KUUMA-johtokunta 28.4.2016 Maakuntauudistuksen / ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja
Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön väliraportti HS 16.3.2016
Kuva HS 28.4.2016
Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Helsingin Sanomissa 28.4.2016: Uudenlainen konsepti - ei voi verrata nykyisiin toimijoihin. - Kansalainen valitsee itselleen oman terveys- ja hyvinvointikeskuksen, joka hoitaa suurimman osan hänen tarvitsemistaan sosiaali- ja terveyspalveluista. Terveysja hyvinvointikeskus voisi olla maakunnan omistama julkinen yhtiö, yksityinen yritys tai jonkin järjestön tai yhteisön omistama tuottaja. - Yksityiset toimijat voisivat ilmoittautua palveluntuottajiksi, jos ne täyttävät palveluiden asetetut kriteerit. Ne saisivat kilpailla asiakkaista kehittämällä palveluitaan.
- Hyvinvointikeskukset ovat pääovi kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kaikki arkisimmat asiat hoidetaan näissä hyvinvointikeskuksissa. Ne tuottavat palvelut itse tai yhteistyössä muiden kanssa. - Erikoissairaanhoito säilyisi pääosin julkisena monopolina. Viisi yliopistosairaalaa ja seitsemän muuta keskussairaalaa hoitavat jatkossa kaikki erikoisalan ja niiden laajan päivystyksen. Joitakin erikoisaloja jää myös muihin sairaaloihin. - Jos asiakas on tyytymätön palveluun, hän voi vaihtaa tuottajaa tietyn ajan kuluttua. Valintaa varten asiakas tarvitsee vertailukelpoista tietoa.
- Kilpailu edellyttää sitä, että maakunnan sisällä on erotettava palvelun järjestämisvastuu ja tuottamisvastuu eri organisaatioihin. Tuotetut palvelut pitää yhtiöittää, koska tuottajat on saatava tasavertaiseen asemaan. - Kunta ei voi olla julkisen sote-yhtiön omistaja, koska kuntalain mukaan kunta ei voi harjoittaa liiketoimintaa toimialalla, joka ei kuulu sen tehtäviin. Uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelut eivät enää ole kunnan tehtäviä. - Syrjäseuduille ei tule yhtä lailla valinnan mahdollisuuksia kuin suuriin kaupunkeihin. Maakunnan pitää kuitenkin turvata palvelut kaikille. Viime kädessä nämä turvataan maakunnan omalla tuotannolla. - Maakuntien rahoitus tulee osaksi valtion kehysbudjetointia. Maakunta saa vuosittain rahaa myös investointeihin ja rajoitetun lainanottomahdollisuuden. Maakunta voi joutua myös arviointimenettelyyn ja se voidaan yhdistää toiseen maakuntaan.
- Rahoitukseen pitää sisältyä voimakas kannustin etsiä mahdollisimman vaikuttavia toimia, joilla ihminen pysyy terveenä tai jos hän sairastuu, hänet hoidetaan mahdollisimman tehokkaasti kuntoon. - Nykyisen yksityisen hoidon Kela korvaukset loppuvat. Jos jatkossa haluaa käyttää täysin yksityisiä palveluja, ne on maksettava kokonaan itse tai otettava yksityinen vakuutus niitä varten. - Työterveyshuollon Kela-korvauksia kehitetään niin, että työterveyshuolto keskittyy enemmän varsinaiseen lakisääteiseen tehtäväänsä eli työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitoon. Jos palvelutuottajille maksetaan yksittäisistä hoitokäynneistä, markkinakoneisto alkaa kyllä keksiä vaikka mitä vaivoja, joita pitää hoitaa. Siksi palvelun tuottajille aiotaan jakaa hyvinvointi- ja terveysriskin kantamisesta, ei hoitosuoritteista.
HS 8.4.2016
HS 20.4.2016
Malli kunta- ja maakuntauudistuksen toteuttamiseen Tiivistelmä mallista (1) Maakunta perustetaan useampia nykyisiä kuntia sisältävänä uutena, tavanomaisena kuntana. (2) Uuden maakunnan alueella olevat vanhat kunnat jäävät edelleen jatkamaan toimintaansa. (3) Maakunta ja edelleen toimintaansa jatkavat kunnat päättävät lainsäädännön osoittamalla tavalla alueelleen soveltuvasta toimivaltojen ja rahoituksen jaosta (= kaksiportainen kuntahallinto). (4) Alueelliset itsehallintotehtävät voitaisiin hoitaa aluekunnan toimesta ja muut itsehallintotehtävät alueen peruskuntien toimesta. Asukkaat olisivat jäseniä sekä omassa (perus)kunnassaan että aluekunnassa.
Kiitos!