Lausunto AVI/15.3./2010 Länsi- ja Sisä-Suomi 15.3.2010 Etelä-Pohjanmaan liitto PL 109 60101 Seinäjoki Lausuntopyyntönne 22.2.2010/Dnro LSSAVI/2010/1256/HA-13/25.10.2010 Lausuntopyyntönne koskien Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelmaluonnosta 2011 2014 Taustaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (LSSAVI) kiittää Etelä- Pohjanmaan liittoa maakuntaohjelmaa 2011 2014 koskevasta lausuntopyynnöstä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pitää maakuntaohjelmaa huolellisesti valmisteltuna ja siinä esitettyjä linjauksia yleisesti ajankohtaisina, avarakatseisina ja hyvinä. Valmistelussa Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto kiinnitti erityistä huomiota nuorten osallistamiseen taidokkaasti moderneja sähköisiä medioita hyödyntämällä. Mielenkiintoista oli myös vuonna 2009 tehdyn selvityksen taloudellisen muutosten ja taantuman vaikutuksista kuntakenttään sekä eritoten Pohjanmaan maakuntien hyvinvointibarometrin tulosten hyödyntäminen ohjelmatyössä. Maakuntaohjelmasta kumpuaa esiin Etelä-Pohjanmaan maakunnan lähtökohtaisesti peruspositiivinen yksilölähtökohtainen ote oman maakunnan kehittymiseen. Seuraavassa esitetään kuitenkin joitakin kommentteja liittyen asiakirjan sisältöön. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tarkastelee asiakirjaa oman maantieteellisen alueensa ja tehtävänsä näkökulmasta.
Toimintaympäristöstä Etelä-Pohjanmaan liiton laatima toimintaympäristökuvaus on selkeä ja nostaa erinomaisesti esiin lähivuosien kehitysnäkymät. Huomio kiinnittyy Pohjanmaan maakuntien hyvinvointibarometrien tuloksiin, jotka ovat yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta huolestuttavia. Hyvinvoinnin heikkenemiseen uskoi peräti kolmannes vastaajista. Myös joukkoliikennepalvelujen, poliisin, pelastustoimen, työ- ja elinkeino-hallinnonpalvelujen uskottiin heikkenevän, ja vain puolet vastaajista uskoi lähipalvelujen pysyvän nykytasolla. Nämä näkemykset yhdistettyinä muuhun käynnissä olevaan rakennemuutokseen, esimerkiksi väestön ikääntymiseen sekä asutuksen keskittymiseen, asettavat suuret haasteet niin kuntien kuin maakuntien päättäjille tulevan neljän vuoden aikana. Maakuntaohjelmaan onkin kiitettävästi nostettu kokonaisuuksia, mm. peruspalvelujen vahvistaminen, joukko- ja palveluliikenteen kehittäminen, maakunnan sisäisen yhteistyön avartaminen, joiden avulla pyritään esitettyihin kehitysnäkymiin vastaamaan. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto haluaa kuitenkin tässä yhteydessä nostaa voimakkaammin esiin kaksi teemaa eli peruspalvelujen turvaamisen ja turvallisuuden. Peruspalvelujen turvaamiseen liittyen on maakuntaohjelmassa nostettu esiin monia eri toimenpiteitä, mutta esityksestä jää kaipaamaan kokonaisvaltaista otetta toimenpiteiden osalta. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto esittääkin, että ohjelmaan lisättäisiin maininta peruspalveluiden arvioinnin tarpeellisuudesta ja tulosten systemaattisesta hyödyntämisestä suunnittelutyön perustana. Maakuntaohjelmassa on mainintoja turvallisuudesta, (esimerkiksi turvallisten lähiyhteisöjen syntymisen edistäminen) mutta ei kovinkaan strukturoidusti esiteltynä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto esittääkin, että maakuntaohjelmaan kirjataan toimenpiteeksi maakunnallisen valmiustoimikunnan toiminnan käynnistäminen (LSSAVI vastuutahona) ja, että turvallisuus ulotetaan maakuntaohjelmassa hyvinvoinnin ohella laajasti koskemaan yhteiskunnan eri alueita. Yhteistyöstä Etelä-Pohjanmaan liitto linkittyy strategisessa suunnittelussaan selkeästi Länsi-Suomen allianssin toimialueeseen. Lisäksi Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kanssa yhteistyötä ollaan tiivistämässä yhteistoimintaalueiden muodostamisen myötä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialue kattaa Etelä-Pohjanmaan lisäksi Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnat. Tästä näkökulmasta on erinomaista, että maakuntaohjelmassa nähdään Etelä- Pohjanmaa vahvana toimijana Länsi- ja Sisä-Suomessa, ja että yhteistyötä Pirkanmaalle halutaan edelleen vahvistaa. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto esittää, että
maakuntaohjelmassa linjattaisiin vielä hiukan selkeämmin esimerkiksi koulutukseen liittyviä tavoitteita maakuntaa hieman laajemmasta perspektiivistä. Koulutusrakenteesta Hyvinvoinnista Niin Etelä-Pohjanmaan maakunnassa kuin valtakunnassa keskimäärin perusopetuksen ikäluokat tulevat pienenemään, Etelä-Pohjanmaalla 16-18 vuotiaiden määrä vähenee enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Myös Etelä-Pohjanmaalla tilanne edellyttää kouluverkon kehittämistä, tiivistämistä ja monipuolista yhteistyötä koulutuksen järjestäjien kesken niin maakunnan sisällä kuin ylimaakunnallisesti. Erityisesti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto kiinnittää huomiota korkeakoulutuksen kehittämiseen aikana, jolloin yliopistokeskusten rahoituksen jatko on epävarmaa, ammattikorkeakoulujen määrää ollaan vähentämässä ja yliopistojen toimintaa kirkastamassa selkeiden vahvuusalueiden mukaan. Tähän kehitykseen viitaten maakuntaohjelmaan voisikin nostaa selkeämmin näkyviin esimerkiksi toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen vahvuusalueet, joiden kehittämiseen erityisesti panostetaan ja todeta myös ne alueet, joissa haetaan aktiivisesti yhteistyötä maakunnan rajojen yli. Toisen ja korkean asteen yhteisen aikuiskoulutusstrategian Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto esittää tehtävän ylimaakunnallisena yhteistyönä esimerkiksi yhteistoiminta-alueittain. Koulutusja osaamistarpeiden sekä työvoiman osaamistarpeiden ja riittävyyden ennakointijärjestelmän tuottaman tiedon analysoinnin merkitystä ja eritoten tuon tiedon siirtymistä käytännön toimintaan voisi ehkä kehittää entisestään ylimaakunnallisesti, ainakin yhteistoiminta-alueittain tarkastellen. Maakuntaohjelman toimintalinjan 1 otsikkona on hyvinvoiva ja osaava eteläpohjalainen. Tässä yhteydessä Etelä-Pohjanmaan haasteena todetaan olevan vinoutuneen huoltosuhteen hallinta ja ennaltaehkäisevien palvelujen kehittäminen, koulutuksen ja tutkimuksen sisältöjen kehittäminen ja maakunnan markkinointi. Maakuntaohjelmassa hyvinvoinnin kehittämisen sisällölliset lähtökohdat ovat selkeät ja tavoitteet ovat sinänsä kannatettavia. Toimenpiteet on jaoteltu näiden haasteiden mukaisesti erittäin hyviin teemoihin. Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto esittää kuitenkin, että hyvinvointi nostetaan vieläkin selkeämmin keskiöön omana kokonaisuutenaan. Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto esittää edelleen, että hyvinvoinnin suunnittelussa jatkettaisiin avoimesti myös ylimaakunnallisten palvelujen järjestämisen mahdollisuuksia. Lisäksi on syytä todeta, että yhdistysten, yritysten ja muiden paikallisten toimijoiden mukaantulo hyvinvointipalvelujen tarjoajien kenttään on
Aluerakenteesta ja liikenteestä tervetullutta, mutta toiminnan laatu on varmistettava ja toiminnan on tapahduttava valvotusti. Kaiken kaikkiaan asiakirjassa korostettu sektorirajat ylittävän yhteistyön tiivistäminen hyvinvoinnin edistämisessä esitettyine toimenpiteineen on erittäin kannatettavaa. Samoin maakuntaohjelmassa on nostettu kiitettävästi sekä nuorten kouluttautumista ja työllistymistä edistäviä että syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä. Etelä-Pohjanmaalla on monia yhteisiä intressejä Länsi- ja Sisä-Suomen suuntaan niin raideliikenne- kuin tieliikenneyhteyksien osalta. Etelä- Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa ja ohjelmassa yhteisiä intressejä on nostettu esiin luontevasti eri yhteyksissä. Maakuntaohjelmassa on voimakkaasti korostettu maakunnan sisäisen yhteistyön avartamista ja nostettu esiin yhteistoiminta-alueen käynnistäminen. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto näkeekin tässä mitä mainioimman mahdollisuuden yhteisten intressien esiin nostamiselle. Yhteistyön tiivistäminen onkin luontevaa esimerkiksi liikennejärjestelmäsuunnitelmien laadinnassa, erityisesti joukkoliikenteen kehittämistä koskien, ja esimerkiksi energia-alalla ja koulutusrakenteiden kehittämisessä. Työhyvinvoinnista Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pitää tärkeänä, että työturvallisuus ja työhyvinvointi laajasti nousevat keskeisesti esiin suunnitelmissa ja erilaisten kehittämishankkeiden toteuttamisessa. Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa työhyvinvoinnin edistäminen nousee selkeästi esiin. Monikulttuurisuudesta Ympäristökysymyksistä Etelä-Pohjanmaalla maahanmuuttajien määrä on edelleen varsin pieni. Maakuntaohjelmassa onkin nostettu esiin maahanmuuttajien työllistymisen ja kotoutumisen edistäminen. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto korostaa tässäkin yhteydessä ylimaakunnallisen yhteistyön merkitystä ja monikulttuurisuuden lisääntymisen merkityksen arviointia peruspalvelujen näkökulmasta. Ympäristön ja luonnon hyvinvoinnin edistämiseen liittyen Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto haluaa korostaa ympäristönäkökulmien huomiointia suunnittelun eri vaiheissa ja aktiivista pyrkimystä mahdollisten ympäristövaikutusten lieventämiseen hankkeen edetessä. Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirasto esittääkin, että ohjelma-asiakirjassa korostettaisiinkin ympäristövaikutusten huolellisen arvioinnin merkitystä ja mahdollisiin epäkohtiin ennalta puuttumista. Lopuksi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pitää erittäin tärkeänä kuntien ja valtion sektorin yhteisten nimittäjien eli alueen elinkeinoelämän
toimintaedellytysten edistämisen ja osaavan työvoiman varmistamisen nostamista maakuntien strategisten ohjelmien keskiöön. Etelä- Pohjanmaan maakuntaohjelmassa tämä toteutuu kiitettävästi. Kunnioittaen Jorma Pitkämäki Ylijohtaja Markku Nurminen Johtaja/Hallintopalvelut Tiedoksi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, vastuualuejohtajat ja yksikön päälliköt