Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)



Samankaltaiset tiedostot
Jakso 15. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2010 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

MUUNTAJAT. KAAVAT ideaalimuuntajalle 2 I2 Z. H. Honkanen

e n 4πε S Fysiikka III (Est) 2 VK

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet

Magneettinen energia

5. Sähkövirta, jännite

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

DEE Sähkötekniikan perusteet

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Kimmo Silvonen

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

1. Laske sivun 104 esimerkin tapaan sellainen likiarvo luvulle e, että virheen itseisarvo on pienempi kuin 10 5.

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Fy06 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

FY 7, Sähkömagnetismi

3D-kuva A B C D E Kuvanto edestä Kuvanto sivulta Kuvanto päältä. Nimi Sotun loppuosa - Monimuotokoulutuksen soveltavat tehtävät 20 p. Tehtävä 1 3p.

VASTUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

Pynnönen Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Sähkötekiikka muistiinpanot

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /6 Laskuharjoitus 6 / Siirtojohdot ja transientit häviöttömissä siirtojohdoissa

PIIRIANALYYSI. Harjoitustyö nro 7. Kipinänsammutuspiirien mitoitus. Mika Lemström

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

( ) ( ) ( ) ( ) SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 1(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

S , FYSIIKKA III (ES), Syksy 2002, LH 4, Loppuviikko 39. Partitiofunktiota käyttäen keskiarvo voidaan kirjoittaa muotoon

FYSP1082/3 Vaihtovirtakomponentit

VIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa;

IMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

a P en.pdf KOKEET;

C 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä

FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite

Sähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina

Sähköopin mittauksia 1

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:

Luku Ohmin laki

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

RCL-vihtovirtapiiri: resonanssi

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

LIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

Passiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

2.2 Energia W saadaan, kun tehoa p(t) integroidaan ajan t suhteen. Täten akun kokonaisenergia W tot saadaan lausekkeesta ( )

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

FY6 - Soveltavat tehtävät

TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla.

Elektroniikka ja sähkötekniikka

PERUSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BUCK regulaattori )

Van der Polin yhtälö

Physica 7 Opettajan OPAS 1(29)

KURSSIN TÄRKEIMPIÄ AIHEITA

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

DEE Sähkötekniikan perusteet

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Kannattaa opetella parametrimuuttujan käyttö muidenkin suureiden vaihtelemiseen.

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

Transkriptio:

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja linaaripiirit. Maxwllin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagntismi, LuTK) Näytä tai jätä tarkistttavaksi tämän jakson pakollist thtävät viimistään prjantaina 29.8.2014. Lu huolllissti Tuomo Nygrénin Sähkömagntismin luntomonistn Luvut 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15. Tarvittassa krtaa matmatiikkaa Luvusta 0. Laskuja ja pohdintathtäviä T 10.1: Kuparijohtimn ja siihn kytktyn hhkulampun kautta kulk 5,00 amprin virta. Johtimn läpimitta on 2,05 mm. Kuparissa on 8,5. 10 28 vapaata lktronia kuutiomtrissä. a) Kuinka monta lktronia kulk hhkulampun läpi skunnissa? b) Mikä on virtatihys johtimssa? c) Millä nopudlla tyypillinn lktroni ohittaa jonkin tityn kohdan johtimssa? d) Jos käyttäisit johdinta, jonka läpimitta on kaksinkrtainn dllä käytttyyn vrrattuna, mitkä dllä laskmistasi tuloksista muuttuisivat? Suurnisivatko n vai pinnisivät? T 10.2: 120 cm pitkän hopalangan pää juottaan kiinni 80 cm pitkän kuparilangan päähän. Kummankin osan läpimitta on 0,60 mm. Näin saatua 2,0 mtriä pitkää johdinta pidtään huonnlämmössä, missä hopan ominaisvastus on 1,47. 10-8 Ωm ja kuparin 1,72. 10-8 Ωm. Johtimn päidn välillä pidtään yllä 5,0 potntiaaliroa. a) Kuinka suuri virta kulk johtimn kupariosassa? b) Kuinka suuri virta kulk johtimn hopaosassa? c) Mikä on sähkökntän suuruus johtimn kupariosassa? d) Mikä on sähköknttä johtimn hopaosassa? ) Mikä on potntiaaliro hopaosan päidn välillä? T 10.3: Nljä vastusta on kytktty kuvan mukaissti. Vastustn rsistanssit ovat 1 = 100 Ω, 2 = 200 Ω, 3 = 150 Ω ja 4 = 250 Ω. Pistidn a ja b välill kytktään 25 voltin jännit. Määritä koko systmin rsistanssi. Määritä myös jokaisn vastuksn läpi kulkva virta ja potntiaaliro jokaisn vastuksn yli. a 1 3 2 4 b

T 10.4 (pakollinn): Osa alla sittyn piirin virroista on annttu. Määritä piiristä a) 3,00 ohmin vastuksn läpi kulkva virta, b) tuntmattomat lähdjännittt ε 1 ja ε 2, c) rsistanssi. T 10.5 (pakollinn): Alla olvassa kuvassa on sittty virtapiiri, jossa on vastus ( = 5,00 kω) ja kondnsaattori (C = 1,50 µf) kytktty sarjaan jännitlähtn (E = 10 V) kanssa. Mikä on piirin virta hti alussa, kun kytkin käänntään asntoon A? Mikä on piirin virta, kun kytkin on ollut kauan suljttuna? Lask piirin aikavakio. A E B C T 10.6: Yllä olvassa piirissä kytkin suljtaan asntoon A ajanthtkllä t = 0. a) Millä ajanhtkllä piirissä kulkvan virran arvo on puolt maksimiarvosta? b) Kun kondnsaattori on varautunut täytn, kytkin käänntään asntoon B. Kuinka pitkän ajan päästä virran arvo on puolt maksimiarvosta? T 10.7 (pakollinn): Kla kytktään 12,0 voltin pariston napoihin. Ajanhtkllä 0,940 ms kytkntähtkn jälkn virran arvo on 4,86 ma ja pitkän ajan kuluttua s on 6,45 ma. Määritä klan rsistanssi ja induktanssi.

Virta [10 ma] Jännit [V] T 10.8: LC-piirissä on kla, jonka induktanssi on 60,0 mh, ja kondnsaattori, jonka kapasitanssi on 250 μf. Kondnsaattorin varaus on alussa 6,00 mc ja virta nolla. a) Mikä on maksimijännit kondnsaattorissa? b) Mikä on maksimivirta klassa? c) Mikä on klaan varastoituva maksiminrgia? d) Kun virta klassa on puolt maksimista, mikä on kondnsaattorin varaus ja klaan varastoitunut nrgia? T 10.9 (pakollinn): Käytössäsi on (kuvittllinn) vastus, kla ja kondnsaattori skä vaihtojännitlähd, josta saadaan sinimuotoista jännitttä. Kytk nämä nljä komponnttia sarjaan alla olvan kuvan mukaissti. Vastus Kondnsaattori Kla Vaihtojännitlähd ~ a) Tutki (kuvittllislla) oskilloskoopilla yllä kuvatun piirin virtaa ja jännitttä vastuksn, kondnsaattorin ja klan yli. Saat nljä rilaista kuvaajaa, jotka on sittty alla. Kuvaaja A vastaa piirin virtaa ajan funktiona. Minkä komponnttin jännitttä kuvaavat B, C ja D? (Opastus: Kiinnitä huomio vaihsn.) Miksi joissakin komponntissa on jännittllä ri vaih kuin piirin virralla? A 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6 B

Jännit [V] Jännit [V] C D T 10.10: Vastus, kla ja kondnsaattori kytktään sarjaan vaihtojännitlähtn kanssa, kutn dllisn thtävän kuvassa. Vaihtojännitlähtn jännit ajan funktiona noudattaa yhtälöä V V 0 i Vastuksn rsistanssi on = 24 Ω, klan induktanssi L = 18 mh, C = 70 µf, jännittn taajuus f = 50 Hz ja jännittn amplitudi V 0 = 10 V. Määritä a) jännittn kulmataajuus ω, b) klan komplksinn impdanssi skä impdanssin normi ja vaihkulma, c) kondnsaattorin komplksinn impdanssi skä impdanssin normi ja vaihkulma, d) piirin komplksinn impdanssi skä impdanssin normi ja vaihkulma, ) piirin komplksinn virta, maksimivirta, vaihkulma ja thollinn virta, f) virran ja jännittn välinn vaih-ro piirissä, g) piirin thollinn jännit, h) piirin kuluttama tho. T 10.11: Kla, kondnsaattori ja kaksi idnttistä vastusta on kytktty vaihtojännitlähtsn alla olvan kuvan mukaissti. Vastuksin rsistanssi on = 200 Ω, klan induktanssi L = 5,00 H, kondnsaattorin kapasitanssi C = 50 µf, jännittn kulmataajuus ω = 50 Hz ja jännittn amplitudi V 0 = 50 V. Määritä a) jännittn taajuus, b) piirin ylmmän haaran komplksinn impdanssi skä impdanssin normi ja vaihkulma, c) piirin almman haaran komplksinn impdanssi skä impdanssin normi ja vaihkulma, d) koko piirin komplksinn impdanssi skä impdanssin normi ja vaihkulma, ) ylmmän haaran komplksinn virta I YLÄ, f) almman haaran komplksinn virta I ALA, g) koko piirin virta I KOK.

C I YLÄ I KOK I ALA L ~ T 10.12: Alla olvassa kuvassa on Maxwllin induktanssi-kapasitanssisilta. Sillä voidaan määrittää klan induktanssi L ja sisäinn vastus asttamalla säädttävän vastuksn ja kondnsaattorin arvot sllaisiksi, ttä laittn O läpi i kulj virtaa. Määritä L:n ja :n lausk. Opastus:Tasapainohdot ovat samat kuin Ownin sillalla (lunnot kappal 14.4). L 1 O C 2 3 V ~ T 10.13 (pakollinn): Tyhjiössä on sähköknttä, joka muuttuu ajan funktiona suraavan yhtälön E uˆ ze0 xp i ky. Määritä magnttiknttä jonkin Maxwllin yhtälön avulla ja mukaissti: osoita, ttä nämä kntät noudattavat muitakin Maxwllin yhtälöitä tyhjiössä: E 0, B 0, B E E ja B 0 0

Vastauksia: T 10.1: a) b) c) d) Miti! T 10.2: a), b), c), d), ) T 10.3: KOK = 116 Ω I [ma] U [V] 1 77 7,7 2 38,5 7,7 3 115 17,3 4 100 25 T 10.4: a), b), c) T 10.5: aikavakio = 7,5. 10-3 s T 10.6: a) 5,2. 10-3 s, b) 5,2. 10-3 s T 10.7:, T 10.8: a), b), c), d), T 10.10: a) 314 rad/s, b) Z L = (5,65 Ω)i, Z L =5,65 Ω, θ L = π/2, c) Z C = (45,5 Ω)i, Z C =45,5 Ω, θ C = - π/2, d) Z = (24 39,8i) Ω, Z =46,5 Ω, θ = - 1,03 rad (= - 58,9 o ) I (0,215A) 1,03) ) f) θ = 1,03 rad = -58,9 o, g) V = 7,07 V, h) P = 0,555 W, I MAX = 0,215 A, I = 0,152 A T 10.11: a) f = 7,96 Hz b) Z YLÄ = (200 400i)Ω, Z YLÄ = 447 Ω, θ YLÄ = -1,11 rad = -63,4 o, c) Z ALA = (200 + 250i)Ω, Z ALA = 320 Ω, θ ALA = 0,896 rad = 51,3 o, 0,148) d) Z (335 ) Z KOK = 335 Ω, θ KOK = - 0,148 rad (= - 8,46 o ) ) f) g) I I I KOK YLÄ ALA KOK (0,112A) (0,156A) (0,149A) 1,11) 0,896) 0,148) T 10.12: L = C 1 2, = 1 2 / 3