aiheuttaa päällekkäisyyttä sekä samanaikaisesti katvealueita joillakin aloilla. Strategista kumppanuutta tulee ohjelmakauden aikana selkiyttää ja vahvistaa. Lähitulevaisuudessa tulee myös selvittää konkreettiset mahdollisuudet sosiaalisen yrityksen perustamiselle. Keskittyminen aikaisempaa voimakkaammin avoimille työmarkkinoille suuntautumiseen Työllisyyden hoidon päämääränä tulee olla sijoittuminen avoimille työmarkkinoille. Tästä syystä erilaisten toimintojen ja hankkeiden laatua on pystyttävä parantamaan. Sijoittuminen avoimille työmarkkinoille esimerkiksi hankkeiden kautta on ollut tähän saakka tosiasiallisesti vähäistä. Työllisyyden hoidon keskiössä tulee aina olla todellinen työllistyminen, ei esimerkiksi ansiosidonnaiselle päivärahalle pääseminen. Myös Lappeenrannan seutukunnassa tapahtuvat merkittävät investoinnit on pystyttävä ottamaan työllisyyden hoidossa huomioon, jotta uusiin toimijoihin tulisi rekrytoiduksi nimenomaan alueen omia työnhakijoita. Valmistautuminen siihen, että vastuu pitkäaikaistyöttömien asioiden hoidosta siirtyy aikaisempaa enemmän kunnille On todennäköistä, että vastuuta pitkäaikaistyöttömien asioiden hoidosta siirretään lähitulevaisuudessa enenevässä määrin kunnille. Tälle on lähtökohtaisesti olemassa perusteet, koska kunta hyötyy viime kädessä alueensa hyvästä työllisyysasteesta. Kunnille tulee kuitenkin antaa tätä kokonaisuutta varten tarvittavat resurssit. Valtiovallan suhteen asia on näin ollen tältä osin myös tärkeä edunvalvontatehtävä. 4.3 Ohjelmatyön tavoitteet Imatran kaupungin näkökulmasta Aktiivinen työllisyys- ja sosiaalipolitiikka on oikea lähtökohta työllisyyspoliittisessa toimenpideohjelmatyössä, samoin kuin tavoitteissa näkyvä verkottumisen ja monialaisen yhteistyön kehittäminen. Työllisyyspoliittisen ohjelman tulee painottua myös työvoimanäkökulmaan sosiaalisen työllistämisen ohella. Yhteys elinkeinopoliittisiin strategioihin ja elinkeinopoliittiseen ohjelmatyöhön on tärkeää. Kaikkein tärkein asia työllisyyden edistämisessä on työpaikkojen luominen ja yrittäjyyden lisääminen alueella. Tämä, jos mikä, on maakunnallista ohjelmatyötä, seudullisuuskin on tähän liian kapea näkökulma. Työelämälähtöisyys on nostettava typo-ohjelmassa entistä näkyvämmäksi, pelkkä sen "huomiointi" ei riitä. Kuten edellä Lappeenrannan kaupungin johdannosta käy ilmi, jo nyt on syytä varautua hallitusohjelmaan kirjattuun kuntien roolin ja vastuun lisäämiseen työttömyyden hoidossa: "Kuntien rooli ja vastuu pitkäaikaistyöttömyyden aktiivisessa hoidossa korostuu. Työmarkkinatuen rahoitusuudistuksella luodaan mahdolli-

17 (33) suuksia yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pääsyyn aktivointitoimenpiteiden piiriin. Tämä toteutetaan vuoden 2015 alusta osana kuntien tehtävien arviointia ja työllisyyspolitiikan vastuunjaon tarkistusta." (Hallituksen kehysriihen linjaus 3/2013.) Imatran kaupungin kannalta ohjelmatyössä on tärkeää huomioida seuraavia tavoitteita jatkossakin: Työllisyysasteen nostaminen, pitkittyvän työttömyyden ehkäisy ja katkaisu Keskeisimmäksi tavoitteeksi on määriteltävä työllisyysasteen nostaminen. Suurin huolenaihe alueella on alhainen työllisyysaste, korkea työttömyysaste ei selitä kokonaan matalaa työllisyyttä. Ehkäisevä ote on välttämätön, ja palvelujen painopistettä on suunnattava työttömyyden varhaiseen katkaisuun (henkilön iästä riippumatta). Tärkeän ehkäisevän näkökulman lisäksi on panostettava myös korjaavaan työhön, pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuun. Imatran kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannukset ovat edelleen korkeat ja ovat nyt olleet ensimmäistä kertaa myös kasvusuunnassa. Työmarkkinatuen kustannukset kunnalle kasvavat huomattavasti, jos maksuvelvollisuus laajenee 2015 vuoden alusta koskemaan yli 300 päivää työttömänä olleiden passiivitukea. Nuorisotyöttömyyden ehkäisy ja hoito Nuorten ikäryhmä pitää olla ohjelmatyön painopisteenä. Suunta on nyt huolestuttava. Kaakkois-Suomen työllisyyskatsauksessa (2/2013) todetaan: "Nuorten työttömyys kasvaa tällä hetkellä nopeammin kuin kokonaistyöttömyys.[ ] Lisäys on suurinta Imatran, Kouvolan ja Lappeenrannan seutukunnissa." Nuorten työllisyyden hoito sisältää sekä ehkäisevän että korjaavan työn tarvetta. Nuorten virta yli 3 kk:n työttömyyteen Huhtikuu Maaliskuu Helmikuu Tammikuu Vastavalmistuneet 25-29- vuotiaat Alle 25-vuotiaat 0 10 20 30 40 50 % Kaavio 4. Nuorten virta yli 3 kuukauden työttömyyteen (01 04/2013) Kumppanuus palveluntuottajien kanssa ja eri hankkeiden tiivis yhteistyö Kumppanuus palveluntuottajien kanssa tiivistyy entisestään, ja avoimuus ja yhteistyö lisääntyvät: Palveluissa ja hankkeissa tulee määritellä entistä tarkemmin

18 (33) yhteiset tavoitteet ja noudatettavat toimintamallit, jolloin palveluntuottajien palvelut ja hankkeet ja niissä oleva asiantuntemus tulevat "elimellisesti" osaksi asiakkaiden palvelukokonaisuutta. Ostopalveluiden ja hankkeiden laadun ja vaikuttavuuden seurantaa parannetaan. Toimintojen vaikuttavuuden ja laadun parantaminen Yksilökohtaisessa työssä lisätään vaikutusten tarkempaa arviointia, vaikuttavuutta sekä aktiivitoimenpiteiden kohdentamista oikeisiin asiakasryhmiin. Tähän kuuluvat Työvoiman palvelukeskuksen ja aikuissosiaalityön asiakkuuksien tarkempi profilointi. Asiakkaita ohjataan Työvoiman palvelukeskuksen moniammatillisen avun piiriin entistä varhaisemmin, kun työllistymiseen avoimille työmarkkinoille on kuntoutuksen ja muiden tukitoimien avulla hyviä mahdollisuuksia. Asiakastyössä suurin haaste on yksilöllisten, asiakaslähtöisten työllistymispolkujen rakentuminen avoimille työmarkkinoille, koulutukseen tai yrittäjyyteen asti. Edelleen työllistymispolkujen sijaan syntyy kehiä: kulkemista toimenpiteestä toiseen ja takaisin lähtöruutuun. Vaikka aktivointiaste on kohtalaisen korkea, "lopullisia" asiakkuuksista poistumisia toteutuu liian vähän. 4.4 Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus työllisyyspoliittisen toimenpideohjelman eteenpäin viemisessä mukana Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus osallistuu työllisyyspoliittisen toimenpideohjelman toteuttamiseen ja työskentelee kiinteässä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Palvelukeskus pitää ohjelmatyötä tärkeänä osana maakunnallista työllisyyden hoitoa. Yhteistyöllä voidaan myös varmistaa se, ettei tehdä päällekkäistä työtä. Työvoiman palvelukeskus kokee erityisen tärkeäksi nuorisotyöllisyyden ja osallistuu sen parantamiseen liittyviin toimenpiteisiin tiiviisti omaa moniammatillista osaamistaan hyödyntäen. Maakuntatasoisen yhteistyön vahvistaminen on tärkeää, sillä yhteistyön lisääminen koko Kaakkois-Suomen alueella vahvistaa myös Etelä-Karjalan asemaa. Työvoiman palvelukeskuksen moniammatillinen osaaminen on kaikkien kumppaneiden käytettävissä työllisyyttä parantavassa työskentelyssä. Eri toimijoiden säännöllinen ja systemaattinen tapaaminen lisää kokonaisymmärrystä työllisyystilanteesta ja erilaisista kehittämistarpeista. Tulevaisuudessa liikkuvien palvelujen edelleenkehittäminen on selvittämisen arvoinen asia myös työllisyysnäkökulmasta. Hyvä Tellu-autokokeilu voisi saada jatkoa pysyvämpänäkin mallina. Myös lakisääteisen kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen yritystoiminnan mahdollisuuksien tarkastelu voisi parantaa työn tekemisen mahdollisuuksia. Avoimen sektorin työpaikkoja tarvitaan lisää, kuten myös sosiaalisen työllistämisen mahdollisuuksia. Rajan läheisyys, venäjäosaaminen ja venäjän kielen koulutuksen lisääminen on pidettävä jatkuvasti agendalla Kaakkois-Suomen työllisyyden vahvistamisessa. Nuorisotyöllisyyden hoidossa keskeisiksi asioiksi jo nuorisotakuustakin johtuen nousevat aikaisen (varhaisen) puuttumisen malli, elämänhallinnan kysymykset, työn perässä liikkuminen ja käytännön osaamisen vahvistaminen. Nuorisotakuu on tärkeä linjaus sille, että kaikki nuoret pääsevät peruskoulun jälkeen elämässä eteenpäin. Yhteiskunnan nuoret ansaitsevat ja tarvitsevat välittämistä ja ohjausta arkisiin asioihin ja yhdessä tekemiseen. Eri toimijoiden tulee yhdessä vastustaa

19 (33) nuorten syrjäytymistä ja päihteiden väärinkäyttöä. Nuoria tulee kuunnella ja kannustaa oman elämänsä haltuunottoon. 4.5 Ohjelmatyö työmarkkinoiden ja TE-toimiston näkökulmasta Työllisyyspoliittista toimenpideohjelmatyötä voidaan tarkastella pitkälti työmarkkinoiden toimivuuden näkökulmasta. Ohjelmatyöllä pitää luoda edellytyksiä sille, että seudun asukkailla ja yrityksillä on hyvät mahdollisuudet hyvinvointiin ja menestykseen työnteon ja yrittäjyyden avulla. Tämä voisi pitää sisällään ainakin seuraavanlaisia asioita: 1. työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon, 2. seudun työllisyysasteen nostamisen, 3. myönteisen työpaikkakehityksen vahvistamisen ja 4. työmarkkinoiden tasa-arvon ja työhyvinvoinnin edistämisen. Pitkään työttömänä olleet, Etelä- Karjala 01-04/2013 700 600 500 400 300 200 100 0 53-78 vkoa 79-104 vkoa 2-3 v. 3-4 v. 4-5 v. Yli 5 v. Kesto Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Kaavio 5. Pitkään työttömänä olleet Etelä-Karjalassa (Lähde: TEM, Työnvälitystilasto) Työllisyyspoliittisen toimenpideohjelmatyön tulee perustua tavoitteelliseen yhteistyöhön ja luottamuksellisiin suhteisiin seudun toimijoiden kesken. Valittujen linjausten ja toimenpiteiden tulee perustua tarpeeseen. Ohjelmatyössä mukana olevien asiantuntemusta tulee käyttää niin, että osataan erottaa hyvät ideat huonoista ja punnita niiden toteutettavuutta nyt ja tulevaisuudessa. Myönteisen työllisyyskehityksen aikaansaaminen edellyttää käytännön tasolle vietyä yhteistyötä elinkeino-, koulutus- ja työpolitiikan toimijoiden kesken. Kysymys on viime kädessä myös seudun kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden vahvistamisesta. Ohjelmatyö on parhaimmillaan jatkuvaa ja perustuu toimijoiden aitoon kumppanuuteen, yhteisiin arvoihin ja sitoutumiseen. Hyvän työllisyyspoliittisen toimenpideohjelman kriteereitä ovat seudun ja sen toimijoiden vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen, tietoisuus seutua laajempien yhteyksien tuomista mahdollisuuksista, selkeät tavoitteet ja konkreettinen toimintasuunnitelma, aktiivinen seuranta, tuloksista tiedottaminen sekä toimijoiden roolien ja vastuiden selkeys.

20 (33) 4.6 Kelan näkökulma työllisyyspoliittisen toimenpideohjelman tarpeellisuuteen ja tavoitteenmukaisuuteen Aidosti asiakaslähtöisten prosessien luomisessa kiinteä ja suunnitelmallinen kumppanuus- ja sidosryhmäyhteistyö on keskeisintä. Työllisyyspoliittinen toimenpideohjelmatyöskentely luo mahdollisuuksia Kelan mukanaolon lisäämiselle asiakasyhteistyössä ja -prosessissa. Asiakasnäkökulmasta Kelan keskeisiä kehittämiskohteita lähivuosina ovat muun muassa: kuntoutustoimenpiteiden kehittäminen vastaamaan asiakkaiden tarpeita eri toimijoiden osaamisen lisääminen kuntoutustarpeen tunnistamisessa kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien käytön tehostaminen ja myös tämän avulla toimenpiteiden oikea-aikaisuuden lisääminen tiedon jakaminen Kelan kuntoutuksesta terveydenhuollolle kuntoutustarpeen arvioiden tekemistä ja lausuntojen laadintaa varten helppokäyttöisen ja vaivattoman yhteistyö- ja neuvontamallin luominen teknologian ja järjestelmien hyödyntäminen kumppanuusyhteistyössä tietosuojakysymykset huomioiden. Kelan asiakkuudenhallintahankkeen myötä kehitettävä asiakasryhmittely ja palvelumallin muutokset tulevat jatkossa tukemaan asiakkaiden ohjaamista Kelalta moniammatillisen kumppanuusyhteistyön piiriin nykyistä palvelumallia paremmin. Työllisyyspoliittisessa toimenpideohjelmassa tulee tulevaisuudessa roolittaa nykyistä tarkemmin kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän rooli suhteessa Työvoiman palvelukeskuksen rooliin ja selkeyttää se, miten asiakasohjaus eri toimijatahoilta hoidetaan. Kun sidosryhmä- ja kumppanuusyhteistyölle on luotu toimiva malli, asiakkaan ei tarvitse huolehtia siirtymistä toisen toimijan palveluprosessin piiriin. Asiakkaan näkökulmasta asia hoituu yhtenä kokonaisuutena riippumatta siitä, onko osaprosessista vastuussa Kela, sosiaalitoimi, terveydenhuolto vai TE-palvelut. 5 Hyvät mallit Seuraavana nostetaan esiin muutamia monistettavissa olevia hyviä malleja. Hyvä malli: Etsivän nuorisotyön ja TE-toimiston nuorten palvelujen yhteistyö Kun Etsivä tavoittaa kadoksissa olevan nuoren, hän voi ottaa yhteyttä välittömästi TE-toimiston nuorten palveluihin (päivystys). Toimintamallin tarkoituksena on, että asiakasprosessi nuoren kanssa käynnistyy heti. Kyseessä on suoran toiminnan malli, jossa etsivä kerää taustatietoja nuoren tilanteesta tarpeen mukaan. Kun nuori saadaan kiinni ja hän on valmis lähtemään mukaan asioidensa eteenpäin viemiseen, pitäisi myös viranomaisten tehdä parhaansa ja tarttua hetkeen.

21 (33) Hyvä malli: Lasten ja nuorten talo Eksoten tuleva Lasten ja nuorten talo (sekä tulevaisuudessa myös Aikuisten talo ja Ikäkeskus) tarjoaa mahdollisuuden moniammatilliseen yhteistyöhön. Moniammatillisuus on vahvasti esillä (ja mallina) nykyisin esimerkiksi Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen toiminnassa. Hyvä malli: Henkilökohtainen neuvoja Erityisen tuen tarpeessa oleville asiakkaille on nimetty henkilökohtainen neuvoja, jolla kokonaisuus on hallussa ja joka jakaa asiakkaalle tarpeellista tietoa. Edellyttää toimiakseen moniammatillisuutta, työskentelytapojen muutosta ja työtehtävien tarkennusta asiakasmäärien osalta. Hyvä malli: Yhteistyötapaamiset osana työjärjestystä Hyvänä mallina on keskusteleva ja kuulumisia vaihtava tapaaminen, jolla vahvistetaan yhteistyötä. Esimerkiksi Nuorisopsykiatrian ja TYP:in keskustelutapaamiset toimivat vuosikellon mukaisesti. Tapaamiset toteutuvat nuorisopsykiatrian klinikkakokousten aikaan. Vastaavanalainen toiminta on luonnollisesti tarpeen myös muiden toimijoiden kanssa. Toimijat tavoitetaan helposti, kun tapaaminen on sovittu osaksi työjärjestystä. Hyvä malli: Arkipäiväistetty kanssakäyminen Esimerkiksi Kelan ja Kehitysvammapoliklinikan välillä on tehty onnistunutta moniammatillista yhteistyötä, josta mallia jaettavaksi muillekin. Toiminta on pitkäkestoista ja tavoitteellista, koko perheen huomioivaa. Hyvä malli: Maahanmuuttajien sivut Eksoten kotisivuilla Uusilla kotisivuilla www.eksote.fi esitellään kattavasti maahanmuuttajille tarpeellista tietoa. Siellä on myös tietopaketteja usealla kielellä. Sivujen tiedoista hyötyvät myös ne, jotka eivät ole viranomaisasiakkuudessa. Suunnitellaan muillekin erityisryhmille tietopaketteja esim. tätä varten haettavassa hankkeessa. Hyvä malli: Maahanmuuttajien yhteiskunnalliset luennot Maahanmuuttajille on tarjottu yhteiskunnallisia luentoja useampien vuosien ajan. Luennoilla jaetaan tietoa eri-ikäisille maahanmuuttajille suomalaisesta yhteiskunnasta ja luentomallia voitaneen muovata sopivaksi myös muille erityisryhmille. 6 Asiakaskuvaukset Työllisyyspoliittisen toimenpideohjelmatyöskentelyn yhteydessä asiakkaan odotuksilla ja kokemuksilla on merkitystä. Seuraavassa kuvataan kolme esimerkkiä, jotka kukin osaltaan nostavat pohdittavaksi yhteiskunnallisia asioita. 6.1 Asiakaskuvaus 1. Neiti S. Neiti S. on aikoinaan suorittanut peruskoulun ja opiskellut sen jälkeen ammatillisessa koulutuksessa, joka kuitenkin keskeytyi. Keskeyttämisen syytä neiti S. ei osaa kertoa; syynä lienee neiti S:n yleinen tunne siitä, ettei hän tiennyt, mitä ha-

22 (33) luaa, eikä opiskelu alalle kiinnostanut. Kukaan ei äitiä ja siskoa lukuun ottamatta ollut huolissaan, joten neiti S. päätti jäädä vain oleilemaan. Nyt useamman vuoden oleilun jälkeen opintojen keskeyttäminen harmittaa. Elämässä on tapahtunut erilaisia asioita vuosien aikana, jolloin neiti S. on oikeastaan vain ajelehtinut eteenpäin. Työvoiman palvelukeskuksen asiakkuus on neidille tuttua, mutta sieltä saatu apu ei tuonut ratkaisua tilanteeseen. Neiti S. kokee, etteivät esimerkiksi läheisten neuvot ja kannustaminen vaikuta motivoivasti, jos itse pitää niitä turhina asioihin puuttumisena. Rahastakaan ei ole tarvinnut huolehtia, sillä toimeentulotukea on aina saanut. Neiti S. kokee, että hän on tällöinkin voinut vain olla. Muutos parempaan tapahtui, kun sosiaalitoimen edustaja vinkkasi neidistä etsivällä. Etsivän työn avulla neiti S. on saanut tukea ja kannustusta asioidensa selvittelyyn. Etsivän kanssa yhdessä toimiminen, kuten viranomaiskäynnit ja harrastuksiin kannustaminen, ovat tukeneet neiti S:n motivoitunutta suhtautumista tulevaisuuteen ja halukkuutta tarttua viimein tositoimiin. Neiti S. on huomannut, että viranomaiset haluavat auttaa. Pientä takapakkia on silti tullut: nuorisotakuun edellyttämä aikataulu TEtoimiston ajanvaraukselle pääsystä ei ole toteutunut toivotulla tavalla, eikä neiti S. myöskään päässyt hakemaansa työhallinnon koulutukseen. Hän haluaisi hetimiten päästä johonkin toimenpiteeseen/palveluun, kun on itse vihdoin herännyt oman elämänsä suunnitteluun. Neiti S. on kiinnostunut myyntityöstä ja toivoo saavansa alaan liittyvää koulutusta ja työpaikan. Neiti S. on velvoitettu hakemaan yhteishaussa, joskaan kouluttautuminen häntä itseään nuorempien seurassa ei kiinnosta. Sen sijaan aikuiskoulutus voisi olla yksi mielenkiintoinen mahdollisuus (myynti- tai sisustusala). Neiti S. on nyt innostunut ja katsoo valoisasti tulevaisuuteensa, koska kokee saavansa tukea suunnitelmilleen etenkin etsivältä. Suunnitteilla on yhteishaun lisäksi hakeutuminen työkokeiluun esimerkiksi sisustusliikkeeseen. Lisäksi Nuorten Taidepaja voisi tuoda arkeen sisältöä ja rytmiä. Neiti S. kokee saaneensa viranomaisilta hyvää palvelua ja sähköinen asiointi on hyvä vaihtoehto. Tärkeintä on, että viranomainen oikeasti kuuntelee nuorta ja on kiinnostunut tämän asiasta. Toisinaan viranomaisella, yhteiskunnalla ja asiakkaalla voi olla erilaiset odotukset tulevasta: tällöin olisi löydettävä kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Kommentti: Oikea-aikainen ohjaaminen ja tilanteeseen tarttuminen on tärkeää. Sähköisen asioinnin ohella on aina oltava mahdollisuus tavata kasvokkain, läsnäolo ja ajan antaminen voivat tarjota asiakkaalle uuden suunnan. Kuka on missäkin tilanteessa oikea tuenantaja? 6.2 Asiakaskuvaus 2. Rouva X. Rouva X. on naimisissa suomalaisen miehen kanssa. Pariskunta on muuttanut Venäjältä Suomeen kuusi vuotta sitten. Rouva X. on kotiutunut Suomeen, eikä suunnitelmissa ole muuttoa takaisin Venäjälle. Rouvalla on kaksi ammattia: sairaanhoitaja (toiminut hoitajana 15 vuotta) ja psykologi. Hän opiskelee parhaillaan psykologian opettajaksi Moskovassa. Rouva X:n

23 (33) toiveissa on työllistyä unelma-alalle psykologian pariin, ja hän onkin selvitellyt opiskelumahdollisuuksia ja yrittäjyyttä. Rouva X. kokee, että hänestä voisi olla apua ja hyötyä esimerkiksi sosiaalityössä tai koulumaailmassa. Nykyisin rouva X. toimii sosiaalialalla, joskin työ ei ole vakituista ja työmäärä vaihtelee. Hän ei varsinaisesti etsinyt nykyistä työtään, vaan työpaikka löysi hänet: naapuriavulla asiat etenivät työhön asti. Epäsäännöllisen/ennustamattoman työnsä vuoksi rouva X:n on vaikea suunnitella tulevaisuutta niin hyvin, kuin hän itse toivoisi. Asiointiapua hän kokee saaneensa esimerkiksi Kelalta ja edelleen tarvittaessa maahanmuuttopalveluista, vaikka kotoutumisaika onkin jo ohi ja asiakkuus virallisesti päättynyt. Suomeen tullessaan rouva X. pääsi Aktivan kielikoulutukseen vuodeksi (suoritti peruskurssin ja jatkokurssit) ja melkein heti sen jälkeen ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen. Rouva X. kokee saaneensa hyvää kielikoulutusta, ja hän on voinut harjoitella kieltä erilaisissa työharjoittelupaikoissa (kauppa, koulu ja sosiaalipalveluja tuottava yritys). Kotona miehen kanssa puhutaan kuitenkin venäjää. Aktiivinen olemus ja rohkeus puhua kieltä näyttäytyvät rouva X:n persoonassa vahvana: hän on aktiivinen kotoutuja ja vetänyt muun muassa kerhoa maahanmuuttajille. Suomeen tullessaan maahanmuuttajalla voi olla uudesta maasta suuria toiveita, maahan tullaan vaaleanpunaiset silmälasit silmillä. Jossain vaiheessa arki ja todellisuus iskevät. Ristiriitaisesti kylläkin, vanhassa kotimaassa käydessä moni kaipaa Suomea, sen puhdasta luontoa ja rauhaa. Maahanmuuttopalveluista saa tukea, jota tarvitaan usein koko perheelle. Perheen eri-ikäisille lapsille tulisi olla aktiivista tekemistä koulun jälkeen. Rouva X. pohtii, kuka kehittäisi maahanmuuttajanuorille esimerkiksi keskustelukerhoja sekä muuta ryhmä- ja harrastustoimintaa? Mistä saisi tietoa mahdollisesta toiminnasta ja toimintaan osallistumisesta? Kommentti: Kielikoulutuksen määrää tulee lisätä, sillä nyt hakijoita on moninkertaisesti enemmän kuin sisäänotettavia. Kieltä tulee päästä oppimaan mahdollisimman pian maahantulon jälkeen, ja etenkin nuorten kohdalla kieliopinnoilla(kin) on syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus. 6.3 Asiakaskuvaus 3. Rouva N. Rouva N. on ollut miehensä kanssa yhdessä parisenkymmentä vuotta, ja heillä on teini-ikäinen poika. Miehellä on Asperger ja pojalla koulunkäyntiin liittyviä terveydellisiä ongelmia. Sairaus vaikuttaa perheen arkeen suuresti ja vaikeuttaa arkipäivän toimintoja ja sosiaalista kanssakäymistä. Rouva N. toimii perheensä kokopäiväisenä apuna. Hakemus miehen omaishoitajuudesta on vireillä. Miehelle on haettu työkyvyttömyyseläkettä, jota ei ole myönnetty, vaikka mies useiden lääkäreiden mukaan ei ole työkuntoinen tai -kykyinen. Rouva N:n mukaan viranomaiset alkavat aluksi kyllä hoitaa asioita, mutta asioiden hoito jää jostain syystä kesken. Perhe on joutunut turvautumaan toimeentulotuen lisäksi ruoka-apuun. Perheen haasteellinen tilanne on vaikuttanut myös rouva N:n terveyteen, ja hän on hakies-