Kokkolan kaupungin hyvinvointikertomus Vuosittainen raportointi vuodelta 2014 suunnitelma vuodelle 2015
1. Kuluvan vuoden arviointi ja raportointi Vuosittaisessa hyvinvointikertomuksessa tarkastellaan ja arvioidaan laajassa hyvinvointikertomuksessa esiin nostettujen painopistealueiden tavoitteita ja niiden toteutumista. Hyvinvointikertomuksen päivitys on tehty poikkihallinnollisessa hyvinvointityöryhmässä, jonka toimintaa ohjaa kaupunginjohtajan johtoryhmä. Hyvinvointityöryhmän varsinaiset ovat jäsenet kansliapäällikkö Timo Mämmi, puheenjohtaja, sosiaali- ja terveysjohtaja Jussi Salminen, kehittämisjohtaja Tuija Tuorila, vs. kehittämispäällikkö Mika Sarkkinen, kulttuuritoimenjohtaja Sampo Purontaus, nuorisotoimenjohtaja Ronnie Djupsund, liikuntatoimenjohtaja Lotta Nyqvist, kaupungininsinööri Heikki Penttilä, suunnittelupäällikkö Ilkka Kangas, sivistysjohtaja Leif Jakobsson, Kruunupyy, asemakaava-arkkitehti Elina Nissinen, nuorisovaltuuston jäsen Julia Rekilä, hyvinvointikoordinaattori Riitta Kujala, sihteeri Varajäsenet ovat Saara Lång (Tuija Tuorila), Inger Hägg (Leif Jakobsson), Per-Olof Nyström (Mika Sarkkinen), Johanna Tikka (Julia Rekilä) Vuosittaisessa hyvinvointikertomuksessa tarkennetaan tavoitteita ja toimenpiteitä hyödyntäen kunnan omaa hyvinvointitietoa ja indikaattoreita. Lisäksi arvioidaan kansallisissa indikaattoreissa tapahtuneita muutoksia. Laajaa hyvinvointikertomusta täydennetään vuonna 2014 seuraavasti. 2. Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Väestönkasvu jatkuu. Väestön ikärakenne on suhteellisen hyvä. Huoltosuhteen kehityssuunnassa ei muutoksia. Työttömyys on lisääntynyt Kokkolassa vuoden 2014 aikana. Työttömyys 2014 (Pohjanmaan ELY-keskus) 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % Työttömiä 9,10 % 10,40 % 12 % Alle 25-vuotiaat Yli 50-vuotiaat 15,80 % 19 % 13,30 % 35,10 % 31,60 % 37,40 % Kokkola 10/2013 Kokkola 9/2014 Koko maa 2014 Yli vuoden työttömyys 21,90 % 22,10 % 29,40 %
Huonosta suuntauksesta huolimatta Kokkolassa tämän hetken työllisyystilanne on kuitenkin parempi kuin koko maassa keskimäärin. Pohjanmaan ELY-keskuksen raportin (21.10.2014) mukaan Kokkolan työttömyysaste oli 10,4 % ja koko maassa 12,4 %. Kokkolassa työttömyysasteen kasvu viime vuoteen on ollut kuitenkin nopeampaa kuin muualla maassa keskimäärin. Kokkolassa kasvua oli 16,9 %, kun koko maassa keskimäärin 10,4 %. Nuorten alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä on Kokkolassa korkea, 19,0 %, kun vastaava luku koko maassa 13,3 %. Tietysti tämä kertoo myös siitä, että Kokkolassa on positiivinen ikärakenne, paljon nuoria. Valitettavasti kuitenkin näyttää siltä, että suunta työttömyysasteen kehityksessä on ollut ja on edelleen negatiivinen. Lapset, varhaisnuoret, lapsiperheet Vuonna 2013 toteutetun Kouluterveyskyselyn mukaan nuorten terveys- ja hyvinvointitilanne on monelta osin selvästi parantunut. Nuorten terveys on kohentunut ja elintavat parantuneet.
Nuorten tupakointia ja alkoholin käyttö on vähentynyt, mutta huolestuttavaa on huumemyönteisten asenteiden ja huumekokeiluiden lisääntyminen Nuorten oireilu väheni ja kokemus omasta terveydestä parani peruskoululaisilla. Mielen hyvinvointiin liittyvät ongelmat ovat kuitenkin yleisiä, tytöillä yleisempiä. Nuorisopalvelujen kokoaman nuorten elinoloindikaattoritiedon mukaan nuorten käynnit erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian poliklinikalla ovat lisääntyneet. Kouluterveyskyselyn 2013 perusteella lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien terveysja hyvinvointierot ovat edelleen suuria. 60 50 40 30 20 10 0 29 Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat Terveystottumukset lukion ja ammatillisten 1. ja 2.vuosikurssin opiskelijat; Kouluterveyskysely 2013, THL 48 50 35 Nukkuu arkisin alle 8 tuntia 22 25 Ruutuaikaa arkisin 4 t tai enemmän 5 35 Tupakoi päivittäin 11 32 Tosi humalassa väh. kerran kuukaudessa 5 15 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerrran Lukio Ammatilliset
Lastensuojelu Lastensuojeluilmoitusten määrässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Eniten lastensuojeluilmoituksia tehtiin vanhempien päihteiden käytön vuoksi, lapsen päihteiden käytön ja rikollisuuden vuoksi tehdyt ilmoitukset olivat määrällisesti seuraavina. Vanhemman / vanhempien jaksamisen perusteella tehtyjen lastensuojeluilmoitusten määrä lisääntyi 36 ilmoituksella vuodesta 2012 vuoteen 2013. (Nuorten elinoloja kuvaavia indikaattoritietoja 2013) Haasteena lastensuojelussa on suuret asiakasmäärät ja se ettei lastensuojelutarpeen selvityksiä ennätetä tehdä lain määräämän 3 kuukauden sisällä. Lastensuojelussa on kehitetty nuorten kanssa tehtävää työtä ja omaa perheohjausta ja siten pyritty estämään sijoituksia. Kokkolassa sijoitukset ovatkin vähentyneet tavoitteellisen ja suunnitelmallisen työn tuloksena. Ikäihmiset Kokkolassa kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus tulisi tavoitteen mukaan olla 91 % vuoteen 2015 mennessä. Vuoden 2013 lopussa Kokkolassa kotona asui 90,8 % yli 75- vuotiaista. Kotona asumisen lisääntyminen suhteessa edellisiin vuosiin on vaatinut kotihoidon hoitotyön resurssien lisäämistä ja optimaalista kohdentamista ja palveluohjauksen ja tukipalveluiden kehittämistä. Kokkolan kaupunki on mukana keväällä 2014 alkaneessa kaksivuotisessa Seniorikaste-hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on kehittää ikäihmisten kotona asumista tukevia palveluja ja toimintatapoja, jotka mahdollistavat ikääntyneiden kotona asumisen toimintakyvyn rajoitteista huolimatta mahdollisimman pitkään. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut hyvinvoinnin osatekijöinä Kulttuuripalveluja on suunnattu entistä enemmän erityiskohderyhmille. Esimerkiksi museon keskeisenä kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret. Toisena erityiskohderyhmänä palveluja kohdennetaan seniorikansalaisille. Palveluyksiköissä asuville tai niissä päivittäin vieraileville vanhuksille on tuotettu kulttuuripalveluja ko. yksiköihin. Myös lasten ja nuorten kulttuuriin liittyvää Loistavaa-konseptia on laajennettu ja monipuolistettu varhaiskasvatuksen ja koulun taidekasvatustyön tukemiseksi. Liikkumisen lisäämistä tarvitaan kaikissa ikäluokissa. Tähän tavoitteeseen on pyritty esim. liikunnallistamalla koulupäivää Liikkuva Koulu hankkeessa. Myös perheiden ja nuorten liikkumisen mahdollisuuksia on kehitetty Perhetemmellyksen ja liikuntapaikkojen avointen harrastevuorojen avulla. Liikunta tulee ottaa keskeiseksi osaksi terveyden edistämistä, sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta esimerkiksi lisäämällä liikuntaneuvontaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskontakteissa. Nuorten osallisuuden edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn tulee panostaa ja kiinnittää erityistä huomiota monialaisen yhteistyön koordinointiin. Nuorten käyttöön tarkoitettuja toimitiloja on kunnostettu ja kehittämistyö jatkuu vuonna 2015 mm. Isokylän monitoimitalolla. Keskeisin parannus toimitilojen osalta on Nuorisokeskus Vinge, johon alkuvuodesta 2015 avataan laajassa moniammatillisessa yhteistyössä toteutettava,
nuorten koulutukseen, työllistymiseen ja elämänhallintaan liittyvä nuorten ohjaus- ja neuvontapiste. 2. Hyvinvointisuunnitelman 2013 2016 painopistealueet ja tarkennukset vuodelle 2015 2.2 Hyvinvointijohtamisjärjestelmän vakiinnuttaminen Hyvinvoinnin edistäminen liitetään osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua, toteutusta ja arviointia ja kytketään talousarvion laadintaan Ennakoivien vaikutusten arvioinnin (EVA) käytön vakiinnuttaminen Toimialoilla hyvinvointikertomustiedot ovat toimineet pohjana kehittämissuunnitelmille, Hyvinvointikertomustiedon käyttö johtamisen ja suunnittelun välineenä vaatii kuitenkin vielä opettelua ja ohjeistusta. Hyvinvointikertomustiedon käyttö tulee liittää taloussuunnittelun ohjeistuksiin. EVA:n käyttö on vielä vähäistä ja sen käyttöön ottoon tarvitaan vielä koulutusta. Kaupunginjohtajan johtoryhmän tulee linjata millaisissa päätöksissä EVA otetaan käyttöön. 2.2 Kuntalaisten hyvinvoinnin edellytysten parantaminen Riskiryhmien osallisuus, hyvinvointi ja terveys lisääntyvät; Ehkäisevä työ ja varhainen tuki ovat vaikuttavia Ennaltaehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen tehostaminen Asukkaiden omavastuun vahvistaminen ja asukkaiden osallisuuden parantaminen palveluissa Suunnitellut toimet perhetyön kehittämiseksi eivät ole käynnistyneet niukkojen resurssien vuoksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut eivät tällä hetkellä pysty tarjoamaan riittävästi varhaista tukea perheille. Lastensuojeluun ohjautuu perheitä, jotka olisivat autettavissa muissa peruspalveluissa. Peruspalveluiden riittämätön tuki perheille on eräs syy lastensuojelun asiakasmäärien kasvulle. Nuorten mielenterveysongelmat näkyvät lisääntyneinä poliklinikkakäynteinä erikoissairaanhoidossa. Osittain käyntien lisääntyminen johtuu siitä, että varhaisemmassa vaiheessa, ongelmien olleessa pienempiä, peruspalveluissa ei ole ollut tarjota tarvittua apua ja tukea. Tavoitteena pitäisi olla painopisteen siirtäminen ehkäisevään työhön. Keskeistä on lapsen ja nuoren hyvää kasvua ja kehitystä tukevat toimenpiteet. Peruspalveluissa tulisi olla tarjolla perheohjausta sekä palveluohjausta kaikenikäisille lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen.
Työryhmä ryhtyy valmistelemaan esitystä perhetyönyksikön perustamiseksi. Perhetyönyksikkö toimisi hyvinvointityöryhmän alaisuudessa. Valmistelutyö tapahtuu vuoden 2015 aikana niin, että kustannukset ovat vuoden 2016 budjetissa. Valmistelua tehdään EVA-arviointina. Lasketaan nykyisiä kustannuksia ja arvioidaan, mitä kustannusvaikutuksia pitkällä tähtäimellä on painopisteen siirtämisestä korjaavasta toiminnasta ehkäisevään toimintaan. 2.3 Kansansairauksien väheneminen Mielenterveydenhäiriöt, sydän- ja verisuonisairauksien, aikuistyypin diabetes, alkoholisairauksien ennalta ehkäisy ja esiintyvyyden vähentyminen Terveyttä edistävien elintapojen vahvistaminen Edetään suunnitelmien mukaan.
1.. HYVINVOINTIJOHTAMISJÄRJESTELMÄN VAKIINNUTTAMINEN Hyvinvoinnin edistäminen liitetään osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua, toteutusta ja arviointia ja kytketään talousarvion laadintaan Ennakoivien vaikutusten arvioinnin (EVA) käytön vakiinnuttaminen Toimiala Toimenpiteet Resurssit Mittarit Kulttuuri- Lautakunta määrittelee hyvinvoinnin käsitettä ja huomioi ko. määrittelyn omassa suunnittelutyössään. Vastuualueiden Tavoitteiden huomioiminen ja nuorisolautakunttämisesseiden Hyvinvointikertomuksen tavoitteet huomioidaan lautakunnan vastuualueiden talousarviotyössä ja palvelujen kehit- johto ja henkilöstö lautakunnan ja sen vastuualu- suunnitelmissa Lautakunnan toimintamalleja kehitetään hyvinvointityötä tukevaan suuntaan. Esim. museopalveluiden palvelutoiminnan avoin rakenne ja inklusiivinen toimintamalli. (Nuorten elinolot) tietojen valmistuminen Koordinaattori Nuorten elinoloindikaattori- EVA-arviointi otetaan käyttöön lautakunnan alaisten palvelujen suunnittelussa. ja vastuualueen Hyvinvoinnin edistämiseen Valmistelu- ja käyttöönottovastuu on vastuualueiden johtajilla. muu henkilöstö tähtäävien toimenpiteet/määrä Päätöksenteko- ja resursointivastuu lautakunnalla Toiminnan tavoittavuus EVA-arvioinnin toteutuminen vastuualueiden toiminnan suunnittelussa Toteutettujen arviointien määrä Liikuntalautakunta Hyvinvointikertomuksen tavoitteet huomioidaan lautakunnan talousarviotyössä ja liikuntapalvelujen kehittämisessä Vastuualueen johto Tavoitteiden huomioiminen Seurataan ja tuotetaan tietoa liikunnan vaikuttavuudesta ja kuntalaisten aktiivisuudesta. ja henkilöstö lautakunnan ja tulosyksiköiden EVA-arviointi otetaan käyttöön lautakunnan alaisten palvelujen suunnittelussa. suunnitelmissa Osallistutaan aktiivisesti muiden lautakuntien ja vastuualueiden arviointityöhön, jotta arki- ja terveysliikunnan sekä ulkoilun edellytykset tulee riittävästi huomioitua esim. maankäytön, liikenteen ja ympäristön rakentamisen suunnittelun Indikaattoritietojen saatavuus ja käyttö ja kehittämisen yhteydessä EVA-arvioinnin toteutuminen Valmistelu- ja käyttöönottovastuu on vastuualueen johtajalla. Päätöksenteko- ja resursointivastuu lautakunnalla vastuualueen toiminnan suunnittelussa Opetus- ja kasvatuslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Kaupunkirakennelautakunta Hyvinvointikertomuksen tavoitteet huomioidaan lautakunnan vastuualueiden talousarviotyössä ja palvelujen kehittämisessä. EVA-arviointi otetaan käyttöön lautakunnan alaisten palvelujen suunnittelussa. (Lapsi- ja nuorisovaikutusten sekä lapsiperhevaikutusten arviointi) Valmistelu- ja käyttöönottovastuu on vastuualueiden johtajilla. Päätöksenteko- ja resursointivastuu on lautakunnalla. Opiskelijahuoltosuunnitelman laatiminen liitetään osaksi lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Hyvinvointikertomuksen tavoitteet huomioidaan lautakunnan vastuualueiden talousarviotyössä palvelujen kehittämisessä Toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi hyvinvointi-indikaattoreilla EVA-arviointi otetaan käyttöön lautakunnan alaisten palvelujen suunnittelussa. Esimiehille koulutusta menetelmän käyttöön Maankäyttö- ja asuntopoliittisen ohjelman (MASTO) ja tilastrategian soveltaminen käytäntöön. Suunnitelmallisuuden lisääntyessä toiminta voidaan toteuttaa tehokkaammin ja investoinnit saadaan kohdistettua oikea- aikaisemmin ja oikeaan paikkaan Vastuualueen johto ja henkilöstö Tulosalueiden johto ja henkilöstö Terps2 -hanke Tekpa Toteutettujen arviointien määrä Tavoitteiden huomioiminen lautakunnan ja sen vastuualueiden suunnitelmissa EVA-arvioinnin toteutuminen vastuualueiden toiminnan suunnittelussa Tehtyjen ennakkoarvioiden määrä Esim. rakennusten korjausvelka
2. Kuntalaisten hyvinvoinnin edellytysten parantaminen Riskiryhmien osallisuus, hyvinvointi ja terveys lisääntyvät; Ehkäisevä työ ja varhainen tuki ovat vaikuttavia Ennalta ehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen tehostaminen, asukkaiden omavastuun vahvistaminen, asukkaiden osallisuuden parantaminen palveluissa Toimiala Toimenpiteet Resurssit Mittarit Kulttuuri- Vastuualueiden Hyvinvointivaikutusten kirkastuminen ja nuorisolautakunta Vastuualueet korostavat asiakkaiden aktivointia palveluissaan. Lautakunta korostaa hyvinvointivaikutuksia palveluidensa suunnittelussa ja resursoinnissa. henkilöstö ja yhteistyö-kumppanitaan lautakunnan toimin- liittyvässä keskustelussa Lapset, nuoret ja heidän perheensä ennaltaehkäisevän työn pääkohderyhminä Lautakunnan hyvinvointipalvelujen Lautakunta jatkaa järjestötoiminnan ja muun vapaaehtoistyön tukemista. Nuorisopalvelut koordinoi nuorisovaltuuston toimintaa. Kirjastossa keskitytään asiakkaiden omatoimisuuden vahvistamiseen. Museossa panostetaan inklusiivisuuteen, ETT-toimintaan ja museopedagogiikkaan kehittämiseen saata- vien resurssien kehitys ja ohjautuminen Vastuualueet hyödyntävät osallisuuskeinoja monipuolisesti lautakunnan palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Vastuualueiden toiminta on ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen perustuvaa. Palvelutuotannossa kehitetään yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Resursseista vastaa lautakunta, toiminnasta vastuualuejohtajat Liikuntalautakunta Korostetaan hyvinvointivaikutuksia koko elämänkaaren kattavien liikuntapalvelujen suunnittelussa ja resursoinnissa. Lautakunta jatkaa liikunta- ja urheiluseurojen sekä muiden liikuntaa järjestävien yhdistysten toiminnan tukemista. Kehitetään terveysliikunnan palveluketju entistä toimivammaksi yhteistyössä mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen, järjestöjen ja muiden palvelutarjoajien kanssa. Ylläpidetään ja kehitetään omaehtoista liikkumista mahdollistavia olosuhteita. Painopisteinä lähiliikuntapaikat sekä laajoja käyttäjäryhmiä palvelevat liikuntapaikat Jatketaan esim. vertaisohjaajien ja ulkoiluystävien sekä kunnonhoitajien kouluttamista. Hyödynnetään osallisuuskeinoja monipuolisesti lautakunnan palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Resursseista vastaa lautakunta, toiminnasta vastuualuejohtaja Lapset, nuoret ja heidän perheensä ennaltaehkäisevän työn pääkohderyhminä Opetus- ja kasvatuslautakunta Yhteistyö varhaiskasvatus- ja opetuspalveluissa o monitoimitalorakentaminen päivähoidon, esiopetuksen ja koulun tarpeet huomioiden o nuorisopalvelut sekä terveydenhuolto mukana o opetussuunnitelmien uudistaminen v. 2016 o monialainen ja -ammatillinen yhteistyö o kolmiportainen tuki o oppilaskuntatoiminnan ja lasten/nuorten osallisuuden vahvistaminen Lautakunnan talousarviossa mm. avustustoiminnan ja nuorisovaltuuston määrärahat Lautakunnan talousarviossa mm. avustustoiminnan määrärahat Vastuualueiden henkilöstö ja yhteistyökumppanit Kaupungin talousarviossa mm. kevyen liikenteen väylien, liikunta- ja ulkoilupaikkojen määrärahat Vastuualueen johto ja henkilöstö Asiakas- ja kuntalaiskyselyjen tulokset eri vastuualueilla Osallistamiskeinojen hyödyntäminen ja osallisuuden kehitys Yhteisöllisyyden vahvistuminen ja yksilöllisten merkityksellisyyden kokemusten lisääntyminen yhteisössä Liikuntapalvelujen kehittämiseen saatavien resurssien kehitys ja ohjautuminen Asiakas- ja kuntalaiskyselyjen tulokset Toiminnan tavoittavuus Toteutuneet hankkeet Koulutuksiin osallistuneiden määrä Osallistamiskeinojen hyödyntäminen ja osallisuuden kehitys Lautakunnan hyvinvointipalvelujen kehittämiseen saatavien resurssien kehitys ja ohjautuminen Asiakas- ja kuntalaiskyselyjen tulokset eri vastuualueilla Osallistamiskeinojen hyödyn-
Sähköisten palvelujen kehittäminen mm. päivähoito-, koulukuljetus-hakemukset, Wilman lomakkeet Lukion palvelurakenneuudistus EVA- sekä lapsi- ja nuorisovaikutustenarviointia (LAVA) hyödynnetään lautakunnan alaisten palvelujen suunnittelussa aktiivisesti Resursseista vastaa lautakunta, toiminnasta vastuualuejohtajat Lapset, nuoret ja heidän perheensä ennaltaehkäisevän työn pääkohderyhminä täminen ja osallisuuden kehitys Yhteisöllisyyden vahvistuminen ja yksilöllisten merkityksellisyyden kokemusten lisääntyminen yhteisössä Sosiaali- ja terveyslautakunta Ennalta ehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen tehostaminen 1. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa toimivien moniammatillisen yhteistyön kehittäminen Laajat terveystarkastukset (koko perheen hyvinvointitarkastukset) neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa vakiintuvat. Laajoissa kouluterveystarkastuksissa uusi opettajan lomake otetaan käyttö Perhetyön kehittäminen 2. Työikäisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Työttömien terveystarkastukset aloitetaan lokakuussa 2013 Vammaisten ja kuntoutujien kotona asumisen mahdollistaminen Tukipalveluiden koordinointi ja kehittäminen 3. Ikääntyvien toimintakyvyn ja kotona asumisen mahdollistaminen Terveystarkastukset 67- ja 73-vuotiaille, ennakoivat kotikäynnit 80-v Tukipalveluiden koordinointi, kehittäminen Kuntouttava työote painopistealueena kaikissa vanhusten palveluissa Hoito- ja kuntoutussuunnitelmien kehittäminen ja jalkauttaminen RAI arviointien systemaattinen hyödyntäminen Kuntoutussuunnitelma palvelujen piirin tuleville Ravitsemus Asukkaiden omavastuun vahvistaminen ja asukkaiden osallisuuden parantaminen palveluissa Lastensuojelun asiakasraadin perustaminen Kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä (päihdepalvelut) Sähköisten asiointipalveluiden käyttöönotto suunnitellusti Vastuualueen johto, henkilöstö ja yhteistyökumppanit Yhteistyökokoukset 1-2x/v Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ja lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelma Lasten, nuorten ja perheiden ydinprosessin johtoryhmä Vastuualueen johto, henkilöstö ja yhteistyökumppanit, arvioija asiakkaat Keski-Pohjanmaan kokemustutkijat r.y. Päihdekeskus Portti Laajojen terveystarkastusten määrä % ikäluokasta Tarkastuksista poisjäävien määrä Lastensuojelun tilastot Henkilöstöresurssit verrattuna suosituksiin Saadut palvelut (kuljetus, kotipalvelut) Terveystarkastusten määrä Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet % vastaavan ikäisestä väestöstä RAI raportit ja tunnusluvut Effica seuranta Asiakaspalautteet Asiakasraadin kokoontumiskertojen määrä Arviointiyhteenvedot Monipuolisten asumismahdollisuuksien varmistaminen: Suunniteltu kaupunkiympäristö ja kunnallinen tonttitarjonta vastaavat laadullisesti ja määrällisesti kysyntää kunnan eri osissa. Liikenneturvallisuussuunnitelman toimenpiteet Ulkoilu- ja luontoreitit ja niiden ylläpito Esteettömyyden varmistaminen julkisessa rakentamisessa, työryhmä, vammaisjärjestöt Tekpa Ympäristöpalvelut Kaupunkirakennelautakunta Tonttivaranto Asiakastyytyväisyyskysely Liikenneonnettomuustilastot/määrä