11.3.2011 1(50) TK-21-881-09

11.3.2011 1(50) TK-21-881-09 Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta

2(50) Sisältö 1. TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 4 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus... 4 1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus... 8 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 8 1.3.1 Toiminnan tuottavuus... 8 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus... 10 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 11 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus... 13 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta... 14 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet... 14 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu... 17 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 23 1.6 Tilinpäätösanalyysi... 27 1.6.1 Rahoituksen rakenne... 27 1.6.2 Talousarvion toteutuminen... 30 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma... 31 1.6.4 Tase... 31 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma... 32 1.8 Arviointien tulokset... 33 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä... 34 2 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA... 37 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA... 39 4 TASE... 40 5 LIITETIEDOT... 42 6 ALLEKIRJOITUS... 50

3(50) 1. Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Koettu finanssi- ja talouskriisi heijastui edelleen tilastoalan kansainväliseen toimintaympäristöön vuonna. Euroopassa mm. EU:n taloudellisen hallintatavan vahvistaminen, finanssialan sääntelyn kehittäminen sekä uusi Eurooppa 2020 -strategia heijastuvat politiikan tilastotarpeisiin. Varautuminen uusiin tietotarpeisiin on edellyttänyt tilasto-ohjelmien uudelleenpriorisointia. Myös valtiontalouden velkakriisi lisäsi keskustelua vanhojen tilastovaatimusten karsimisesta sekä EU-tilastojen uudesta tuotantostrategiasta. Vuonna kotimaista toimintaympäristöä leimasi valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamiseksi. Myös valtion tuottavuusohjelman uudet painotukset sekä konserniohjauksen lisääntyminen valtion tietohallinnon kehittämisessä heijastuivat Tilastokeskuksen toimintaan. Tarve tilastolainsäädännön uudistamiseen nousi esiin monissa yhteyksissä. Kotimaisessa keskustelussa olivat esillä myös julkisen tiedon saatavuus ja hinnoittelu sekä tutkimusaineistojen hyödyntämisen edistäminen. Sekä Euroopassa että Suomessa käytiin vilkasta tilastokeskustelua hyvinvoinnin ja hyvinvointikehityksen mittaamisesta. Tilastotoimen tehostamista ja alueellistamista valmistelleen työryhmän ehdotuksen mukaisesti käynnistettiin mm. tilastolain uudistamista valmisteleva jatkotyö. Työryhmä ehdotti myös maksuperustelain ja -asetuksen uudistamistarpeen selvittämistä. Samoin kuntatilastoinnin sekä ympäristö-, luonnonvara- ja energiatilastoinnin selvittämistä päätettiin jatkaa. Niukasta rahoitustilanteesta huolimatta Tilastokeskus kykeni jatkamaan toimintansa kehittämistä laajalla rintamalla. Johtamiseen ja esimiestyöhön panostettiin. Henkilöstöjohtamisen ja sidosryhmäyhteistyön toimintalinjaukset uudistettiin ja uuden tuottavuusohjelman valmistelu käynnistyi. Yritysrekisterin ja tietokantapalvelujen uudistaminen jatkui ja suoria tiedonkeruita on kehitetty siten, että tiedonantorasitusta on kyetty hillitsemään. Uuden toimialaluokituksen käyttöönotto eteni suunnitelmien mukaisesti. Myös tutkijapalveluiden kehittäminen jatkui. Toimintavuonna Tilastokeskus osallistui aktiivisesti myös EU:n tilastotoimen kehittämiseen. Keskeisillä mittareilla arvioituna Tilastokeskuksen toiminta jatkui tuloksellisena vuonna. Tilastotuotannon ja -palvelujen laajuus kehittyivät suunnitelmien mukaisesti. EU -säädösten mukaiset tilastot kyettiin tuottamaan. Maksulliselle toiminnalle asetetut tavoitteet saavutettiin. Tuottavuus nousi tavoitteen mukaisesti ja myös toiminnan laadulle asetetut tavoitteet saavutettiin. Asiakkaiden palaute oli pääosin myönteistä. Myös henkilöstön työhyvinvointia koskevat arviot säilyivät valtionhallinnon keskimäärää parempina. Henkilöstön kokonaismäärä väheni kolmella ja henkilötyövuodet neljällä prosentilla edellisestä vuodesta. Kahden viime vuoden aikana henkilötyövuosien kokonaismäärä on alentunut kaikkiaan yli 9 prosenttia.

4(50) Toiminnan keskeiset riskit liittyvät siihen, että niukka rahoitustilanne heikentää toiminnan kehitysmahdollisuuksia samalla, kun paineet julkisen tilaston uudistamiseen ovat lisääntyneet. Nähtävissä olevien uusien tilastotarpeiden toteuttaminen ei ole mahdollista ilman vanhojen tilastovaatimusten karsimista. Toimintaympäristön muutokset ovat nopeutuneet ja näiden muutosten haasteellisuus on lisääntynyt. 1.2 Vaikuttavuus Katsaus: Tilastokeskuksen toiminnan vaikuttavuus perustuu kansalliseen ja kansainväliseen luottamukseen. Sen peruselementtejä ovat Tilastokeskuksen asiantuntemus ja luotettavat tilastot sekä näiden taustalla laadukkaat perustiedot ja tilastointimenetelmät. Luottamuksen saavuttamiseksi panostetaan aktiiviseen, tavoitteelliseen ja johdonmukaiseen yhteistyöhön niin kansallisten kuin kansainvälistenkin sidosryhmien kanssa sekä tilastotiedon näkyvyyden ja käyttövalmiuksien lisäämiseen. 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus Tavoite 1: Tilastokeskus pyrkii vastaamaan mahdollisimman hyvin toimintaympäristön haasteisiin siten, että luottamus sen tuottamiin tilastoihin säilyy vähintään nykyisellään. Tavoitteen tukemiseksi Tilastokeskus tekee tavoitteellista ja johdonmukaista yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa ja lisää tilastotiedon näkyvyyttä ja tukee tilastojen käyttövalmiuksia. Taloustutkimuksen toteuttaman medialle suunnatun yritysviestintätutkimuksen mukaan Tilastokeskus on toiseksi seuratuin julkishallinnon organisaatio Kelan jälkeen. Parhaat arvosanat TK saa viestinnän luotettavuudesta ja avoimuudesta. Kehitettävää on yhteiskuntavastuun tiedottamisessa ja tavoitettavuudessa. Tilastotoimen selvityshankkeen jatkotyöryhmistä seurantakaudella aloittivat ympäristö-, luonnonvara- ja energiatilastoinnin kehittämistä, yhteenkokoamista ja alueellistamista valmisteleva työryhmä (15.5. -30.4.2011), Tilastokeskuksen ja Midras-projektin etäkäyttöjärjestelmien yhteiskehittämistä valmisteleva työryhmä (1.6. - 30.6.2011), kuntatilastoinnin kehittämistä käsittelevä ohjausryhmä (21.9. - 30.4.2012) sekä Tilastolain uudistamista valmisteleva työryhmä (1.9. - 31.12.2011). Tietojen ja tietopalvelun hinnoittelua koskevaa ehdotusta käsitellään VM:n Julkishallinnon tietovarantojen saatavuuden ja käytön edistämisen työryhmässä. Sidosryhmätyön tavoitteiden ja työnjaon selkiyttämiseksi sekä sidosryhmäyhteistyön johtamisen ja suunnitelmallisen toteuttamisen tukemiseksi on laadittu linjaus Sidosryhmäyhteistyö Tilastokeskuksessa - periaatteet ja tavoitteet. Linjauksessa asetetaan painopisteet sidosryhmittäin. Tilastokeskuksen yhteydessä toimi seurantavuonna kaikkiaan 37 yhteistyöryhmää, mikä on viisi enemmän kuin edellisenä vuonna. Strategisissa kysymyksissä Tilastokeskuksen johtoa tukee Tilastokeskuksen neuvottelukunta, tieteellisissä kysymyksissä tieteellinen neuvottelukunta, tilastotoimen julkai-

5(50) suasioissa Suomen virallisen tilaston (SVT) neuvottelukunta ja Tilastokirjaston kehittämisessä Tilastokirjaston neuvottelukunta. Tilastokeskuksella on myös pysyvät yhteistyöryhmät tiedonantajien ja tilastontuottajien edustajien kanssa. Lisäksi Tilastokeskus on perustanut eri tilastoalueille asiantuntijaryhmiä, joihin on kutsuttu ulkopuolisia asiantuntijoita. Tilastokeskuksen asettamia työryhmiä, joissa oli mukana Tilastokeskuksen ulkopuolisia henkilöitä, oli runsaat 60. Yli sadassa ulkopuolisten asettamassa työryhmässä oli mukana Tilastokeskuksen edustus. Tiedonantajayhteistyötä on tehty TEMin yritysten hallinnollisen taakan vähentämisen hankkeessa, rekisterinpitäjien kanssa, kunta-alan tilastoryhmissä sekä elinkeinoelämän tilastotyöryhmässä. Tilastotoimen sidosryhmäyhteistyötä on tehty erityisesti ministeriöiden ja muiden tilastontuottajien kanssa. Tilastokeskuksen, THL:n ja STM:n yhteistyöryhmä selvitti sosiaali- ja terveysalan toimintaa ja taloutta sekä väestön terveydentilaa ja hyvinvointia kuvaavien tilastojen työnjako- ja yhteistyöasioita. Tilastojen roolia ja merkitystä yhteiskunnassa korostanut Maailman tilastopäivä (YK) järjestettiin yhteistyössä SVT-toimijoiden ja Tilastoseuran kanssa 20.10.; pääpaino oli koulujen ja oppilaitosten kanssa tehdyssä yhteistyössä. EU:n tilastotoimen kehittämisessä on käynnissä vakava yritys löytää negatiivisia prioriteetteja, mitä myös Tilastokeskus on aktiivisesti korostanut kansainvälisessä toiminnassaan. Tilastokeskus on edelleen vaikuttanut EU:n tilastosäädösten valmisteluun. EU:n neuvostossa käsiteltävinä olivat julkisyhteisöjen alijäämä- ja velkaraportointitietojen (EDP) laatua, merikuljetuksia, matkailutilastoja, ympäristötilinpitoa ja monivuotisia viljelykasveja koskevat asetusehdotukset. Tilastokeskus on toiminut aktiivisesti EU:n lisäksi kansainvälisissä tilastoalan järjestöissä sekä kahdenvälisessä yhteistyössä. Tilastokeskukseen tehtiin vierailuja mm. Hollannista, Kanadasta ja Venäjältä. Kaikkiaan ulkomaisia vierailuja Tilastokeskukseen tehtiin 44 (edellisenä vuonna 43), ja niihin osallistui 327 (edellisenä vuonna 253) henkilöä. Useat tapaamiset liittyivät Helsingissä toukokuussa järjestettyyn Q-laatukonferenssiin. Tilastokeskus järjesti kaksi Euroopan tilastojärjestelmään kuuluvaa kurssia: kansantalouden tilinpidon johdantokurssi EU-maiden tilastovirastoille järjestettiin viidennen kerran ja laadunhallinnan menetelmien peruskurssi neljännen kerran. Ulkopuolisille järjestettyjä asiakaskursseja oli vuonna yhteensä 21. Ne sisälsivät koulutusta tilastojen eri aihealueilta, tilastojen käyttöä ja tulkintaa tukevaa koulutusta sekä tilastojen laadintaan ja tilastomenetelmiin liittyvää koulutusta. Tilastokeskuksen pääjohtaja toimii YK/ECE Euroopan tilastokonferenssin (CES) puheenjohtajana vuosina 2007-2011, OECD:n tilastokomitean hallituksen jäsenenä 2006- ja EU:n Partnership-ryhmän jäsenenä 2009-2011. Tulosanalyysi: Tilastokeskus on jatkanut panostamistaan sidosryhmäyhteistyöhön ja laatinut sitä koskevat linjaukset. Kansalaisten luottamus Tilastokeskuksen tuottamiin tilastoihin on perinteisesti ollut hyvällä tasolla. Luot-

6(50) tamusta mitataan joka toinen vuosi ja seuraava mittaus tehdään vuonna 2011. Tavoite 2: Mediaseurannassa kriittisten leikkeiden osuus on enintään 1 prosentti. 2008 2009 Tavoite 1-6/ Leikkeitä yhteensä, kpl 5 749 5 335 5 400 2 368 - kriittissävyisten osuus, % 0,6 1,1 0,9 0,3 - vastaukset ja oikaisut, kpl 4 6-2 Tavoiteasetannan mukainen mediaseuranta päättyi 30.6. palveluntarjoajan irtisanottua sopimuksen kustannussyistä. Mediaseuranta uudistettiin heinäkuun alusta. Loppuvuonna käytössä oli automaattinen verkkoseurantapalvelu, joten kriittissävyisten osumien erittely ei enää ollut mahdollista. Vuoden alkupuoliskolla kriittissävyisten leikkeiden osuus oli 0,3 prosenttia eli alempi kuin koskaan aikaisemmin. Tulosanalyysi: Mediaseurannassa kriittisen leikkeiden osuus oli ennätyksellisen alhainen. Kustannussyistä johtuva seurannan uudistaminen ei mahdollista saman mittarin käyttöä jatkossa. Tavoite 3: Kansainvälisissä arvioinneissa ja muissa palautteissa Tilastokeskus sijoittuu tilastovirastojen kansainväliseen kärkeen. Tämän tavoitteen toteutuminen on raportoitu luvussa 1.8 Arviointien tulokset. Tavoite 4: Tilastokeskuksen tavoitteena on turvata laadukkaiden perustietojen saanti ja pitää tiedonantorasitus kohtuullisena. Vastausmotivaation ylläpitämiseksi hyödynnetään mahdollisia uusia rekisteriaineistoja suorien keruiden sijasta ja täydentämään näitä. Samoin otetaan käyttöön ja kehitetään mahdollisuuksien mukaan tiedonantoa helpottavia menettelyjä ja uusia tilastointimenetelmiä. Uuden, VERTIin perustuvan tiedonantajapalautejärjestelmän käyttöönottoa valmisteltiin. Myös KATSO-tunnistuspalvelun käyttöönottoa sähköisissä keruissa suunniteltiin. Asian eteneminen vauhdittuu vuonna 2011 tunnistuspalvelua koskevan lain tultua voimaan. Lisäksi kehitettiin rekisteriaineistojen automaattista, metatieto-ohjattua vastaanottoa. Automatisoitu tiedonkeruu on ollut käytössä majoitustilaston kuukausitilastossa. Vuonna selvitettiin automatisoidun tiedonkeruun hyödyntämistä rakennuskustannusindeksin tiedonkeruussa. Tilastokeskus on osallistunut Tili-instituuttisäätiön alaisuudessa kehitettävän Raportointikoodiston rakentamiseen siten, että tilinpäätöstilastointia varten kerättävien tietojen tuottaminen automaattisesti on mahdollista vuodesta 2011 lähtien. Yritystiedonkeruulomakkeiden käytettävyyden parantaminen -projektissa on testattu seitsemän tiedonkeruun lomakkeet. Testausten perusteella lomakkeita on uudistettu: esimerkiksi asunto-osakeyhtiöiden taloustilaston tiedonkeruussa vastausaika lyheni 70 minuutista arviolta 30 minuuttiin ja sähköisen vastaamisen osuus kasvoi 43 prosentista 91 prosenttiin. Projekti on luomassa suosituksia ja testausmallia Internet-lomakkeille.

7(50) Henkilötiedonkeruita ollaan kehittämässä tutkimalla mahdollisuuksia edelleen lisätä Internet-keruita. Maksullisissa hankkeissa selvitetään aina Internet-tiedonkeruun soveltuvuus. Kenttähaastatteluja tukeva uusi tietojärjestelmä on toiminut suunnitelmien mukaan. Suorien tiedonkeruiden otoskokoja on tarkistettu. Useiden tiedonkeruiden, kuten yritysrekisteri, tilinpäätöstilasto, palvelujen ulkomaankauppa, tietotekniikan käyttö yrityksissä ja tulo- ja elinolotutkimuksen otoksia on pienennetty. Matkatutkimuksen viiteaika määriteltiin uudestaan niin, että tietoja kysytään vain tiedonkeruuta edeltävän kuukauden aikana päättyneistä matkoista aiemman kahden edellisen kuukauden sijaan. Tulosanalyysi: Tilastokeskus on jatkanut suorien tiedonkeruiden kehittämistä siten, että tiedonantorasitus on vähentynyt. Uusia rekisteriaineistoja ei otettu käyttöön: rekisteriaineistoilla ei ole voitu korvata suoria tiedonkeruita, eikä ole aloitettu sellaisia uusia tilastoja, joiden aineistona olisi mahdollista hyödyntää rekisterien tietoja. Tavoite 5: Web-lomakkeilla vastanneiden osuus suorissa yritystiedusteluissa lisääntyy noin 78 prosenttiin. 2008 Internet-lomakkeilla vastanneiden osuus vastanneista yritystiedonkeruissa, % 55 2009 Tavoite Muutos 2009-10 (70) 64 (78) 67 (81) 69 + 5 %-yks *Internet-lomakkeilla vastanneiden määritelmä on muuttunut: mukana on Internet-keruun lisäksi vain automaattinen suorakeruu. Suluissa olevat luvut ovat tilinpäätöksestä 2009 ja tulossopimuksesta. Niissä luvuissa ovat mukana em. lisäksi käynti- ja puhelinhaastattelut sekä tiedostomuotoinen tietotoimitus. Internet-lomakkeilla vastanneiden osuus kasvoi hieman tavoitetta suuremmaksi. Tavoitteen saavuttamiseksi on panostettu erityisesti Internetlomakkeiden käytettävyyteen. Sähköiseen tiedonantajaviestinnän kehittämiseen on panostettu suhdannetilastoissa: tavoitteena on, että myös saate- ja muistutuskirjeet sekä tiedonantajapalautteet toimitettaisiin sähköisesti. Web-tiedonkeruun infrastruktuurin kehittämisprojekti päättyi maaliskuussa. Projektissa määriteltiin ja suunniteltiin tavoitteen mukainen luotettava palvelinympäristö ja testattiin ideoiden toimivuutta. Jatkotyössä keskityttiin XCola-tiedonkeruuohjelmiston ns. palvelininfran uudistamiseen. Tulosanalyysi: Internet-lomakkeella vastanneiden osuus vastanneista yrityksistä on kasvanut edelleen. Useissa tiedonkeruissa vastataan vain Internetlomakkeella. Sekä vanhan että uuden määritelmän mukaisesti tavoite ylitettiin. Tavoite 6: Yritysten tiedonantorasitus ei kasva. Rasitemittausprojektissa mitattiin vuoden 2008 2009 aikana toteutuneiden suorien yritystiedonkeruiden tiedonantorasite.

8(50) Yrityksille aiheutunut tiedonantorasitus 2006- Vuosi htv milj. euroa 2006 * 178 7,1 2007 * 181 7,7 2008 190 8,3 2009 210 9,1 * 181 8,0 * Tiedot ovat arvioita. Tulosanalyysi: Yritysten tiedonantorasitus arvioitiin vuonna edellisten vuosien tietojen perusteella. Rasitus väheni 13 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna, mutta on edelleen korkeammalla tasolla kuin vuonna 2006. 1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 1.3.1 Toiminnan tuottavuus Tilastokeskuksella ei ole siirto- eikä sijoitusmenoja. Katsaus: Toimintavuotta on leimannut rahoituksen niukkuus ja siitä johtuva varovaisuus, mikä on konkretisoitunut rekrytointien vähäisyytenä verrattuna eläköitymisen ja muun poistuman määrään. Tuottavuuttansa Tilastokeskus on kehittänyt Tuottavuusohjelma :n mukaisesti. Erityisesti eräissä toiminnoissa henkilöstön määrän nopea väheneminen ja siitä johtuvat henkilövaihdokset ovat hidastaneet kehittämistyötä ja lisänneet tuotantoon liittyvää riskiä. Osaa EU:n avustuksella tehtävistä hankkeista ei pystytä toteuttamaan suunnitellusti. Tavoite 7: Tuottavuuden arvioidaan kasvavan keskimäärin 2 prosentilla vuodessa vuosina 2009-2011. Tavoite Muutos 2008 2009 2009-10 Tuottavuuden muutos, % 3,9 4,8 2,0 2,2-2,6 %-yks. Tilastokeskuksen tuottavuus vuonna parani noin kahdella prosentilla edellisestä vuodesta. Maksullisen toiminnan tuottavuus pieneni 10 prosentilla, kun taas budjettirahoitteisen toiminnan tuottavuus parani neljällä prosentilla. Tulosanalyysi: Tilastokeskuksen tuottavuus kehittyi tavoitteen mukaisesti. Perustoiminnan tuottavuuden paraneminen perustuu siihen, että tuotos pieneni vähemmän kuin käytetyt panokset. Maksullisen toiminnan tuottavuuden aleneminen johtuu siitä, että menoja ei kyetty sopeuttamaan riittävän nopeasti palvelujen kysynnän laskuun. Tavoite 8: Tilastokeskus jatkaa toimintansa tehostamista. Tietojärjestelmiä integroidaan siten, että kerättyjen tietojen monikäyttöisyyttä voidaan lisätä. Tuotantoprosesseja tehostetaan, välineistöä yhtenäistetään ja käytetään standardeihin perustuvia ratkaisuja tilastotuotannon ja palvelutoiminnan tehostamiseksi. Standardivälineiden käyttöönottoa laajennetaan jakelussa,

9(50) tavoitteena saada kaikki tilastojulkistukset uuden järjestelmän piiriin vuoden loppuun mennessä. Samalla laajennetaan tilastojen ilmaistarjontaa verkossa huomattavasti. Yritystilastojärjestelmän uudistamishanke aloitettiin vuonna 2009 ja se jatkuu vuoteen 2014 asti. Hankkeelle myönnettiin tuottavuusrahaa vuosille 2011-2014 sekä 180 000 euron rahoitus vuoden neljännessä lisätalousarviossa. Vuonna mm. suunniteltiin hankkeen organisointi ja rekrytoitiin henkilöstö sekä aloitettiin tietokantojen suunnittelu. Hankkeen alaprojektissa toteutettiin metatietolähtöinen hallinnollisten aineistojen vastaanottojärjestelmä yritysrekisterin aineistoille. Rahoitustilinpidon neljännesvuositilaston siirto Suomen Pankista toteutui suunnitellusti. Kansantalouden tilinpidon tietojärjestelmäprojektia jatkettiin käyttöönottoprojektilla. Alkuvuonna uuden tietojärjestelmän käyttöön siirtyi kansantalouden neljännesvuositilinpito. Projektissa uudistettiin merkittävästi myös laskentamenetelmää. Tilastotuotannossa kehittäminen on kohdistunut erityisesti tiedonkeruuseen, mutta myös tietojärjestelmiin tai tietojen käsittelyyn. Henkilötilastoissa tuotantomallin myötä yhä suurempi osa tietoteknisestä tilastotyöstä tehdään tilastovastuualueilla, ja tietoteknisten palveluiden käyttö on vähentynyt tilastotuotannossa. Henkilötilastojen tietovaraston käyttö on lisääntynyt koko Tilastokeskuksessa. Tulonjakotilaston ja tulo- ja elinolotutkimuksen tuotanto saatiin integroitua. Uuden XML-pohjaisen julkaisujärjestelmän käyttöönotto toteutui suunnitellusti. Kaikki vuoden tilastojulkistukset tehtiin uudella järjestelmällä, jota on nyt käyttänyt 181 tilastoa. Vielä puuttuvista tilastoista tehdään julkistuksia harvoin ja seuraava julkistus on siirtymäkauden jälkeen. Pilottiprojekti karttamuotoisen tiedon esittämisvälineiden kehittämiseksi osaksi tilastojen perusjulkaisuprosessia käynnistettiin. ITIL-palvelumalliin liittyen otettiin käyttöön web-käyttöliittymä tukipyyntöjen tekemiseen sekä parannettiin palvelujonojen käsittelyprosessia. Altirishallintajärjestelmää on laajennettu. Palvelujen kuvauksia ja hinnoittelun koelaskentaa on tehty pohjatyöksi tietotekniikkaa koskevan sisäisen laskutuksen uudistamista ja palvelutasosopimusta (SLA) varten. Tulosanalyysi: Resurssien niukkuudesta johtuen tietojärjestelmien integroimiseen liittyvä työ on hidastunut. Yritystilastojärjestelmän uudistaminen on tuottavuusrahahanke, joka jatkuu vuoteen 2014 asti. Tuottavuushyödyksi on arvioitu 10 htv:tä/v vuodesta 2014 lähtien. Tuotantoprosessien tehostamisessa on keskitytty erityisesti edtointikäytäntöjen sekä muuttuja- ja luokituseditorien kehittämiseen. Vuonna kaikki tilastojulkistukset tehtiin uudella järjestelmällä. Tilastojen ilmaistarjontaa on laajennettu. Tavoite 9: Tuottavuushyödyt ja kertyneet säästöt käytetään tilastotuotannon ylläpitoon ja välttämättömään uudistamiseen. Tulosanalyysi: Tavoitteena oli varautuminen vuoden 2011 supistuviin kehyksiin, missä tavoitteessa onnistuttiin hyvin. Toimintaa on sopeutettu kehyksiin. Vuodelta 2009 siirtyvä määräraha oli 5,86 miljoonaa euroa, josta käytettiin 0,66 miljoonaa euroa.

10(50) 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus Tavoite 10: Hankintatoimen prosesseja kehitetään ja tehostetaan edelleen Hanselin sopimusten käyttöä. Työterveyshuollon palvelut ja painopalvelut kilpailutetaan Hanselin puitesopimuksen perusteella. Uusi tilaustenhallintajärjestelmä, matkahallintajärjestelmä (M2) ja Rondo-järjestelmän uusi versio otetaan käyttöön. Hankintatoimen prosesseja on kehitetty keskittämällä hankintoja hallintoyksikköön ja päivittämällä hankintaohje. Toteutettiin työterveyshuollon palvelujen ja painopalvelujen minikilpailutukset. Lisäksi liityttiin useisiin Hanselin puitesopimuksiin (ulkomaan hotellit, junaliikenne, siivouspalvelut, rengaspalvelut, polttoaineet ja tilausajopalvelut). Sähköinen tilaustenhallintajärjestelmä Tilha otettiin käyttöön, mutta järjestelmän puutteista johtuen käyttöönotto eteni suunniteltua hitaammin. M2:n käyttöönotto ajoittui aivan loppuvuoteen, jolloin Travelin käyttö päättyi. Uuden Rondo-version käyttöönotto valtiolla on viivästynyt ja siirtynyt vuodelle 2011. Taloussääntö, työjärjestys ja hallinnon ohjeita päivitettiin vastaamaan muuttuneita prosesseja. Tulosanalyysi: Toiminta on ollut tavoitteen mukaista siten, että järjestelmiä on otettu käyttöön sitä mukaa, kun se on järjestelmien puolesta ollut mahdollista. Tilhan käyttöönottoa hidastaa järjestelmän keskeneräisyys ja hyvin korkeat kustannukset hankintaa kohden. Tavoite 11: Tilastotietojen tuotantomenot (pl. maksullinen toiminta), mitattuna tilastojulkistusta kohti, ovat keskimäärin 78,2 tuhatta euroa. 2008 2009 Tavoite Muutos 2009-10 Tilastotietojen tuotantomenot tilastojulkistusta kohti, 1000 74,7 80,6 78,2 81,3 1 % Tulosanalyysi: Tilastotietojen tuotantomenot tilastojulkistusta kohti olivat lähes samaa tasoa kuin vuonna 2009, mutta suuremmat kuin tavoite. Menot pienenivät viisi prosenttia edellisestä vuodesta, mutta julkistusten määrä pieneni lähes kuusi prosenttia, mistä johtuen menot julkistusta kohti jäivät tavoitteesta. Julkistusten määrän muutoksesta kerrotaan lisää luvussa 1.4.1. Tavoite 12: Kiinteiden kustannusten osuutta kokonaiskustannuksista pyritään alentamaan lisäämällä ostopalveluita. Kiinteiden kustannusten osuus kokonaiskustannuksista on 76,3 prosenttia. 2008 2009 Tavoite Muutos 2009-10 Kiinteiden kustannusten osuus kokonaiskustannuksista, % 74,2 74,1 76,3 76,1 2 %-yks. Mittari kuvaa kiinteiden menojen eli kuukausipalkkojen ja vuokrien osuutta kokonaismenoista. Tulosanalyysi: Kiinteiden kustannusten osuus kokonaiskustannuksista alittaa hivenen tavoitetason, mutta on kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2009. Kiinteiden menojen määrä aleni lähes kaksi prosenttia edellisestä vuodesta. Kokonaismenot sen sijaan pienenivät neljällä prosentilla, mikä kuvaa käytettävissä olevan rahoituksen riittävyyttä ja muuttuvien menojen karsintaa.

11(50) Tavoite 13: Office 2007 siirtymä viedään päätökseen. Valtion IT palvelukeskuksen palveluita hyödynnetään tarjonnan, tarpeen ja voimavarojen mukaan. Office 2007 siirtymä eteni suunniteltua nopeammin ja saatiin valmiiksi. Siirtymän vuoksi Internet-sivujen laadintaan tarkoitettuun Fast-Web2007 ohjelmistoon jouduttiin tekemään muutoksia. Tilastokeskus on hyödyntänyt valtion IT-palvelukeskuksen turvasähköpostipalvelua. Vielä ei ole ollut juurikaan muuta hyödynnettävissä olevaa palvelua. Tulosanalyysi: Office 2007 siirtymä eteni suunniteltua nopeammin. Valtion IT-palvelukeskuksen palvelutarjonta ei voitu hyödyntää vielä vuonna. Tavoite 14: Valtiokonttorin palvelukeskukseen siirrettyjen toimintojen kustannuksia pyritään saamaan kohtuullisemmaksi yhteistyössä palvelukeskuksen kanssa mm. prosesseja kehittämällä. Kustannukset perustuvat työn määrään palvelukeskuksessa. Kustannusten alentamiseksi prosesseja on kehitetty henkilöstöhallinnossa ja taloushallinnossa mm. siten, että korjausten tarve palvelukeskuksessa pienenee. Henkilöstöhallinnon palveluiden osalta kustannukset vuodelle laskivat, koska henkilöstöhallintoprosesseihin ei kulunut palvelukeskuksen resursseja niin paljon kuin oli arvioitu. Tulosanalyysi: Tavoitteet on saavutettu, ja kustannuksia on pystytty alentamaan alkuperäisestä arviosta toimintaa kehittämällä. Tavoite 15: Pitkäaikaisen vuokrasopimuksen puitteissa tehostetaan toimitilojen käyttöä, tavoitteena alentaa vuokramenoja. Vuoden aikana toimitilojen käyttöä tiivistettiin siten, että oli mahdollista vuokrata edelleen 20 työpistettä eli vajaat 600 m 2 :ä. Vuokrasopimus on voimassa toukokuuhun 2012 asti. Tulosanalyysi: Toimitilojen käyttöä on tehostettu suunnitellusti ja tehostamista voidaan myös jatkaa. 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Tavoite 16: Maksullisen palvelutoiminnan tavoitteena on keskimääräinen 100 prosentin kustannusvastaavuus kolmivuotisjaksona 2009-2011. Vuonna tavoite on 100,0 prosenttia.

12(50) Maksullinen toiminta 2008 2009 Tavoite Muutos 2009-10 Tuotot, 1000 9 031 9 238 8 500 8 788-5 % Kokonaiskustannukset, 1000 8 937 8 783 8 500 8 395-4 % Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset), 1000 94 455 0 393-14 % Kustannusvastaavuus-% 101 105 100 105 0 % Maksullinen toiminta on sujunut suunniteltua paremmin. Tulokertymä jäi selvästi arvioitua pienemmäksi vain kansainvälisissä konsultointihankkeissa. Loppuvuonna tuottoja kertyi erityisesti henkilötilastoihin liittyvistä toimeksiantopalveluista. Kustannusvastaavuus Tilastokeskustasolla on sadan prosentin tavoitetasoa korkeampi eli 105 prosenttia ja tavoitetta alhaisempi vain haastattelupalveluissa. Vuosien 2009-2011 kustannusvastaavuustavoite on 100. Maksullisen toiminnan tuntihintoja nostettiin vuoden alussa noin 10 prosentilla, mikä johtui edellisten vuosien palkantarkistuksista. Jatkuvissa sopimuksissa tuntihintojen nousua ei kuitenkaan ole täysimääräisesti otettu huomioon heti vuoden alusta. Maksullisen toiminnan hinnat nousivat keskimäärin seitsemällä prosentilla. Tuotot laskivat viisi prosenttia ja näin tuotosindeksi laski reilut 11 prosentilla. Kun samaan aikaan reaaliset kustannukset laskivat vain yhden prosentin, laski maksullisen toiminnan tuottavuus 10 prosenttia. Tulot asiakasryhmittäin 2006-4 500 1 000 euroa 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Valtio Kunnat Elinkeinoelämä Muut 2006 2007 2008 2009 Asiakasryhmittäisessä tarkastelussa näkyy selvästi yliopistojen siirtyminen valtion kirjapitoyksiköistä muiksi julkisoikeudellisiksi yrityksiksi. Tulot kunnista säilyivät hyvin lähellä edellisen vuoden tasoa. Elinkeinoelämältä saadut tulot kasvoivat, mutteivät kuitenkaan ole vuosien 2006-2008 tasolla. Tuoteluokittaisista tulolähteistä suurin on toimeksiantopalvelut.

13(50) Tuoteluokka 2008 * 1 000 2009 * 1 000 1 000 1 Julkaisut 882 1 142 1 014 2 Tietokantapalvelut 766 741 922 3 Vakiotuotteet 171 162 111 4 Toimeksiantopalvelut 5 833 6 226 5 987 4.1 Tilastointipalvelut 1 761 2 179 1 526 4.2 Asiakaslähtöisesti räätälöidyt konseptituotteet 1 128 1 215 1 434 4.3 Erityisselvitykset ja tietopalvelutoimeksiannot 2 933 2 829 2 878 4.4 Tutkimuslaboratorio ja tutkimusaineistot 10 5 149 5 Koulutus- ja asiantuntijapalvelut 747 826 655 Muut tulot, esim. tilavuokrat 632 141 99 Yhteensä 9 031 9 238 8 788 * Tuote- ja palveluluokitusta muutettiin vuoden alusta, minkä vuoksi tiedot vuosilta 2008 ja 2009 eivät ole täysin yhteneviä. Tämä näkyy erityisesti muissa tuloissa sekä Tutkimuslaboratoriosta ja tutkimusaineistoista saatavissa tuloissa. Tulosanalyysi: Maksullisen toiminnan toteuma vuonna on tavoitetta parempi kaikkien mittareiden osalta. Kuitenkin tuotot pienenivät vuoteen 2009 verrattuna hivenen enemmän kuin kustannukset. Pienenemisestään huolimatta myyntituotot olivat yli kolme prosenttia tavoitetta suuremmat. Vuonna 2009 tuotot olivatkin ennätyksellisen korkeat. Kustannusvastaavuusprosentti säilyi ennallaan 105 prosentissa. Tavoite oli 100 prosenttia. Maksullisen toiminnan hinnat nousivat seitsemän prosenttia ja volyymi pieneni 11 prosentilla. 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tavoite 17: Yhteisrahoitteisesti toteutetaan EU:n osittain rahoittamia kehittämishankkeita sekä valtion viranomaisten ja talousarvion ulkopuolisten kanssa tehtäviä yhteisprojekteja. Yhteensä tällaista rahoitusta on käytettävissä noin 2 milj. euroa. Kustannusvastaavuus vuonna on noin 40 prosenttia. Yhteisrahoitteinen toiminta 2008 2009 Tavoite Muutos 2009-10 Tuotot yhteensä, 1000 1 789 2 266 2 004 1 940-14 % -rahoitus muilta valtion virastoilta 376 445 574 467 5 % -rahoitus EU:lta 1 193 1 621 1 430 1 156-29 % -muu rahoitus 220 200 0 317 58 % Kokonaiskustannukset, 1000 4 122 5 180 4 642 5 245 1 % Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset), 1000-2 334-2 914-2 638-3 305-13 % Kustannusvastaavuus-% 43,0 43,7 40 37,0-7 %-yks. Resurssien niukkuus on pakottanut aiempaa tiukemmin arvioimaan mahdollisuuden osallistua yhteisrahoitteiseen toimintaan. Kustannusvastaavuutta heikentävät erityisesti eräät suurehkot hankkeet, joissa ulkopuolinen rahoitusosuus on alhainen (esim. ajankäyttötutkimus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, Tietotekniikan käyttö yrityksissä, Vauhtia asiantuntijauralle -projekti). Tulosanalyysi: Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot ovat pienentyneet 14 prosentilla. Tämä johtuu yksinomaan EU:lta saatavan rahoituksen vähene-

14(50) 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta misestä. Tuottojen vähenemisestä huolimatta kokonaiskustannukset ovat kasvaneet hivenen, joten kustannusvastaavuus on heikentynyt. Monet yhteisrahoitteisen toiminnan hankkeet ovat joko EU-asetuksilla pakollisia tai jatkuvaan tilastotuotantoon kuuluvia hankkeita. Tämän vuoksi kustannusvastaavuustavoitteessa on joustettu, koska ulkopuolelta saatu rahoitus on kuitenkin osaltaan turvannut hankkeiden toteutumisen. Katsaus: Vuonna toiminnassa korostui tilastotuotantoprosessien toimivuuden turvaaminen sekä toimintojen tehostaminen ja priorisointi. Priorisointia ja karsintaa tehtiin myös tuote- ja palveluvalikoiman kehittämisessä. Ydinprosesseissa eli tilastotuotanto-, valmistuote- ja toimeksiantoprosesseissa aloitettiin prosessijohtamiseen siirtyminen. 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Tavoite 18: Tilastokeskus tuottaa noin 200 tilastoa ja huolehtii niiden julkistamisesta julkishyödykkeenä sekä tuottaa muita maksuttomia ja maksullisia suoritteita. Tilastojulkistusten, EU-lainsäädäntötyön, kv-konsultointien ja kirjastopalvelujen volyymin arvioidaan laskevan. Tilastosivustojen, maksuttomien tietokantapalvelujen ja kv. raportointien arvioidaan kasvavan. Maksullisen palvelutoiminnan tuotoksista painettujen julkaisujen ja tietokantapalvelujen volyymi laskee, muiden arvioidaan pysyvän nykytasolla. Tilastokeskuksen vastuulla on lähes 200 tilaston tuotanto. Tilastotuotantoa on kohdennettu uudelleen kysynnän, muiden tilastontuottajien kanssa tehtävien sopimusten ja Tilastokeskuksen käytettävissä olevien resurssien perusteella. Tilastojen yhdistäminen ei vähennä käytettävissä olevan tiedon määrää, mutta tavoitteena on toiminnan tehostaminen vähentämällä julkistusten laadintaan tarvittavaa työpanosta. Tilastokeskus aloitti neljännesvuosittaisen rahoitustilinpidon laadinnan vuoden kolmannesta neljänneksestä. Aiemmin tilastosta vastasi Suomen Pankki. Uutena tilastona julkaistiin maaliskuussa palvelualojen hyödyketilasto. Tuotanto perustuu EU:n asetukseen rakennetilastoista. Joulukuussa julkaistiin ensimmäisen kerran ympäristöliiketoimintatilasto. Vuonna on lakkautettu erityistuomioistuinten toimintatilasto ja vankitilasto. Viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2008. Lisäksi resurssien puutteen vuoksi ei tuotettu hallinto-oikeuksien, korkeimman hallinto-oikeuden, hovioikeuksien ja korkeimman oikeuden toimintaa ja ratkaisuja kuvaavia vuositilastoja. Tupakkatilasto laaditaan vuodesta 2011 lähtien THL:ssä. Tilastoja on yhdistetty vuoden aikana seuraavasti: sekä metsätyöntekijöiden palkat -tilasto että maatilatalouden palkkatiedot on julkaistu heinäkuusta lähtien Yksityisen sektorin palkat - tilaston yhteydessä, valtion kuukausipalkat -tilaston tiedot on julkaistu vuodesta lähtien ansiotasoindeksin sekä palkkarakennetilaston yhteydessä ja

15(50) sekä uudisrakentamisen volyymi-indeksi että rakennusluvat on julkaistu rakennus- ja asuntotuotantotilaston yhteydessä maaliskuusta alkaen. Ajankäyttötutkimus 2009:n tiedonkeruu päättyi toukokuussa ja ennakkojulkistus oli tammikuussa 2011. Edellisen ajankäyttötutkimuksen tiedot ovat vuodelta 2000. Kulutustutkimus 2012:n puhelinhaastattelujen esitestaus käynnistyi syyskuussa. Maksuton toiminta 2008 2009 Tavoite Muutos 2009-10 Julkistuksia yhteensä, kpl 682 647 643 610-6 % Tiedostoja Tilastokeskus.fi - palvelussa, kpl * 85 728 120 000 135 000 119 000-1 % Vierailukertoja, kpl/kk * 213 421 217 000 220 000 239 000 10 % Veloitukseton tietokantapalvelu, taulukoiden lukumäärä * (=StatFin) 916 1 150** 1 200 1 331 16 % * marraskuun tilanne ** lukua on korjattu: alkuperäinen tieto 1817 sisälsi myös ruotsin- ja englanninkielisiä taulukoita. Nyt mukana ovat vain suomenkieliset taulukot. Tulostavoiteasiakirjassa julkistusten määrätavoite on 643. on 610. Erotus johtuu pääosin edellä lueteltujen tilastojulkistusten yhdistelyistä, mutta myös julkaisujen peruutuksista ja siirtymisistä seuraavalle vuodelle. Tiedostojen määrä Tilastokeskus.fi -palvelussa on vähentynyt, koska sivustouudistuksen yhteydessä vanhoja tiedostoja on poistettu. Kirjastopalvelujen kokonaisvolyymi kirjastolainojen ja tietopalvelujen perusteella laskettuna on laskusuunnassa. Pääosa supistumisesta kohdistuu perinteiseen kirjastotoimintaan. Tapahtumia oli vuonna yhteensä 19 293 (2009: 20 444 ja 2008: 22 614). Vuonna avoimesta verkosta siirrettiin pois WebStat-palvelu, joka aiemmin oli mukana laskettaessa kirjaston kokonaisvlyymia. WebStat-päivityksiä oli hyvin vähän. 2008 2009 Tavoite Muutos 2009-10 Maksullinen toiminta Taulukot maksullisissa tilastotietokannoissa, kpl * 8 263 8 500 8 500 8 500 0 % Verkkopalvelujen käyttäjäsopimuksia, kpl * 1 786 1 576 1 800 1 598 1 % Erityisselvitykset, toimitusten lkm 1 116 1 083 1 100 1 465** Rekisteripalvelut, toimitusten lkm 746 682 800 ** Haastattelupalvelut, projektien lkm 38 48 45 36-25 % Asiakasorganisaatioita, lkm 8 922 8 164 8 500 7469-8 % * Tilanne marraskuussa ** Lukumäärätieto vuonna ei ole vertailukelpoinen luokitus- ja laskentakohdemuutoksen vuoksi. Erityisselvityksiin ja rekisteripalveluihin liittyvät toimitukset on laskettu yhteen. Maksullisen toiminnan rakenne muuttuu edelleen siten, että asiakasorganisaatioiden lukumäärä pienenee. Tämä johtuu erityisesti painojulkaisujen vähenemisestä. Sen sijaan maksullisten toimeksiantojen tuotot ovat edelleen korkealla tasolla, vaikka vuoden 2009 ennätyksestä jäätiinkin viisi prosenttia. Sekä tietokantapalvelujen että verkkopalvelujen käyttäjien volyymi säilyi ennallaan.

16(50) 2008 2009 Tavoite Muutos 2009-10 Tilastokeskusta koskevat EUsäädökset, kpl 224 246 250 271 10 % - toimintavuonna valmistunut, kpl 28 22 20 27 23 % EU-raportointi ja kv. kyselyt, kpl 769 784 753 784 0 % Kansainvälisen konsultoinnin volyymi on pienentynyt. Siihen liittyviä matkoja tehtiin vuonna vain 33, kun matkojen määrä edellisenä vuonna oli 117. Konsultointihankkeita oli käynnissä 9. Edellisenä vuonna hankkeita oli 20. Kansainväliseen konsultointiin käytettyjen työpäivien määrä väheni lähes kahdella kolmanneksella (: 378 pv, 2009: 1014 pv ja 2008: 882 pv). EU-raportointien ja kansainvälisten kyselyjen määrä säilyi ennallaan. Tulosanalyysi: Tilastotuotannon laajuus sekä muu tuote- ja palvelutuotanto on kehittynyt suunnitelmien mukaisesti. Tilastojulkistusten määrän väheneminen johtuu sekä kuukausijulkistusten yhdistämisestä että myös vuosijulkaisujen lakkauttamisista ja siirroista seuraavalle vuodelle. Tavoite 19: Tuotetaan mahdollisuuksien mukaan voimassa olevien EUsäädösten ja -sitoumusten edellyttämät tilastot sekä saatetaan loppuun uuden toimialaluokituksen (TOL) vieminen ko. luokitusta käyttäviin tilastojärjestelmiin ja niiden aikasarjoihin. Käynnistetään v. väestö- ja asuntolaskennan valmistelu. Tilastokeskus on tuottanut EU-säädösten ja -sitoumusten edellyttämät tilastot ja tarvittaessa hyödyntänyt mahdollisuutta derogaatioihin. Suomi on saanut luvan poiketa Aikuiskoulutustutkimuksen toimeenpanoasetuksessa säädetystä tiedonkeruuajankohdasta. EU:n yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin uuteen 1.12. annettuun painoja koskevaan asetukseen Suomi haki derogaatiota tai siirtymäaikaa, joista kumpaakaan ei myönnetty. Ensimmäinen, epävirallinen versio uuden kansantalouden tilinpitoa koskevan ESA-asetuksen toteuttamisessa tarvittavista poikkeuksista lähetettiin Eurostatiin: alustavasti derogaatioita tarvitaan kuusi. Lisäksi kansantalouden tilinpidolla on derogaatioita, jotka koskevat lähinnä vanhoja aikasarjatietoja. Kansantalouden tilinpidossa alkoi toimialaluokituksen käyttöönottoprojekti vuoden alkupuolella. Hanke on suunniteltu päättyvän heinäkuussa 2011, kun kansantalouden tilinpito on siirtynyt TOL2008:n käyttöön EU:n aikataulun mukaisesti. Muu toimialaluokitustyö on valmistunut suunnitellusti jo aiemmin. Väestölaskenta -projektin suunnitteluvaihe päättyi vuoden lopussa. Hanke jatkuu toteutusvaiheella vuosina 2011-2014. Tulosanalyysi: Uuden toimialaluokituksen käyttöönotto on sujunut suunnitellusti. EU-asetusten vaatimusten toteuttamisessa Suomi on EU:n kärkimaita (ks. luku 1.8). Tavoite 20: Toteutetaan tilastojen välttämättömät ajanmukaistukset ja laadulliset parannukset (mm. perusvuosiuudistukset, ALV-kantojen muutokset, aluejakojen muutokset, luokitusmuutokset ja niihin liittyvät tietojärjestelmämuutokset).

17(50) Sekä arvonlisäverokantojen muutoksista että verotiliuudistuksesta selvittiin aikataulussa, mutta kustannukset olivat suunniteltua suuremmat. Aluejakojen ja muiden luokitusten muutokset ovat aiheuttaneet jatkuvasti lisätöitä. Perusvuosiuudistukset toteutuivat pääosin suunnitellusti. Resurssipulasta johtuen kiinteistöjen hintaindeksin perusvuosiuudistuksen aikataulua lykättiin puolella vuodella ja tilaston kaksi neljännesvuosijulkaisua jätettiin väliin, mutta uudistus saatiin päätökseen joulukuussa. Tulosanalyysi: Välttämättömät tilastouudistukset on toteutettu lähestulkoon suunnitellusti. Tavoite 21: Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen viraston toiminnassa ja toimialalla: Tilastokeskus tuottaa tasa-arvotilastoa. Kaikki henkilöitä koskevat perustilastot tuotetaan edelleen sukupuolen mukaan ja myös esitetään mahdollisuuksien mukaan sukupuolen mukaan jaoteltuina. Sukupuolinäkökulma on otettu huomioon henkilöitä koskevissa tilastoissa suunnitellusti. Tilastokeskus ylläpitää sukupuolten tasa-arvo -teemasivustoa Internetissä. Lisäksi joka toinen vuosi julkaistaan myös Naiset ja miehet Suomessa -taskutilasto ja joka toinen vuosi vaihtuva-aiheinen teemajulkaisu. Tammikuussa ilmestyi 114-sivuinen Naiset ja miehet Suomessa - julkaisu, joka kuvaa naisten ja miesten asemaa yhteiskunnassa perheen, koulutuksen, terveyden, työelämään osallistumisen, ammattien, palkkojen ja tulojen sekä päätöksentekoon osallistumisen kannalta. Tilastokeskuksella on tasa-arvosuunnitelma, ja se päivitettiin seurantajaksolla. Tulosanalyysi: Toiminta ja tulokset ovat olleet tavoitteen mukaisia. 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Tavoite 22: Tilastokeskus huolehtii tuottamiensa tuotteiden ja palvelujen laadusta sekä palvelukyvystään mm. uudistamalla ja karsimalla palveluvalikoimaa ja siirtämällä standardipalveluja verkkopalveluiksi. Tilastokeskus on tehnyt ns. relevanssiselvityksen, jossa tarkasteltiin toiminnan supistamismahdollisuuksia. Sidosryhmiltä saatujen palautteiden mukaan karsittavaa on hyvin vähän. Tuotannon rationalisoimiseksi on kuitenkin esimerkiksi yhdistetty julkaisuja. Suhdannetilastoissa tilastokohtaiset katsaukset on korvattu toimialakatsauksilla. Tähän asti vuosittain tuotettu matkailutilinpito tuotetaan seuraavan kerran vasta vuonna 2012. Valtion menot alueittain -tietojen tuotannon jatkamisesta maksullisena palveluna käydään keskusteluja tilaajatahojen kanssa. Aluetalouden indikaattorit julkistettiin maksullisessa Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelussa. Findikaattori-palvelun yhteydessä kehitettyjen teknisten ratkaisujen (mm. Verti) käyttöönotto muissa palveluissa aloitettiin uudistamalla Suomi vertailussa -palvelun tekninen toteutus tietokantapohjaiseksi ja julkaisemalla kansainväliset vertailukuviot osana Kansainvälisen tilastotiedon -portaalia. Uutena teemasivustona avattiin Yritysten kansainvälistyminen. Aikasarjatietokanta Astikan siirtäminen px-web-pohjaiseksi valmistui.

18(50) Tulosanalyysi: Toiminta ja tulokset ovat olleet tavoitteen mukaisia. Tuotteiden ja palveluiden karsinnassa on otettu huomioon sidosryhmiltä saatu palaute. Tavoite 23: StatFin -tietokannan sisältöä laajennetaan. 31.12. 31.12. 31.12. 2009- StatFin-taulukoiden määrä 2008 2009 muutos-% Taulukoita, kpl (suomenkieliset) 916 1 150 1 331 + 16 % Tilastoja, kpl 135 167 191 + 14 % Verkossa yleisesti saatavilla olevan StatFin -tietokannan suomenkielistä sisältöä on laajennettu edelleen. Tietoja on lähes kaikista tilastoista. Tietokantaa on ylläpidetty suunnitellusti. Monikielisyyttä ei ole aktiivisesti laajennettu, koska muuttujaeditori ei ole vielä käytössä. Muuttujaeditori mahdollistaa yksinkertaisen ja tehokkaan taulukkotuotannon sekä ruotsiksi että englanniksi. Tulosanalyysi: Statfin-taulukoiden tilastoittainen kattavuus on hyvä ja taulukoiden määrää on kasvatettu. Ruotsin- ja englanninkielisten taulukoiden tarjonta on edelleen niukkaa. Tavoite 24: Tiedot julkistetaan etukäteen ilmoitettuina ajankohtina. Poikkeamien ja virheellisten julkistusten määrä vähenee. 2008 2009 Tavoite Muutos 2009-10 Julkistuspoikkeamat, kpl 59 48 40 36-25 % - joista myöhässä olevia, kpl 48 35 35 17-51 % Virheellisiä julkistuksia, kpl 46 43 30 46 +7 % Julkistuspoikkeamat, % 8,6 7,4 6,2 5,9-1 %-yks. - joista myöhässä olevia, % 7,0 5,4 5,4 2,8-3 %-yks. Virheellisiä julkistuksia, % 6,7 6,6 4,7 7,5 1 %-yks. Julkistuspoikkeamien määrä on vähentynyt 25 prosentilla ja on tavoitteen mukainen. Myöhästyneiden julkistusten määrä on puolittunut edellisestä vuodesta. Aikaistettuja julkistuksia oli viisi. Julkistuspoikkeamia ovat myös peruuntuneet julkistukset, joita seurantakaudella oli yhteensä kahdeksan, sekä seuraavalle vuodelle siirtyneet kaksi julkistusta. Suunnittelemattomia julkistuksia oli vuonna yhteensä neljä. Sen sijaan virheellisten julkistusten määrä on kasvanut hivenen, eikä tavoitetta saavutettu. Virheellisten julkistusten määrän lisääntymiseen on voinut vaikuttaa tavoite pitää kiinni aikatauluista. Osa julkistusvirheistä liittyi uusien julkistamisvälineiden käyttöönottoon. Virhealttiutta lisäävät myös kiristynyt työtahti ja vähentyneet resurssit. Virheet ovat usein yhdessä tai korkeintaan muutamassa luvussa tai viiteajanjaksossa. Julkistamisissa tulee myös esiin hallinnollisten aineistojen käyttöön liittyvä riski. Valtion tulot ja menot alueittain tilaston julkistus viivästyi useita kuukausia, koska tiedonantajavirastojen tietotoimitukset myöhästyivät mm. palvelukeskuksiin siirtymisen vuoksi. Tulosanalyysi: Vuonna tilastot on julkistettu paremmin aikataulussa kuin edellisenä vuonna. Erityisesti myöhästyneiden julkistusten määrä on pienentynyt. Sen sijaan virheellisten julkistusten määrä on kasvanut.

19(50) Tavoite 25: Tilastotuotannon nopeus pysyy vähintään nykyisellään. Tilastojen valmistumisnopeutta mitataan viikkoina viiteajanjakson päättymisestä tietojen julkistamiseen Tilastokeskus.fi -palvelussa. Julkaisuviiveet, viikkoa 2008 2009 Tavoite Muutos 2009-10 Säännölliset vuosijulkistukset 40,7 39,1 38,0 42,4 + 8 % Neljännesvuosijulkistukset 8,5 8,2 8,3 8,2 0 % Kuukausijulkistukset 4,6 4,8 4,8 4,8 0 % Vuositilastojen julkistamisviiveiden kasvuun vaikuttivat mm. toimialoittaisten tilinpäätöstilastojen ennakoiden ja lopullisten tietojen julkistaminen kaksi kuukautta aiempia vuosia myöhemmin. Tulosanalyysi: Kuukausi- ja neljännesvuosijulkistusten ajoitukset ovat hyvin vakioita ja tarkoituksenmukaisia kompromisseja laadun ja nopeuden välillä. Vuositilastojen julkaisuviiveiden alentamiseksi on jatkettava toiminnan kehittämistä. Tavoite 26: Asiakastyytyväisyys pysyy vähintään nykyisellä tasolla. Kriittisten asiakaspalautteiden osuus laskee. Asiakaspalaute 2008 2009 Tavoite Muutos 2009-10 Käyttäjäkyselyn arvosana 8,16-8,2 8,18 Asiakaspalautteita yhteensä, kpl 310 290-258 - 11 % - kriittisiä palautteita, kpl 101 98-82 -16 % - kriittisiä palautteita, % 33 34 28 32-2 %-yks. Syksyllä toteutettiin käyttäjäkysely. Sen mukaan käyttäjien tyytyväisyys Tilastokeskuksen palveluihin on säilynyt hyvänä: kouluarvosana oli 8,18. Mukana ovat sekä maksavat että ei-maksulliset asiakkaat vuosina 2008 ja. Kysely tehdään joka toinen vuosi. Annettujen arvosanojen perusteella tulokset vastaavat aikalailla edelliskerran tuloksia. Esille nousi lähinnä tutkijoiden antamien arvosanojen nousu, mikä oletetaan johtuvan uuden Tutkijapalvelun käynnistämisestä. Avovastauksissa kiitettiin mm. hyvästä palvelusta ja yhteistyöstä, moitittiin tietojen päivittymisen hitautta sekä kannustettiin jaksamiseen talouden kiristyessä ja resurssien vähetessä. Asiakaspalautekanava uudistettiin teknisesti. Uusi järjestelmä, Kaiku, otettiin käyttöön 24.5.. Palautteiden määrä jatkoi vähentymistään: vähennys edellisestä vuodesta oli yli 10 prosenttia. Kriittisten palautteiden osuus oli edelleen noin kolmannes palautteista. Suurin ryhmä oli kysymykset, joita on 35 prosenttia palautteista. Kehitysehdotuksia oli 22 prosenttia. Suoraa asiakaspalautetta 500-15 000 euron toimeksiannoista kerättiin toista vuotta. Keskimäärin neljännes asiakkaista vastasi kyselyyn. Asiakkaiden palaute oli myönteisempää kuin edellisenä vuotena. Kouluarvosana-asteikolla asiakkaat antoivat saamalleen palvelulle kokonaisarvosanaksi 8,79, kun vastaava tieto vuoden 2009 loppupuolelta oli 8,56. Tulosanalyysi: Asiakastyytyväisyys on käytettävissä olevan palautteen perusteella parantunut hieman aikaisempiin vuosiin verrattuna. Erityisesti on panostettu tutkijapalveluiden kehittämiseen, minkä on arvioitu näkyvän myös palautteissa.

20(50) Tavoite 27: Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tarvitsemien tilastoaineistojen saatavuutta parannetaan, mikäli rahoitus järjestyy. Tutkijapalveluiden kehittäminen ja siihen liittyvä tilastoaineistojen saatavuuden parantaminen on rahoitettu Tilastokeskuksen kehyksestä. Tutkijoiden online-järjestelmän pilottiympäristöä viimeisteltiin ja käyttöä jatkettiin. Etäkäyttö muutettiin maksulliseksi helmikuussa. Ulkopuolinen konsultti tarkasti järjestelmän kahteen otteeseen sekä toimintakunnon että tietoturvan osalta. Korjausehdotukset toteutettiin. Palkkarakenneaineiston sekä palvelujen ulkomaankaupan ja Tullihallituksen aineistojen tutkimuskäyttöä valmistellaan. Vuoden lopulla etäkäyttöyhteydet oli neljällä organisaatiolla. Etäkäyttäjiä oli 18. Tutkimusaineistojen saatavuuden parantamiseen tai etäkäytön kehittämiseen liittyvää työtä tehdään myös kahdessa työryhmässä, joista toinen on perustettu Tilastotoimen selvityshankkeen jatkona. Tilastokeskuksen ja Midrasprojektin etäkäyttöjärjestelmien yhteiskehittämistä valmistelevassa työryhmässä, jonka määräaika on 30.6.2011, on keskusteltu etäkäytön näkökulman laajentamisesta siten, että aineistoja olisi mahdollista hyödyntää tutkimuksen ohella myös esimerkiksi hallinnollisten selvitysten laadinnassa. VM:n julkishallinnon perustietovarantojen saatavuuden ja käytön edistäminen -työryhmän määräaika on 31.12.2011. Työryhmässä on valmisteltu linjauksia taustoittavaa muistiota jatkotyön pohjaksi. Tavoitteena on saada eri tietovarannot yhtenäisellä hinnoittelulla ja lisenssiehdoilla tarjolle tietojen tarvitsijoille. Tulosanalyysi: Tutkijapalveluiden kehittämiseen ei saatu vuonna erillistä rahoitusta. Kehittämisessä on panostettu etäkäyttöön ja töiden organisoimiseen Tilastokeskuksen sisällä. Työtä on jatkettava. Tavoite 28: Kuntien talous- ja toimintatilastojen uudistuksen ratkaisut odottavat tilastotoimen selvityshankkeen tuloksia. Tilastotoimen selvityshankkeen kuntatilastoinnin kehittämistä koskeva ehdotus oli, että kuntatilastointia kehitetään kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa aloitetaan alueellista ja paikallista tietohuoltoa valmistelleen alatyöryhmän ehdotusten käytännön toimeenpano. Toisessa vaiheessa arvioitaisiin kuntatilastoinnin jatkokehittämismahdollisuus Tilastokeskuksen Tampereen aluepalvelupisteessä. Selvityshankkeen alueellista ja paikallista tietohuoltoa valmistelleen alatyöryhmän toimenpide-ehdotuksen mukaisesti VM perusti ohjausryhmän, jonka tehtävänä on ollut valmistella em. alatyöryhmän ehdotusten käytännön toimeenpanoa. VM asetti ohjausryhmän 20.8. ja sen määräaika on 30.4.2012. Kuntatilastoinnin kehittämistä valmistelevalle ohjausryhmälle on esitelty VM:n, TK:n, THL:n ja OKM:n näkemyksiä kuntatilastoinnin kehittämisestä nyt ja tulevaisuudessa sekä keskeisiä kuntatilastointiin vaikuttavia kehittämishankkeita (KuntaIT, SADe, KanTa, Tikesos, Kuntalain kokonaisuudistus). Ohjausryhmä asetti kuntatilastoinnin tietotarpeita kartoittavan alatyöryhmän. Alatyöryhmä aloitti työnsä lokakuun lopulla. Työn fokus on ollut

21(50) tietotarvekartoituksen suunnittelussa. Tietotarvekysely sijasta pyrittiin hyödyntämään mm. KuntaIT:n yhteydessä tehtyjä kartoituksia. Alatyöryhmän työ ei ole edennyt tavoitteiden mukaisesti. Tämän vuoksi toiminnan organisointia muutettaneen vuoden 2011 alkupuolella. Suunnitteilla on jatkaa toimintaa Tilastokeskuksen asettamassa projektissa, jonka tilaajana toimii valtiovarainministeriö. VM:n ohjausryhmän työn edistyminen on tärkeää, koska kuntien toimintakentän muutokset heijastuivat vuoden aikana voimakkaasti kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatietojen keruuseen. Tiedot saatiin aikaisempaa huonompilaatuisina ja hitaammin, mikä lisäsi manuaalisen tarkistuksen tarvetta. Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilaston vuoden 2009 aineistosta ei ollut enää mahdollista laskea sosiaalipalveluiden tuottavuuskehitystä. Kuntatietojen heikentyvä laatu uhkaa vaikeuttaa erityisesti julkisen talouden alijäämäraportointia. Tulosanalyysi: Kuntien talous- ja toimintatilastojen uudistaminen ei ole vielä merkittävästi edennyt VM:n asettamassa ohjausryhmässä. Tavoite 29: Tilastokeskus kohdistaa panostuksia sellaiseen menetelmälliseen työhön, jolla pyritään varmistamaan laatua (tietosuoja-, aikasarja- ja indeksimenetelmät) ja kompensoimaan otosten supistuksia ja henkilötyön vähenemistä (editointi, pieniä osajoukkoja koskeva estimointi, otosjärjestelmien tutkiminen ja mm. kotitalouksien tiedonkeruun tehostaminen). Yritystiedonkeruun kehittämisohjelman yhtenä painopisteenä on yritystilastojen otantojen koordinointi, mihin liittyvät hankkeet päättyivät sekä suhdanne- että rakennetilastoissa. Rakennetilastojen hanke mahdollistaa eräiden otosten pienentämisen. Editointiprojekti on selvittänyt sekä Tilastokeskuksen että kansainvälisiä editointi- ja imputointikäytäntöjä. Hanke jatkuu edelleen. Tietosuojamenetelmiä on kehitetty vastaamaan tutkimusaineistojen etäkäyttöjärjestelmän vaatimuksia. Tulosanalyysi: Panoksia on kohdistettu erityisesti aineistojen editoinnin kehittämiseen, mikä jatkuu vielä vuonna 2011. Kotitalouksien tiedonkeruun tehostamista on selvitetty ja selvitystyö jatkuu edelleen. Tavoite 30: Tilastojen läpivalaisutoimintaa jatketaan sekä toteutetaan Euroopan tilastoja koskevia käytännesääntöjen periaatteita (mm. laatu- ja testaustoimet tiedonkeruussa). Järjestetään yhdessä Eurostatin kanssa 5. Euroopan laatukokous Helsingissä toukokuussa. Vuonna läpivalaistiin yhteensä 10 tilastoa, mikä on sama määrä kuin edellisenä vuonna. Tilastoja on läpivalaistu yhteensä noin 45. Toiminta alkoi vuonna 2006. Läpivalaisuissa kartoitetaan tilaston toimintatavat, esitetään parantamisehdotuksia sekä tuodaan esiin tilaston hyviä käytäntöjä ja autetaan niiden levittämisessä poikki organisaation.