53714 Klassinen mekaniikka syyslukukausi 2010

Samankaltaiset tiedostot
Analyyttinen mekaniikka I periodi 2012

Analyyttinen mekaniikka

Monissa fysiikan probleemissa vaikuttavien voimien yksityiskohtia ei tunneta

Luento 8: Liikemäärä ja impulssi. Liikemäärä ja impulssi Liikemäärän säilyminen Massakeskipiste Muuttuva massa Harjoituksia ja esimerkkejä

Luento 6: Liikemäärä ja impulssi

Luento 8: Liikemäärä ja impulssi

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)

Värähdysliikkeet. q + f (q, q, t) = 0. q + f (q, q) = F (t) missä nopeusriippuvuus kuvaa vaimenemista ja F (t) on ulkoinen pakkovoima.

Suhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Vuorovaikutukset ja kappaleet

2 Staattinen sähkökenttä Sähkövaraus ja Coulombin laki... 9

S U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä

Luento 7: Voima ja Liikemäärä. Superpositio Newtonin lait Tasapainotehtävät Kitkatehtävät Ympyräliike Liikemäärä

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Varatun hiukkasen liike

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI

Klassisen mekaniikan historiasta

5.9 Voiman momentti (moment of force, torque)

Varatun hiukkasen liike

RAK Statiikka 4 op

Kertausta: Hamiltonin periaate

Pietarsaaren lukio Vesa Maanselkä

Hamiltonin formalismia

Mekaniikkan jatkokurssi

Kertausta: Vapausasteet

OPETUSSUUNNITELMALOMAKE

Ei-inertiaaliset koordinaatistot

1 Johdanto Mikä tämä kurssi on Hieman taustaa Elektrodynamiikan perusrakenne Kirjallisuutta... 8

Luento 7: Voima ja Liikemäärä

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

RAK Statiikka 4 op

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

infoa Viikon aiheet Potenssisarja a n = c n (x x 0 ) n < 1

Luento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

6 Monen kappaleen vuorovaikutukset (Many-body interactions)

BM30A0240, Fysiikka L osa 4

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen

Liikemäärä ja voima 1

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

Luento 5: Voima ja Liikemäärä

Luento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

Sisällysluettelo. Alkusanat 11. A lbert E insteinin kirjoituksia

Moderni fysiikka. Syyslukukausi 2008 Jukka Maalampi

2.2 Principia: Sir Isaac Newtonin 1. ja 2. laki

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Talousmatematiikan perusteet: Johdanto. Kurssin tavoitteet Käytännön järjestelyt Suosituksia suorittamiseen

Liikemäärän säilyminen Vuorovesivoimat Jousivoima

RTEK-2000 Statiikan perusteet. 1. välikoe ke LUENTOSALEISSA K1705 klo 11:00-14:00 sekä S4 klo 11:15-14:15 S4 on sähkötalossa

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto

:37:37 1/50 luentokalvot_05_combined.pdf (#38)

Luento 10. Potentiaali jatkuu, voiman konservatiivisuus, dynamiikan ja energiaperiaatteen käyttö, reaalinen jousi

YLEINEN SUHTEELLISUUSTEORIA

Luento 11: Potentiaalienergia. Potentiaalienergia Konservatiiviset voimat Voima potentiaalienergiasta gradientti Esimerkkejä ja harjoituksia

Luento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

PHYS-A3121 Termodynamiikka (ENG1) (5 op)

Luento 9: Potentiaalienergia

Havainnoi mielikuviasi ja selitä, Panosta ajatteluun, selvitä liikkeen salat!

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet Kurssiesite

Useita oskillaattoreita yleinen tarkastelu

Varatun hiukkasen liike

STATIIKKA. TF00BN89 5op

Suhteellisuusteorian vajavuudesta

Harjoitellaan voimakuvion piirtämistä

Luento 10: Työ, energia ja teho

2. Viikko. CDH: luvut (s ). Matematiikka on fysiikan kieli ja differentiaaliyhtälöt sen yleisin murre.

Vedetään kiekkoa erisuuruisilla voimilla! havaitaan kiekon saaman kiihtyvyyden olevan suoraan verrannollinen käytetyn voiman suuruuteen

YLEINEN SUHTEELLISUUSTEORIA

Tarkastellaan tilannetta, jossa kappale B on levossa ennen törmäystä: v B1x = 0:

Klassista mekaniikkaa - kahden kappaleen probleema

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Muunnokset ja mittayksiköt

Shrödingerin yhtälön johto

Voima ja potentiaalienergia II Energian kvantittuminen

Opetusperiodi:I, suunnattu hakukohteille:

Opetusperiodi:I, suunnattu hakukohteille: Teknillinen fysiikka ja matematiikka

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r

Luento 13: Periodinen liike

OPETUSSUUNNITELMALOMAKE

Fysiikan olympiavalmennus, perussarja Palautus mennessä

FYSA210/2 PYÖRIVÄ KOORDINAATISTO

766326A Atomifysiikka 1 - Syksy 2013

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

Leptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1

Luento 9: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa

Fysiikan olympiavalmennus, perussarja Palautus mennessä

W el = W = 1 2 kx2 1

Luento 7: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa

OPETUSSUUNNITELMALOMAKE

Dissipatiiviset voimat

OPETUSSUUNNITELMALOMAKE

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen

8. Klassinen ideaalikaasu

Gravitaatio ja heittoliike. Gravitaatiovoima Numeerisen ratkaisun perusteet Heittoliike

Transkriptio:

53714 Klassinen mekaniikka syyslukukausi 2010 Luennot: Luennoitsija: Kurssin kotisivu: ma & to 10-12 (E204) Rami Vainio, Rami.Vainio@helsinki.fi http://theory.physics.helsinki.fi/~klmek/ Harjoitukset: to 12-14 (D117), to 14-16 (D117), pe14-16 (D112) Assistentit Heli Hietala Heli.Hietala@helsinki.fi Jussi Lehtola Jussi.Lehtola@helsinki.fi Harjoitustehtävät jaellaan kurssin kotisivun kautta viimeistään tiistaina. Palautuspäivä maanantai kello 16 mennessä MUISTAKAA ILMOITTAUTUA KURSSILLE WEB-OODISSA!! Kurssista Esitiedot Peruskurssin mekaniikka (mieluusti koko pk-paketti) MAPU I ja II Vektorilaskenta Integrointi, derivointi, differentiaaliyhtälöt Oppimateriaalia kurssikirja kirjastot täynnä muuta hyvää kirjallisuutta muuta (usein kannattaa etsiä tietoa netistäkin) Laskuharjoitukset Tärkeä osa oppimista n. 20% arvosanasta Välikokeet 1

Kurssikirja Mitä klassinen mekaniikka on ja miksi ihmeessä sitä pitää opiskella? Mekaniikka on kaiken klassisen fysiikan perusta liikemäärän, liikemäärämomentin ja energian säilymislait gravitaatiovuorovaikutus ja taivaanmekaniikka Klassisen mekaniikan työkalut tarpeen kaikkialla fysiikassa värähdysliikkeet harmoninen oskillaattori, kytketyt oskillaattorit keskeisessä asemassa kvanttimekaniikassa! Lagrangen ja Hamiltonin funktiot opitaan ensimmäistä kertaa tällä kurssilla tärkeitä melkein kaikessa teoreettisessa fysiikassa (QM, stat.fys., jne) Modernin klassisen mekaniikan ongelmia kaaos kaikkine sovelluksineen jatkuvan aineen mekaniikka turbulenssi on viimeinen ratkaisemattomista miljoonan dollarin ongelmista klassisen fysiikan alueella 2

Kurssin sisällysluettelo 1. Newtonin mekaniikkaa 2. Liike keskeisvoimakentässä 3. Lagrangen mekaniikkaa 4. Värähdysliikkeet 5. Ei-inertiaaliset koordinaatistot 6. Jäykän kappalee liike 7. Kanonista formalismia 8. Kaaosteoriaa Aika ja avaruus klassisessa mekaniikassa Avaruus on 3-ulotteinen, euklidinen ja absoluuttinen Aika on homogeeninen ja absoluuttinen Nämä ovat voimassa hyvällä tarkkuudella, kun v << c muuten tarvitaan suppeampaa suhteellisuusteoriaa Ollaan etäällä isoista massoista muuten tarvitaan yleistä suhteellisuusteoriaa Inertiaalikoordinaatisto Vapaa hiukkanen (kappale) liikkuu vakionopeudella hyvä inertiaalikoordinaatisto: 3 K mikroaaltotausta keskimäärin isotrooppinen Ei-inertiaalisia järjestelmiä pyörivä maapallo (esim. Coriolis-voima, matalapaineet, hurrikaanit jne.) kiihtyvä tai kääntyvä ajoneuvo Mieti itse lisää esimerkkejä! 3

Isaac Newton ja Principia Mathematica Isaac Newton (1642 1727) Principia 1687 Newtonin lait (nykykielellä lausuttuina) I Kappale pysyy levossa tai tasaisessa suoraviivaisessa liikkeessä, ellei mikään ulkoinen voima pakota sitä muuttamaan liiketilaansa (Tämä aikanaan mullistava oivallus on peräisin jo Galileo Galileilta) II Jos kappaleeseen vaikuttaa voimia, niin kappaleen liikemäärän muutos aikayksikössä on yhtä suuri kuin siihen vaikuttava kokonaisvoima Huom. Laki I on tämän triviaali seuraus III Kun kaksi kappaletta vaikuttaa toisiinsa, niin voima, jolla ensimmäinen kappale vaikuttaa toiseen, on yhtä suuri mutta suunnaltaan vastakkainen kuin voima, jolla toinen kappale vaikuttaa ensimmäiseen 4

Ekvivalenssiperiaate Hidas massa, m I : Painava massa, m G : painovoimakiihtyvyys Ovatko nämä massat yhtä suuret? Ekvivalenssiperiaate: Kyllä ovat Suhteellinen mittaustarkkuus Liikemäärän säilyminen (massapiste, hiukkanen, kappale, ei saivarrella terminologialla) Lasketaan tämä 5

Liikemäärä: momentum, der Impuls vanhassa kirjallisuudessa impulssi Me määrittelemme impulssin seuraavasti: Olkoon p massapisteen liikemäärä, tällöin integraali on voiman F massapisteelle aikavälillä [t, t + t] antama impulssi, siis liikemäärän muutos Työ Työ on massapisteen liike-energian muutos Siis työllä ja energialla on sama yksikkö (J) 6

Konservatiiviset voimat Tällainen voima on konservatiivinen. Nyt U on potentiaalienergia Liike 1-ulotteisessa potentiaalikentässä Ajasta riippuvia differentiaaliyhtälöitä ratkottaessa alkuehdot ovat ratkaisevan tärkeitä! 7

Eräs konservatiivinen voima Jo vain! OK Ei-konservatiivisia voimia: - kitka - magneettikenttä Liikemäärämomentti (muita nimityksiä: impulssimomentti, pyörimismäärä) koska isolla L-kirjaimella on tällä kurssilla elämää suurempi merkitys 8

Tämä on kokonaisliikemäärämomentin säilymislaki Ehto ei ole voimassa kaikille tärkeille voimille fysiikassa! Esimerkkinä liikkuvien varausten voimavaikutukset elektrodynamiikassa Tällöin on huomioitava varausten liikemäärien ja liikemäärämomenttien lisäksi sähkömagneettisen kentän liikemäärä ja liikemäärämomentti! Muuttuvan massan liike: rakettiyhtälö kaasun nopeus raketin suhteen 9

Konstantin Euduardovits Tsiolkovski 1857-1935, mm. rakettiyhtälön ja monivaiheraketti-idean isä Oikeasti on lisäksi huomioitava - Ilmakehän kitka - pystysuorasta poikkeava nousu Suuria lasteja nostamaan tarvitaan monivaiheisia raketteja Historian suurin kantoraketti Saturn 5, joka vei ensimmäiset ihmiset Kuuhun Vesisumussa putoava pisara Ikävästi epälineaarinen differentiaaliyhtälö Vesisumu pienentää pisaran kiihtyvyyttä tekijällä 7 10

Matemaattinen heiluri (tärkeä!!) Huom. yksikkövektorien suunta on ajan funktio! Vain yksi muuttuja yhtälö J(t) :lle yhtälö (t) :lle 11

Kirjoitetaan joten heilahdusaika Elliptinen integraali erittäin yleisiä fysiikassa Tuttu tulos lukiosta - toivottavasti Suuremmilla kulmilla voi vaikka vilkaista jostain taulukkokirjasta elliptisen integraalin sarjakehitelmän Pienen kulman tapaus on helppo laskea myös karteesisissa koordinaateissa 12

MAPU:n kertausta Liikeyhtälöiden ratkaisemisesta Ol. massa on vakio Ol. Systeemi on yksiulotteinen 13

14