TULE TYÖHÖN MITEN TUKEA TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN TERVEYTTÄ TYÖSSÄ? Irmeli Pehkonen, FT, erikoistutkija, Työterveyslaitos, Työterveyshuolto ja työikäisten terveys -tiimi
Esityksen sisältö TULE vaivoista ja sairauksista Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen? Mitkä tekijät ovat keskeisiä TULE vaivojen hallinnassa? Mistä löytyy tietoa TULE vaivojen hallintaan - ErgoSteps -hanke
Tuki- ja liikuntaelin (TULE) vaivoista ja sairauksista
KELA:n maksamista sairauspäivärahakausista kolmannesessa syynä TULE -sairaus (Lähde: Kela)
Työkyvyttömyyseläkkeet ja TULE -sairaudet Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuosittain noin 28 000 työntekijää Kolmasosalla työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä tärkein työkykyä heikentänyt sairaus kuului TULE ryhmään Työntekijäammateissa TULE-sairauksiin perustuvien eläkkeiden alkavuus oli kaksinkertaista verrattuna asiantuntijaammatteihin Suuren alkavuuden ammatteja miehillä olivat putkiasentajat, kirvesmiehet, betonimiehet ja muurarit; naisilla puutarhatyöntekijät, lomittajat, siivoojat, sairaala-apulaiset sekä siivous- ja suurtalousesimiehet Pensola ym. 2010. Ammatit ja työkyvyttömyyseläkkeet.
Oireiden esiintyminen viimeksi kuluneiden 30 päivän aikana (%) Terveys 2011 - tutkimuksessa Selkä 30-44 45-54 55-64 65-74 75+ 30+ Miehet 35 36 34 34 32 35 Naiset 37 40 42 46 48 41 Niska Miehet 27 25 29 28 28 27 Naiset 46 47 39 33 39 41 Olka Miehet 20 26 34 31 37 29 Naiset 13 25 30 30 40 26 Polvi Miehet 24 30 27 34 33 29 Naiset 22 31 37 38 44 33
Mistä TULE -vaivat aiheutuvat? (Lähde: www.ttl.fi)
Sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen vaikuttavista tekijöistä
Sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen vaikuttavista tekijöistä Sairauspoissaoloihin, työtapaturmiin ja ennenaikaiseen työstä pois jäämiseen vaikuttavat terveyden lisäksi myös monet yksilöön, työhön, työympäristöön, terveydenhuollon toimintaan ja talouden suhdanteisiin liittyvät tekijät Työkyvyttömyyttä/työstä poissaoloa lisäävät esimiehen epäoikeudenmukainen ja epätasa-arvoinen kohtelu liiallinen työkuormitus huonot työolot (fyysiset tai psykososiaaliset) ammatillisen osaamisen puutteet vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys Työkykyä/työssä oloa ja työhön paluuta lisäävät esimiehen tuki työn imu työhön paluun tuki ammatillinen kuntoutus, kun se on suunniteltu ja toteutettu läheisessä yhteistyössä työpaikan kanssa 05.06.2014 Timo Leino & Irmeli Pehkonen
Tutkimustietoa kunta-alalta oikeudenmukaiseksi koettu johtaminen suojaa työntekijän terveyttä ja nopeuttaa paluuta sairauslomalta työyhteisön sosiaalinen pääoma lisää terveyttä ja hyvinvointia henkilöstövähennykset ja ylikuormitus lisäävät sairauspoissaolojen todennäköisyyttä terveysriskien kasautuminen, unihäiriöt ja työstressi lisäävät työkyvyttömyyttä, kun taas työaikojen hallinta vähentää riskiä Oksanen T (toim.) 2012. Hyvinvointihavaintoja. Tutkimustietoa kunta-alalta 05.06.2014 Timo Leino & Irmeli Pehkonen
Yritysten toimintatapojen vaikutuksesta sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen Sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden määrää ja kestoa on saatu vähenemään toimintatavoilla ja ohjelmilla jotka on kytketty yrityksen liiketaloudellisiin päämääriin tai strategioihin joilla on johdon tuki jotka on suunniteltu huolellisesti joissa työntekijät ovat olleet mukana tavoitteiden määrittämisessä joiden toteutus on ollut monipuolista joissa on järjestetty koulutusta jotka on suunnattu korkean työkyvyttömyysriskin henkilöihin joissa yritys on tukenut osallistumista taloudellisesti tai muilla tavoin joihin osallistuminen on tehty helpoksi joissa tiedotus ja tiedonvaihto ovat olleet tehokasta joissa tuloksellisuutta on arvioitu Amic 2000, Pelletier 2009 05.06.2014 Timo Leino& Irmeli Pehkonen
Yritysten toimintatapojen vaikutuksesta sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen Systemaattisella tapaturmien torjuntatyöllä voidaan vähentää merkittävästi tapaturmataajuutta ja tapaturmista johtuvia kustannuksia Zwetsloot 2013, Tompa 2013, Arocena 2008, Tompa 2007 Hyvä työn organisointi, toimiva esimies-alaissuhde, valtuuttava johtaminen ja työpaikan hyvä sosiaalinen pääoma suojaavat aikeilta siirtyä ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle Manka 2013 Työtä muokkaavien toimenpiteiden ja työpaikan ja terveyspalveluiden tuottajien yhteistyö ja koordinaatio nopeuttaa työhönpaluuta, ja vähentää sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyden kestoa Høgelund 2009, France 2005, Loisel 1997 05.06.2014 Timo Leino & Irmeli Pehkonen
Nolla tapaturmaa foorumin vaikutukset ja kokemukset Tulos Tarkastelujaksolla 2005-2008 0-tapaturmafoorumin työpaikoissa tapaturmataajuus aleni 15 % valtakunnallisesti tapaturmataajuus nousi samana ajanjaksona 4,3 % Selittäviä tekijöitä olivat Ylemmän johdon toiminta turvallisuusasioissa Työturvallisuuskoulutus Turvallisuustarkastukset Sattuneiden tapaturmien ja lähellä piti tilanteiden tutkinta sekä vähäistenkin tapaturmien ilmoittaminen Tiedonkulku ja viestintä turvallisuusasioissa Turvallisuuden tietojärjestelmät Vaarallisiin tai virheellisiin työtapoihin puuttuminen Virta, Liisanantti, Aaltonen. 2009. Nolla tapaturmaa foorumin vaikutukset ja kokemukset. TSR:n loppuraportti. 05.06.2014 Timo Leino & Irmeli Pehkonen
Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa hanke (2014-2016) Tavoitteena on tutkia mitkä suurissa yrityksissä sovellettavat työkykyjohtamisen ja toiminnan käytännöt selittävät yritykselle aiheutuvien työkyvyttömyyskustannusten vaihtelua. selvittää eroavatko työpaikan toimintatavat työterveysyhteistyö työterveyshuollon toiminta yhteistyö muiden toimijoiden kanssa yrityksissä, joissa työkyvyttömyys- kustannukset ovat matalat verrattuna niihin, joissa ne ovat korkeat
Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa hanke (2014-2016) Työsuojelurahaston ja Työterveyslaitoksen rahoittama hanke Mukaan pyritään saamaan 20-30 suomalaista yritystä (henkilömäärä > 500) Tietoa kerätään Rekistereistä Dokumenteista Kyselyillä Haastattelulla
Keskeistä TULE terveyden edistämisessä
Keskeistä TULE terveyden edistämisessä Kokonaisvaltaisuus Laaja-alainen ergonomiakäsitys Vaikuttaminen prevention eri tasoilla Yhteistyö ja osallistuminen Työntekijät työnantaja työterveyshuolto Moniammatillisuus Oikea-aikaisuus Varhaiset interventiot tehokkaita, mutta harvinaisia
Kokonaisvaltaisuus lähtökohtana työprosessit Fyysinen ergonomia voimat, asennot, liikkeet sovelletaan fyysisen työympäristön, työpisteiden, työvälineiden ja työmenetelmien suunnittelussa Kognitiivinen ergonomia tiedon käsittely, laitteiden hallinta ihminen tiedon käsittelijänä sovelletaan järjestelmien ja niiden käyttöliittymien (näytöt ja ohjaimet) ja tiedon esittämistapojen suunnittelussa Organisatorinen ergonomia johtaminen, työn järjestäminen, työajat, tuotantotavat, yhteistyö, työn kehittäminen teknisen järjestelmän ja sosiaalisen järjestelmän yhteensovittaminen kuvat Työterveyslaitos, I.H.
Vaikuttaminen prevention eri tasoilla TERTIÄÄRI SEKUNDÄÄRI PRIMÄÄRI
Kehittämistä yhteistyössä TYÖNTEKIJÄ TYÖNANTAJA TYÖTERVEYSHUOLTO
Eri ammattiryhmät mukana todellinen moniammatillisuus syntyy eri koulutustaustan omaavien henkilöiden hyvästä yhteistyöstä eri ammattiryhmien edustajien osallistuminen saman prosessin toteuttamiseen -> lisäarvoa eri ammattiryhmien osaamisesta Manninen, P., V. Laine, et al. (toim.) (2007). Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Vammala, Sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos. Martimo, K. P. (2010). Yhteistyön periaatteet. Työstä terveyttä. Porvoo, Duodecim 226-234. 05.06.2014 Irmeli Pehkonen
ErgoSteps -hanke Toimintamalli TULE vaivojen hallintaan ja tietopankki terveydenhuoltoon (2012-2013) Irmeli Pehkonen, FT, erikoistutkija, Työterveyslaitos Maija Lintula, THM, ylitarkastaja, Itä-Suomen aluehallintovirasto Kirsi Jääskeläinen, FM, systeemisuunnittelija, Työterveyslaitos Virpi Fagerström, FT, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos Riia-Liisa Valkendorff, Tft, asiantuntija, Työterveyslaitos Erja Sormunen, FT, erikoistutkija, Työterveyslaitos Sirpa Rauas-Huuhtanen, Tft, kehittämiskonsultti, Työterveyslaitos Nina Nevala, LitT, tiimipäällikkö, Työterveyslaitos, professori, Jyväskylän yliopisto
TULE TYÖHÖN toimintamalli www.ttl.fi > Aihealueet > Ergonomia
Tavoitteena lisätä TULE terveyttä ja kehittää tuki- ja liikuntaelinsairauksien hallintaa työssä -> laadittiin toimialasta riippumaton toimintamalli tuki- ja liikuntaelinsairauksien hallintaan
1. Kirjallisuusselvitys koottiin tietoa optimaalisesta TULE -sairauksien hallinnasta kirjoista artikkeleista ohjeista säädöksistä internetistä
2. Yrityshaastattelut kolmessa mahdollisimman hyvin TULE - sairauksien hallintaa toteuttavassa työpaikassa Helsingin kaupungin työterveyskeskus (Suomen Ergonomiayhdistyksen palkinto v. 2012) ISS (VATES-säätiön Vuoden esimerkillinen työllistäjä palkinto v. 2012, Matkailu- ja ravintola-alan turvallisuuspalkinto 2012) Skanska (Palkinto Euroopan työturvallisuuskilpailussa v. 2009) haastattelut (a' noin 2 h) teki kaksi tutkijaa haastatteluissa selvitettiin tuotettua prosessimallia käyttäen, miten työpaikat toteuttavat TULE-sairauksien hallintaa? mikä heidän toimintatavassaan on onnistunutta? miten toimintatapaa voisi edelleen kehittää?
Tarkasteltiin prevention eri vaiheita ja eri osapuolia Primääripreventio (EDISTÄ) Sekundääripreventio (PALAUTA) Tertiääripreventio (MUKAUTA) Työntekijä mitä työntekijä voi itse työssään tehdä TULEterveytensä edistämiseksi miten työntekijä voi helpottaa työstä selviytymistään TULEvaivan kanssa miten työntekijä voi itse helpottaa työntekoaan vamman tai sairauden kanssa Työnantaja miten työnantaja voi ennaltaehkäistä työntekijöiden TULEsairauksia miten työnantajan tulee toimia, kun työntekijällä ilmaantuu TULE-vaivoja mitä työnantaja voi tehdä, kun työntekijällä on toimintakykyä alentava pitkäaikaissairaus tai pysyvä liikuntavamma Työterveyshuolto miten työterveyshuolto voi tukea työnantajaa ja työntekijää TULEsairauksien ehkäisyssä miten työterveyshuolto voi tukea työnantajaa ja työntekijää, kun työntekijöillä on TULEvaivoja miten työterveyshuolto voi tukea työnantajaa ja työntekijää työolosuhteiden mukauttamisessa
EDISTÄ PALAUTA MUKAUTA Prevention eri vaiheet ja niiden osavaiheet Rekrytointi Työn organisointi ja johtaminen Työtilojen suunnittelu Hankinnat Terveystarkastukset Työpaikkaselvitykset Työsuojelun toimintaohjelma Riskien arviointi Sairauspoissaolojen seuranta Läheltä-piti-tilanteet ja tapaturmat Terveelliset elämäntavat Työssä selviytymisen seuranta ja varhainen tuki Työolosuhteiden mukauttaminen Sairauspoissaolo ja työhön paluun tuki Osasairauspäiväraha Kuntoutus Korvaava työ Työssä selviytymisen seuranta ja varhainen tuki Työolosuhteiden mukauttaminen Osasairauspäiväraha Kuntoutus Osatyökyvyttömyyseläke
Sivujen sisältö Eri tahojen tehtävät työntekijä työnantaja työterveyshuolto Tapausesimerkkejä Neuvontaa Taloudellista tukea Lakeja, ohjeita ja säädöksiä Tiedon lähteet
TAPAUSESIMERKKEJÄ
EDISTÄ Työtekijät mukana uusien tilojen suunnittelussa Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen (Tyken) työntekijät olivat mukana peruskorjattavien laboratoriotilojen suunnittelussa heti suunnittelun alkuvaiheessa. He mm. kirjasivat muistiin laboratorion työprosessit, toivat esille kehittämiskohteita ja arvioivat eri vaihtoehtoja. Työskentelyssä hyödynnettiin valokuvia ja videoita.
EDISTÄ Työturvallisuushavainnot Yritys kannustaa työntekijöitä tekemään työturvallisuushavaintoja päivittäisessä työssään. Työntekijöillä on aina mukanaan turvallisuushavaintovihko, johon on helppo kirjoittaa havainnot puutteista työturvallisuudessa, vaaratilanteet, läheltä piti tilanteet tai antaa vinkki työturvallisuuden parantamiseksi. Havainto palautetaan esimiehelle tai työmaan postilaatikkoon. Kaikki havainnot käsitellään työmaan viikkopalaverissa ja kirjataan tietojärjestelmään. Puutteet korjataan välittömästi.
MUKAUTA Työssä selviytymisen seuranta Kristiina on 54-vuotias juristi, joka sairastaa MS-tautia. Sairaus ilmenee toistuvina väsymysjaksoina ja tasapainohäiriönä. Hänen työhönsä on tehty erilaisia mukautuksia. Koska Kristiinan sairaus etenee, on tärkeää, että työssä selviytymistä seurataan koko ajan. Kristiinan työpaikalla yhteistyö yrityksen oman työterveyshuollon kanssa toimii hyvin. Hänellä on työterveyshuollon kanssa säännöllisin väliajoin palavereja, joissa he keskustelevat hänen työstään ja mukautusten tarpeesta. Nevala N. Työterveyslääkäri 2012; 30(3): 70-73
ERGONOMIARATKAISUJEN TIETOPANKIT www.ttl.fi > Aihealueet > Ergonomia
Ergonomiaratkaisujen tietopankit (www.ttl.fi/ergonomia) Toimialoittain kootut hyvät ratkaisut tukija liikuntaelinsairauksien ehkäisyyn ja hallintaan Yksitoista tietopankkia Teollisuus Maatalous Keittiötyö Ravintola Siivoustyö Kauppa Kuljetus Terveydenhuolto Esteettömyys Toimistotyö Toistotyö noin 600 ratkaisua rahoittajat: STM, TSR, Mela
Tietopankkia voidaan käyttää uusien työtilojen, työpisteiden tai työmenetelmien suunnittelussa, koneiden, laitteiden ja työvälineiden valinnassa ja työntekijöiden perehdytyksessä (primääripreventio) TULE-ongelmaisten työntekijöiden ergonomiaohjauksessa, työn organisoinnissa ja työolosuhteiden mukauttamisessa (sekundaaripreventio) osatyökykyisten (pitkäaikaissairaat ja vammaiset) työntekijöiden työolosuhteiden mukauttamisessa (tertiääripreventio)
Tietopankin rakenne ratkaisun nimi, ratkaisun kuvaus ratkaisun perustelu ergonomian kannalta muuta huomioitavaa avainsanat linkit ratkaisua myyvien yritysten sivuille linkit aihetta käsittelevään yleistajuiseen ja tieteelliseen kirjallisuuteen kuvia tai videoleikkeitä ratkaisusta
Esimerkki tietopankin ratkaisusta
Miten hyödynnän toimintamallia ja tietopankkeja?
Case 1: Perushoitaja työhöntulotarkastuksessa Työ vanhusten hoito-osastolla sisältää runsaasti potilaiden siirtämisessä avustamista TULE vaivojen ennaltaehkäisyyn löytyy tietoa toimintamallin EDISTÄ osiosta Työn organisointi ja johtaminen Työvälineiden hankinnat Terveelliset elämäntavat Tietopankeista löytyy tietoa mm. siirron apuvälineistä ja oikeista työtavoista (terveydenhuollon ergonomiaratkaisut > potilassiirrot)
Case 2: Toimistotyöntekijä vastaanotolla selkäkivun vuoksi Työntekijä istuu tietokoneen ääressä yli 6 tuntia päivässä, istuminen pahentaa selkäkipua Työterveyshuolto suosittelee työantajalle sähköisesti säädettävän työpöydän hankkimista Työntekijä tarvitsee neuvoja istumisen vähentämiseksi Tietoa pitkäaikaisen istumisen haitoista, istumisen vähentämiskeinoista sekä toimistokalusteita myyvistä yrityksistä löytyy tietopankista (toimistot > työpisteet)
Case 3: Työterveysneuvottelu liikuntavammaisen työntekijän mukautusratkaisuista Työterveysneuvottelussa keskustellaan pyörätuolia käyttävän asiantuntijatyössä toimivan henkilön mukautusratkaisuista Toimintamallin MUKAUTA osiosta löytyy tietoa mm. mukautusratkaisujen rahoitusmahdollisuuksista Konkreettisia ratkaisuja kuvataan tietopankeissa (esteetön työpaikka), esim. Työympäristöratkaisut Etätyö Joustava työaika
Lopuksi Kokonaisvaltaisuus Kaikkien osapuolten yhteistyö ja osallistuminen Oikea-aikaisuus Tiedon hyödyntäminen
Hyvää kesää! irmeli.pehkonen@ttl.fi 05.06.2014