KENEN KAUPUNKI? Poliittinen ohjaus kaupunkisuunnittelussa

KENEN KAUPUNKI? Poliittinen ohjaus kaupunkisuunnittelussa Rakennusinsinööripäivät 2008 26.9.2008 Juhani Paajanen Vantaan kaupunginjohtaja Kaupunkisuunnittelun poliittiset ohjaajat Valtioneuvosto Valtakunnalliset isot linjat ja erityishankkeet Maakuntataso - maakuntavaltuustot Maakunnan visiot Maakuntakaavat Kuntien yhteistyökaavat Useamman kunnan yhteinen yleiskaava Kuntataso kunnanvaltuustot Kunnan visiot Yleiskaava Asemakaava Rakentamisohjeet

Kaupunkirakentamisen muutostekijöitä Väestönmuutokset tammi-joulukuu 2007 16 suurinta kaupunkia (+Hämeenlinna), koko maa Helsinki +3840 Espoo +2949 Vantaa +2688 Tampere +1412 Oulu +1380 Rovaniemi +743 Jyväskylä +646 Lahti +535 Hämeenlinna +509 Vaasa +372 Kuopio +338 Lappeenranta +175-500 -250 0 250 500 750 1000 1250 1500 1750 2000 2250 2500 2750 3000 3250 3500 3750 4000 Kotka +67 Pori +49 Turku -75 Joensuu -109 Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä Mikkeli -123

Lapsi- ja vanhusikäryhmien määrän muutos Vantaalla vuosina 1980-2007, ennuste vuosille 2008-2015 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0-6 -vuotiaat 7-15 -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 75+ -vuotiaat 0 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 Eri kieliryhmien kehitys pääkaupunkiseudullap 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 Pääkaupunkiseudun ruotsin- ja vieraskielisten määrä vuosina 1995-2006 ja ennuste vuoteen 2025 Vieraskieliset Ruotsinkieliset 0 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 Pääkaupunkiseudun viime vuosien väestönkasvusta yli puolet on maahanmuuttajia. Maahanmuuttajataustaisia tulee pks-alueelle ll suoraan ulkomailta sekä muulta Suomesta. Vieraskielisten määrä kasvoi pääkaupunkiseudulla p vuonna 2005 suuremmaksi kuin ruotsinkielisten; vieraskielisiä oli 69 000 vuonna 2006 eli 7 % koko väestöstä, ruotsinkielisiä 64 000 eli 6,5 % Vieraskielisten määrä kasvaa lähes 170 000 vuoteen 2025 mennessä, jolloin he muodostavat 15 % osuuden väestöstä

Kuvio 4.2.1 Pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan tuotantorakenne klustereittain 2005, % Helsinki 18,8 2,8 11,8 14,1 5,3 14,2 5,4 7,4 10,8 6,4 Vantaa 2,4 2,9 6,7 2,7 9,4 26,1 22,5 6,1 2,4 7,5 4,0 6,9 Espoo 28,7 9,9 6,0 18,9 3,8 8,3 8,7 5,0 7,0 PÄÄKAUPUNKISEUTU 18,8 4,3 10,1 17,2 7,9 11,5 4,1 7,7 8,4 6,6 KESKI-UUSIMAA 6,4 11,0 6,4 4,5 13,2 12,8 5,5 5,5 3,9 7,3 9,9 12,6 POHJOIS-UUSIMAA 2,9 11,6 4,7 5,2 18,6 14,4 6,3 4,3 5,1 6,0 8,4 10,7 LUOTEIS-UUSIMAA 10,5 6,9 14,4 2,6 15,2 10,1 3,7 4,3 3,2 6,4 8,5 12,6 LOUNAIS-UUSIMAA 3,6 2,2 11,2 3,3 12,1 16,8 7,6 3,2 6,8 5,9 8,9 10,5 ITÄ-UUSIMAA 3,6 2,3 4,6 5,7 9,1 7,0 4,0 4,0 2,8 4,6 6,6 8,3 UUSIMAA+ 3,3 16,4 5,9 10,7 16,2 7,4 10,1 4,1 7,4 8,4 7,5 KOKO MAA 2,9 5,4 6,5 12,3 5,4 10,7 12,2 6,4 6,8 4,6 7,3 10,4 9,4 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % ELINTARVIKE METSÄ METALLI TIETO YHDYSKUNTAHUOLTO RAKENNUS, KIINTEISTÖ KAUPPA LIIKENNE RAHOITUS, YRITYSPALVELUT JULKINEN HALLINTO KOULUTUS, TUTKIMUS, KULTTUURI HOIVA, MUUT PALVELUT KOTI, ASUMINEN 21012008/RA,RKo Lähde: KL/ Rakennemuutoskatsaus 2007 Monet yhteistyöorganisaatiot mukana luomassa puitteita

HELSINGIN SEUDUN GOVERNANCE Valtion aluehallinto lli Helsingin i seudun * Etelä-Suomen lääni * TE-keskus * ympäristökeskus Uudenmaan liitto Itä-Uudenmaan liitto Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) neuvottelukunta / SM Helsingin i seudun yhteistyökokous * PKS-kunnat * KUUMA-kunnat * Pornainen. Hyvinkää, Kirkkonummi, Sipoo, Vihti * 14 kuntaa Pääkaupunkiseudunki neuvottelukunta MAL-suunnittelu ja päätöksenteko PKS-yhteistyön näkökulmasta UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Kaavoituksen ohjaus VAT-valvonta YTV SEUTUKO KOUS JA HALLITUS PKS PKS- NEUVOTTELUKUNTA HELSINGIN SEUTU H:GIN SEUDUN YHTEISTYÖ KOKOUS UL MAAKUNTA- VALTUUSTO JA MAAKUNTA- HALLITUS PLJ Muut MAL- tehtävät PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖSOPIMUS TR 5,6,7, HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN YHTEISTYÖSOP. MAL-JAOSTO JA NEUVOTTELUKUNTA Helsingin seudun Maankäytön ja asumisen toteutusohjelma 2017 ( PLJ 2007 ja Kehy li otetaan huomioon sellaisinaan) Kaupunkiseutusuunnitelman MAL-osio MAANKÄYTTÖ JA RAKENNUS- LAIN MUKAISET TEHTÄVÄT: Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaava Maakuntasuunnitelma Maakuntaohjelma ja Totsu Muut MALtehtävät Greater Helsinki Vision 2050 -kansainvälinen ideakilpailu Kansainvälisen kilpailun tulosten perusteella Visio 2050 MAL-strategia; yhteinen yhteinen yleiskaavallinen yleiskaavallinen suunnitelma 16.10.2007 Tanja Sippola-Alho ja ja liikennejärjestelmäsuunnitelma

PKS- HUS neuvottelukunta Culminatum Koordinaatioryhmä GHP VN - omistajaohjaus / -MAL M I Helsingin seudun yhteistyökokous N I MAL-nk/jaosto S T E - METROPOLIPOLITIIKKA R I Ö T Allu Ellu - oikeusturva - luonnonvaroihin ja ympäristöön, - turvallisuus ja liikenteeseen ja infrastruktuuriin, maahanmuutto työvoimaan, elinkeinoihin ja osaamiseen, - ympäristöluvat kulttuuriin liittyvät tehtävät - työsuojeluvalvonta Ammattikorkeakoulut Liikennepalvelut Ympäristöpalvelut Uudenmaan liitto - maakuntakaavoitus - maakuntasuunnitelma - maakuntaohjelma ja TOTSU Maakuntaliittojen yhteistyöryhmä (UL, Itä-UL, Häme, Päijät-Häme) - maakuntaohjelmien ja toteuttamissuunnitelmien valmistelu yhteistyössä - maakuntakaavoituksen yhteensovittamisen selvitykset - liikenne-, ilmasto-, koulutuspol., osaamis- ja tuotantoklusterit Valtuustotason strategiat ohjaavat suunnittelua PKS tason linjaukset Kaupunkitason linjaukset

Pääkaupunkiseudun ki yhteinen visio i ja strategia t Visio Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää. Hyvinvoinnin parantaminen ja palvelutoiminnan tehostaminen erilaisilla yhteistoimintamuodoilla Strategiset päämäärät Pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn parantaminen Kaupunkirakenteen ja asumisen kehittäminen Yhteinen hyvinvointipalvelujen järjestämisen strategia ja yhteistyö prosessien kehittämisessä Yhteisten palveluorganisaatioiden ohjaus Strategiat Innovaatiostrategia Seudullinen elinkeinopolitiikka Kansainvälinen elinkeinomarkkinointi Osaavan työvoiman saatavuus ja maahanmuuttopolitiikka Yhteinen maankäytön kehityskuva Toimiva liikennejärjestelmä Yhteisvastuullinen asuntopolitiikka Strategioita tukevat yhteiset painotukset Kv. vetovoima Talouden tasapaino Turvallisuus Hyvä hallinto Osallisuus Kestävä kehitys Monikulttuurisuus Kaupunginvaltuuston strategiaseminaari luonnos 24.5.2007 Kilpailustrategia Vantaan strategiset tavoitteet TA 2008, TS 2008-2010 Palvelustrategia Dynaaminen kaupunkikehitys asuntotuotannossa t t onnistuminen Kehäradan rakentaminen alkaa 2009 Kehä III:n toteutus varmistetaan Marja-Vantaa profiloituu kilpailukykyiseksi ilkki kokoavat Aviapolis ja Akseli Aktiivinen elinkeinopolitiikka seudullinen kilpailukykystrategia yritysten kansainvälistymisen edistäminen pääradan varren kehittäminen Vivamus hyvinvointikeskuksen rakentaminen Asukkaan turvallinen arki työttömyyden vähentäminen koulutustakuun toteutumisen varmistaminen toimiva perusterveydenhuolto syrjäytymisen ehkäisy viihtyisä kaupunkiympäristö Yhteinen vastuu Lasten ja nuorten tukeminen Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakas- vaikuttavuus hyvästä vanhuudesta turvallisesti ti kotona koko kaupungin vastuu mahdollisimman pitkään lastensuojelusta yhteinen vastuu ennaltaehkäisevästä toiminnasta lasten tukeminen psyykkisesti oireilevien esteetön ympäristö vaikuttavat menetelmät edellytykset hallitulle palvelutuotannon monimuotoisuudelle ja oppilashuollon kehittäminen vanhemmuuden tukemiseen investointipohjan laajenemiselle varhainen puuttuminen sakkopäivien ennaltaehkäisy katkeamattomat palveluketjut Rakenteet ja prosessit Kansain- välistyminen Kumppanit ja verkostot työperäisen maahanmuuton yhteistyö yliopistojen, korkeakoulujen ja yritysten kanssa edistäminen yhteinen kotouttamisvastuu luovat kehittäjäverkostot monikulttuurisuus voimavaraksi monet toimijat palvelujenjärjestämisessä EU:n rahoituskanavien hyödyntäminen ilmastomuutoksen hallinta kumppanien ja projektirahoituksen hyödyntäminen Yhteistyökykyinen pääkaupunkiseutu itsenäiset kaupungit palveluyhteistyö toteutuu yhteinen asunto-ohjelma Asiakaslähtöinen toiminta asiakaspalvelun kehittäminen sähköisen asioinnin mahdollisuus aluetoiminnan tarkistaminen asukkaiden osallistuminen Tuottavuuden kasvattaminen tilanteisiin sopivat tuotantotavat kustannustehokkaat ja palvelua tukevat tilat työprosessien tehostaminen ICT - infra kunnossa riskienhallinta Uudistuminen ja henkilöstön työhyvinvointi Tuloksellinen johtaminen arvot perustana työhyvinvoinnin ja motivaation lisääminen monimuotoiset työyhteisöt edellytykset urakehitykselle tulospalkkaus Osaava työvoima kilpailukykyinen työnantaja vuorovaikutteinen avoin tiimi-ja verkostotyö kielitaito, kulttuurien tuntemus varautuminen työvoimapulaan työsuhdeasunnot Taloudelliset Edunvalvonta resurssit ja jokaisen asia mahdollisuudet G:\ÖsterR\strategia\Strategiset2003 seudun edunvalvonta kaupungin edunvalvonnan tehostaminen Koko konserni mukana konsernistrategian arviointi Rahoitus velkaantumisen hallinta

Tasapainotetun strategian muotoutuminen - toimijat ja vuosikierto tammi maalis touko heinä syys marras valtuusto tilinpäätö s kvseminaari kv- seminaari KV hyväksyy ta:n/ts:n kaupungin hallitus / johtoryhmä h käyttösuunni -telmat kh:lle kaupunkitason strategiavalmistelu kh:n kehyspäätö s tasapainotus ja ts:n kokoaminen navigointi I navigointi II navigointi III lautakunnat / toimialat työyhteisöt itsearvionnit ts-esityksen valmistelu lautakuntien ts-esitykset toimintaympäristöanalyysit strategiavalmistelu käyttösuunnitelmie n laadinta Maakuntakaava määrittelee taajamarakenteen periaatteet ja isot väylät

Yleiskaavapäätös kaupungin kehittämisen i tärkein poliittinen päätös Kuntalaiset ja yritykset pääsevät vaikuttamaan kaupungin kokonaiskehitykseen Poliittinen järjestelmä ohjaa prosessia ja ratkaisee ristiriidat äänestämällä

VANTAAN YLEISKAAVAPROSESSI asukaskysely mielipiteet (87) lausunnot (42) mielipiteet (480) lausunnot (48) 2006 2007 mielipiteet (808) lausunnot (43) Vuorovaikutus Kansalaiset, maanomistajat Julkinen keskustelu Yleisötilaisuudet Aluepajat Mielipiteet muistutukset Valitukset Yhdistykset, järjestöt, yritykset Julkinen keskustelu Yleisötilaisuudet i i d t Erillistapaamiset Aluepajat Mielipiteet Muistutukset Valitukset Viranomaiset Valvovat yleistä etua Teemaryhmät Lausunnonantajia Viranomaisneuvottelut Valitukset Kaupungin hallintokunnat Teemaryhmät Aluepajat Lausunnonantajia Viranomaisneuvottelut Kaupungin luottamuselimet Lausunnonantajia Aluepajat Hyväksyy osallistumisja arviointisuunnitelman Kaupunkisuunnitteluyksikkö Laatii yleiskaavan Vastaa osallistumisen järjestämisestä Laatii vastineet mielipiteisiin, muistutuksiin ja lausuntoihin Yleiskaavatoimikunta Valmistelee yleiskaavan tavoitteet Valmistelee yleiskaavaluonnoksen Valmistelee V l i t l yleiskaavaehdotuksen Kaupunginhallitus Valmistelee yleiskaavan tavoitteet Hyväksyy yleiskaavaluonnoksen Hyväksyy yleiskaavaehdotuksen Kaupunginvaltuusto Hyväksyy yleiskaavan tavoitteet Hyväksyy yleiskaavan

Seudulliset suunnitelmat ja strategiat maakunnan suunnittelu PKS/PLJ Kuntien yhteinen kehityskuva Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki sisältövaatimukset vuorovaikutus vaikutusten arviointi Tasapainotettu strategia

Vantaan yleiskaavaluonnos l 3.11.2004

Mielipiteet Merkittävimmät muutokset luonnokseen verrattuna Suojelualue virkistysalueeksi Palvelualue korvaamaan Keimolan palvelualueen Tulvarajaukset TT:n reuna TY:ksi Teollisuusaluetta asumiselle Pitkäsuon mäelle laajennus ja uusi golfvaraus Raappavuoren asuntoalue virkistysalueeksi Tievarikon siirto Työpaikka-alueita asuin- ja työpaikkaalueiksi Golf laajennetaan, Rosenlund pientaloalueeksi Kyläalueet pientaloalueiksi Suojelualueita lisää valtion suojelupäätöksen perusteella VU-varausta laajennettu Kehä II:n järjestelyt, selvitysalueet työpaikka-alueiksi Karttaan on lisätty luo-alueet. HELI-rata pintaratana ja siltä yhteys ratamaradalle

Uusi yleiskaava Osayleiskaavalla tarkempaa ja toiminnallisempaa suunnittelua Marja Vantaa Kehärata Itämetron suunnittelu

- kilpailua työpaikoista - kilpailua liikepaikoista Marja-Vantaa projektin ydinalue käsittää tehokkaammin rakennettavat asuntoalueet sekä lentomelualueella sijaitsevat työpaikka-alueet. alueet. Marja-Vantaa - asumisen ja kaupan seudullinen keskus Marja-Vantaalla asuu nykyään 4500 asukasta, josta projekti-alueella 1300 asukasta. Tavoitteena on 27 000 asukasta, josta projektialueella asuu 17000. Uusia asuntoja 1 200 000 k-m 2, (15000 asuntoa), josta projektialueella 750 000 k-m 2 (11000 asuntoa). Tavoitteena on 26 000 työpaikkaa, josta projektialueella 25 000. Marja-Vantaalla on nyt 3300 työpaikkaa. Uutta toimitilaa (kauppaa, palveluja, logistiikka ja toimistoja) yht. 2 milj. k-m 2. Kehä III Ainoastaan tehokkaalla raideliiken- teellä on tarkoituksenmukaista hoitaa näin suuren asukas- ja työpaikkamäärän liikkuminen. on tällä hetkellä pääosin metsää, Marja-Vantaan ydinalue mutta jonne mahtuisi koko Helsingin keskusta (asukkaita n. 140 000 hlö)

Kehä-rata - Kahdeksan uutta asemaa Kolme asemaa Marja-Vantaalla Leinelä Kivistö Leinelä - Kehäradan varren ensimmäinen uusi asuntoalue LEINELÄ Mitoitus 2600 asukasta Kumppanuusmalli Rakentaminen alkaa 2008 Kuva: Asuntosäätiö / Petri Rouhiainen

Osayleiskaavat Kaakkois-Vantaa KHO:n kuntajakopäätös suunnitteluyhteistyö rakennetarkastelut ( HESPOn päivitys ) lentoasemarataselvitys (LVM) metron vaihtoehdot (KSV) yhteinen yleiskaava ( Helsinki ja Vantaa) Asemakaavatasolla poliittista t keskustelua k käydään - pienistä lähiympäristön yksityiskohdista - turhista valituksista

Uusi talo Koulutie Mahdollinen liittymäpaikka Nykyinen liittymä Hk Hakemus Kaupungin ehdotus hdt

Asemakaavaehdotus

Ortokuva 2004

Ilmastomuutos generoi keskustelua!

Imastomuutos! Kiitos!