Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta Timo Jokela. Levin Talvitaidetapahtuman toteutusmallit

Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta Timo Jokela Levin Talvitaidetapahtuman toteutusmallit

Sisältö 1 TEHTÄVÄ... 3 1.1 TAVOITTEET JA KEHITTÄMISTAVAT... 3 1.2 LÄHTÖKOHDAT, VAHVUUDET JA HAASTEET... 4 1.3 OPPILAITOSYHTEISTYÖ VOIMAVARANA... 4 1.4 TALVITAIDETAPAHTUMA KEHITTÄMISMUOTONA... 5 2 LEVIN TALVITAIDETAPAHTUMAN LÄHTÖKOHTIA... 6 2.1 JÄÄVEISTOKSIEN TOTEUTUS... 6 2.2 TOIMINNALLINEN LUMIARKKITEHTUURI... 7 2.3 TEOSTEN SIJOITTUMINEN JA PAIKAT... 7 2.4 TEEMAN JA AIHEIDEN VALINTA... 10 2.5 TEOSTEN TURVALLISUUDEN VARMISTAMINEN... 10 2.6 TEOSTEN HUOLTO... 10 2.7 TAPAHTUMAN VALAISTUS JA AUDIOVISUAALINEN ALUSTAVA SUUNNITELMA... 11 2.8 VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI... 11 2.9 TAPAHTUMAN VUOSISUUNNITELMA JA AIKATAULU... 11 2.10 SYNTYVÄT KUSTANNUKSET... 12 3 LEVIN TALVITAIDETAPAHTUMAN TOTEUTUSMALLI... 13 3.1 TALVITAIDETAPAHTUMAN TOIMIJAT JA ORGANISAATIO... 13 3.1.1 Paikallinen toteutusorganisaatio... 13 3.1.2 Oppilaitosyhteistyö, kolmen vuoden periodi... 14 3.1.3 Kansainväliset yhteydet, partnerit ja muut toimijat... 14 3.2 RAHOITUSSTRATEGIA... 15 4 TALVITAIDETAPAHTUMAN TOTEUTUS VUOSITTAIN... 16 4.1 TALVI 2010/2011 - ALOITUS... 16 4.1.1 Toimijoista ja ensimmäisen vaiheen tavoitteista... 16 4.1.2 Kolmivaiheinen toteutus talvella 2010-2011... 16 4.1.3 Kustannusarvio... 17 4.2 TALVI 2011/ 2012 - KEHITTÄMINEN... 17 4.2.1 Toimintatutkimuksellinen kehittäminen... 17 4.2.2 Kansainvälistyminen... 17 4.2.3 Taiteidenvälisyys ja tapahtuman ohjelma... 18 4.2.4 Tapahtumaa tukevat muut hankkeet... 18 4.2.5 Kustannusarvio... 18 4.3 TALVI 2012/ 2013 - KANSAINVÄLISTYMINEN... 18 4.3.1 Tapahtuman oheisohjelmat... 18 4.3.2 Kustannusarvio... 19 Liitteet Liite 1. Lumi- ja jääveistosten hintaesimerkkejä / - arvioita Liite 2. Lumirakennuskokonaisuus esimerkkejä ja hintoja Liite 3. Suomessa ennen näkemättömän suuren kokoluokan veistoskokonaisuuksia ja hintoja Liite 4. Arvio koulutusyhteistyönä toteutettavasta Talvitaidetapahtuman kustannuksista talvella 2010 /2011

1 TEHTÄVÄ Tämä raportti on Levin kyläkuvailmeen kehittäminen kilpailueduksi (LKKK) hankkeen tilaama suunnitelma talvitaiteen käytöstä ja talvitaidetapahtuman eri toteutusmalleista Levin alueella. LKKK -hankkeella halutaan vahvistaa laadukkaan, kansainvälisen ja ympärivuotisen matkailukeskuksen profiilia lisäämällä rakennetun ympäristön laatua. Kesäisin Levin vetovoimaisuutta voidaan vahvistaa ottamalla viherrakentamisen keinot paremmin käyttöön. Talviaikana viihtyisyyttä voi lisätä hyödyntämällä paremmin valaistuksen ja lumi- ja jäärakentamisen antamia mahdollisuuksia. LKKK hankkeen toteuttaa Kittilän kunta yhteistyössä Levin Matkailu Oy:n ja Levin alueen isoimpien yritysten kanssa. Hanke toteutetaan aikavälillä 04/2009 08/2010, ja se saa rahoitusta Pohjois-Suomen EAKR toimenpideohjelmasta. Rahoituksen osalta vastuuviranomaisena toimii Lapin liitto. 1.1 Tavoitteet ja kehittämistavat Suunnittelutyön tavoitteena on ollut kartoittaa ja hahmottaa talvitaiteen käytön mahdollisuuksia ja edellytyksiä Levillä. Jotta mallit talvitaiteen tekemiseen lähtisivät paikallisesta tarpeesta ja resursseista, on perehdytty alueeseen ja sen toimijoihin. Suunnitelma on toteutettu yhteistoiminnallisesti siten, että siinä on kaksi eri kehittämisen tasoa: Ensimmäinen taso on vuorovaikutus Levin alueen toimijoiden kanssa ja heidän näkökulmiensa huomioiminen ja jalostaminen. Tämän vuoksi järjestettiin Levillä keskustelutilaisuus jossa kuultiin paikallisia toimijoita ja yrityksiä sekä haastateltiin keskeisimpiä toimijoita. Toinen taso on koulutusorganisaatioiden ja lappilaisten yritysten osaamisen kartoitus ja hyvien kansainvälisten käytänteiden arviointi sekä rahoitusmahdollisuuksien kartoitus. Lumi ja jää ovat elementteinä läsnä Levin talvessa ja suunnitelman tarkoituksena on edesauttaa niiden aktiivisempaa käyttöä talviympäristön viihtyisyyden kohentamisessa ja uudenlaisten aktiviteettien luomisessa. Lähtökohtana on ollut Levin keskustan alueen asemakaavat, kortteliratkaisut, katu- ja torialueet, paikallisten asukkaiden ja yritysten toiveet ja resurssit, sekä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun kokemus ja tutkimukseen perustuva tietotaito lumirakentamisesta ja talvitaiteesta. Tässä Talvitaidetapahtuman toteutusmallit suunnitelmassa esitellään peruslähtökohtia, kehittämistapoja ja ohjeita lumirakentamisen ja talvitaiteen käytöstä Levin alueen esteettisen ilmeen kehittämisessä, elävöittämisessä ja vetovoiman lisäämisessä.

1.2 Lähtökohdat, vahvuudet ja haasteet Talvitaide sopii erinomaisesti Levin matkailukeskuksen imagoon, se tuo oman kulttuurisen lisänsä monipuoliseen tarjontaan. Lisäksi Levillä on jo osaamista tapahtumien järjestämisessä ja monipuolinen kirjo erilaisia toimijoita, joiden toimintaan talvitaide voidaan luontevasti liittää. Jo pelkästään paikallisten asukkaiden ja yrittäjien voimin voidaan tehdä paljon. Pienimuotoisten lumirakenteiden, jäälyhtyjen ym. toteuttaminen ei vaadi suuria resursseja tai erityistä ammattitaitoa, mutta niillä voidaan vaikuttaa paljon alueen yleisilmeeseen. Näkyvyyden saavuttamiseksi on haaste nostettava korkeammalle. Levillä onkin mahdollisuudet paljon isompaa, sillä siellä on erinomaiset aineelliset mahdollisuudet ja resurssit tuottaa rinnekoneistolla tykkilunta paikanpäällä materiaaliksi suuriin veistoksiin ja rakennelmiin. Tämä säästää huomattavasti kustannuksia ja antaa merkittävän edun kilpailijoihin nähden. Alueen vesistöistä on mahdollista nostaa jäätä veistoksia varten. Tärkeää on myös paikallisten toimijoiden innokkuus ja halu kokeilla ja kehittää uutta. Tämä mahdollistaa myös tarvittavien uusien tekijöiden kouluttamisen paikkakunnalla. Erityinen lisäresurssi alueen toimijoiden kouluttamisessa on Kittilässä toimiva ammattiopisto Levi-instituutti, jonka ohjelmaan on kuulunut lumi- ja jääopetus jo aiemminkin. Kysymyksessä ei kuitenkaan ole talvitaidetapahtumassa vaadittava taiteellinen tai design-orientoitunut opetus, mutta tärkeää paikallista toteutusvoimaa Levi-instituutti voi Levin talvitaiteen kehittämiselle antaa paikallisena toimijana. 1.3 Oppilaitosyhteistyö voimavarana Talvitaidetapahtuman laadukas järjestäminen on haasteellinen tehtävä ja edellyttää toimijoiden monialaista osaamista ja verkostoitumista. Tämän suunnitelman perusajatuksena on yhdistää Levin toimijoiden ja alueellisten/maakunnan koulutusorganisaatioiden valmiudet ja intressit laadukkaan lopputuloksen varmistamiseksi ja erityisesti kustannusten pitämiseksi rajattuina. Levin alueen toimijoilla on myös aikaisempaa kokemusta onnistuneesta yhteistyöstä koulutusorganisaatioiden kanssa. Tämä on merkittävä vahvuus. Kittilän ulkopuolelta on saatavissa tukea talvitaiteen toteutukseen. Muun muassa Lapin yliopisto on partnereidensa kanssa tuottanut vuosien aikana talvitaiteesta runsaasti tutkimukseen perustuvaa tietoa, kirjallisuutta ja muuta aineistoa. Näitä voidaan tapahtumassa hyödyntää. Levin alue on erinomainen paikka tuoda lappilaista lumi- ja jääosaamista näkyville myös kansainvälisesti. Talvitaiteen tapahtumallinen kehittäminen nivoutuu hyvällä tavalla myös Lapin korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelmaa, mikä varmistaa korkeakoulujen halukkuuden olla mukana kehittämistyössä omalla panoksellaan ja resursseillaan. Tämä on myös hyvä tausta pyrittäessä hakemaan aluekehitysrahoitusta hankkeelle ja ehdoton edellytys tapahtuman kansainväliselle laadulle. Talvitaiteen ja siihen liittyvien oheisohjelmien ja -tuotteiden suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan ja on syytä hyödyntää myös yliopistotasoisten koulutusorganisaatioiden osaamista käyttäjälähtöisen suunnittelun, median ja palvelumuotoilun alueilla. Suunnitteluosaamisen avulla voidaan kehittää tilaajan sekä toteuttajien välisiä yhteistyötapoja laadukkaamman ja käyttäjälähtöisen talvitaiteen saavuttamiseksi. Talvitaiteessa on kysymys enemmänkin tekijöiden suunnittelutaidoista ja tiimityöstä kuin taiteellisesta itseilmaisusta.

1.4 Talvitaidetapahtuma kehittämismuotona Tässä suunnitelmassa keskeiseksi kehittämisen välineeksi on valittu tapahtumamallinen lähestymistapa. Levin esteettisen ilmeen parantaminen on pitkäjännitteistä toimintaan ja siihen on saatava sitoutumaan paikalliset asukkaat omilla voimavaroillaan. Vasta mittavalla tapahtumalla saadaan kuitenkin aikaan tarvittavaa näkyvyyttä. Tapahtumaluonteinen kehittäminen on myös helpommin rahoitettavissa hyödyntämällä erilaisia rahoituslähteitä. Tavoitteena on rakentaa eräänlaista Levin talvitaideimagoa, jolla on myös kansainvälistä tunnettavuutta. Lumirakentamista ja talvitaidetta voidaan käyttää monella tapaa, ja siksi tarjolla onkin runsaasti erilaisia mahdollisuuksia niiden hyödyntämiseen ja imagon rakentamiseen. Luontevimmin Levin talvi-ilmeen kehittämiseen soveltuvat isot ja näyttävät lumirakennukset, toiminnalliset veistoksen sekä ympäristöön sijoitettavat esteettiset jääveistokset. Tämä on myös se tapahtumamallien peruslähtökohta, jota tässä suunnitelmassa konkretisoidaan. Tässä suunnitelmassa esitellään kolmen vuoden kumuloituva kehittämistoiminta. Toimintamallin avulla Levin talvitaidetapahtuma voidaan toteuttaa kolmen seuraavan vuoden aikana sitä jatkuvasti kehittäen. Vuosittain haasteellisemmiksi muuttuvien toteutustapojen avulla voidaan tapahtuman järjestämisessä edetä pienemmän mittaluokan paikallisesta toteutuksesta suurempiin kansainvälisiin tapahtumiin, mikäli tapahtuman rahoituspohja vuosittain vankistuu. Tapahtuman vuosittaista kehittämisestä ohjaavat saadut kokemukset ja niiden tutkimuksellinen arviointi. Lähtökohtana on jää- ja lumiveistosten ja arkkitehtuurin tuominen ja juurruttaminen osaksi Levin ympäristön esteettistä olemusta ja toiminnallisia talviympäristöjä, mutta samalla laajan näkyvyyden saavuttaminen. Levin talvitaidetapahtumien vuosittaiset toteutusmallit on pyritty linkittämään toisiinsa seuraavasti: Ensimmäisen vuoden pienimuotoisemmasta tapahtumasta, joka rakennetaan pääosin paikallisten voimien ja koulutusorganisaatioiden yhteistyönä. Talvi 2010/2011. Toisen vuoden aikana kokemusten kartuttaessa hyödynnetään talvitaidetta yhä laajemmin ja näyttävämmin painottaen kansainvälisen yhteistyö rakentamista. Talvi 2011/2012. Kolmannen vuoden tähtäin on nostettu korkealle laajan kansainvälisen talvitaidetapahtuman toteuttamiseksi. Talvi 2012/2013.

Kuva 1. Tavoitteena on, että mukana olevien toimijoiden määrää lisätään vuosi vuodelta. Aluksi mukaan lähtevät paikalliset toimijat ja koulutusorganisaatiot, jotka tekevät tapahtuman kehittämisestä pitkäjänteistä. Kehittämistyön onnistumisen edellytys on, että mukaan lähtevät paikalliset yrittäjät ja organisaatiot sitoutuisivat hankkeeseen alusta alkaen kolmeksi vuodeksi. 2 LEVIN TALVITAIDETAPAHTUMAN LÄHTÖKOHTIA 2.1 Jääveistoksien toteutus Jääveistokset soveltuvan hyvin Levin tiivisti rakennetun keskustan elävöittämiseen. Jääveistosten suunnittelussa huomioidaan sijoituspaikan luonne, veistoksen tehtävä, kestävyys ja turvallisuus. Toisiin kohteisiin soveltuvat kauniin koristeelliset veistokset, toisiin taas toiminnalliset käyttöä ja kiipeämistä kestävät veistokset. Jääveistokset voivatkin toimia monessa eri koossa, mutta julkisella paikalla suurikokoinen veistos kestää parhaiten säävaihteluja ja käyttöä. Pienet yksityiskohdat

myös rikkoontuvat ja sulavat jäästä ensimmäisenä. Pienimmätkin teokset tulee olla massaltaan vähintään kuution luokkaa. Jääteoksissa olennaista on niiden valaiseminen. Jää johtaa valoa, jolloin veistoksen alle sijoitettu valo tekee jääveistoksesta itsestään valaisimen. Hyvän valaistuksen aikaansaaminen edellyttää sähkötöitä, ja sen vuoksi tapahtumalla tulee olla tähän resurssit. Suurimmat sähkötyöt tulisi tehdä etukäteen jo sulan maan aikana ja varmistaa näin sähkön saanti kohteisiin. Jääveistosten tekeminen edellyttää erityisiä työvälineitä ja laitteita. Esimerkiksi Lapin yliopiston muotoilulaboratorion palveluihin kuuluu jääveistokalusto ja sen käyttöön tarvittavan opetuksen antaminen. Muutoin jääveistokset on luonteva toteuttaa paikallisten voimien ja oppilaitosten yhteistyönä. Veistoksen tekeminen on käsityövaltaista työtä. Yksi parityönä tehtävä veiston valmistuu paikanpäällä parissa päivässä. Joten Levin keskustan ilmeen kohentaminen jääveistoksilla vaatii runsaasti työvoimaa. Noin 25-30 hengen oppilasryhmä kykenee hyvässä ohjauksessa toteuttamaan Levin keskustan jääveistokset 3-4 päivän aikana. Osa teoksista voidaan tehdä jo ennen joulua, mutta pääosin veistokset voidaan toteuttaa vasta tammikuussa, jolloin jää on riittävän vahvaa isompiinkin teoksiin. 2.2 Toiminnallinen lumiarkkitehtuuri Levillä on erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa isompia lumirakennuskokonaisuuksia tykkilumesta. Myös lumiveistoksissa kokoluokkaa voidaan kasvattaa moniin metreihin ja tehdä näyttäviä ja massiivisia Suomessa ennen näkemättömän kokoluokan veistoksia. Tällä voisi olla erityistä media-arvoa. Lumesta voidaan tehdä myös käyttäjä- ja tilaajalähtöisesti suunniteltuja käyttörakennuksia, jotka voivat toimia baarina, kahvilana, ravintolana tai vaikkapa jääveistosten näyttelytilana. Lumesta voidaan tehdä myös toiminnallisia kokonaisuuksia: liukumäkiä, labyrinttejä, majoja, veistoksia, jotka kestävä kiipeämistä. Toiminnallisten lumiympäristöjen suunnittelussa on syytä hyödyntää oppilaitosten muotoilu- ja suunnitteluosaamista. Uusia ja innovatiivisia ratkaisuja tuottava tapa on toteuttaa suunnittelu koulutusorganisaatioiden ohjauksessa tapahtuvana opiskelijakilpailuna. Suunnittelukilpailuun voidaan kutsua mukaan myös oppilaitosten kansainvälisiä partnereita. Näin mukaan saadaan uusin ja innovoivin osaaminen. Myös lumirakentamisessa valaistus on olennainen osa ja se edellyttää etukäteissuunnittelua. Valaiseminen tuo lumiveistoksen pimeällä ja hämärällä esiin ympäristöstään. Lumirakennukset vaativat pysyvän valaistuksen. Tapahtumien yhteydessä lumirakenteet toimivat hyvin audiovisuaalisen median projisointipintoina. Myös tämä on lähes kokeilematon talvitaiteen muoto maassamme ja siksi sillä voisi olla merkittävää uutuusarvoa Levin talvi-ilmeen kehittämisen tunnetuksi tekemisessä. 2.3 Teosten sijoittuminen ja paikat Jääveistoksia toivottiin maamerkeiksi Levin liikenneympyrään ja kevyen liikenteen väylille selkiyttämään kulkureittejä. Keskeisiä ja hyviä sijoituspaikkoja teoksille ovat aukiot. (Ks. karttakuva veistosten paikat kartalla) Paikkoja teoksille löytyisi varmasti lukuisia, ensimmäisenä vuonna on kuitenkin tärkeä hakea olennaisimmat,

näkyvimmät ja pienellä organisaatiolla toteutettavissa olevat paikat. Keskustelussa tuli myös esille jako julkisiin/yhteisiin veistoksiin julkisilla paikoilla ja yritysten mahdollisuuteen hankkia omille pihoille veistosryhmiä kokonaisuutta täydentämään. Huolellisella paikkojen suunnittelulla, esim. sijoittamalla lumi- ja jääveistokset suoran auringonpaisteen sijasta puolivarjoon, voidaan pidentää veistosten kestävyyttä huomattavasti. Esimerkiksi alikulkukäytävät toimivat erinomaisina jääveistosten sijoituspaikkoina, tarjoten suojan auringolta ja mahdollisuuden veistosten valaisemiseen. Alikulkukäytävät eivät yleensä ole houkuttelevia kulkureittejä, joten niiden ilmettä saadaan kohennettua. Pimeästä tunnelista tehdään houkutteleva vierailukohde ja samalla vähennetään tien yli kulkemista. Suurille lumiteoksille paras ja luontevin paikka on Eturinteen alla, jossa yleisön lisäksi on myös riittävää tilaa myös rakentamisen aikana tarvittaville työkoneille. Lopullisesti paikat sovitaan varsinaisessa suunnitteluvaiheessa. Suunnitteluvaiheessa myös selvitetään mitkä luvat tarvitaan kulloiseenkin sijoituskohteeseen. Kaduille ja yleisille torialueille sijoitettavien töiden osalta selvitykset hankitaan kunnan rakennusvalvonnasta sekä palo- ja pelastusviranomaisilta.

Talvitaiteen sijoittuminen Levin alueelle ehdotus 1

2.4 Teeman ja aiheiden valinta Talvitaidetapahtumille on vakiintuneen käytännön mukaan valittu jokin teema tai aihepiiri. Näin tavoitellaan tiettyä yhtenäisyyttä ja yleisöä kiinnostavaa teosten vertailtavuutta. Huonosti valittu teema kuitenkin alistaa jää- ja lumitaiteen kuvittamistehtävään. Pahimmillaan kuvitus tuottaa globaaleja kliseisiä, dekoratiivisia ja helposti särkyviä ja näyttävyytensä nopeasti menettäviä teoksia. Tämä vaara on vältettävä mikäli halutaan Levin tapahtumasta omaleimainen ja arvostettu. Hyviä kokemuksia on suunnitteluorientoituneista tapahtumista, joissa teeman asemasta lähtökohta on jokin talvitaiteen luonteesta esiin nostettu ongelma: käytettävyys, valaisun ja lumipinnan kohtaaminen, jäävalaisimen rakentaminen, jäisten kadunkalusteiden suunnittelu jne. Tähän design lähtöiseen talvitaiteeseen koulutusorganisaatiot voivat tuoda muotoiluosaamisensa ja luoda Leville ainutlaatuisesti uutta lumidesignia. Tällä sektorilla mm. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnalla on runsaasti kokemusta Muotoiluorientaatio ja tarinallinen teeman valinta eivät kuitenkaan sulje pois toisiaan. Levillä on erinomainen mahdollisuus kehittää vuosittainen teema paikallisesta perinteestä, kulttuurista ja elämästä lähtevistä aineksista, samalla korostaen globaalia arktisuutta. Hyvin suunnitellut Levin lumirakennelmat istuvat ympäristöönsä ja tarjoavat sisältönä jotain ainutlaatuista maan ja maailman muiden jää- ja lumitaidekohteiden rinnalle. Valittu teema on syytä luoda hyvin ja pohjustaa mm. yleisöluennoilla Kittilässä ja Levillä. 2.5 Teosten turvallisuuden varmistaminen Lumirakennusten ja veistosten suunnittelussa on huomioitava alusta alkaen turvamääräykset. RAMK on uudistamassa ohjeistusta lumi- ja jäärakentamisen turvalliseen toteuttamiseen. Tätä asiantuntemusta on syytä hyödyntää. yhteistyössä paikallisen rakennustarkastajan kanssa. Suunnittelussa ja turvallisuudessa huomioidaan ohjeiden lisäksi paikallinen tuntemus paikkojen luonteesta ja käytöstä. Suunnittelu ja toteutusvaiheessa turvallisuuskysymyksillä on syytä olla selkeä vastuuhenkilö. 2.6 Teosten huolto Veistoksien ja rakennelmien suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja sään vaikutus teoksiin. Aika ja sää, tuuli ja lämpö syö teoksi, mutta keskeinen ongelma on teosten päälle kasaantuva lumi. Teokset tuleekin suunnitella niin, että ne on helposti puhdistettavissa tai niin suurpiirteinen, että pieni lumikerros ei peitä olennaisia yksityiskohtia. Teoksille tulee olla huoltaja ja lopuksi niiden hävittäjä (käytöstä poistaja). Vaurioituneet teokset on joko korjattava tai poistettava. Tapahtumien teosten huolto on usein annettu esim. paikallisten urheilu tms. seurojen tehtäväksi pientä korvausta vastaan.

2.7 Tapahtuman valaistus ja audiovisuaalinen alustava suunnitelma Valaistus on merkittävässä roolissa tuomassa lumi- ja jääveistoksia esiin ympäristöstä erityisesti talven pimeämpänä aikana. Nykytekniikka luo mahdollisuuden myös valaistuksen muutoksiin ja jopa interaktiivisuuteen. Projisointi lumipinnoille, Interaktiivisen laserin käyttö, toiminnallisesteettinen valaistus ovat nopeasti kehittyviä mahdollisuuksia talvitaidetapahtumissa. Tapahtuman esteettisilmaisulliseen valaisuun voidaan käyttää niihin tarkoitukseen kehitettyjä valokalustoja, joita voi vuokrata. Esimerkiksi Lapin yliopiston muotoilualojen laboratoriolla on käytössään talvitaiteen ja tapahtumien valaisuun tarkoitettua kalustoa jota voi vuokrata myös koulutuksen kanssa. Levi on jo mukana taiteiden tiedekunnan hallinnoimassa AAC -laser projisointihankkeessa. Tämä hanke tuottaa tapahtumaan ohjelmaa. Tapahtuman valaistus- ja audiovisuaalinen suunnitelma on tehtävä varsinaisen talvitaidesuunnittelun rinnalla. Levin alueella ongelman on runsas valosaastetta, joka tuottaa ongelmia mm. liikenneympyrän teosten hyvälle valaisulle. 2.8 Viestintä ja markkinointi Lumi- ja jääveistokset sekä lumirakennukset dokumentoidaan hyvin ja huolehditaan kuvien näkymisestä mediassa. Talvitaiteelle pyritään saamaan näkyvyyttä mediassa järjestämällä esim. veistoskokonaisuuden julkistamis-/paljastamis- tilaisuus. Tehdään Levin talvitaiteelle avajaisjuhla, johon liittyy monipuolista ohjelmaa (kukaan toimittaja ei tule yhden lumiveistoksen takia paikalle, mutta kun kokonaisuudesta tehdään tarpeeksi houkutteleva ja kattava). Lapin yliopistossa aloittava kansainvälinen kulttuurituotannon maisteriohjelma (EMACIM) voisi olla kiinnostunut saamaan Levin tapahtumasta pysyvän harjoittelupaikan. Tämä toisi kansainväkistä ulottuvuutta tapahtumalle. 2.9 Tapahtuman vuosisuunnitelma ja aikataulu Aikataulussa huomioitu lumen ja jään saatavuus, yrittäjien aikataulut sekä koulutusorganisaatioiden aikataulut sekä tarvittavien majoitustilojen saatavuus. Aikataulu on laadittu vuotta 2010-2011 silmälläpitäen, mutta pääpiirteittäin se kuvaa tapahtuman vuosittaista suunnittelua. Huhtikuu - Toukokuu Tapahtumasuunnittelu ja sen vuosittainen hankkeistaminen rahoitushakemuksia varten, teemojen valinta, osallistujista päättäminen ja kutsuminen. Koulutusorganisaatioyhteistyöstä päättäminen ja vastuualueiden jaot, rahoituksen järjestäminen, apuraha ja avustushakemuksien valmistelu. Syyskuu - Lokakuu Toteutussuunnitelman tarkentaminen, työskentelyaikataulujen tarkentaminen, opiskelijoiden ohjaaminen ja kouluttaminen työskentelyyn, veistosten ja lumirakennusten suunnittelu ja tarvittavien työpiirustusten teko. Lupien hakeminen tarvittaessa. Työvälineiden saatavuuden varmistaminen. Marraskuu Marraskuu on riskialtista lumen- ja jäänveistolle säiden takia. Ennen joulua jäät eivät ole vielä paksuja. Tällöin jääveistoksia voidaan tehdä vain ohuista jäälevyistä. Mutta jos jäätä on varastoitu kesän yli voidaan jääveistosten tekeminen aloittaa jo marraskuun lopulla.

Joulukuu Joulua ennen olisi realistista toteuttaa vain pienimuotoisia jää- ja lumiveistoksia Levin keskustaan. Näin saadaan jo joulun aikaan piristystä alueelle. Ongelmana voi olla työvoiman majoitustilojen löytyminen. Tammikuu Tammikuu on otollista aikaa isojen jääveistosten tekemiselle ja suuremmalle lumirakentamiselle. Vuoden alussa tehtävillä veistoksilla on mahdollisuus ilahduttaa paikallisia ja vierailijoita pitkälle kevääseen. Tämä edellyttää kuitenkin huolellista suunnittelua ja veistoksien huoltamisen järjestämistä ja siihen kouluttamista. Helmikuu- Huhtikuu Lumi- ja jääveistosten huoltaminen. Helmikuun alussa voidaan tarvittaessa vielä toteuttaa osia. Lopuksi teosten purkaminen (turvallisuus). Järjestetään palautepalaveri, jossa kerätään kokemuksia siitä miten veistokset ja lumirakennukset ovat paikoillaan toimineet. Tehdään suuntaviivoja seuraavan vuoden tapahtumaa varten. 2.10 Syntyvät kustannukset Tapahtuman toteuttamisen kannalta merkittävimmät kustannukset muodostuvat lumen tekemisestä, jään nostamisesta, paikalle kuljetuksesta sekä isoja muotteja täytettäessä tarvittavista työkoneista. Tämän lisäksi palkkakuluja muodostuu rakentamista ja veistämisestä sekä huoltamisesta. Koulutusorganisaatioiden opiskelijoiden osalta ei synny palkkakuluja mutta matkat, majoitus ja ruokailut on huomioitava kustannuksina tai luontaisetuina. Lumi Levin etu on se, että lunta voidaan tehdä rinteiden lumettamiseen käytettävällä kalustolla lähes suoraan paikan päälle. Lumiveistoksiin käytetään aina mieluiten tykkilunta, jolloin niistä tulee kestävämpiä ja lumi on tasalaatuista. Lumen kuljetusetäisyydet ja -kustannukset jäävät Levillä pieniksi. Lumen tuotantokustannuksiksi arvioidaan yleensä 1,5 euroa kuutio. Jää Lähistön luonnonvesistä (Ounasjoki, Levijärvi) nostettu jää on periaatteessa ilmainen materiaali, mutta työvaltaisena toimintana sille tulevat huomattavat nosto- ja kuljetuskulut. Jos luonnon jäät ovat liian ohuita, on mahdollisuus tilata varastoitua jäätä useasta eri paikasta Suomessa. Tällöin jää kannattaa tilata jo edellisen talven aikana. Lainion Lumikylä ja Pello Blue Ice ovat Leviä lähinnä olevia jäätä myyviä toimijoita. Jatkossa jäätä voi nostaa myös Levillä kevään aikana ja varastoida se kesän yli. Kylmäkontin kustannukset kesältä ovat varsin pienet ja konttiin mahtuu n. 30 kuutiota jäätä. Jään myyntihinta lappilaisilla toimittajilla on noin 120 euroa kuutio. Palkat Yrittäjänä toimivat lumi- ja jäärakentajat pyytävät työstään rakennusmiehiin verrattavaa tuntipalkkaan. Taiteilijoiden parissa on vakiintunut käytäntö maksaa tehdystä työstä teoskorvaus (esim 500 euroa per isohko teos). Kun käytetään opiskelijoita, jotka suorittavat opintoja osallistumalla rakentamiseen, palkan sijasta tulee kattaa heidän matka-, majoitus-, ja ruokailukulunsa. Kuluja tulee tällöin myös ohjaavien opettajien työstä, suunnittelusta ja ohjauksesta. (opiskelijoiden ei ole lupa työskennellä koneilla ilman ohjaajan läsnäoloa).

Matkat ja majoitus Ensivaiheessa kuluja tulee opiskelijoiden ja ohjaajien matka- ja majoituskustannuksista. Seuraavina vuosina myös mukaan kutsuttavien taiteilijoiden matkoista ja majoituksista. Kuljetus Veistosten sijoittelu Levin alueelle vaatii lumen ja erityisesti jään kuljettamista. Muotit, koneet ja välineet Lumi- ja jääveistokset ja rakentaminen vaatii omat työvälineensä. Muottikalustoa on vuokrattavissa alueella (mm. Lainion lumikylä, RAMK, Lapin yliopisto). Samoin työkaluja, valaisimia ym tarvittavaa voi vuokrata. Esimerkiksi Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kalusto voi vuokrata omakustannuskintaan (vuokra kattaa huolto- ja teroituskustannukset) Huolto Jotta veistokset säilyisivät turvallisina ja edustavina koko kevättalven, ne vaativat säännöllistä huoltamista. Tämä vaatii ensin koulutuksen ja sitten etukäteen sovittuja työtunteja. Kun korjaaminen on mahdotonta tai kannattamatonta, veistokset pitää purkaa ja poistaa paikoiltaan. Sähkö, valaistus, media ja äänentoisto Teokset tarvitsevat valaistuksen, johon tarvittava sähkö voitaneen ottaa katuvaloverkostosta. Valaistukseen tarvitaan lamppuja ja kaapeleita. Työmaavalaisun hoitaa hoitavat lumi- ja jäärakentajat tai koulutusorganisaatio Levillä työskenteleville opiskelijoilleen, kun vain virtalähde on järjestetty. Valaisulaitteet voidaan vuokrata mm. Lapin yliopistolta omakustannushintaan. Koulutus ja ohjaus Paikallisille yrittäjille voidaan järjestää koulutus yksinkertaisista jää- ja lumirakennustekniikoista ja työvälineistä, jotta he voivat huolehtia veistosten kunnosta ja halutessaan toteuttaa pieniä veistoksia itse. Edullisinta on järjestää koulutus yliopiston työ- ja kenttäharjoittelua hyödyntäen. Dokumentointi Tapahtuman dokumentointiin on varattava summa. Myös dokumentointi voidaan suorittaa koulutusorganisaatioiden harjoitustyönä. 3 LEVIN TALVITAIDETAPAHTUMAN TOTEUTUSMALLI 3.1 Talvitaidetapahtuman toimijat ja organisaatio 3.1.1 Paikallinen toteutusorganisaatio Talvitaidetapahtuma tarvitsee kolmivuotiselle jaksolle osa-aikaisesti toimivan koordinaattorin ja taiteellisen johtajan. Koordinaattorin on syytä olla paikallinen toimija, joka hallinnoi tapahtuman taloutta ja toteutukseen liittyviä asioita, kuten lupia jne. Ensimmäisenä vuotena työtä tässä ei ole vielä paljon, mutta toiminnan

laajetessa työ lisääntyy ja muuttaa kansainvälisemmäksi. Taiteellinen johtaja vastaa tapahtuman visuaalisesta laadusta ja taiteilija yhteyksistä. Jää- ja lumirakentamisen eri osavaiheisiin löytyy Leviltä toimijoita: mm. Levi Ski Resort, Pekka Jussila. Jani Vaattovaara, Levi instituutin jää- ja lumirakennuskoulutukset. Paikallisilla toimijoilla on hyvä antaa vastuu jään ja lumen hankinnasta ja kuljetuksesta sekä työhön tarvittavien koneiden saatavuudesta, valaisua varten tehtävistä sähkötöistä sekä teosten huollosta. Paikallisille toimijoille on syytä järjestää tarvittavaa koulutusta ja ohjausta Tässä asiassa esim. Lapin yliopisto ja Ramk yhdessä tai muu vastaava koulutusorganisaatio voi toimia asiantuntijana. Koulutuksen laatu on syytä varmistaa etukäteen. Ohjausta voidaan antaa myös yrityksille, jotka haluavat itse toteuttaa lumi- ja jäärakennelmia toimintansa yhteydessä. Lumenveistossa voivat ohjatusti olla mukana myös paikalliset taiteilijat, nuoriso ja koululaiset sekä muita ryhmiä, joiden ohjauksesta voivat vastata esimerkiksi harjoitustöinään taiteiden tiedekunnan pitkälle ehtineet opiskelijat yhdessä ohjaajansa kanssa. 3.1.2 Oppilaitosyhteistyö, kolmen vuoden periodi Yhteistyö lappilaisten koulutusorganisaatioiden kanssa on olennainen osa varmistettaessa tapahtuman laatu ja onnistuminen ja lisäresurssien saanti. Oppilaitosyhteistyön organisoinnissa on huomioitava Levin ja Kittilän tavoitteiden rinnalla myös oppilaitosten tavoitteet ja aikataulut, jotta toiminta saadaan sovitettua yhteen. Oppilaitosyhteistyön on hyvä antaa yhden organisaation järjestettäväksi, joka tällöin kokoaa ja vastaa työnjaosta muiden oppilaitosten välillä. Esimerkiksi Lapin korkeakoulukonsernin oppilaitoksista löytyy paljon lumirakentamisen, talvitaiteen, multimedian, valotaiteen ja muotoilun asiantuntemusta. Lisäksi voidaan hyödyntää käyttäjä- ja tilaajalähtöisen suunnittelun ja palvelumuotoilun osaamista. sekä markkinoinnin ja dokumentoinnin osaamista. Lapin yliopiston taidekasvatuksen koulutuksesta tai vastaavasta saadaan lisäksi koulutusprojekteina toteutettavien taidehankkeiden ohjaus- ja hallintaosaamista. Esimerkiksi Rovaniemen ammattikorkeakoulu on kehittänyt tietämystä lumirakennuksesta ja Levi-instituutti kouluttaa lumirakentamisen, lumen- ja jäänveiston taitajia, joille talvitaiteen tapahtuma tarjoaa erinomaisen areenan. Kemi- Tornion ammattikorkeakoulun tai vastaavan kanssa voidaan tehdä monitaiteista yhteistyötä tapahtuman ohjelman järjestämiseksi. Kolmen vuoden suunnitelma mahdollistaa yhteistyön rakentamisen pitkällä tähtäimellä. Kouluissa voidaan muodostaa talvitaiteen ja lumirakennuksen laajempia opintokokonaisuuksia, jolloin opiskelijoiden taidot kehittyvät Levin talvitaidetapahtuman mukana ja toteutukseen löytyy eri taitoisia tekijöitä, aloittelijoita perustyöhön, mutta jo erityisosaajia suurempien ja tasokkaampien kokonaisuuksien hallintaan. Talvitaidetapahtuman mittakaavan laajentuessa oppilaitosyhteistyötä voidaan myös kasvattaa ja ottaa valtakunnallisesti rakentamisen, arkkitehtuurin, muotoilun ja taidealojen opiskelijoita mukaan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Toiminnan organisointi edellyttää myös yhteistyösopimuksia koulutusorganisaatioiden välillä. 3.1.3 Kansainväliset yhteydet, partnerit ja muut toimijat Oppilaitosten opettaja- taiteilija- ja oppilasvaihto on luonteva ja helppo tapa käynnistää myös kansainvälisten toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö. Mikäli Levin tapahtuman ja koulutusorganisaatioiden välille saadaan luotua pitkäjännitteinen

yhteistyö, tarjoaa korkeakoulujen kansainvälisen vaihdon tuki hyvän mahdollisuuden rahoittaa kansainvälisten vierailijoiden matkoja. Maailmalla toimii myös useita jää- ja lumitaiteeseen erikoistuneita taiteilijaryhmiä, yrityksiä ja osuuskuntia. Useat rahoituslähteet tukevat taiteilijoiden kansainvälistä liikkuvuutta, joten yhteistyö kyseisten ryhmien kanssa on hyvä käynnistää heti alusta saakka. Tapahtuman taiteellinen johtaja on luonteva vastuuhenkilö tällä sektorilla. 3.2 Rahoitusstrategia Levin talvitaidetapahtuma voidaan aloittaa pienimuotoisesti ja rakentaa tapahtuman rahoitus Levin alueen toimijoiden yhteistyönä. Yritykset tulevat rahoitukseen mukaan ostamalla veistoksia sovittuun hintaan. Tämä ei kuitenkaan takaa jatkuvuutta, eikä anna puitteita tapahtuman kehittämiselle. Tapahtuman luonne ja tavoitteet on rakennettava ja profiloitava sellaiseksi, että se on hankkeistettavissa ja sille voidaan hakea rahoitusta useista eri lähteistä. Talvitaidetapahtuman toteutukseen soveltuvaa hankerahoitusta on periaatteessa viittä erityyppistä. 1. Tutkimus- ja aluekehityshankkeiden rahoitus (mm. ESR. EAKR) - tuetaan elinkeinoelämää tukevaa infran rakentamista tai koulutusta - pitää olla selkeä kehittämishanke 2. Kansainvälinen tutkimus- ja aluekehityshankkeiden rahoitus (mm, ENPI, NP) - kuten edellä mutta edellyttää yhteistyötä Pohjoismaiden tai Skotlannin tai Venäjän kanssa 3. Kotimaiset taide- ja kulttuurihankkeiden apurahat. - Voidaan rahoittaa tapahtumatuotantoa (Kulttuurirahasto, Lapin maakuntarahasto, Lapin taidetoimikunta) - Tuetaan työryhmiä ja taidetapahtumia, pääasiassa taiteilijoille 4. Kansainvälisen yhteistyön tukemiseen kohdennetut avustukset, - Tuetaan kansainvälisiä yhteistyöhankkeita 5. Taiteilijoiden liikkuvuustuki - Tuetaan taiteilijoiden matkoja ja työskentelyä toisissa maissa Tässä suunnitelmassa esitetään, että ensimmäisenä vuotena keskitytään paikallisiin toimijoihin ja oppilaitosyhteistyöhön. Tarkoituksena kehittää Levin yrittäjien tietotaitoa talvitaiteen toteutuksen osalta toimimalla kouluorganisaatioiden kanssa. Näin ollen tutkimus- ja kehityshankkeen muodossa voidaan lähteä hakemaan rahoitusta eri lähteistä. Esimerkiksi ESR kehitysprojektiin voidaan rinnalle ottaa jo kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. Seuraavat soveltuvat rahoitusohjelmat avautuvat elosyyskuussa. Toisena vuonna talvitaiteen rakentamisen rinnalle tulevat lumiympäristöissä toteutettavat kulttuuritapahtumat ja festivaalit, joille haetaan resursseja taide- ja kulttuuripuolen rahoituslähteistä. Viimeistään kolmantena vuotena panostetaan voimakkaammin talvitaidetapahtuman kansainväliseen ulottuvuuteen. Tällöin hakemukset olisi suunnattava kansainvälistä yhteistyötä tukeviin rahoituslähteisiin.

Koko toiminnan ajan voidaan tapahtumaan pyrkiä kiinnittämään lumi- ja jäärakentamiseen liittyvää työvoimapoliittista koulutusta. Hakemuksen tekijäorganisaatio on mietittävä aina tapauskohtaisesti. 4 TALVITAIDETAPAHTUMAN TOTEUTUS VUOSITTAIN 4.1 Talvi 2010/2011 - ALOITUS 4.1.1 Toimijoista ja ensimmäisen vaiheen tavoitteista Ensimmäisen vuoden talvitaidetapahtuman tavoitteena on tuoda lumi- ja jäätaidetta näkyville Levin alueelle ja samalla kehittää tapahtuman toteutustapoja paikallisten toimijoiden ja koulutusorganisaatioiden yhteistyönä. Tavoitteena on rakentaa toimiva verkosto ja tutustuttaa, innostaa, sitouttaa ja jopa kouluttaa paikallisia toimijoita. Samalla luodaan pohja kouluorganisaatioiden kanssa tehtävällä jatkuvalle yhteistyölle. Koulutusorganisaatioita ovat luontevimmin yliopistotasoinen taide- ja designkoulutusorganisaatio, esim. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta, ammattikorkeakoulutasoinen rakennus- ja matkailualakoulutus, kuten Rovaniemen ammattikorkeakoulu sekä matkailualan ammattiopisto, kuten Leviinstituutti. Myös erilaiset konsortiot kuten Lapin korkeakoulukonsernin matkailun tutkimuksen instituutti sekä Pohjoisen kulttuurin instituutti ovat varteenotettavia toimijoita. Tapahtuman kehittämiseen on syytä integroida mukaan alusta alkaen myös opinnäytteitä tekeviä opiskelijoita. Tällöin kehittämis- ja toimintatutkimusten kautta saadaan opiskelijat mukaan osallistumaan erilaisiin tehtäviin. Kokonaisuuden esteettisen suunnittelu on hyvä antaa alan osaajien koordinoitavaksi, jolloin se voidaan tehdä esimerkiksi ohjattuna taiteellisen projektina koulutusorganisaatioissa. Tapahtuma tarvitsee alusta saakka myös taiteellisen johtajan, jolla on riittävää kompetenssia ja tunnettavuutta talvitaiteen alalla. Ensimmäisenä vuotena toteutettavat lumi- ja jääveistokset ja rakennelmat tulevat kokoluokallaan ja määrällään herättämään jo huomiota ja tekemään positiivisen muutoksen Levin talviympäristöön. Suunnitelma on kuitenkin syytä tehdä joustavaksi, niin että ehdotetuista kohteista voidaan valita talvella 2010-2011 toteutettavat kohteet ja lukumäärät käytössä olevien resurssien ja mukaan. Onnistunut lopputulos innostaa lisää toimijoita mukaan seuraavina vuosina. Tapahtuman tiedotus ja dokumentointi suunnitellaan siten, että tapahtuma saa näkyvyyttä mediassa ja samalla luodaan seuraavia vuosia varten laadukas markkinointimateriaali. Lapin korkeakoulukonsernista voidaan löytää tukea myös tähän työhön. 4.1.2 Kolmivaiheinen toteutus talvella 2010-2011 1) Levin keskustan alueelle toteutetaan jääveistoksia valittuihin paikkoihin joulu - tammikuussa. a) keskeisenä ovat yleiset julkiset ulkotilat. Teoksille etsitään yhteinen rahoitus.

b) hotelleiden ja muiden hankkeessa mukana rahoittajana olevien yritysten pihoille ym. tehdään jääveistoksia. Hotellit ja yritykset tilaavat teokset. 2) Toteutetaan iso toiminnallinen lumiympäristö Eturinteen alle Rakennusmateriaalina pääosin lumi, yksityiskohdissa jää. Kokonaisuudelle rakennetaan näyttävä ja pysyvä valaistus. Tapahtuman aikana kokonaisuuteen liitetään tilapäistä valo- ja mediataidetta. Tämän osion voisi rahoittaa Levi Ski Resort. 3) Kittilän keskustaan ja mahdollisesti Lentokentälle toteutetaan lumi- ja jääveistoksia Rahoittajana yritykset. 4.1.3 Kustannusarvio Edellä kuvatuilla perusteilla arvioidaan ensimmäisenä talvena paikallisten tahojen ja koulutusorganisaatioiden yhteistyönä toteutetun tapahtuman kustannusarvion olevan noin 35 000 euroa (tässä hinnassa ei ole mukana opiskelijoiden majoitusta). Katso liite 4. Kyseisellä summalla voidaan tapahtumaa lähteä rakentamaan ja siitä saadaan alusta alkaen riittävän vakuuttava. Ensimmäisenä vuotena tapahtumasta ei synny tuloja. 4.2 Talvi 2011/ 2012 - KEHITTÄMINEN 4.2.1 Toimintatutkimuksellinen kehittäminen Talvitaidetapahtuman kehittäminen tulisi toteuttaa taiteellisen toimintatutkimuksena, jossa samanaikaisesti kehitetään tapahtuman organisaatiota, sen toimintakykyä ja tapahtuman taiteellista sisältöä ja tuotteiden laatua. Tämä ajattelutapa johtaa siihen, ettei tässä vaiheessa ole mielekästä ruveta määrittelemään tulevan toiminnan lopullisia yksityiskohtia. Lähtökohdat toisen vuoden tapahtumalle perustuvat ensimmäisen vuoden kokemuksien arviointiin. Tavoitteena on nostaa tapahtuman näkyvyyttä ja lisätä jään määrää ja teosten lukumäärään Levin keskustassa. Toiminnallisen lumiympäristön kokoa suurennetaan ja laatua nostetaan ja liitetään siihen näyttävämmin media- ja valoilmaisu. 4.2.2 Kansainvälistyminen Toiminnallisen lumiympäristön ja muotoiluorientoituneiden veistosten suunnittelusta järjestetään kansainvälinen suunnittelukilpailu taidealojen opiskelijoille (voittajat pääsevät toteuttamaan veistoksensa Leville). Mukaan kutsutaan myös kansainvälisiä jääveistäjiä, jotka saavat suunnitteluaineiston teemaan liittyen etukäteen. Kutsut kohdistetaan maailman johtavilla jäänveistäjien organisaatioilla, ei yksittäisille taiteilijoille. Näin vahvistetaan Levin tapahtuman tunnettavuutta maailmalla.

4.2.3 Taiteidenvälisyys ja tapahtuman ohjelma Liitetään tapahtumaan osaksi talvinen musikaali tai muu tapahtumaa varten tuotettu performatiivinen esitys. Lapin korkeakoulukonsernin Pohjoisen kulttuuri-instituutti tai vastaava organisaatio voi oppilaitostyönä toteutetun toimia ohjelman tuottajana. Näin pyritään luomaan tapahtumasta kokonaistaideteosta, jossa esitykset ja lumi- ja jääympäristöt tukevat toisiaan. 4.2.4 Tapahtumaa tukevat muut hankkeet Lapin yliopiston koordinoima AAC hankeen laserprojisoinnit toteutetaan näyttävästi osana tapahtumaa. Myös liittyminen Lapin yliopiston koordinoimaan SnowPort lumiosaamisen viestituote hankkeeseen toisi käynnistyessään tapahtumalle ja erityisesti toiminnalliselle lumirakentamiselle tarvittavia resursseja ja myöhemmin kansainvälistä näkyvyyttä. Levin talvitaidetapahtuma olisi myös liittää partneriksi Lapin yliopiston koordinoimaan Northern Periphery -hankkeeseen. Tämän kansainvälisen hankkeen tavoitteena on Pohjois-Euroopan maaseutukaupunkien taide- ja kulttuuritapahtumien kehittäminen ja hyvien käytänteiden levittäminen. Toteutuessaan tämä hanke luo uutta osaamista, mutta tekee myös tapahtumaa kansainvälisesti tunnetuksi. Mukana on toimijoita Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Islannista ja Skotlannista 4.2.5 Kustannusarvio Talven 2011/ 2012 tapahtumaan tarvitaan hankerahoitusta, sillä budjetti nousee ja on 70 000-80 000 euroa Selvitetään mahdollisuudet pääsymaksuihin ja muihin mahdollisiin tuloihin 4.3 Talvi 2012/ 2013 - KANSAINVÄLISTYMINEN 4.3.1 Tapahtuman oheisohjelmat Kahden ensimmäisen vuoden aikana hankittua kokemusta hyödynnetään ja rakennetaan Levin talvitaidetapahtumasta täyden mittakaavan kansainvälinen tapahtuma. Kaikki edellisinä vuosina luodut ja hyviksi arvioidut toimintamallit pidetään mukana, mutta nyt kutsutaan mukaan useampia kansainvälisiä toimijoita. Pyritään siihen, että koulutusorganisaatioiden yhteyksien avulla on saatu rakennettua pitkäjännitteiseen yhteistyöhän kykenevä ja halukas verkosta. Talvitaide ei yksin riitä yleisön houkuttelemiseen Leville vaikka se ympäristön laatua nostaakin. On mietittävä tapahtuman kytkemistä muihin mahdollisiin talvisiin intressiryhmiin. Tapahtuma voi tarjota foorumin vuosittaisille talvitaiteen ja lumi- ja jäärakentamisen kansainväliselle kongressille. Lapin yliopiston koordinoima Pohjoisten yliopistojen kansainvälinen verkosto Uarctic (Universities of Arctic) voisi olla tästä kiinnostunut partneri. Toinen mahdollinen varteenotettava laajennus olla Pohjoinen alkuperäiskansojen musiikin ja lauluperinteen kytkeminen talvitaiteeseen. Saamelainen musiikki on laajalti tunnettua, mutta erityisesti Venäjän pohjoisosien lukuiset alkuperäiskansat (marit, komit, nenetsit, burjaatit, evenkit, korjakit, nanait, jne) voisivat tuoda oman eksoottisen lisänsä Levin talveen.

Edellisien vuosien dokumenttien pohjalta tuotetun materiaalin avulla tapahtumaa markkinoidaan laajasti ja rakennetaan Levin imagoa Pohjoisen talven taidekeskuksena 4.3.2 Kustannusarvio 150. 000. Tapahtuman mielenkiintoa ammattilaisten parissa ja julkisuudessa voisi nostaa vuosittain jaettavalla kansainvälisellä palkinnolla (Levi Grand). Kysymyksessä ei olisi varsinainen veistokilpailu vaan tunnustus talvitaiteen edistämiseksi tehdystä työstä. Levin talvitaidetapahtuman rahoituspohja on rakennettava laajaksi ja siihen on hankerahoituksen lisäksi saatava mukaan sponsoreita, joiden tuki voidaan kohdistaa esimerkiksi ulkomaisten taiteilijoiden ja esitysryhmien majoituksiin., paikallistasolla majoituksiin ja elinkustannuksiin.. Huom. Tässä suunnitelma ei sisällä teosten toteutussuunnitelmia. Kustannukset tulevat tarkentumaan vasta niiden myötä.

Liite 1. Lumi- ja jääveistosten hintaesimerkkejä / - arvioita Lumikokonaisuus Lappilaisia eläinhahmoja/ abstrakteja teeman variaatioita Teosryhmä koostuu 4-5 veistoksesta. Soveltuu hyvin esim. hotellin tai yrityksen pihaan Kokonaisuus 2500 euroa, yksittäinen teos 500 euroa. Hinnat perustuvat arvioon materiaalista ja työstä. Opiskelijatyönä ja koulutuksena toteutettuna edullisempia. Jääveistoskokonaisuus Lappilaisia eläinhahmoja/ abstrakteja teeman variaatioita Teosryhmä koostuu 4-5 veistoksesta. Soveltuu hyvin hotellin tai yrityksen pihaan. Kokonaisuus 2500 euroa, yksittäinen teos 500 euroa. Hinnat perustuvat arvioon materiaalista ja työstä. Opiskelijatyönä ja koulutuksena toteutettuna huomattavasti edullisempia.

Liite 2: Lumirakennuskokonaisuus esimerkkejä ja hintoja Lumirakennuskokonaisuus Esimerkkejä sisältäen kaksi lumikupolirakennusta, lumimuuria, ison lumiveistoksen kuutiosta ja 4 jääveistosta. Kupoleiden sisälle voidaan seiniin kaivertaa reliefejä, sijoittaa pienempiä veistoksia ja/tai heijastaa videokuvaa. Paikka esim. Eturinteiden ala-asemalla. Kokonaisuus voidaan rakentaa viikossa koulutuksena (esimerkiksi RAMK:n ja Lapin taiteiden tiedekunnan opiskelijat) Kokonaisuuden hinta työnä 40 000 euroa. Hinnat perustuvat arvioon materiaalista ja työstä. Opiskelijatyönä toteutettuna huomattavasti edullisempia. Winter Conversation. Rovaniemi 2008. Timo Jokela The Snow Show, Kemi 2003. Osmo Rauhala & Asymptone

Liite 3: Suomessa ennen näkemättömän suuren kokoluokan veistoskokonaisuuksia ja hintoja Suuri jääveistos, koko 10mx10mx4m, rakennettuna ja veistettynä ammattilaisten voimin 30 000e. Hinnat perustuvat arvioon materiaalista ja työstä. Opiskelijatyönä toteutettuna huomattavasti edullisempia. Asahikawa, Japani Valtava lumiveistos, koko 10mx10mx40m rakennettuna ja veistettynä ammattilaisten voimin 30 000 euroa. Hinnat perustuvat arvioon materiaalista ja työstä. Opiskelijatyönä toteutettuna huomattavasti edullisempia. Sapporo, Japani (kuvat havainnollistamassa kokoluokkaa)

Liite 4. Arvio koulutusyhteistyönä toteutettavasta Talvitaidetapahtuman kustannuksista talvella 2010 /2011 Tapahtuma toteutetaan laajapohjaisen ja eriasteisen osaamisen yhteistyönä. Mukana suunnittelussa ja toteutuksessa ovat talvitaiteen tunteva taide- ja design yliopisto, rakennusalaa edustava jää- ja lumirakentamiseen perehtynyt ammattikorkeakoulu sekä matkailualalle toimijoita kouluttava ammattiopisto. Tapahtuman toteutukseen osallistuvat myös matkailun tutkimukseen ja pohjoisen kulttuurin kehittämiseen erikoistuneet korkeakouluinstituutit. Toimijoilla tulee olla myös kansainvälistä kokemusta taidetapahtumien järjestämisestä. Tapahtuma toimii pilottina mittavamman tapahtuman jatkokehittämiselle ja tämän vuoksi siitä toteutetaan opiskelijatyönä yliopistotasoiset toiminta-, kehittämis- ja evaluaatiotutkimukset. Tutkimus on samalla tapahtuman jatkosuunnitelma. Tapahtuma suunnitellaan ja toteutetaan oppilaitosten yhteistyönä vuorovaikutuksessa Levin toimijoiden kanssa. Tapahtumassa toteutettavat konkreettiset kohteet: Joulukuu 2010 15 jääveistosta sekä niiden valaistus Levin keskustaan. Teosten koko volyymi 20 kuutiota jäätä. Tammikuu 2010 25 jää- tai lumiveistosta Levin keskustaan sekä muihin sovittuihin paikkoihin (Kittilä. lentokenttä). Jääveistosten koko kuten edellä, lumiveistosten koko n. 40 kuutiota kukin. Mittavan toiminnallinen lumi- ja jäärakennus, valaistus ja mediainstallaatio Eturinteen alle. Pinta-ala 400 neliötä, korkeus 5,5 6 metriä. Teokset julkistetaan tapahtumana. Kustannukset Ohjaajien palkat, työ 9.000 Ohjaajan palkat, tutkimus 3.500 Muu ammattityövoima 3500 Jää hankinta 4800 Lumen ja jään kuljetus 2700 Valaisu, laiteet ja asennus 2500 Laite- ja työkaluvuokrat 1500 Suunnittelukustannukset 1500 Dokumentointi 1500 Matkat ja kuljetukset 2800 Yleiskustannukset 1200 Kokonaiskustannus 34. 500 euroa Lisäksi: Majoitus Työvoiman ruokailut 2 x 30 henkeä x 5 yötä ( Levin toimijat vastaavat) 2 x 30 henkeä X 5 päivää (Levin toimijat vastaavat)