Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet Jyrki Katainen Taloustieteen yhdistys Economicum, Helsinki 8.3.2010
Esityksen sisältö Mitä taloudessa tapahtui ja missä olemme nyt? Suomen talouden kehitys lähitulevaisuudessa: tuplahaasteena ikääntyminen ja taantuma Julkisen talouden kestävyysongelma ja sen ratkaiseminen 8.3.2010 8.3.2010 2
1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 Suhdannetilannevertailu: BKT 110 BKT 105 1989 2007* 1990 2008* 100 1988 2006 1991 2011** 1995 2009** 2010** 1994 95 1992 1993 90 1988=100 2006=100 15.1.2010/VM/KO/UL 8.3.2010 8.3.2010 3
1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 Suhdannetilannevertailu: työttömyys Työttömät 400 1993 1994 1995 300 1992 200 100 1988 2006 2007* 2008* 1991 2009** 2010** 2011** 1989 1990 0 1988=100 2006=100 15.1.2010/VM/KO/UL 8.3.2010 8.3.2010 4
Suomen talous palannut 4 vuotta taaksepäin... 130 120 110 100 90 80 70 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Kokonaistuotannon kuukausikuvaaja 2000=100, kausitasoitettu, Suomi Lähde: Tilastokeskus 14.10.2009/HKä/18917.xls 8.3.2010 8.3.2010 5
Pahin takanapäin tuotanto kääntymässä kasvuun 2000=100 140 Kokonaistuotanto ja teollisuuden tilaukset 3-kk liukuva keskiarvo 2005=10 140 130 130 120 120 110 110 100 100 90 90 80 80 70 2005 2006 2007 2008 2009 70 Talouden suhdannekuvaaja (vasen ast.) Teollisuuden uudet tilaukset (oikea ast.) Lähde: TK 12.2.2010/VM/KO/UL/ 11246.xls 8.3.2010 8.3.2010 6
Työttömyysaste nousee Työttöm yysaste, % 12 12 10 10 8 8 6 6 4 Lähde:Tilastokeskus 2005 2006 2007 2008 2009** 2010** 2011** 4 8.3.2010 8.3.2010 7
Työttömyystilanne tammikuu 2010 Työttömyys lisääntynyt talouskriisin seurauksena, ennuste vuodelle 2010: 10,5 % Erityisesti nuorten asema heikentynyt työmarkkinoilla, nuorisotyöttömyysennuste vuodelle 2010: 24 % Koulutus paras tapa "suojautua" työttömyydeltä 250 000 työtöntä > 200 000 perusasteen tai keskiasteen koulutuksella Suhteellisesti eniten viimeisen vuoden aikana kasvanut alemman korkea-asteen työttömyys Nuorisotyöttömyys nousussa kaikilla koulutusasteilla 8.3.2010 8.3.2010 8
... ja kotitalouksien velkaantuminen jatkuu edelleen 8 Kotitalouksien säästäm inen ja velkaantum inen osuus käytettävissä olevista tuloista, prosenttia 120 6 4 100 2 80 0-2 60-4 00 02 04 06 08* 10** 11** 40 Säästämisaste (vasen asteikko) Velkaantumisaste (oikea asteikko) Lähde: TK, VM 8.3.2010 8.3.2010 9
Finanssipolitiikan valinnoista Hallitusohjelman mukaiset menolisäykset ajoitettiin vaalikaudelle takapainotteisesti Taloustilanteeseen liittyvät ratkaisut: Rahoituksen turvaaminen Veronkevennysten ajoitus Kohdennetut menolisäykset Rakennusalan toimilla estettiin alan massatyöttömyys, julkiset investoinnit huipputasolla Veronalennukset taanneet ostovoiman kasvun Valtion verotuloja siirretty kunnille ja kuntataloutta vahvistettu 8.3.2010 8.3.2010 10
Rahoitusjäämä heikentynyt tuntuvasti Julkisyhteisöjen rahoitusjäämän muutos 2010/2008 EU-15 maissa, suhteessa BKT:hen, %-yksikköä 4 0-4 -8-12 8.3.2010 8.3.2010 11 Suomi Tanska Italia Iso-Britannia Irlanti Alankomaat Lux Espanja Ruotsi Portugal Itävalta Saksa EU15 Ranska Belgia Kreikka Lähde: Komissio syksy 2009 5.11.2009/VM/KO/rk 17683
Kriisi heikentänyt pitkän ajan kasvunäkymiä mrd. euroa 210 190 170 150 130 110 90 70 50 1981 1984 1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011* 2014** BKT Potentiaalinen tuotanto, syksy 2009 Potentiaalinen tuotanto, syksy 2008 8.3.2010 8.3.2010 12
Valtion tulojen ja menojen väliin muodostunut noin 10 mrd. euron vuosittainen vaje 70 Valtion tulot ja menot miljardia euroa 60 50 40 30 20 10 0 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08*10** 13**15** Tulot yhteensä Menot yhteensä Lähde: Tilastokeskus, VM 12.1.2 0 10 / V M / KO/ rk 19 56 8 8.3.2010 8.3.2010 13
Ikääntyminen Suomessa nopeaa Vanhushuoltosuhde (yli 65-vuotiaat, % työikäisestä (15-64 v.) väestöstä EU-maissa) 2008 2030 2060 Muutos 2008-2030 Belgia 25,8 37,6 45,8 11,8 Tanska 23,6 37,9 42,7 14,2 Saksa 30,3 46,2 59,1 15,9 Kreikka 27,8 38,5 57,1 10,7 Espanja 24,2 34,3 59,1 10,2 Ranska 25,3 39,0 45,2 13,7 Irlanti 16,3 24,6 43,6 8,3 Italia 30,5 42,5 59,3 12,0 Luxemburg 20,9 30,8 39,1 9,9 Alankomaat 21,8 40,0 47,2 18,2 Itävalta 25,4 38,1 50,7 12,7 Portugali 25,9 36,6 54,8 10,7 Suomi 24,8 43,9 49,3 19,1 Ruotsi 26,7 37,4 46,7 10,8 Iso-Britannia 24,3 33,2 42,1 9,0 EU-15 24,9 37,4 49,5 12,5 Uudet jäsenmaat 21,6 34,7 61,4 13,0 EU-27 23,5 36,2 54,8 12,7 Lähde: Eurostat 2008 25.9.2008/JHu,RK 8.3.2010 8.3.2010 14
Ikäsidonnaisten menojen muutos 2007-2035, %-yks. BKT:sta Talouskriisin aiheuttamat kustannukset vain 10 % suhteessa ikääntymisen julkiselle sektorille aiheuttamiin kustannuksiin. 8.3.2010 8.3.2010 15
Julkisen talous nykymenolla umpikujaan Ikärakenteen muutos Suomi kulkee EU:n etujunassa Ikäsidonnaisten menojen kasvu EU-maiden nopeinta Talouskriisi heikentää kansantaloutta pysyvästi Rakennemuutos: vanhat työpaikat eivät enää palaa, mistä ja miten uutta työtä Suomeen? Edessä hitaan kasvun aika Keskimääräinen BKT:n kasvu 2 %:n tasolla Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää velkaantumisen saamista hallintaan Korkomenoja ei voida pitkään rahoittaa velalla Julkisen velan osuus BKT:sta vakiinnutettava siedettävälle tasolle 8.3.2010 8.3.2010 16
Miten kestävyyttä voidaan arvioida? Kestävyyslaskelma: Ei ennuste vaan mekaaninen laskelma Lähtötilanteessa (2015) kestävyyden turvaava ylijäämä tulisi olla 4 % BKT:sta (valtio, soturahastot, kunnat) arvio säilynyt samana koko vaalikauden Mitä on muuttunut: vuodelle 2015 arvioitu rakenteellinen alijäämä on 1½ % BKT:sta Kestävyysvaje on 5½ % BKT:sta eli n. 12 mrd. euroa 8.3.2010 8.3.2010 17
% 6 4 Julkisyhteisöjen nettoluotonanto suhteessa bruttokansantuotteeseen Kestävyyden turvaava ylijäämä 2 0 Vakausohjelma joulukuu 2008-2 -4 Vakausohjelma helmikuu 2010 Keskipitkän aikavälin perusura -6 2006 2008* 2010** 2012** 2014** 2015** Lähde:Tilastokeskus, VM 11.1.2010/VM/KO/rk 23422 8.3.2010 8.3.2010 18
Mitä pitäisi tehdä? Nopeita, rohkeita ja päämäärätietoisia toimia Mitä aiemmassa vaiheessa, mitä paremmin harkiten ja mitä suuremman yksimielisyyden vallitessa julkisen talouden kestävyysongelmaan puututaan, sitä parempia keinoja sen ratkaisemiseksi voidaan löytää - ja sitä pienemmillä taloudellisilla ja sosiaalisilla vaurioilla selvitään. Riskit kasvavat, jos ongelmaan ei puututa Suuria ikäluokkia vielä työelämässä Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus 8.3.2010 8.3.2010 19
Mitä pitäisi tehdä? Kaksi vaalikautta kestävä asteittainen sopeuttaminen: Seuraavalla vaalikaudella julkista taloutta tulisi vahvistaa keskimäärin 1,5 mrd. /vuosi Loppu kestävyysvaje hoidetaan 2015-2019 Aikataulua voidaan nopeuttaa mikäli taloustilanne antaa periksi Jos päätöksiä uusista rakenteellisista toimista ei saada aikaan, valtion talous tulisi seuraavan vaalikauden aikana saada tasapainoon. 8.3.2010 8.3.2010 20
Keinovalikoimasta Ongelman suuruus edellyttää todennäköisesti koko keinovalikoiman käyttöä: rakenteellisia uudistuksia (erityisesti hoito- ja hoivapalvelujen tuottavuuden kohottaminen ja työurien pidentäminen) menopuolen toimia (kehysmenettelyyn perustuvan valtiontalouden ohjauksen parantaminen ja kuntatalouden ohjauksen tiivistäminen menojen kasvun hillitsemiseksi) tulopuolen toimia (veroasteen vakioiminen laskelmassa johtaa eläkemaksujen ja kunnallisverojen nousupaineen myötä tuntuvaan valtion verotulojen pienentymiseen) 8.3.2010 8.3.2010 21
Rakenteelliset toimet oikeudenmukaisin ja Herkkyyslaskelma tehokkain vaihtoehto Perusuran oletus Yleisen tuottavuuden nousu 1,75 % + 1,25 %/v Kestävyysvajeen pieneneminen 1 %-yksiköllä vaatii muutosta: Hyvinvointipalvelujen tuottavuuden nousu Työurien pidentäminen 2060 mennessä 0 % + 0,25 %/v 2 vuotta + 1 vuosi Maahanmuuton lisääminen 15 000 /v + 10 000/ v Syntyvyyden nousu 1,85 +0,5 Sijoitusten tuottoasteen muutos 4 % + 0,9 %-yks. 8.3.2010 8.3.2010 22
Mitä pitäisi tehdä? Tarvitsemme talouden kasvua vauhdittavia keinoja: 1. Parempaa työssä jaksamista ja pidempiä työuria. 2. Parempia palveluita julkisten palveluiden tuottavuutta kasvattamalla. 3. Uutta talouskasvua vahvistavia uudistuksia mm. verotuksessa. Rakenteelliset keinot ovat taloudellisilta vaikutuksiltaan ylivertaisia, mutta niiden tulokset näkyvät vasta pidemmän ajan kuluessa. Joudumme turvautumaan myös vaikeampiin keinoihin: 4. Verojen korottaminen 5. Vähemmän tärkeiden menojen karsinta Keinoina nopeavaikutteisia, mutta niitä voidaan käyttää vain täydentämään rakenteellisia toimia. 8.3.2010 8.3.2010 23
Milloin pitäisi tehdä? Päätöksiä kriisin jälkeisestä tasapainotuksesta on jo tehty: Eläköityminen: ns. sosiaalitupo ja työryhmien ehdotukset Julkisen sektorin tuottavuus: valtion tuottavuusohjelma ja PARAS-hanke, sote-uudistus. Verot: heinäkuussa alv-kantojen nosto (+ 700 milj. euroa) ja 2011 energiaverojen korotus (+ 750 milj. euroa) Menot: kehys pitänyt suhdannetilanteesta huolimatta Budjettitalouden sopeutusta ei pidä aloittaa talouskriisin aikana ainakaan suuressa mittakaavassa, vaan vasta kasvun alettua ja työllisyyden parantuessa. 8.3.2010 8.3.2010 24
10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0 Kuntien palkkasumma ja verotulot kuukausitilitykset 1/2006-12/2009*, 12kk liukuvan summan muutos (%) 8.3.2010 8.3.2010 25 2006M1 2006M2 2006M3 2006M4 2006M5 2006M6 2006M7 2006M8 2006M9 2006M10 2006M11 2006M12 2007M1 2007M2 2007M3 2007M4 2007M5 2007M6 2007M7 2007M8 2007M9 2007M10 2007M11 2007M12 2008M1 2008M2 2008M3 2008M4 2008M5 2008M6 2008M7 2008M8 2008M9 2008M10 2008M11 2008M12 2009M1 2009M2 2009M3 2009M4 2009M5 2009M6 2009M7 2009M8 2009M9 2009M10 2009M11 2009M12 Kuntien tilanne huolestuttava Verotilitykset (Verohallinto) Palkkasumma (KELA)
Kunnat ja valtio samassa veneessä Kunnille v. 2010 yli 700 milj. euron lisäresurssit Valtio velkaantuu vuonna 2010 noin 25 % ja kunnat vajaat 3 % menoistaan Kuntien verotulot supistuivat arviolta 2,5 % vuonna 2009 ja 1,1 % vuonna 2010 Toimintamenojen kasvu näyttäisi jatkuvan taloustilanteeseen nähden nopeana Kuntatalouden tasapaino heikkenee jyrkästi 8.3.2010 8.3.2010 26
Kunnat ratkaisijan asemassa Pelkästään ottamalla parhaat olemassa olevat palvelukäytännöt käyttöön kaikissa kunnissa, voitaisiin hyvinvointipalvelujen tuottavuutta kohottaa 5-20 %. Mikäli rakenteellisia uudistuksia ei saada aikaiseksi kunnallisveroasteen korotuspaine on jopa 7 %-yksikköä v. 2030 mennessä. Samalla kunnat imisivät työmarkkinat tyhjiin uusista henkilöistä: v. 2030 mennessä tarvitaan 100 000 henkilöä lisää. Yhtälö on mahdoton. 8.3.2010 8.3.2010 27
Kestävällä pohjalla oleva julkinen talous on ainoa keino hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi... 8.3.2010 8.3.2010 28
Millä hyvinvointiyhteiskunta pelastetaan? Koko toimenpidearsenaali käyttöön Rakenteelliset uudistukset avainasemassa Vievät vaikuttaakseen aikaa mutta ovat tehokkaimpia Työurien pidentäminen (työllisyysaste) Tuottavuuden parantaminen Kasvattavat kansantalouden kakkua Muitakin sopeutustoimia todennäköisesti tarvitaan Kasvua vahvistavat toimet 8.3.2010 8.3.2010 29