Esiopetussuunnitelmaan perustuva lukuvuosisuunnitelma 2014-2015 Taipalsaaren kunta
1 / 13 Sisällysluettelo 1. OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET... 2 2. OPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN... 3 3. ARVIOINTI... 3 3.2. Oppilasarviointi... 3 3.1. Esiopetuksen järjestäjän ja työyhteisön arviointi... 4 4. OPPILASHUOLTO... 4 4.1. Monialainen oppilashuollon yhteistyö... 5 4.2. Yhteisöllinen oppilashuolto... 6 4.3. Yksilökohtainen oppilashuolto... 7 4.4. Oppilashuoltosuunnitelmat... 8 4.5. Paikallisesti päätettävät asiat... 9 2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat... 10 5. Ruokailu... 12 6. Esiopetuskuljetukset... 12 7. YHTEISTYÖ, OPETUS KOULUN ULKOPUOLELLA, TEEMAPÄIVÄT... 12 7.1 Kodin ja esiopetuksen yhteistyö toteutuu kasvatuskumppanuutena... 12 7.2 Muu yhteistyö, opetus koulun ulkopuolella, teemapäivät... 12 8. HENKILÖSTÖ... 12 9. LIITTEET... 13 9.1 Työaikasuunnitelma... 13 9.2 Lapsen esiopetussuunnitelma... 13 9.3 Esiopetusryhmän ryhmävasu... 13 9.4 Retkien ohjelmat (täydennetään lukuvuoden aikana)... 13
2 / 13 1. OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET Esiopetuksen tavoitteena on tasapainoinen lapsi, joka saa kokea tekemisen ja onnistumisen riemua; lapsen itsetunto vahvistuu, hän tiedostaa oman yksilöllisyytensä ja mahdollisuutensa kehittyä taidoissaan. Esiopetusvuosi antaa lapselle aikaa kasvaa, kehittyä ja oppia toimimaan ryhmän jäsenenä. Se antaa mahdollisuuden leikkiä, liikkua sekä hankkia taitoja, jotka helpottavat ja motivoivat häntä oppimaan uusia asioita. Esiopetuksessa keskeistä on lapsen aktiivisuus ja leikin avulla oppiminen. Esiopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään lapsen mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä oppimisympäristöön. Osallisuuden kautta tuetaan sekä oppimista, hyvinvointia että vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Tärkeimmät painopistealueet lukuvuoden esiopetuksen toteuttamisessa: - Kasvattajien oppimiskäsitys: o lapsi on aktiivinen oppija jolla on oma yksilöllinen tapansa hankkia tietoa ja oppia o lapsen omat tiedot, taidot ja kokemukse luovat oppimisen perustan o lapsella on mahdollisuus sekä omaehtoiseen että ohjattuun toimintaan o lapsella tulee olla mahdollisuus myös lepoon - Oppimisympäristö palvelee lapsen oppimista: o oppimisympäristö pitää sisällään rakennetut tilat, välineet ja materiaalit, lähiympäristön, lapsiryhmän ihmissuhteet ja ilmapiirin o keskeistä on lapsen ja aikuisen välinen sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus o oppimisympäristö ohjaa lapsen uteliaisuutta, mielenkiintoa ja oppimismotivaatiota sekä tukee lapsen aktiivisuutta ja itseohjautuvuutta o oppimisympäristö tukee lapsen kasvua, oppimista ja oman toiminnan arviointia oppimisympäristö tarjoaa lapselle tilaisuuksia leikkiin, liikkumiseen, tutkimiseen ja omaan rauhaan o kieliympäristö on virikkeinen ja siinä pystytään tukemaan lapsen kielellistä kehitystä - Kasvattajien työtavat ja toiminta tukee lapsen oppimista sekä ohjaa lasta tiedostamaan oma oppimisensa ja havaitsemaan, että hän voi itse vaikuttaa onnistumiseensa oppimisessa: o toiminta perustuu leikinomaiseen, lapsen kehitystasosta lähtevään toimintaan, joka edistää myös kielellistä kehitystä sekä valmiuksia uusien asioiden oppimiseen. o toiminta on konkreettista kokeilemista, tutkimista, aktiivista osallistumista sekä muuta tiedon hankintaa ja ongelmien ratkaisemista vuorovaikutuksessa aikuisten ja vertaisryhmän kanssa. o Oppimisprosessi on tärkeämpää kuin sisällöt. Oppisisältöjen ja monipuolisten työtapojen kautta lapsi laajentaa maailmankuvaansa ja oppii itsestään oppijana. o Lasta kuunnellaan ja hän osallistuu toiminnan suunnitteluun. Lasta kiinnostava teema tai aihe jäsentää toiminnan suunnittelua ja lisää lapsen motivaatiota oppimiseen. Lapsen omien tutkimusten pohjalta voi kehkeytyä projekti joka kytkeytyy lapsen elinympäristöön läheisesti. Kasvattaja vastaa kokonaisuuksien toteuttamisesta eri sisältöalueet huomioiden. Toimintaa
3 / 13 dokumentoidaan. Lapsi ja lapsiryhmä saavat toiminnan aikana palautetta omasta toiminnastaan ja oppimisestaan. 2. OPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Esiopetuksesta vastaa pedagogisesti koulutettu henkilökunta ja sen sisältöä ohjaa Taipalsaaren esiopetussuunnitelma ( 2011), joka pohjautuu valtakunnallisiin esiopetuksen perusteisiin v. 2010. Esiopetusta järjestetään 2014-2015 Saimaanharjulla päiväkoti Metsäpolussa, Kirkonkylällä päiväkoti Omenatarhassa ja Vehkataipaleella päiväkoti Tiitiäisessä. Esiopetus on perusopetuslain mukaista toimintaa ja se noudattaa koulujen toimintapäiviä, lukuun ottamatta lauantaiksi sovittuja ja kesäkuun puolella olevia koulupäiviä. Päivittäin esiopetusta annetaan neljä tuntia klo 9.00 13.00. Esiopetuspaikan valinnassa on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon lapsen tuleva koulu. Esiopetuksen järjestämisen tavoitteena on rakentaa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus esiopetuksesta perusopetukseen. Esiopetuksen lisäksi päivähoitoa tarvitsevien lapsien päivähoito toteutetaan samassa ryhmässä. Esiopetus ja päivähoitopalvelujen piirissä olevien lasten päivä rakentuu luontevaksi kokonaisuudeksi, jossa otetaan huomioon niin esiopetuksen kuin varhaiskasvatuksen tavoitteet. Esiopetukseen osallistumisesta annetaan keväällä osallistumistodistus. 3. ARVIOINTI Lukuvuonna 2014 2015 toiminnan arviointia kehitetään yhteistyön, johtajuuden ja koko sisällöllisen ohjausjärjestelmän välineenä esiopetusryhmissä. Arviointia toteutetaan monella tasolla ja siihen osallistuvat opettajat, koko työyhteisö, lapset ja lasten vanhemmat. Arviointi ohjaa toimintaa asetettujen tavoitteiden suuntaan, tukee lapsen kasvua ja oppimista sekä toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Esiopetuksessa asetamme tavoitteita etupäässä kasvattajille ja kasvatuskumppanuuden toteuttamiselle. Arvioinnin tavoitteena on kannustaa ja rohkaista lasta uskomaan omiin kykyihinsä/taitoihin ja vahvistaa lapsen itsetuntemusta. Kasvattajat tekevät kauden alussa tiimisopimukset ohjaamaan esiopetusryhmien toimintaa. Niissä sovitaan keskeisistä toimintaa määrittävistä toimintatavoista ja periaatteista ja lapsihavainnoinnin toteuttamisesta. 3.1. Oppilasarviointi Oppilasarvioinnissa huomioidaan lapsen ja vanhempien näkemykset toiminnan laadusta. Vanhemmat osallistuvat lapsen esiopetussuunnitelman laatimiseen ja siihen liittyviin arviointikeskusteluihin. Arviointia toteutetaan koko lukuvuoden aikana yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa. Työvälineinä käytetään lapsen esiopetussuunnitelmaa ja ryhmän varhaiskasvatussuunnitelmaa. Lapsen itsearviointi kehittää metakognitiivisia taitoja Lapsen edellytyksiä itsearviointiin kehitetään esiopetusvuoden aikana keskustelemalla lapsen kanssa, tekemällä kysymyksiä ja kiinnittämällä lapsen huomio hänen omaan toimintaansa systemaattisesti ja johdonmukaisesti. Kevään arviointikeskustelussa lapsi arvioi itseään Taitojen kukka väritystehtävän ja kasvunkansion avulla. Arviointikeskustelu on kasvatuksellinen vuorovaikutustilanne, jossa lapsella on mahdollisuus osallistua omaa oppimistaan koskevaan arviointiin.
4 / 13 Lapsen kehittymisen ja oppimisen seuranta/arviointi Lapsen kehityksen ja oppimisen arvioinnin pohjana on lapsihavainnointi, jonka käytännöistä ja tavoista sovitaan tiimisopimuksessa. Keskeisiä kasvattajan havainnoinnin kohteita ovat lapsen tarpeet, mielenkiinnonkohteet, kehitystaso, lähikehityksen vyöhyke ja yksilöllinen tapa toimia/ oppia. Havainnoinnin tukena käytetään seuraavia arviointimenetelmiä: Mavalka (matemaattisten valmiuksien kartoitus), Boehmin peruskäsitetesti ja Kummi 3 (lukemisvalmiuksien arviointi). Lapsen kasvun ja kehityksen seurannan välineenä käytetään myös kasvunkansiota ja esiopetussuunnitelmaa. Kasvunkansioon kerätään valokuvia, piirustuksia, askarteluja, tarinoita, sanontoja ym. lapsen arjesta kertovaa materiaalia. Jokainen ryhmän työntekijä osallistuu lapsen toiminnan dokumentointiin. Lapsi saa kasvunkansionsa kotiin esiopetusvuoden päättyessä. Erityislastentarhanopettaja esiopetusryhmissä Varhaiskasvatuksen kiertävä erityislastentarhanopettaja tekee tiivistä yhteistyötä esiopetusryhmien kanssa yhtenä päivänä viikossa. Erityislastentarhanopettaja osallistuu esiopetuksen alkaessa lasten oppimisvalmiuksia kartoittavien tehtävien tekemiseen ja esiopetusryhmän toiminnan suunnitteluun. Erityisopetuksen toimintamuotoja esiopetusryhmissä ovat pienryhmätoiminta, yksilöllisiä tehtäviä sekä tarvittaessa yksilöohjausta resurssien mukaan. Saimaanharjulla esiopetusryhmissä työskentelee lisäksi yhtenäiskoulun laaja-alainen erityisopettaja 3 tuntia/ vko. 3.2 Esiopetuksen järjestäjän ja työyhteisön arviointi Yksittäisen lapsen ja lapsiryhmän kannalta merkittävin arvioinnin kohde on ryhmäkohtainen esiopetus/ varhaiskasvatussuunnitelma (Ryhmävasu), jossa huomioidaan esiopetusryhmässä olevien lasten esiopetussuunnitelmista nousevat tarpeet ja kiinnostuksen kohteet sekä lisäksi päivittäisen havainnoinnin pohjalta nousevat ajankohtaiset asiat. Ryhmävasussa nämä muunnetaan kasvattajien toimintaa ohjaaviksi toimintaperiaatteiksi. Suunnitelmien toteutumista arvioidaan, ja niitä tarkennetaan jatkuvan arvioinnin periaatteella viikoittaisissa kasvattajien tiimikokouksissa. Toimintaympäristön laatua arvioidaan ja kehitetään arviointiin perustuen käyttäen apuna oppimisympäristön arviointilomaketta. Lapsihavainnoinnin ja ryhmävasujen arvioinnin kautta on mahdollista suunnata kasvattajien toimintaa palvelemaan mahdollisimman hyvin lasten esiopetuksen tarpeita ja kiinnostuksen kohteita. Tiimisopimukset ja ryhmävasut toimivat samalla sekä kasvattajien ammatillisen kehittymisen välineinä että pedagogisen johtamisen työvälineinä. Kokoavampaa arviointia tehdään ryhmävasujen osalta toimintakauden lopulla. Arviointi toteutetaan samanaikaisesti ja samoilla työvälineillä varhaiskasvatussuunnitelman arvioinnin kanssa. 4. OPPILASHUOLTO Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitteistön sijasta esiopetuksen opiskeluhuollosta nimitystä oppilashuolto, opiskelijasta käsitettä lapsi ja oppilaitoksesta nimitystä esiopetus. Koulutuksen järjestäjään viitataan käsitteellä opetuksen järjestäjä. Lasten kehitysympäristön ja esiopetuksen toimintaympäristön muuttuessa oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa esiopetuksen perustoimintaa. Oppilashuolto liittyy läheisesti esiopetuksen tehtävään edistää lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytyksiä. Oppilashuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus.
5 / 13 Lapsella on oikeus saada maksutta sellainen oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa esiopetusyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko esiopetusyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi oppilailla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Esiopetuksen oppilashuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa. Tässä luvussa määrätään oppilashuollon keskeisistä periaatteista, opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista sekä paikallisen opetussuunnitelman ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laatimisesta. Esiopetuksen toteuttamiseen kuuluvasta oppimisen ja koulunkäynnin tuesta määrätään perusteiden luvussa 4. 4.1. Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon oppilaan ikä ja edellytykset. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös muiden toimijoiden kanssa. Esiopetusyhteisön tai oppilaiden hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Esiopetuksen oppilashuolto on kaikkien esiopetusyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu esiopetusyhteisön hyvinvoinnista on esiopetuksen henkilökunnalla. Oppilashuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä terveydenhuollon palvelut. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yksilöön, yhteisöön kuin yhteistyöhön. Palveluja tarjotaan oppilaille ja huoltajille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa. Lapsen huoltajalle annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja. Oppilaan ja huoltajan osallisuus oppilashuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisää oppilashuollon tuntemusta ja edesauttaa palveluihin hakeutumista. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa. Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Eri koulutusasteiden vuorovaikutus on tärkeää pohdittaessa oppilashuollon toimintaa kokonaisuutena. Yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa oppilaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Oppilashuollon monialaisen yhteistyön rakenteita, muotoja ja toimintatapoja kehitetään esiopetusyhteisössä ja eri yhteistyötahojen kanssa. Kehittämistyö edellyttää oppilashuollon suunnitelmallista arviointia. Oppilashuoltoryhmät Opetuksen järjestäjä asettaa oppilashuollon ohjausryhmän ja koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät. Yksittäistä oppilasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki oppilashuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi kouluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kun käsiteltävä asia edellyttää.
6 / 13 Oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Sille asetetut tehtävät voi hoitaa myös muu tehtävään soveltuva ryhmä. Ohjausryhmä voi olla kahden tai useamman opetuksen järjestäjän yhteinen. Sama ryhmä voi olla myös useamman opetuksen järjestäjän yhteinen. Sama ryhmä voi olla useamman koulutusmuodon kuten esi-ja perusopetuksen yhteinen. Yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa esiopetuksen oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Jos esiopetus järjestetään koulun yhteydessä voi koulukohtainen oppilashuoltoryhmä toimia myös esiopetuksen oppilashuoltoryhmänä. Ryhmää johtaa opetuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Opetuksen järjestäjä ja oppilashuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdessä ryhmän kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen lapsen tai lapsuryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se esiopetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai lapsen läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää oppilaan tai huoltajan suostumusta. 4.2. Yhteisöllinen oppilashuolto Oppilashuolto on tärkeä osa esiopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään esiopetusyhteisön ja ryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä varhaiskasvatuksen, neuvolan sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Lasten ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Yhteisöllinen oppilashuolto luo esiopetuksessa edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintavat edesauttavat myös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä. Lapsella on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Koulun järjestyssäännöt lisäävät kouluyhteisön turvallisuutta, viihtyisyyttä ja sisäistä järjestystä. Opetuksen järjestäjä laatii suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa. Opettaja, päiväkodinjohtaja tai rehtori ilmoittaa koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseen osallistuneiden huoltajille. Esiopetusrakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Esiopetus- ja kouluyhteisöllä on yhtenäiset toimintatavat eri oppimisympäristöissä tapahtuvaa opetusta ja välitunteja varten. Esiopetusympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä esiopetusyhteisön hyvinvointia edistetään ja seurataan jatkuvasti. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös esiopetuskuljetuksia, tapaturmien ennaltaehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat.
7 / 13 4.3. Yksilökohtainen oppilashuolto Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan lapselle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, jotka järjestetään terveydenhuoltolain mukaisina ikäryhmälle suunnattuina neuvolapalveluina oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Lasten yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että esiopetuksen arjessa. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina huoltajan suostumukseen. Huoltajan osallisuutta tuetaan ja mielipiteitä kuullaan lapsen yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisessa. Lapsen osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja edellytystensä mukaisesti. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Oppilashuoltotyö järjestetään niin, että lapsi voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Työssä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksi Asian käsittely myös yksittäisen lapsen tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano perustuu huoltajan suostumukseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta. Yksittäistä lasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat: yksittäisen lapsen nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa asian aihe ja vireille panija oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä oppilasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Opetuksen järjestäjä vastaa
8 / 13 henkilötietojen käsittelystä ja ylläpitää edellä mainittua rekisteriä. Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä oppilasta taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä. Terveydenhuollon henkilöstö ja psykologit kirjaavat yksilökohtaisen oppilashuoltotyön säädetysti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Vastaavasti oppilashuollon kuraattorit kirjaavat asiakastiedot kuraattorin asiakaskertomukseen. Lapsen yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi heillä on oikeus saada ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle, päiväkodinjohtajalle ja opetuksen järjestäjälle lapsen opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen turvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan oppilaan tai huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Jos lapsi siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän opetukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydettävä lapsen huoltajan suostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta. Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan salassapidon estämättä viipymättä toiselle esi- ja tai perusopetuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden esi- tai opetuksen järjestäjän pyynnöstä. 4.4. Oppilashuoltosuunnitelmat Esiopetuksen opetussuunnitelma tulee oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Valmistelutyössä tehdään yhteistyötä huoltajien ja tarvittaessa myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Paikallisella tasolla oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta, jotka yhdessä ohjaavat oppilashuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmat valmistellaan monialaisessa yhteistyössä. Suunnitelmat ovat: lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon kirjataan oppilashuoltoa koskeva osuus paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta sekä koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessa paikallisen opetussuunnitelman oppilashuoltoa koskevaa osuutta sekä yksikkökohtaisia oppilashuoltosuunnitelmia. Oppilas- ja opiskeluhuoltolaissa velvoitetaan laatimaan opiskeluhuoltosuunnitelma, joka kirjataan maakuntatasolla Lastensuojelulain (417/2007) 12 :ssä tarkoitettuun maakunnalliseen lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Yhteinen suunnitelma laaditaan ja sitä päivitetään Eksoten ja sen osakaskuntien yhteisessä neuvottelukunnassa, jossa ovat osallisina edustajat kaikista kunnista. Kyseinen neuvottelukunta kokoontuu kerran lukukaudessa. Tapaamisten sisältöinä ovat mm. opiskeluhuollon toteuttaminen, arviointi sekä kehittäminen.
9 / 13 4.5. Paikallisesti päätettävät asiat Opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta Opetussuunnitelmassa kuvataan esiopetuksen oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat. Siinä määritellään opetussuunnitelman yhteys lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä yksikkökohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaavat linjaukset. Oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaaviin linjauksiin on tarkoituksenmukaista sisällyttää suunnitelmien perusrakenne ja osa suunnitelmiin sisältyvistä asioista, jolloin turvataan suunnitelmien riittävä yhdenmukaisuus kaikissa kouluissa. Yhteisiä osuuksia täsmennetään ja täydennetään yksikkökohtaisesti. Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä esiopetuksen henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Oppilashuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman esiopetusyksikön yhteinen. Suunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa sovitaan menettelytavoista, joilla koulun henkilöstö, lapset ja huoltajat sekä tarvittavilta osin yhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan. Samalla sovitaan suunnitelmasta tiedottamisesta edellä mainituille. Yksikkökohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään seuraavat asiat: 1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Oppilashuoltosuunnitelmassa esitetään arvio esiopetusyksikön oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien oppilashuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan sen mukaisena, mitä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa. Arviota voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa. Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta tukee esiopetuksen käytettävissä olevien resurssien kohdentamista yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön sekä oppilashuollon yhteistyöhön. Arviossa otetaan huomioon oppilashuollon seurannassa, kehittämisessä ja toteuttamisessa vaadittava opetushenkilöstön ja oppilashuollon palveluiden asiantuntijoiden työpanos. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja -ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä esiopetuksessa. Arvion valmistelussa otetaan huomioon myös lapsilta ja huoltajilta sekä esiopetuksen ja oppilashuoltohenkilöstöltä saatava tieto. Oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään arvio koulun käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista, joita ovat ikäryhmälle tarkoitetut kouluterveydenhuolto- sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan
10 / 13 oppilashuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö sekä oppilashuollon palveluiden kohdentaminen yksittäisiin lapsiin, yhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan. 2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee yhteisöllisen oppilashuollon järjestäminen ja sen toimintatavat esiopetusyhteisön ja -ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yksikkökohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt, yhteistyö muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa sekä erityisesti esiopetuksen siirtymävaiheissa yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus, esiopetuksen kuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet, suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa. Seuraavassa määritellään kahden viimeksi mainitun suunnitelman tarkempi sisältö: a. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Siinä otetaan huomioon sekä oppilaiden keskinäiset että oppilaiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet esiopetuksessa. Suunnitelmassa kuvataan: kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla, yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta, yhteistyö huoltajien kanssa, yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille sekä suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi. b. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Oppilashuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan: kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa,
11 / 13 johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa, sisäisen ja ulkoisen sekä esiopetuksen ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet, psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille, toimintavalmiuksien harjoittelu sekä suunnitelman arviointi ja päivittäminen. 3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yksilökohtaisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen toteuttamiseksi. Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan lapsen sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen esiopetuksessa yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä esiopetuksen oppilashuollon tuki lapsen elämäntilanteesta johtuvissa vaikeuksissa kuten perhe- ja lähisuhdeväkivalta tai päihde- ja mielenterveysongelmat, asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettely-tavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä, oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys sekä yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten perheneuvola, lastensuojelu ja erikoissairaanhoito. 4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen lasten ja heidän huoltajiensa kanssa Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä lasten ja huoltajien kanssa. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan esiopetuksen oppilashuollon toimintatavat lasten ja huoltajien osallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiksi. Suunnitelmassa kuvataan lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen huoltajille ja yhteistyötahoille. 5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Opetuksen järjestäjä seuraa koulun oppilashuoltosuunnitelman toteutumista. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Näitä ovat seurannasta vastuussa oleva taho esiopetuksessa, seurattavat asiat ja käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi sekä seurannan aikataulu. Lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja hyödyntäminen esiopetuksen oppilashuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa koskevaa tehtävää. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja
12 / 13 sosiaali- ja terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta. 5. Ruokailu Ruokailu on järjestetty koulujen yhteydessä. 6. Esiopetuskuljetukset Esiopetuksessa olevien esiopetusmatkat järjestetään perusopetuslain 32 mukaan. Tällöin matka lähiesiopetuspaikkaan tulee olla yli 3 km. Kuljetusetu ei koske lapsia, jotka ovat päivähoidonpiirissä. 7. YHTEISTYÖ, OPETUS KOULUN ULKOPUOLELLA, TEEMAPÄIVÄT 7.1 Kodin ja esiopetuksen yhteistyö toteutuu kasvatuskumppanuutena Tärkein työkalu kasvatuskumppanuuden toteuttamisessa on lapsen esiopetussuunnitelma, jonka työstämiseen vanhemmat osallistuvat konkreettisesti. Lapsen siirtyminen kotoa/ päivähoitoryhmästä esiopetukseen toteutetaan joko siirtokeskustelun/ aloituskeskustelun keinoin. Keväällä on toteutettu yleinen tutustumispäivä esiopetusryhmiin, jonka yhteydessä myös vanhemmat saavat yleistä tietoa esiopetuksen järjestämisestä. Esiopetuksen käynnistyessä vanhemmille järjestetään vanhempainilta jonka jälkeen sovitaan yksilöllisistä esiopetussuunnitelmien tekemisestä esiopettajien ja vanhempien havaintojen pohjalta. Lapsikohtaista esiopetussuunnitelmaa arvioidaan koko esiopetusvuoden aikana. Keskustelussa sovitaan suunnitelman päivittämisestä ja yhteistyön toteuttamisen keinoista perhekohtaisesti. 7.2 Muu yhteistyö, opetus koulun ulkopuolella, teemapäivät Esiopetusryhmät tekevät vuoden aikana yhteistyötä kulttuuri ja vapaa-aikatoimen kanssa lähinnä kirjasto. Esiopetusryhmät osallistuvat koulujen kanssa yhteisiin teemapäiviin. 8. HENKILÖSTÖ Saimaanharjun alue: Metsäpolun päiväkoti Linnunlaulu: Lto Sanna Kolhonen Lh Tiina Koivuranta Lh Ritva Pylkkö Ketunleivät: Lto Kirsi Rehunen Lh Maritta Martiskainen Lh Anna Herranen Kirkonkylän alue: Omenatarhan päiväkoti Pörriäiset: Lto Tiina Mikkola Lh Janne Kemiläinen Lh Marjatta Viholainen Vehkataipaleen alue: Tiitiäisen päiväkoti: Lto Anne Kiljunen ja Lh Katja Marttinen
13 / 13 9. LIITTEET 9.1 Työaikasuunnitelma 9.2 Lapsen esiopetussuunnitelma 9.3 Esiopetusryhmän ryhmävasu 9.4 Retkien ohjelmat (täydennetään lukuvuoden aikana)