SUOMEN KASARMIT ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 17.4.2014
2 Sisällysluettelo... 1 1. TEHTÄVÄ... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 3. ALOITE... 4 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE... 4 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 4 4.2 Maakuntakaava... 4 4.3 Yleiskaava... 5 4.4 Asemakaava... 6 4.5 Rakennettu kulttuuriympäristö... 6 4.6 Muut tehdyt suunnitelmat ja selvitykset... 7 5. ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET... 7 5.1 Arvioitavat vaikutukset... 7 5.2 Yleiskaavallinen tarkastelu... 7 5.3 Vaihtoehtojen tutkiminen... 8 5.4 Asemakaavan liittyminen lähialueiden asemakaavoitukseen... 8 5.5 Tehtävät selvitykset... 8 6. ALUEEN SUUNNITTELUTYÖHÖN OSALLISET... 8 7. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 8 8. AIKATAULU... 9 9. LAATIJAT... 9 10. YHTEYSTIEDOT... 9
3 Työnro: 2503 Dnro: 4008/2013 YHLA 109 Hämeenlinna 7. kaupunginosa Myllymäki Asemakaavamuutos koskee kiinteistöä 109-7-64-3 1. TEHTÄVÄ Suomen kasarmien alue on toiminut sotilaskäytössä 1880 luvulta lähtien. Se on alueena ehjä kokonaisuus aikakausilleen tyypillisine rakennuksineen, kenttineen ja puurivistöineen. Rakennuskanta käsittää kaksi ikäkerrosta. Tarkka-ampujapataljoonan vaiheesta 1882-82 on säilynyt ehjä puurakennusten kokonaisuus Eureninkadun varrella alueen itäosassa. Tiilimuuratut rakennukset ovat pääosin rakennettu venäläisen kauden aikana 1910 luvulla. Joukko-osastot on siirretty alueelta pois ja loput Puolustushallinnon alaisesta toiminnasta poistuu kasarmialueelta 1.1.2015 mennessä. Rakennukset jäävät pääosin tyhjilleen lukuun ottamatta äskettäin kunnostettua toimistorakennusta (n:o 10), jossa toimii valtion talous- ja henkilöstöhallinto Palkeet. Kiinteistöä hallinnoi Senaatti kiinteistöt. 28.10.1992 vahvistetun asemakaavan ak 2087 mukaan korttelialue on merkinnällä EP osoitettu puolustusvoimien korttelialueeksi. Maa-alueen pinta-ala on 38 686 m 2. Tontin rakennusoikeus nykyistä käyttötarkoitusta varten on määritetty 30 500 m 2. Olemassa olevien rakennusten bruttoala on 14 033 m 2. Uusi rakennusoikeus määräytyy olemassa olevien rakennusten ja mahdollisen lisärakentamisen mukaan. Asemakaavan muutoksella on tarkoitus mahdollistaa alueen rakennusten joustava käyttö huomioiden Suomen kasarmien alueen merkitys rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti mutta samalla asemakaavan toteutettavuus pitkällä aikajänteellä. Tontin rakennusoikeus määritetään asemakaavamuutoksen yhteydessä. Kaavalla on tarkoitus mahdollistaa jonkin verran uudisrakentamista olemassa olevaan rakennuskantaan sovittaen. Tämä asemakaavahanke on vaikutuksiltaan merkittävä ja se etenee kaupungin päätöksenteossa alla olevan kaavion mukaisesti. oas= osallistumis- ja arviointisuunnitelma, YHLA= yhdyskuntalautakunta, KH= kaupunginhallitus, KV= kaupunginvaltuusto. 2. SUUNNITTELUALUE Kaavoitettava kohde sijaitsee Myllymäen kaupunginosassa. Valtatie 3 ja sen päälle nouseva kauppakeskus Goodman asuinkerrostaloineen sijaitsevat Eureninkadun koillispuolella. Tämän lisäksi korttelia rajaa kaakossa Selkäsuonkatu, Vuorikatu lounaassa ja Turuntie koillisessa. Suomen kasarmien alueesta on muodostunut omaleimainen kokonaisuus keskelle pienkerrostalovaltaista kaupunginosaa. Se luo arvokkaat puitte12et uusille toiminnoille. Keskustan vaikutusalue laajenee uuden kauppakeskusrakennuksen myötä kohti suunnittelualuetta lisäten kaupallisia palveluja huomattavasti. Valtatiekaivannon erottava vaikutus keskustan suuntaan vähentyy lisäten suunnittelualueen vetovoimaisuutta. Sijainnista johtuen kunnalliset ja kaupalliset palvelut ovat erinomaisesti saavutettavissa. Lähistöllä sijaitsevat Ahveniston ja Kaurialan koulut.
Liikenteellisesti alue on sijainniltaan optimaalinen valtatieliittymän välittömässä tuntumassa, minkä lisäksi osa Hämeenlinnan sisäisistä pääväylistä sivuaa sitä. Julkisten liikennevälineiden sekä kevyen liikenteen verkosto on erittäin hyvä. Ahveniston urheilukeskukseen on noin kilometrin matka. Kaiken kaikkiaan suunnittelualue sijoittuu keskeisesti kaupunkirakenteeseen ja täydentää sitä osaltaan luontevalla tavalla. Suljetun kasarmialueen avaaminen rikastaa Hämeenlinnan kaupunkikuvaa erinomaisella tavalla tuoden yhden historiakerroksen lisää kaikkien ulottuville. 4 Suunnittelualue on ympyröity. 3. ALOITE Asemakaavamuutos laaditaan Senaatti-kiinteistöjen aloitteesta.hanke on kaupungin kaavoituskatsauksessa 2014 (KH 7.1.2014 pykälä 4, kohde n:o 19 Suomen kasarmit). Senaatti-kiinteistöt maksaa kaavoituksesta koituvat kulut. Asemakaavamuutoksesta laaditaan maankäyttösopimus ennen asemakaavan hyväksymistä. 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelun ohjausjärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottamisen lisäksi mm. auttaa saavuttamaan alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Suomen kasarmien korttelia koskevia tavoitteita ovat kulttuuriperinnön vaaliminen, yhdyskuntarakenteen täydentäminen ja elinympäristön laatu. 4.2 Maakuntakaava Valtioneuvosto vahvisti 28.6.2006 voimassa olevan Kanta-Hämeen maakuntakaavan. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava vahvistettiin 2.4.2014. Voimassa oleva maakuntakaava jää voimaan siltä osin kuin sitä ei kumota vahvistettavana olevassa vaihemaakuntakaavassa. Kaavojen yhdistelmässä alue sijaitsee Cs merkinnällä varustetulla keskustatoimintojen alueella, jolla on arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä.
Alueen lounasrajalta alkaa As- merkinnällä varustettu, asuntovaltainen taajamatoimintojen alue, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään. Valtatien liittymässä, alueen kaakkoiskulman tuntumassa on lp merkinnällä osoitettu merkittävä joukkoliikenteen vaihtopaikka. 5 Lisäksi alueen itäpuolella on moottoritielle varattu alue MT. Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä. 4.3 Yleiskaava Asemakaavoitusta alueella on ohjannut KV:n 11.1.1984 hyväksymä oikeusvaikutukseton yleiskaava, Hämeenlinnan yleiskaava 83, josta ote ohessa. Suunnittelualue on esitetty merkinnällä C keskustatoimintojen alueeksi. /s- merkintä määrittelee sen alueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Alueen kaakkoispuolella oleva kortteli on asuinkerrostalojen alue AK. Muutoin lähialueet lounaassa ja kaakossa ovat merkinnällä A osoitettu asuntoalueiksi tai AP pientalovaltaisiksi alueiksi. Turuntien pohjoispuolella oleva vanha hautausmaa on merkitty lähivirkistysalueeksi VL. Hämeenlinnan yleiskaava 83 - ote
4.4 Asemakaava Suunnittelualue on kokonaan asemakaavoitettu. Nykyinen asemakaava 7-2087 tuli lainvoimaiseksi 1992. Kiinteistö on EP -merkinnällä määritelty puolustusvoimien alueeksi. Rakennusoikeus on 30 500 m 2. Alueesta 50% saa käyttää rakentamiseen. Rakennukset saavat olla enintään 3 kerroksisia. 6 Ote ajantasakaavasta. 4.5 Rakennettu kulttuuriympäristö Kortteli on valtakunnallisesti merkittävä rakennettujen kulttuuriympäristöjen alue. Valtakunnalliseen inventointiin valitut kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Ote www.rky.fi sivustolta
7 4.6 Muut tehdyt suunnitelmat ja selvitykset Ympäristöministeriön lausunto: Hämeenlinnan Suomen kasarmin luovutus, Dnro YM 19/539/2013 Museoviraston lausunto: Hämeenlinna, Suomen kasarmin rakennuksien luovuttaminen, Dnro MV/128/05.01.01/2013 Arkkitehtitoimisto Ark-Byroo (Marianne Heikinheimo, Mia Puranen, Heini Ynnilä, Eero Astala, Sami Heikinheimo): Suomen kasarmit. Kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriaselvitys 2013. Arkkitehtitoimisto Kaipainen Oy: Suomen Kasarmit, Hämeenlinna. Maankäytön selvitys 2013 Arkkitehtitoimisto Kaipainen Oy: Suomen Kasarmit, Hämeenlinna. Liitepiirustukset 2013 Lauri Putkonen: Kanta-Hämeen kulttuurihistorialliset kohteet. Täydennysselvitys 1983 Lauri Putkonen, Marja Ivars: Kyliä ja kortteleita. Hämeenlinnan ja Hattulan kulttuurihistoriallinen selvitys. 2003. Lauri Putkonen: Pikkutori, Suomen kasarmit ja vanha hautausmaa. Asemakaavoitus ja rakennushistoria ja kaupunkikuva. Raportti 2007. Pekka Laine: Linnan kasarmi Suomen kasarmi. Hämeenlinnan varuskunnan rakennushistoriaa. Tutkimus ja suojelutavoitteet 1987 Sito Oy: Hämeenlinnan keskustan pysäköintiratkaisut, Raportti 2013 Sito Oy: Hämeenlinnan keskustan liikennesuunnitelma, Raportti 2013 Sito Oy: Maankäyttö- ja maisemanhoitosuunnitelma sekä suunnitelmaselostus 2007 ISS Proko Oy: Tekninen selvitys rakennus n:o 20. 5. ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET 5.1 Arvioitavat vaikutukset Asemakaavoitustyön yhteydessä arvioidaan kaavahankkeen vaikutukset: rakennettuun kulttuuriympäristöön liikenteeseen kaupunkikuvaan terveyteen ja viihtyvyyteen luonnonsuojeluun asumiseen meluun yhdyskuntarakenteeseen tekniseen huoltoon kunnallistalouteen luontoon maisemaan pinta- ja pohjavesiin työpaikkoihin, elinkeinotoimintaan virkistykseen 5.2 Yleiskaavallinen tarkastelu Asemakaavamuutoksen laatimisalueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Tästä syystä asemakaavan laadinnan yhteydessä suoritetaan yleiskaavatasoinen tarkastelu. Tarkastelussa arvioidaan asemakaavan ja maakuntakaavan yhdenmukaisuutta suunnittelualueella. Lisäksi MRL 39 mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys
olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen, pysäköinnin sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen ympäristöön kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys, kevyen liikenteen yleistarkastelu 8 5.3 Vaihtoehtojen tutkiminen Suunnittelutyön kuluessa tutkitaan eri vaihtoehdot ja selvitetään niiden vaikutukset. Tutkittavina asioina mm. rakentamisen määrä ja eri käyttötarkoitukset. Asemakaavaselostukseen kirjataan suunnittelun eteneminen esittelemällä vaihtoehdot ja niiden vaikutukset. 5.4 Asemakaavan liittyminen lähialueiden asemakaavoitukseen Selvitetään asemakaavahankkeen liittyminen lähialueiden asemakaavoitukseen ja muuhun suunnittelutilanteeseen. 5.5 Tehtävät selvitykset Uusia asemakaavamuutoksen laadinnassa tarvittavia selvityksiä ovat ainakin seuraavat: Meluselvitys. Selvitys kaavamuutoksen vaikutuksesta lähialueen liikenteeseen. Pilaantunut maa-alue ympäristötarkastaja Reijo Hemilän määrittelemältä alueelta. Sokkeli-, räystäs ja maastokorkeusmittaus. 6. ALUEEN SUUNNITTELUTYÖHÖN OSALLISET Kaavoitustyöhön osallisia ovat seuraavat tahot: Valtion ja kunnan viranomaisista /hallintokunnista: Museovirasto, Hämeen ELY-keskus, Uudenmaan ELY keskus, Kanta-Hämeen pelastuslaitos, kaupungin rakentamispalvelut, paikkatieto ja kiinteistö, rakennusvalvonta, ympäristö. Verkostojen haltijoista HS-Vesi Oy, Elenia Verkko Oy ja Elenia Lämpö Oy, AinaCom Oy. Maanomistajat ja haltijat, asukkaat, naapurit, elinkeinonharjoittajat, asukasyhdistykset, muut asemakaavan vaikutuspiiriin kuuluvat tahot. 7. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Viranomaisneuvottelu järjestettiin 26.3.2014 Hämeen ELY- keskuksen ja Museoviraston kanssa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville MRL 63 ja MRA 30 säännösten mukaisesti. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustauluilla. Osalliset voivat esittää Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden maankäytön suunnittelulle mielipiteitä ja täydennysehdotuksia osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS). Osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää ELY- keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Tarvittaessa ELY- keskus järjestää asiasta neuvottelun kaupungin kanssa, jolloin myös osallinen kutsutaan mukaan neuvotteluun.
Asemakaavamuutoksen luonnos asetetaan nähtäville MRL 62 ja MRA 30 säännösten mukaisesti. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustauluilla. Luonnos pidetään nähtävillä 30 päivän ajan, jona aikana luonnoksesta voi jättää lausuntoja ja mielipiteitä. Osalliset voivat esittää mielipiteensä luonnoksesta kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaiheessa järjestetään esittely- ja keskustelutilaisuus. 9 Asemakaavamuutoksen ehdotus asetetaan nähtäville MRL 65 ja MRA 27 säännösten mukaisesti 30 päivän ajaksi. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustaululla. Ehdotuksesta osalliset voivat esittää muistutuksen kirjallisesti. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö tapahtuu suunnittelutyön eri vaiheissa. 8. AIKATAULU Työn alustava aikataulu on seuraava: Kaavoituspäätös 2014 kaavoituskatsaus KH 7.1.2014 pyk. 4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 17.04.2014 alkaen. Asemakaavaluonnos on nähtävillä arviolta kesäkuussa 2014. Asemakaavaehdotus on nähtävillä arviolta lokakuussa 2014. Kaupunginvaltuuston käsiteltävänä asemakaava on arviolta syksyllä 2014. 9. LAATIJAT Asemakaavamuutos laaditaan konsulttityönä Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy:ssä. Kaavan laatijana toimii arkkitehti SAFA Rainer Linderborg YKS 315. 10. YHTEYSTIEDOT Valmistelusta vastaa arkkitehti Jari Jokivuo, jari.jokivuo(at)hameenlinna.fi (03) 621 2315 Asiakaspalvelu / Palvelupiste Kastelli, Raatihuoneenkatu 11, Hämeenlinna Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, maankäytön suunnittelu PL 63, 13101 Hämeenlinna Konsultti Rainer Linderborg, rainer.linderborg(at)innovarch.fi, 040-545 8213