Hyvinvoinnin parantaminen ja palvelutoiminnan tehostaminen erilaisilla yhteistoimintamuodoilla (strateginen päämäärä 1)

Transkriptio

1 1 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA LIITE 1/Asia nro 1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VISIO JA STRATEGIA Johdanto Pääkaupunkiseudun yhteinen visio Hyvinvoinnin parantaminen ja palvelutoiminnan tehostaminen erilaisilla yhteistoimintamuodoilla (strateginen päämäärä 1) 1.1. Yhteinen hyvinvointipalvelujen järjestämisen strategia ja yhteistyö palveluprosessien kehittämisessä 1.2. Yhteisten palveluorganisaatioiden ohjaaminen Pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn parantaminen (strateginen päämäärä 2) 2.1. Innovaatiostrategia 2.2. Seudullinen elinkeinopolitiikka 2.3. Kansainvälinen elinkeinomarkkinointi 2.4. Osaavan työvoiman saatavuus ja maahanmuuttopolitiikka Kaupunkirakenteen ja asumisen kehittäminen (strateginen päämäärä 3) 3.1. Yhteinen maankäytön kehityskuva 3.2. Yhteisvastuullinen asuntopolitiikka 3.3. Toimiva liikennejärjestelmä (PLJ)

2 2 Johdanto Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisillä strategisilla päämäärillä ja strategioilla on suurkaupunkipoliittinen ulottuvuus. Niiden tulee vaikuttaa valtiovallan strategisiin linjauksiin, kuten hallitusohjelmaan, kehyspäätöksiin ja ohjelmasuunnitteluun. Yhteisestä visiosta johdetuilla strategisilla päämäärillä ja strategioilla tavoitellaan pääkaupunkiseudun toiminnan yhtenäisyyttä. Ne ovat yhteisesti hyväksyttyjä, mutta ottavat huomioon kuntakohtaiset painotukset ja prioriteetit. Kilpailukyky ja asukkaiden hyvinvointi tukevat toisiaan. Asuminen, infrastruktuuri, hyvinvointipalvelut ja osaaminen ovat edellytyksiä kilpailukyvylle, joka mahdollistaa näiden ylläpidon ja kehittämisen. Kaikki strategiset päämäärät turvaavat sosiaalista eheyttä. Visiosta on johdettu kolme strategista päämäärää ja niille strategiat sekä strategioita toteuttavat toimenpiteet. Lisäksi on määritelty kaikkia strategioita tukevat yhteiset painotukset sekä sidosryhmäyhteistyö, miten ja keiden kanssa toimitaan. Strategiat ja toimenpiteet voivat olla eritasoisia ja myös toimenpiteiden taso ja valmistelu aste vaihtelevat. Tämä johtuu metropolialueen monitasoisesta toimintaympäristöstä ja kaupunkien toimialojen laajuudesta. Strategiasuunnittelun edetessä toimenpiteet tarkentuvat. Seudun strategian taustalla ovat kaikkia kaupunkeja koskevat yhteiset painotukset, jotka perustuvat lainsäädäntöön ja yleisiin hallinnon periaatteisiin tai ajankohtaisiin haasteisiin. Näitä ovat mm. kansainvälinen vetovoima, talouden tasapaino, turvallisuus, hyvä hallinto, osallisuus, kestävä kehitys ja monikulttuurisuus. Nämä yhteiset painotukset tukevat strategian toteuttamista, jossa keskeisessä roolissa ovat päättäjät ja henkilöstö kussakin kaupungissa. Pääkaupunkiseudun yhteinen visio Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää.

3 3 Strateginen päämäärä 1 Hyvinvoinnin parantaminen ja palvelutoiminnan tehostaminen erilaisilla yhteistoimintamuodoilla Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on kuntien ydintehtävä. Myös suhteessa kansalliseen hyvinvointipolitiikkaan ja suurkaupunki-ilmiöihin tulee pääkaupunkiseudun strategioilla ottaa kantaa. Seudun sosiaalisesti kestävä kehitys turvataan ensisijaisesti korkeatasoisilla hyvinvointipalveluilla, joita täydennetään erityisohjelmilla. Strategiat 1. 1 Yhteinen hyvinvointipalvelujen järjestämisen strategia ja yhteistyö palveluprosessien kehittämisessä Strategialla linjataan, mitä palveluja seudulla tulee yhteisesti kehittää ottaen huomioon erityisesti tulevat ikärakenteen ja rahoituspohjan haasteet sekä suurkaupunkiolosuhteista johtuvat sosiaalista eheyttä ja syrjäytymisen ehkäisyä koskevat toimenpidealueet. Toinen linjaus koskee sitä, miten palvelut järjestetään seudulla ottaen huomioon erityisesti tuottavuuden parantaminen ja vaihtoehtoiset palvelujen tuottamisen tavat. Strategia laaditaan toimialakohtaisesti ja keskeisen sisällön muodostavat konkreettiset toimenpiteet seuraavilla eri palvelualoilla: Sosiaali- ja terveystoimen yhteiset kehittämistoimenpiteet Aiemmin sovittujen ja käynnissä olevien yhteistyömuotojen ja kehittämishankkeiden lisäksi käynnistetään strategisia jatkohankkeita sosiaalitoimessa mm. päivähoidossa ja lastensuojelussa, vanhusten ja kehitysvammaisten asumispalveluissa, päihdehuollossa, sosiaalisessa yritystoiminnassa. Vastaavasti jatkohankkeita terveystoimessa ovat mm. perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon yhteiset toiminnalliset linjaukset hoidon saatavuuden parantamiseksi sekä linjaukset erityispalvelujen keskittämisessä seudulla (erityshammaslääkäripalvelut, päivystykset ja maahanmuuttajien tarvitsemat palvelut). Sosiaali- ja terveystoimen johdolla on ollut jo vuosia jatkunut säännöllinen yhteistyötyö seudulla. Sosiaali- ja terveystoimen johtajat kokoontuivat , jolloin he sopivat asiantuntijatyöryhmän asettamisesta laatimaan seudun sosiaalipoliittisia linjauksia Opetus- ja kulttuuritoimen yhteiset kehittämistoimenpiteet Yhteistyö opetus- ja kulttuuritoimen prosessien kehittämisessä sekä palvelutuotannon linjauksissa - kirjastoyhteistyön edelleen jatkaminen ja kehittäminen - pelisääntöjen laatiminen koulunkäynnille naapurikunnissa

4 4 - yhteistä arviointikriteereistä ja -mittareista sopiminen - pilottihakkeita ruotsinkielisen palvelutarjonnan seudullisten ratkaisujen löytämiseksi - kaupunkien ja korkeakoulujen välisen yhteistyön tehostaminen, innovaationäkökulma - yhteistyö maahanmuuttajien koulutuksessa, pilottihanke - kansalaisopistoyhteistyö toiminnan tasolla - toisen asteen koulutusyhteistyö Sivistystoimen johdon ehdotusten valmistelu käynnistynyt kokouksessa , useita valmisteluryhmiä asetettu Ympäristön ja teknisen toimen yhteiset kehittämistoimenpiteet - Katujen ja yleisten alueiden kunnossapidon yhteistyö - Kaupunkien kiinteistötalouden kehittäminen. Pääkaupunkiseudun kaupunkien omistuksessa on maan merkittävin kiinteistöomaisuus. Kiinteistöjen ja niiden hallinnan kehittäminen mahdollistaa kaupunkiseudulle taloudellista pelivaraa, omien toimintojen järkevää tuottamista sekä tilojen käyttömahdollisuuksia mm. yritystoiminnalle. Tehtävänä on seudun kaupunkien omistamien kiinteistöjen nykyarvon, korjausvastuun ja vuosikuluman arvioiminen ja menetelmäkehittäminen. Ympäristö- ja teknisen toimen johtajien kokous , jossa täsmennetään toimialan yhteistyöhankkeita ja linjauksia Yhteinen tuotekehitys Yhteistä tuotekehitystä tehdään em. toimialojen yhteistyöhankkeissa ja yhteistyössä yliopistojen ja oppilaitosten kanssa. Tämän tuotekehityksen lisäksi panostetaan toimialojen rajat ylittävään tuotteiden ja toimintojen kehittämiseen erityisesti seuraavilla aloilla: - maahanmuuttajien palvelut - hankintayhteistyö o kilpailuttamisen pelisäännöt ja sopimusstandardit o palvelujen kilpailuttaminen o tietojärjestelmät - ruotsinkielisten palvelujen yhteistyön kehittäminen Pääkaupunkiseudun henkilöstöstrategiatyön kehittäminen Hankkeen tarkoituksena on kehittää mallia, jonka avulla henkilöstöstrategian prosessia, menetelmiä ja sisältöä osana strategista henkilöstöjohtamista voidaan tuloksellisesti kehittää. Lähtökohtana ovat toisaalta seudullinen näkökulma ja sen tulevaisuuden haasteet, toisaalta kunkin kaupungin oman strategiatyön kehittäminen. Seudullisesti hankkeen tuloksena on seudullisen yhteistyön malli ja yhteiset linjaukset henkilöstöstrategian osa-alueilla, joilla varmistetaan henkilöstön saatavuus pitkällä aikavälillä. Kaupunkikohtaisesti hankkeen tuloksena on koko kaupunkia koskeva yhtenäisstrategia, joka tukee kaupungin palvelustrategian toteuttamista.

5 5 Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteinen työryhmä valmistellut hankesuunnitelman ja hakemuksen työministeriöön Tykes-rahoituksesta Yhteisiä palveluja tukevien tietojärjestelmien ja sähköisten asiointipalvelujen kehittäminen Tarkoituksena on huolehtia yhteistyöstä sähköisten palveluiden sisällöllisissä ja teknisissä kysymyksissä sekä tehdä ehdotuksia yhtenäisten ja yhteisten konkreettisten hankkeiden toteuttamiseksi. Yhteistyön kehittämisessä painopistettä suunnataan verkko-opetukseen, sosiaali- ja terveystoimeen sekä paikkatietoihin. Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokous on asettanut jo vuonna 2001 yhteisen sähköisten palvelujen työryhmän; joka huolehtii myös jatkossa toimenpiteiden valmistelusta ja koordinnoinnista Yhteisten palveluorganisaatioiden ohjaaminen Strategialla määritellään kuntien päätösten ja seudullisten tavoitteiden mukaisen linjan toteuttamisen keinot yhteisissä palveluorganisaatioissa. Tärkeimpänä tehtävänä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ohjaus, jossa tavoitteena on HUS -yhteistyön ja rakenteiden kehittäminen niin, että toiminta on kustannustehokasta, edistää hoidon saatavuutta ja tukee entistä paremmin kuntien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. HUS-yhteistyön osalta ehdotukset toimenpiteiksi ovat esillä PKSneuvottelukunnassa Strateginen päämäärä 2 Pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn parantaminen Strategiat Taloudellisesti kestävä kehitys edellyttää verotulopohjan parantamista, yritysten ja työpaikkojen määrän lisäämistä sekä työllisyysasteen ylläpitämistä korkealla tasolla. Kaupunkilaisille tämä merkitsee työpaikkoja ja hyvinvointia, kuntataloudelle hyvinvointipalveluille välttämätöntä tulopohjaa. Seudullisesti uutta jaettavaa voidaan saada edistämällä ja lisäämällä kotimarkkinoiden yritystoimintaa ja lisäämällä vientielinkeinoja mm. suorien ulkomaisten investointien houkuttelulla ja osaamisen kehittämisellä Innovaatiostrategia Strategia tukee pääkaupunkiseudun kansainvälistä kilpailukykyä tehostamalla kumppanuuteen perustuvaa yhteistoimintaa kaupunkien, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä elinkeinoelämän kesken. Työn tuloksena syntyy yhtei-

6 6 nen toimintaohjelma, joka suuntaa määrätietoisesti innovaatioympäristön toimintaa korkeaan osaamiseen perustuvan yritys- ja liiketoiminnan synnyttämiseksi seudulla. Culminatum Oy valmistelee seudun innovaatiostrategian mennessä, käsittely yhteisissä elimissä vuonna Seudullinen elinkeinopolitiikka Yhteisen yrittäjyys- ja elinkeinopolitiikan valmistelu aloitetaan rinnan innovaatiostrategiatyön ja aluemarkkinoinnin uudistamisen kanssa. Pääkaupunkiseudulla on käynnissä useita yhteisiä kehityshankkeita, kuten osaamiskeskusohjelma, kaupunkiohjelma ja aluemarkkinointiohjelma, jotka osaltaan toteuttavat kaupunkien omia elinkeinostrategioita Kansainvälinen elinkeinomarkkinointi Pääkaupunkiseudulle laaditaan kansainvälinen alue- ja elinkeinomarkkinointistrategia ulkomaisten investointien lisäämiseksi. Laaditaan yhteistyössä valtion globalisaatiostrategian ja vienninedistämistoimenpiteiden kanssa. Kv. elinkeinomarkkinointitoimenpide-ehdotus käsitellään PKS-neuvottelukunnassa Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokouksen asettaman työryhmän valmistelun pohjalta Osaavan työvoiman saatavuus ja maahanmuuttopolitiikka Osaamisen avulla luodaan innovaatioita ja uusia tuotteita. Peruskoulutus ja ammatillinen koulutus ovat hyvinvointipalveluja, jotka mahdollistavat kaupunkilaisten yksilöllisen kehityksen, elämänhallinnan, työllistymisen ja hyvinvoinnin. Samalla tämä on perusta osaavalle työvoimalle, joka kykenee vastamaan muutokseen ja luomaan innovaatioita elinikäisen oppimisen periaatteella. Huippuosaamisen ja innovaatioiden tuotteistaminen luovat kasvupohjaa toimialarakenteen laajentamiselle sekä uusille kotimaisille ja ulkomaisille investoinneille. Strateginen päämäärä 3 Kaupunkirakenteen ja asumisen kehittäminen Hyvien yhteyksien ylläpitäminen ja vahvistaminen niin maalla, merellä, ilmassa kuin sähköisissä verkoissa on keskeinen haaste pääkaupunkiseudun muodostamiseksi maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskukseksi. Pääkaupunkiseutua eurooppalaisena kasvualueena voimistetaan. Helsingin työssäkäyntialueen väestöstä ja tulevasta väestönkasvusta tulee sijoittaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Seudun kaupunkirakenteen kehittäminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti edellyttää koordinoitua yhteistä nä-

7 7 kemystä maankäytöstä, asumisesta ja liikenteen suunnittelusta seudulla sekä yhteistyön lisäämistä pääkaupunkiseudun ja kehysalueen kanssa. Asuntojen laadun ja määrän yhteisvastuullinen kehittäminen on asukkaiden elämisen laadun ja yritysten kilpailukyvyn keskeinen haaste. Strategiat 3.1. Yhteinen maankäytön kehityskuva Laaditaan pääkaupunkiseudun visiota tukeva yhteinen maankäytön kehityskuva. Siinä kartoitetaan mm. rakentamiseen sopivat alueet seudulla ja koordinoidaan niiden toteuttamisen ajoitusta ja taloudellisia vaikutuksia sekä tehdään ehdotuksia valtion osallistumisesta toteuttamiseen. Tiivistetään yleiskaavallista yhteistyötä ja laaditaan yhdistelmä Helsingin marraskuussa 2003 hyväksymän Yleiskaava 2002:n, Espoon eteläosien valmisteilla olevan yleiskaavan ja Vantaan valmisteilla olevan yleiskaavantarkistuksen karttaaineistosta Yhteisvastuullinen asuntopolitiikka Laaditaan yhteisvastuullisen asuntopolitiikan strategia ja toteuttamisohjelma, johon seudun valtuustot ja valtio ovat sitoutuneet. Ehdotus asuntostrategiaksi valmistuu PKS-neuvottelukunnan kokoukseen Toimiva liikennejärjestelmä (PLJ) Liikennestrategia laaditaan nykyisellä PLJ-menettelyllä yhteistyössä kehysalueen kuntien kanssa. Maankäyttö- ja asuntotoimen johtajat käynnistäneet yhteistyön Toimialan yhteistyöhankkeiden valmistelussa on mukana myös seudun virastopäällikkö- ja muista asiantuntijoista koostuvia ryhmiä.