4H-nuorisotyö 2017-2019 OTE MUUTOKSEEN JA TULEVAISUUTEEN H 4 1 Suomen 4H-liitto Edustajakokous 27.4.2016 LUONNOS
4H-NUORISOTYÖ 2017 2019 Ote muutokseen ja tulevaisuuteen YHTEINEN TAHTO 4H-järjestö on ollut jo lähes 90 vuoden ajan vahva tulevaisuutta rakentava toimija suomalaisessa yhteiskunnassa. Nuorisotyötä on kehitetty kunkin ajankohdan tarpeita vastaavaksi. 4H-nuorisotyön arvoperustaa, kasvatustyötä ja elämänhallintaa tukevaa työtä tarvitaan myös tulevaisuudessa. Valtakunnallinen järjestö tarvitsee yhteisen suunnan toiminnalleen. Suunnan päättää joka kolmas vuosi kokoontuva Suomen 4H-liiton edustajakokous. Ennen kokousta järjestöväki osallistuu laajasti strategialuonnoksen valmisteluun. Yhteisestä valmistelusta kasvaa yhteinen tahto ja sitoutuminen. 4H-nuorisotyön vuosittaisista toimintasuunnitelmista päättää liiton valtuuskunta. 4H-nuorisotyö 2017 2019 strategia-asiakirja on tarkoitettu vuosisuunnittelun ohjenuoraksi. Edustajakokouskaudella 2014 2016 on käynnistetty merkittäviä nuorisotyön uudistuksia. Järjestössä on toteutettu suuria rakenteellisia muutoksia. Tulevan strategian valmistelun yhteydessä on vahvasti esitetty näkemyksiä, joiden mukaan toteutettujen uudistusten vakiinnuttamiseen tarvitaan vielä aikaa. Uudet linjaukset eivät ole itsetarkoitus. 4H-NUORISOTYÖN TOIMINTA-AJATUS, PÄÄMÄÄRÄ JA ARVOT Toiminta-ajatus 4H-harrastus tukee lapsen ja nuoren kasvua aktiiviseksi, suvaitsevaksi, vastuulliseksi ja yritteliääksi. Lapsen ja nuoren kehitysvaiheet huomioon ottavassa toiminnassa opitaan itse tekemällä. 4H-kerhossa omaksutaan elämänhallintaa tukevia käytännön tietoja ja taitoja koulutetun ohjaajan tuella. Erilaiset kurssit syventävät nuoren osaamista. Toiminnassa saadaan valmiuksia aktiiviseen kansalaisuuteen, työelämään ja yrittäjyyteen. Järjestöllinen päämäärä 4H on vahvaan paikalliseen toimintaan perustuva, yhtenäinen ja kehittyvää lasten ja nuorten elämänhallintaa ja yritteliäisyyttä tukeva valtakunnallinen kansalaisjärjestö ja johtava nuorisopalvelujen tuottaja. 2
Arvot Arvot ilmaisevat, mikä meille on toiminnassamme tärkeää. Arvot luovat toiminnallemme perustan ja ohjaavat meitä jokapäiväisessä työssämme. Arvojen merkitystä käytännön toiminnassa tulee korostaa. Nuorisotyön toimintaympäristö on vuosikymmenten kuluessa muuttunut olennaisesti. 4H-nuorisotyön arvopohjaa ei kuitenkaan ole ollut tarvetta muuttaa. Arvojemme perustana ovat maailman 4H-järjestöjä yhdistävät kansainväliset arvot, joita kuvaavat järjestön nimessä olevat neljä H-kirjainta. HEAD Harkinta kuvaa sitä, miten tärkeää ihmisen on jatkuvasti kehittää omaa ajatteluaan sekä pyrkiä kaikessa toiminnassaan rehellisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. HANDS Harjaannus tarkoittaa käytännön ja käden taitoja, joita harjoitellaan kaikessa 4H-toiminnassa. Tähän liittyvät tärkeänä osana asenteet, kuten esimerkiksi yritteliäisyys ja ahkeruus. HEART Hyvyys kertoo toisen ihmisen sekä luonnon kunnioittamisesta ja huolenpidosta. Siihen liittyvät myös suvaitsevaisuus, yhteistyötaidot ja hyvä käytös. HEALTH Hyvinvointi on kokonaisvaltainen asia, johon liittyvät ihmisen fyysinen ja henkinen tasapaino sekä riittävä aineellinen hyvinvointi. 4H-toimija pystyy luomaan arjen hyvinvointia itselle ja muille. 4H-NUORISOTYÖ 2017 2019 4H-nuorisotyön olosuhteet muuttuvat koko ajan. Tulevaa toimintaa suunnitellessa on kiinnitettävä huomiota muutoksiin, jotka koskevat mm. nuorten arvoja, globalisaatiota, työelämää, ikärakennetta, viestintää ja taloudellista viitekehitystä. 4H-nuorisotyöllä on paljon annettavaa yhteiskunnallisessa muutoksessa. Näiden muutostekijöiden vaikutusta 4H-toimintaan on tarkasteltu erillisessä liitteessä. 4H-nuorisotyön vahva perusta Lapsi- ja nuorisojärjestönä 4H:lla on tärkeä kasvatustehtävä. Toiminnan perustana ovat 4H-järjestöjen kansainväliset arvot Head, Hands, Heart ja Health, joiden tunnettuutta ja merkitystä vahvistamme kaikessa toiminnassa. Toimintamenetelmänämme on amerikkalaisen kasvatusfilosofin John Deweyn ajatuksiin perustuva Tekemällä oppiminen (learning by doing). Meille tärkeitä asioita oppimisessa ovat oma kokemus ja yhteisöllisyys. 4H:ssa lapset ja nuoret saavat mahdollisuuden tehdä ja oppia aitoja asioita, aidoissa ympäristöissä itse toimien. Kasvatamme nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen sekä tekemään, kokemaan ja ottamaan vastuuta kehittämällä heidän yrittäjyysvalmiuksiaan. Näitä asioita kuvaavat kasvatuksen kaksi toimintamallia: Tekoja lähellä ja kaukana (kansalaiskasvatus) sekä Kolme askelta työelämään (yrittäjyyskasvatus). 4H-nuorisotyön näkökulma on positiivinen. Ongelmien sijaan haluamme toiminnassamme keskittyä lapsen ja nuoren vahvuuksiin, myönteisiin ominaisuuksiin ja mahdollisuuksiin. Pidämme tärkeänä perheen merkitystä ja yhteistyötä perheiden kanssa. Olemme mukana vahvistamassa lasten ja nuorten itseluottamusta, kykyä huolehtia toisista ihmisistä, vuorovaikutustaitoja, osaamista ja omaa luonnetta. Nuoresta kasvaa osaava ja aktiivinen oman yhteisönsä jäsen. 4H-nuorisotyö on luonteeltaan ennaltaehkäisevää työtä. 3
KUVA: KASVATUSAJATTELU 4H-kasvatusajattelu Kasvu aktiiviseksi, vastuulliseksi ja yritteljääksi HEAD HANDS HEART HEALTH Tekemällä oppimisen pedagogiikka KANSALAISKASVATUS Yrittäjyyskasvatus ja työelämävalmiudet 4H-nuorisotyö Kaikessa toiminnassa pidämme tärkeänä kestävän elämäntavan sekä eri kulttuureihin liittyvän ymmärryksen, suvaitsevaisuuden ja vuorovaikutuksen edistämistä. Kiinnitämme erityistä huomiota toimintamme ekologisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin vaikutuksiin sekä kannustamme lapsia ja nuoria elämään ja toimimaan näiden periaatteiden mukaisesti. 4H-toiminnan vahvat aihealueet kuten ruoka, metsä, luonto ja ympäristö ja käden taidot tarjoavat paljon vaihtoehtoja kestävää elämäntapaa tukevien tietojen ja taitojen harjoitteluun. Tavoitteenamme on lasten ja nuorten ympäristösuhteen vahvistaminen, joka kytkeytyy vahvasti itse tekemiseen ja oikeissa ympäristöissä toimimiseen. Lapset ja nuoret saavat 4H:ssa monipuolisia mahdollisuuksia harjoitella kulttuurien välisen vuorovaikutuksen taitoja ja monikulttuurisessa ryhmässä toimimista. Toivotamme 4H-toimintaan tervetulleeksi kaikista eri kulttuuritaustoista tulevat lapset ja nuoret. Kansainvälisten vaihtojen, leirien ja seminaarien kautta nuorella on mahdollisuus oppia eri kulttuurien tuntemusta ja suvaitsevaisuutta sekä vahvistaa kielitaitoaan. Kansainvälisessä toiminnassa kehittyvät myös uteliaisuus, sitkeys ja ongelmanratkaisukyky, jotka ovat tärkeitä ominaisuuksia yhä kansainvälisemmäksi muuttuvassa työelämässä. 4
4H-NUORISOTYÖN PAINOPISTEET 1. Aktiiviseksi kansalaiseksi - tekoja lasten ja nuorten tavalla Jokainen on vastuussa itsensä, läheistensä ja ympäristönsä hyvinvoinnista. 4H-harrastuksen parissa lapsi ja nuori kasvaa aktiiviseksi ja oma-aloitteiseksi yhteiskunnan jäseneksi, itsetuntoiseksi ja avarakatseiseksi ihmiseksi, joka pystyy toimimaan yhdessä toisten ihmisten kanssa yhteiseksi hyväksi. Pidämme tärkeänä lasten ja nuorten kasvua osaksi omaa yhteisöään ja sitä, että he omaksuvat ryhmässä toimimisen taitoja. Näitä tavoitteita tuemme vahvistamalla strategiakauden aikana lasten ja nuorten itse suunnittelemaa ja toteuttamaa, omaa toimintaa. Aktiivista kansalaisuutta tukevien perustaitojen harjoittelu alkaa 4H-kerhoissa ja -leireillä, kun lapset harrastavat osaavan kerhonohjaajan ohjauksessa ja saavat itse vaikuttaa toiminnan sisältöön. Kerhot tarjoavat matalan kynnyksen mahdollisuuden harrastaa ja kohdata toisia lapsia yhteisen tekemisen äärellä maaseudulla ja kaupungeissa. Nuorten aktiivinen kansalaisuus vahvistuu 4H:ssa kansainvälisten kokemusten kautta ja vapaaehtoistyössä, kuten Itse tehty -projekteissa, hyväntekeväisyydessä, tapahtumatuottamisessa ja järjestön päätöksenteossa. Nuorten oman toiminnan lähtökohtana ovat paikalliset ideat, tarpeet ja olosuhteet. Nuoret suunnittelevat ja toteuttavat projekteja tärkeinä pitämistään asioista. Aiheita niihin löytyy myös 4H:n tunnetuista sisällöistä kuten esimerkiksi arjen ja käden taidoista, metsästä, luonnosta, viljelystä, ympäristöstä, eläimistä ja kansainvälisyydestä. KUVA: AKTIIVISEKSI KANSALAISEKSI - TEKOJA LÄHELLÄ JA KAUKANA Aktiiviseksi kansalaiseksi tekoja lähellä ja kaukana Ohjaajan tuki Osaava kerhonohjaaja Lasten kanssa aktiivista kansalaisuutta harjoitellaan 4H-kerhoissa ja leireillä. Valmentajan tuki 4H-valmentaja Nuorten aktiivinen kansalaisuus vahvistuu kansainvälisessä toiminnassa ja vapaaehtoistyössä, Itse tehty -projekteissa, hyväntekeväisyydessä, tapahtumatuottamisessa ja järjestön päätöksenteossa. Lasten ja nuorten hyviä tekoja lähellä ja kaukana Kestävän elämäntavan periaatteita noudattava toiminta luo hyvinvointia itselle ja muille 5
4H-yhdistysten toimihenkilöiden ja vapaaehtoisten tehtävänä on toimia nuorten valmentajina tarjoamalla koulutusta, tiloja, tukea ja mahdollisuuksia mutta ei tehdä asioita nuorten puolesta. Valmentajat toimivat esimerkkeinä ja kannustavat nuoria kestävän elämäntavan mukaiseen toimintaan. Olemme onnistuneet, kun toiminta näkyy paikkakunnilla konkreettisella tavalla, lasten ja nuorten tekeminä hyvinä tekoina, joihin parhaimmillaan sisältyy koko järjestön arvopohja. Oikeanlaisissa teoissa on käytetty 4H-järjestön arvojen mukaisesti päätä, käsiä ja sydäntä, ja edistetty sitä kautta omaa, toisten ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Strategiset tavoitteet: Lasten ja nuorten itse suunnittelema ja toteuttama toiminta 4H-järjestössä lisääntyy Toimihenkilöt ja vapaaehtoiset osaavat tukea lasten ja nuorten omaa toimintaa ohjaajina ja valmentajina. Osaava kerhonohjaaja-koulutus sekä 4H-valmentajakoulutus mahdollistavat tehtävässä onnistumisen. Lasten ja nuorten tekemät hyvät teot näkyvät ja kuuluvat ne ovat keskeinen osa järjestön viestintää. 2. Elämänhallintaa, työelämätaitoja ja yrittäjyyttä Suomen tulevaisuutta rakennetaan työn ja yrittäjyyden kautta. Muuttuvassa maailmassa 4H-järjestö näkee tärkeänä tehtävänään olla mahdollistamassa lasten ja nuorten kasvua aikuisiksi, joilla on kykyä ja halua ansaita toimeentulonsa omalla työllään joko toisen palveluksessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Haluamme olla mahdollistamassa lasten ja nuorten kasvua ihmisiksi, jotka pystyvät näkemään laajasti muutoksiin sisältyviä mahdollisuuksia ja osaavat hyödyntää niitä oman työuransa rakentamisessa joustavalla tavalla. Välttämättömänä perustana työelämätaitojen kehittämiselle ja myöhemmälle työllistymiselle on omien vahvuuksien tunteminen ja kehittäminen sekä riittävä oman elämän hallinta, johon kuuluvat tärkeänä osana monipuoliset arjen ja käden taidot sekä itsensä johtamisen taidot. 4H-järjestön vastaus näihin tavoitteisiin rakentuu kolmesta osa-alueesta: laadukas kerhotoiminta, työelämätaitojen tukeminen sekä nuorten työllistäminen. Kokonaisuus tunnetaan valtakunnallisesti Kolme askelta työelämään -mallina, joka sisältää samalla yhdistyksille määritellyt avaintuotteet. 1. 4H-kerhotoiminnassa lapset oppivat monipuolisesti elämänhallintaa tukevia käytännön ja käden taitoja. Samalla he oppivat tunnistamaan omat vahvuutensa ja kiinnostuksen kohteensa. Kerhojen ohjaus ja pedagogiikka tukevat työelämässä ja yrittäjyydessä tarvittavien ominaisuuksien kehittymistä. 2. Yli 13-vuotiaat nuoret osallistuvat paikallisten 4H-yhdistysten järjestämiin valmennuksiin, koulutuksiin ja kursseille, joiden kautta heillä on mahdollisuus edelleen saada työtä. Yleisiä työelämävalmiuksia antavat mm. Ajokortti työelämäänkurssi (työntekijänä toimiminen), 4H-yrityskurssi (yritystoiminta) sekä Osaava kerhonohjaaja -kurssi (ryhmien ohjaaminen). Lisäksi nuoria valmennetaan niihin käytännön töihin, joihin he ovat 4H:n kautta työllistymässä. 3. Nuoret työllistyvät 4H:n kautta erilaisiin töihin, joista monet helpottavat ihmisten selviytymistä arjessa sekä maalla että kaupungeissa. Asiakkaana voivat olla myös yritykset ja yhteisöt. Yrittäjyydestä kiinnostuneita nuoria kannustetaan oman 4Hyrityksen perustamiseen. Erityisesti kiinnitämme huomiota alle 18-vuotiaiden ensimmäisiin työkokemuksiin. Tavoitteenamme on, että mahdollisimman moni nuori voisi saada ensimmäisen, onnistuneen työkokemuksen omalla kotiseudullaan jo yläkouluikäisenä. Nuorten työllistämisessä ja yrittäjyydessä kokeilemme ennakkoluulottomasti uusia tapoja mm. erilaisia yhteisöllisen tekemisen ja yrittämisen muotoja. 6
Strategiset tavoitteet: Toimintamme ja julkikuvamme nuorten elämänhallinnan, työelämätaitojen ja yrittäjyyden tukijana, mahdollistajana ja asiantuntijana on vahvistunut Kolme askelta työelämään, 4H- järjestön oma yrittäjyyskasvatuksen malli, on käytössä kaikissa 4H-yhdistyksissä. Toimihenkilöt ja vapaaehtoiset tuntevat mallin ja osaavat hyödyntää sen sisältämiä tuotteita oman työnsä tukena. 4H tunnetaan hyvänä ja luotettavana palvelujen tuottajana ja yhteistyökumppanina lasten kerhotoiminnassa, nuorten työelämävalmiuksien edistämisessä ja työllistämisessä. Tärkeitä kumppaneitamme ovat kunnat, koulut, elinkeinoelämä ja muut järjestöt. Kasvokkain tehtävän nuorisotyön rinnalla on käytössä digitaalinen työote ja mediakasvatuksen näkökulma. Tärkeimmät valtakunnalliset välineemme ovat TOP-tehtäväpankki sekä 4H-akatemia. Hyödynnämme uusia käytäntöjä osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Biotalouden osuus yrittäjyyskasvatuksessa on vahvistunut. Nuoret saavat mahdollisuuksia tehdä töitä ja yrittää biotaloudessa sekä tutustua mahdollisiin urapolkuihin. Tunnistamme myös kiertotalouteen liittyvät mahdollisuudet yrittäjyyskasvatuksessa. Julkikuvamme lasten ja nuorten elämänhallinnan, työelämävalmiuksien ja yrittäjyyden asiantuntijana, tukijana ja mahdollistajana on vahvistunut vaikuttavan ja aktiivisen viestinnän ansiosta. Pääosassa viestinnässämme ovat lapset ja nuoret. KUVA: KOLME ASKELTA TYÖELÄMÄÄN Kolme askelta työelämään 1 4H-kerhot yleis-, teema- ja ip-kerhot, 3000 kerhoa lasten leiritoiminta TOP-tehtäväpankki Noin 1 000 tehtävää Kasvit ja puutarha Metsä ja luonto Eläimet Kokkaus ja leivonta Askartelu ja käsityöt Liikenne ja liikunta Kansainvälisyys Viestintä ja vuorovaikutus Ympäristö ja kierrätys www.toptehtavat.fi Kasvu vastuulliseksi ja yritteliääksi Kurssit, koulutukset ja valmennukset Yleiset työelämätaidot Lasten ja nuorten ohjaaminen (Osaava kerhonohjaaja) 4H-Yrittäjänä toimiminen (4H-yrityskurssi) Työelämän pelisäännöt (Ajokortti työelämään, Työt alkavat) Nuorten valmennus erilaisiin työtehtäviin (dogsitter, lastenhoitaja ym.) 4H-akatemia 2 Työpaikka 4H-yhdistykset työllistävät yli 8 000 nuorta vuosittain 4H-Yritys yli 500 yritystä nuoren/ryhmän yritys henkilökohtainen ohjaaja myynti 50-7 000 /vuosi 3 Kosketuspintoja työelämään ja yrittäjyyteen 7
3. Vapaaehtoisuus vahvistaa nuorisotyötä 4H-nuorisotyö perustuu ammattitaitoisten toimihenkilöiden ja vapaaehtoisten hyvään yhteistyöhön. Toimintaympäristöjen muuttuessa vapaaehtoisuuden laajentaminen ja kehittäminen tarjoaa 4H-nuorisotyölle uudenlaisia, mahdollisuuksia. Vapaaehtoisille on 4H:ssa tarjolla mielenkiintoisia ja vaihtelevia tehtäviä mm. kerhojen ja leirien ohjaajina, nuorten valmentajina, yritysohjaajina sekä isäntäperheinä. Lisäksi tarvitsemme henkilöitä luottamustehtäviin. Vapaaehtoiset ja luottamushenkilöt ovat järjestölle merkittävä voimavara tuodessaan oman ammattialansa toimintatapoja ja osaamista nuorisotyön hyväksi. Strategiset tavoitteet: Vapaaehtoisten ja perheiden rooli 4H-nuorisotyössä on vahvistunut. Motivoitunut ja osaava vapaaehtoisten joukko on mukana 4H-nuorisotyössä mm. kerhojen ja leirien ohjaajina, nuorten valmentajina, yritysohjaajina ja isäntäperheinä. Tarjoamme kiinnostavia vaihtoehtoja lyhyt- ja pitkäkestoiseen vapaaehtoisuuteen sekä virtuaaliseen vapaaehtoisuuteen. Vapaaehtoisten hyvinvoinnista huolehditaan hyvin. Tekeminen 4H:ssa on mukavaa ja antoisaa. 4H-järjestö on kiinnostava, tunnettu ja haluttu vaihtoehto vapaaehtoistehtäviin hakeutuville ihmisille. VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ 4H:n viestinnän tehtävä on avoimesti ja kiinnostavasti kertoa 4H-harrastuksesta lapsille, nuorille, vanhemmille, medialle, sidosryhmille ja päättäjille. Viestinnän avulla teemme 4H-nuorisotyötä näkyväksi valtakunnallisella ja paikallisella tasolla. Muuttuvassa maailmassa meidän on tärkeää viestiä aktiivisesti, houkuttelevasti ja monikanavaisesti. Myös visuaalisen viestinnän merkitys korostuu. Ihmisten tapa viestiä verkossa on kasvanut ja sosiaalisen median käyttö on lisääntynyt. 4H:n viestinnältä vaaditaan rohkeutta reagoida verkkoviestinnän kehitykseen ja sosiaalisen median muutoksiin. Olemme onnistuneet, kun vanhemmat haluavat tuoda lapsensa 4H-harrastuksen pariin ja nuoret kiinnostuvat toimintaan osallistumisesta. Tavoitteellisen ja suunnitelmallisen viestinnän avulla lisäämme perheiden kiinnostusta liittyä 4H:n jäseniksi ja sitoutamme perheet 4H-toimintaan. Viestinnällisen osaamisen kehittäminen on tärkeää, sillä 4H-harrastuksen tunnettuuden rakentamiseen tarvitaan kaikkia järjestötoimijoita. Tehtävämme on toteuttaa vaikuttavaa järjestöviestintää yhdessä. Strategiset tavoitteet: 4H-toiminta näkyy laajasti eri kanavissa ja viestinnän tekijöitä ovat nuoret, vapaaehtoiset ja toimihenkilöt. Nuoret kokevat 4H-harrastuksen houkuttelevaksi ja kertovat harrastuksestaan avoimesti. Toimihenkilöillä on valmiuksia käyttää erilaisia viestinnän välineitä osana omaa työtään. Toteutamme oikea-aikaista ja yhdistyksien toimintaa tukevaa sisäistä viestintää. 8
KANSALAISYHTEISKUNTA JA KANSALAISJÄRJESTÖT Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus lepää paljon kansalaisyhteiskunnassa ja järjestöissä. Moninainen yhteiskunnallinen kehitys ja toimintaympäristön muutoksen ovat vaikuttaneet järjestöjen asemaan ja toimintatapaan. Vanhoja järjestöjä kuihtuu ja uusia perustetaan. Kansalaisten kiinnostus järjestötoimintaan voi muuttua. Pienillä paikkakunnilla toimii usein rinnakkain useita järjestöjä, joiden toiminta on samojen aktiivien varassa. Kysymyksenalaista on, mikä merkitys järjestöillä tulevaisuudessa on erilaisten yhteiskunnallisten palvelujen tuottamisessa. Strategiset tavoitteet: 4H-järjestön on oltava valppaana kansalaisjärjestöjen muutoskehityksessä. On panostettava yhdistysten hallitusten jäsenten osaamiseen, jotta hallitus kykenee menestyksellisesti johtamaan yhdistyksen toimintaa ja hoitamaan esimiestyötään sekä lisäämään rooliaan esimerkiksi hanketoiminnassa ja kuntayhteistyössä. Hallituksilta vaaditaan aiempaa enemmän osaamista mm. hanketoiminnassa ja kuntayhteistyössä. HANKETOIMINNALLA KEHITETÄÄN OLEMASSAOLEVAA JA LUODAAN UUTTA Tavoitteena on nostaa järjestö merkittäväksi ja arvostetuksi hanketoimijaksi ja yhteistyökumppaniksi paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. Hanketoiminta mahdollistaa 4H-nuorisotyön innovatiivisen kehittämisen. Hanketoiminnan volyymi ja järjestöön saatava rahoitus kasvaa pitkäjänteisesti ja taloudellisesti kestävästi 4Hyhdistyksissä ja 4H-liitossa. Tavoitteeseen päästään vaikuttavalla, tavoitteellisella, suunnitelmallisella ja ammattimaisesti hoidetulla hanketoimintatyöllä. 4H-järjestön uusia hanketoiminnalla kehitettäviä alueita strategiakaudella ovat biotalous, maahanmuuttajien kotoutus ja ilmastonmuutoksen hillitseminen. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020, Euroopan sosiaalirahasto ja kansainvälistymiseen liittyvät ohjelmat tarjoavat useita merkittäviä rahoitusvaihtoehtoja 4H-järjestön hankkeille. Myös useat ministeriöt, Euroopan komissio ja säätiöt tarjoavat rahoitusta hanketoimintaan. 4H-järjestön hanketoiminta tukee 4H-nuorisotyölle asetettuja tavoitteita ja strategisia painopistealueita. Paikallisia 4H-yhdistyksiä tuetaan erilaisten rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämisessä. Strategiset tavoitteet: 4H-liitto tekee aktiivista hanketoiminnan edunvalvontaa eri tasoilla. 4H-yhdistykset osallistuvat seudulliseen Leader-ryhmän työskentelyyn. 4H-järjestö osallistuu kehittämisohjelmien valmisteluun ja seurantaan tuoden mukanaan 4H-nuorisotyön näkökulman. Lisätään liiton ja yhdistysten toimihenkilöiden hanketoiminnan osaamista muun muassa järjestämällä koulutuksia yhteistyössä eri kumppaneiden kanssa. 4H-liitto tarjoaa 4H-yhdistyksille hanketoiminnan neuvontaa. 4H-liitto tekee alueellisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä hankehakemuksia. 4H-yhdistykset hakevat hankerahoitusta muun muassa Leaderryhmiltä. Järjestössä jatketaan hyvien hankekäytäntöjen ja mallien jakamista. Varmistetaan hanketoiminnalla kehitettyjen toimintamallien vakiinnuttaminen 4H-työhön. 9
VARAINHANKINTA OSANA JÄRJESTÖN RAHOITUSTA Varainhankinta on tärkeä ja kasvava osa järjestön rahoitusta. 4H-liitto kehittää varainhankintaa pitkäjänteisesti ja kestävästi yhteistyössä 4H-yhdistysten kanssa. Varainhankintaan luodaan uusia toimintamalleja, jotka tukevat paikallisen ja valtakunnallisen 4H-nuorisotyön elinvoimaa. Uudet toimintamallit pilotoidaan aina ennen niiden saattamista laajempaan käyttöön. Varainhankinta otetaan aiempaa paremmin huomioon järjestön muussa suunnittelussa ja toiminnassa siten, että se vastaa sekä 4H-liiton että 4H-yhdistysten tarpeita. PAIKALLISEN 4H-NUORISOTYÖN RAKENTEET Nuorisotyön lähtökohta on nuorten kohtaaminen. Käytännön nuorisotyössä avainasemassa ovat paikalliset 4H-yhdistykset ja niiden toimihenkilöt sekä vapaaehtoiset, joiden kautta nuoriin luodaan kontaktit mm. kerhoissa, koulutuksissa, työllistämisessä, kilpailuissa, leireillä ja tapahtumissa. 4H-yhdistysten rakenne vastaa pääosin kuntarajoja. Kun kunta, kuntalaiset, järjestöt ja yritykset löytävät keskinäisen kumppanuuden ja aktivoituvat oman alueensa kehittämiseen, syntyy erinomaiset edellytykset saada aikaan positiivista lisäarvoa. Kuntakentässä on meneillään isoja muutoksia ja kuntien rooli osallisuuden, hyvinvoinnin, elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistämisessä entisestään korostuu. 4H-järjestö osallistuu aktiivisesti meneillään olevaan muutokseen turvaten paikallisen ja alueellisen ennaltaehkäisevän 4H-nuorisotoiminnan edellytyksiä luomalla uusia kumppanuuksia kuntien kanssa. Pääsääntöisesti 4H-yhdistyksellä on palkattu toiminnanjohtaja. Muut vaihtoehdot organisoida yhdistyksen toimintaa ovat ostaa toiminnanjohtajapalvelut erikseen niin sovittaessa toiselta 4H-yhdistykseltä tai 4H-liitolta tai toimia vapaaehtoisvoimin. 4H-yhdistysten rakennetta kehitetään ja ohjataan jatkossa niin, että se parhaiten edistää 4H-nuorisotyötä. Strategiset tavoitteet: 4H-liitto auttaa asiantuntemuksellaan yhdistyksiä niiden mahdollisissa yhdistymistilanteissa tai muissa rakenteellisissa ratkaisuissa. YHDESSÄ OLEMME ENEMMÄN 4H-liitto tuottaa 4H-yhdistyksille sekä valtakunnallisia että lähipalveluita. 4H-liiton lähitukihenkilöillä on keskeinen merkitys erityisesti nuorisotyön tuotteiden jalkauttamisessa sekä yhdistysten toiminnan, talouden ja hallinnon pitkäjänteisessä kehittämisessä yhdessä yhdistysten toiminnanjohtajien ja hallitusten kanssa. Järjestössä toteutetun työhyvinvointikyselyn mukaan sosiaalinen tuki edistää merkittävästi työhyvinvointia. Yhdistysten toiminnanjohtajien vertaistuen kehittä- 10
minen on tärkeää. Yhdistysten toiminnanjohtajien perinteisiä vertaistuen muotoja ovat mm. toimihenkilöpäivät ja seudulliset yhteistyöpäivät. Strategiakaudella jatketaan hyväksi koettuja toimintatapoja ja otetaan niiden rinnalle käyttöön uusia. Vertaistuen ja vuorovaikutuksen avulla voimme jakaa hyviä käytäntöjä ja onnistumisia, ja toisaalta saada tukea haastavissa tilanteissa. 4H-yhdistysten hallitusten jäsenten vuorovaikutus muiden yhdistysten hallitusten kanssa on myös toivottavaa. Siitä on saatu hyviä kokemuksia lähipalveluina tuotettujen luottamushenkilötapaamisten avulla. Niissä syntyy vuorovaikutusta myös 4H-liiton ja yhdistystason luottamushenkilöiden välille. Vertaistukea 4H-yhdistysten luottamushenkilöiden kesken lisätään aktivoimalla hallitusten vierailuja toisissa 4H-yhdistyksissä. Alueneuvostot toimivat 4H-liiton alueyksiköiden asiantuntija- ja tukieliminä. Niiden jäsenet edustavat laaja-alaisesti järjestön sidosryhmiä ja ovat maakunnallisia vaikuttajia. Alueneuvoston jäsenet ovat vaikuttamassa ja osallisena Suomen 4H-liiton toiminnassa ja paikallisten 4H-yhdistysten nuorisotyön tukemisessa esim. antamalla lausuntoja ja kannanottoja, kirjoittamalla blogikirjoituksia ja kolumneja, lisäämällä 4H:n tunnettavuutta viestinnällä tai edistämällä järjestön hanketoimintaa. HALLINTO TUKEE TOIMINTAA Strategiakauden aikana hallinto keskittyy toimintojen vakauttamiseen ja tehostamiseen. Järjestön sisäistä tuloksen seurantaa ja raportointia kehitetään entisestään, ottaen huomioon myös entistä painokkaammin rahavirtojen seurannan sekä ennusteen. Henkilöstöhallinnon osalta työaikaseurantaa tehostetaan. Tätä kautta saadaan liittymäpintaa henkilöstön työhyvinvoinnin ja jaksamisen ylläpitämiseen. Jäsenmaksuhallintoa kehitetään edelleen, varmistetaan järjestelmän toimivuus sekä tehdään suunnitelmat poikkeustilanteiden varalle. Yhdistyksille tuotettavia taloushallintopalveluita kehitetään edelleen järjestelmän ja palvelun laadun takaamiseksi. TOIMIVAT TIETOJÄRJESTELMÄT LISÄÄVÄT TEHOKKUUTTA Tietohallinto jatkaa järjestön yhteisten tietojärjestelmien kehittämistä. Toimisto-ohjelmistojen ilmaisten lisenssien sisältöä kehitetään niin, että jokaisella paikallisyhdistyksellä on käytössään toiminnassa tarvittavat ohjelmistot ilman erillisiä kustannuksia. Järjestön yhteisen tietoverkon Intranetin käytettävyyttä parannetaan ja tehostetaan. Intranetin käyttökoulutusta järjestetään pääasiassa uusille toimihenkilöille. Tietohallinto tuottaa vuosittain 4H-toiminnasta kertovat tunnusluvut rekisteri- ja tilastointiohjelmisto Ankkurin avulla. Ohjelmiston teknisiä ominaisuuksia kehitetään edelleen. Tietohallinto vastaa 4Hyhdistyksien tuesta ja neuvonnasta tilastoinnin osalta sekä tuottaa tarvittavan dokumentaation ja ohjeistuksen. Keskitetyn jäsenmaksulaskutuksen teknisen toteutuksen kehittämistä jatketaan. 11
OSAAVA HENKILÖSTÖ VIE STRATEGIAN KÄYTÄNTÖÖN Henkilöstön ja luottamushenkilöiden koulutus on tärkeässä osassa kun strategiaa viedään käytäntöön. Strategiakaudella otetaan käyttöön koulutuksen kokonaissuunnittelu, jossa valitaan koulutuksen painopisteet kyseiselle strategiakaudelle. Painopisteiden avulla resursseja keskitetään strategian toteuttamisen kannalta keskeisimpiin koulutuksiin. Järjestössä on otettu ennakkoluulottomasti käyttöön sähköisiä välineitä koulutusten toteuttamisessa. Näin pitkät välimatkat eivät ole este oman osaamisen kehittämiselle. Kehitystyötä jatketaan strategiakaudella, henkilökohtaista vuorovaikutusta unohtamatta. 12
TOIMINTAYMPÄRISTÖ LIITE Nuorisotyön toimintaympäristössä on tapahtunut poikkeuksellisen suuria muutoksia. Muutoskehityksen ennakoidaan edelleen jatkuvan. Nuorisojärjestön on välttämättä tiedostettava toimintaan vaikuttavat muutostekijät ja otettava ne huomioon ennakoivasti toimintaa linjatessaan. Nuoret Suomessa Alle 29-vuotiaita nuoria on Suomessa noin kolmannes väestöstä. Nuorten suhteellinen osuus väestöstä tulee lähivuosina vähenemään ja alueelliset muutokset tulevat olemaan suuret. Kuntakoon kasvaessa harvaan asutun maaseudun maantieteellinen osuus kasvaa. Myös kylien merkitys maaseudun toimijoina korostuu. Ennusteen mukaan kymmenen vuoden kuluttua valtaosa nuorista asuu maan läntisissä kunnissa sekä suurimmilla opiskelupaikkakunnilla. Nuoret ovat vaarassa eriarvoistua suhteessa opiskelu-, työ- ja harrastusmahdollisuuksiin. Eriarvoistumista lisäävät myös taloudelliset seikat. Moni lapsi ja nuori luopuu tai vaihtaa harrastustaan taloudellisista syistä. Kaikilla lapsilla ja nuorilla tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet rakentaa omaa tulevaisuutta asuinpaikasta ja perheen taloudellisesta asemasta riippumatta. 4H on usein ainoa nuorisojärjestö monilla pienillä paikkakunnilla. Edullisena, kaikille avoimena toimintana 4H vahvistaa merkittävällä tavalla kaikkien lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua ja harrastaa. Lapsia ja nuoria on kuitenkin yhä enemmän siellä, missä 4H-toiminta ei ole vakiintunutta. Haasteena on pohtia, miten turvataan järjestön tärkeä rooli haja-asutusalueiden nuorten parissa ja samalla tavoitetaan nuoret niillä alueilla, joihin väestö keskittyy. Nuoret, monikulttuurisuus ja maahanmuutto Suomalainen yhteiskunta on yleisesti muuttumassa yhä monikulttuurisemmaksi. Merkillepantavaa nuorisotyön näkökulmasta on, että ulkomaalaistaustaisessa väestössä nuorten osuus on muuta väestöä suurempi. Maahanmuuttajien ja pakolaisten virta Eurooppaan on lisääntynyt, ja on vaikea ennustaa, millaiset mittasuhteet ilmiö lähivuosina saa. Huomattava osa tulijoista on lapsia ja nuoria ja on todennäköistä, että huomattava osa heistä tulee jäämään Suomeen pysyvästi. Nuorten onnistunut kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan on tulevaisuuden kannalta avainkysymys, sillä heidän kohdallaan riski syrjäytyä yhteiskunnasta on muita ikätovereita suurempi. Onnistuminen tässä tehtävässä edellyttää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin hyvää yhteistyötä. 4Htoiminta voi olla merkittävä toimija kulttuurien välisen ymmärryksen lisäämisessä ja vahva kotouttamisen väline. Kerhotoiminnan kautta tavoitetaan usein myös lasten perheet. Tukemalla nuorten työelämä- ja yrittäjyysvalmiuksia autetaan heitä pääsemään sisään suomalaiseen yhteiskuntaan ja elämäntapaan. Toiminnan suuntaaminen näille kohderyhmille edellyttää järjestöltä toimihenkilöiden ja ohjaajien osaamisen tukemista ja kehittämistä. Nuoret ja globalisaatio Nuoret ovat edellisiä sukupolvia selvästi kansainvälisempiä. Monelle nuorelle liikkuminen rajojen yli on arkipäivää, samoin kansainväliset sosiaaliset suhteet. Asioita hoidetaan ja yhteyksiä pidetään yllä verkon välityksellä. Suurelle osalle nuoria liittyy jo opiskeluvaiheeseen kansainvälinen jakso. Myös työelämä kansainvälistyy. Kansainvälisen osaamisen, eri kulttuurien ymmärtämisen ja suvaitsevaisuuden merkitys korostuu kaikilla elämän osa-alueilla. Järjestöillä on tärkeä tehtävä kodin ja koulun rinnalla tarjota mahdollisuuksia tietojen ja taitojen harjoitteluun sekä eri kulttuurien väliseen kohtaamiseen. Nuoret ja viestintä Viestintä muuttuu vuorovaikutteisemmaksi ja pirstaloituneemmaksi. Ihmiset haluavat vastauksia kysymyksiinsä, ja he siirtyvät nopeasti eteenpäin, mikäli palvelulupaukset 13
eivät täyty. Eri-ikäisillä ihmisillä on tarve osallistua ja vaikuttaa, mutta vaikuttamisen tavat ovat erilaisia. Viestinnän käyttö painottuu digitaalisiin kanaviin, kuten internetiin, sosiaaliseen mediaan, videoihin ja blogeihin. Ihmiset haluavat seurata asioita helposti, jonka vuoksi viestintä mobilisoituu yhä enemmän, myös yhteisöllisyyttä koetaan sosiaalisessa mediassa. Viestinnän visuaalinen rooli korostuu, sillä kuvallista viestintää on helpompi ja nopeampi lukea. Ihmiset hakevat elämyksiä ja haluavat viestinnän herättävän tunteita. Liikkuvan kuvan käyttö lisääntyy. Ihmisiin ei enää vaikuteta pelkän tekstin ja puheen avulla. Viestintä muuttuu yhä kiinteämmäksi osaksi toimintaa, ja se on osa kaikkien työntekijöiden työtä. Viestit pitää yhä enemmän muotoilla pienille kohderyhmille sopiviksi. Ihmiset odottavat viestinnän olevan vaikuttavaa ja vakuuttavaa, jolloin se myös vahvistaa organisaatiosta rakennettavaa brändimielikuvaa. Viestit pitää tiivistää ytimekkäiksi, ja kaikkien organisaatiossa työskentelevien on sitouduttava mediaviestintään organisaation brändin rakentamiseksi. Digitaalinen toimintaympäristö on muuttanut ja muuttaa nuorten tapaa harrastaa, vaikuttaa, osallistua ja kommunikoida. Se on muuttanut myös nuorisotyölle asetettuja vaatimuksia. Sähköinen toimintaympäristö on merkittävä nuorten toimintaympäristö. 15 29-vuotiaista nuorista lähes kaikki käyttävät nykyisin internetiä. Yhteisöllisten median käyttäjiä on lähes 90 % nuorista, sen kasvu laajentaa ja muuttaa nuorisotyön kenttää myös tulevaisuudessa. Nuoria tavoitetaan ja heidän kanssaan toimitaan monien eri kanavien kautta. Mediakasvatuksen tarve kasvaa, nuoria tulee pystyä ohjaamaan eettiseen toimintaan eri mediaympäristöissä. Tämä edellyttää ohjaajien osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Siellä, missä kehitetään toimintaa nuorille, nuorten osallistaminen kehittämiseen tulee yhä tärkeämmäksi. Nuoret ja työelämä Työelämä muutosten suuntaa ja vaikutuksia on vaikea ennustaa. Digitalisaatio uudistaa työelämän sisältöjä ja rakenteita, tulevaisuuden ammatit ja työtehtävät saavat uudenlaisia muotoja. Työn tekeminen on yhä useammin ajasta ja paikasta riippumatonta. Vakituisten työsuhteiden määrä vähenee, ihmisillä on useita peräkkäisiä ja rinnakkaisia työuria. Yhä useampi työllistää itsensä itsenäisenä ammatinharjoittajana, osa-aikatyössä, freelancerina tai yrittäjänä. Hanke- ja projektiosaamisen merkitys vahvistuu. Erilaiset yhteisölliset työn tekemisen ja yrittäjyyden muodot, kuten esimerkiksi osuustoiminta, kasvattavat suosiotaan. Yrittäjyyden merkitys korostuu erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Nuoria yrittäjiä tarvitaan ikääntyvien yrittäjien yritystoiminnan jatkajiksi. Työelämän muutos haastaa myös perinteiset oppimiskäsitykset ja koulujen toimintakulttuurin. Nuorten työllisyyden kehitys Suomessa näyttää jatkossakin haasteelliselta, työttömyys on monilla alueilla rakenteellista. Samalla työelämän muutokset avaavat nuorille myös kokonaan uudenlaisia mahdollisuuksia. Erityisen haasteellista nuorille näyttää olevan ensimmäisen työpaikan saaminen, tässä järjestöillä, kuten 4H:lla voi olla merkittävä rooli. Tärkeää on, että jokainen nuori pääsisi siirtymään koulutuksen jälkeen joustavasti työelämään, eikä jäisi ulkopuolelle. Tulevaisuuden työelämä edellyttää nuorilta monialaisuutta, vahvaa itsetuntoa ja oman elämän hallintaa, joka siirtyy yhä enemmän yksilön vastuulle. Oma-aloitteisen ja yrittämäisen toimintatavan, sekä joustavuuden ja muutosvalmiuden merkitys korostuu. Nuorten työelämävalmiuksien ja työllistymisen tukemisessa tarvitaan yhteiskunnan kaikkien toimijoiden yhteistyötä. Työllistyäkseen nuoret tarvitsevat työpaikkoja sekä tukea yrittäjyyden alkutaipaleella. Nuorisotyö Hallitusohjelman linjaukset antavat kunnille aiempaa enemmän harkinnanvaraa, miten nuorisotyötä kunnassa toteutetaan. Näyttää mahdolliselta, että tiedossa on säästöjä ja tehostamisvaatimuksia. Etenkin pienten kuntien resurssit ovat niin pienet, että säästöjä voi olla vaikea löytää ilman perustavanlaatuisia muutoksia. Säästöjä haettaessa mahdollinen vaihtoehto voi olla nuorisotyön ulkoistaminen järjestön tai muun toiminnan toteuttavaksi. Niissä kunnissa, joissa heikentynyt taloustilanne on vaikuttanut kunnallisen nuorisotyön resursseihin, järjestöjen merkitys kuntakentän toimi- 14
jana on usein kasvanut. Tällöin järjestöjen tehtäväksi on jäänyt entistä enemmän myös sellaista toimintaa, jonka kunta on aiemmin toteuttanut itse. Kunnat ja järjestöt sopivat jo nyt yhä enemmän paikallisesti lakisääteisten palvelujen tuottamisesta. Tämä edellyttää mahdollisuutta paikalliset olosuhteet huomioon ottavaan toimintaan laissa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kansalaistoimintaan kohdistuu ristiriitaisia odotuksia: ilman jäsenyyttä osallistuville olevia avoimia palveluja ja toisaalta jäsenmäärillä osoitettua osallisuutta ja vaikuttavuuden osoittamista. Yleisesti näyttää siltä, että vapaaehtoistoiminnan merkitys nuorisotyössä tulee kasvamaan. Nuorisotyön toteutus kunnissa tulee jatkossa perustumaan yhä vahvemmin erilaisiin kumppanuuksiin ja yhteistyöhön monien eri toimijoiden välillä. Nuoret ja yhteisöllisyys Yhteisöllisyys on muutoksessa, sitä koetaan yhä enemmän median välityksellä esimerkiksi verkkoyhteisöissä. Sosiaalinen media on monelle tärkein sosiaalinen verkosto ja erilaiset vertaisyhteisöt korvaavat perinteisiä yhteisöjä. Nuorten parissa tarve kasvokkain tapahtuvaan kohtaamiseen on säilynyt, mutta haasteena on tältä osin sosiaalisten taitojen heikkeneminen. Lasten ja nuorten lisääntyvä yksinäisyys ja siihen usein liittyvä kiusaaminen ovat haasteena sekä kaupungeissa että maaseudulla. Tarvitsemme kaikille lapsille ja nuorille avoimia matalan kynnyksen harrastus- ja kohtaamispaikkoja, joissa jokainen voi harjoitella ryhmässä olemiseen ja toimimiseen liittyviä taitoja turvallisissa puitteissa. 4H:lla on mahdollisuus vahvistaa profiiliaan tällaisten mahdollisuuksien tarjoajana. Nuoret ja ympäristö Nuoret ovat kiinnostuneet ympäristön tulevasta kehityksestä ja kansalaisten ympäristötietoisuus on parantunut osittain nuorten ansiosta. Ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvät kysymykset ovat korkealla nuorten arvoasteikossa ja vaikuttavat heidän päätöksiinsä ja valintoihinsa. Toisaalta lasten luonnontuntemus ja oma luontosuhdekin voivat olla heikkoja eikä nuorilla ole välttämättä välineitä toimia oman ympäristönsä hyväksi. Ympäristöasiat asettavat suuria haasteita tulevaisuudelle. Vahvoja trendejä ovat mm. luonnonmukaisuus, paikallisuuden arvostaminen biotalous ja kiertotalous, jotka avaavat nuorille uusia opiskelu- ja työtilaisuuksia. Yhteiskunnallisten palvelujen tuottaminen Väestön ikääntyminen ja väestön muuttaminen asutuskeskuksiin ovat muiden tekijöiden ohella haastaneet perinteiset palvelurakenteet, jotka koskevat mm. sosiaali-, terveys-, ja koulutuspalvelujen järjestämistä. Hallitus on ilmoittanut, että Suomeen tulee 15 sotealuetta ja 18 itsehallintoaluetta. Linjaukset ja tuleva maakuntahallinto vaikuttavat olennaisesti valtion ja kuntien aikaisempaan työnjakoon palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Kolmannen sektorin ja julkisen vallan yhteistoiminta maaseudun palvelujen tuottamisessa lisääntyy. 4H-järjestöllä tulee olla valmiudet vastata uusien rakenteiden aiheuttamiin muutostarpeisiin. Kunnille ja maakunnille määritellyt vastuut on tunnettava hyvin, samoin mahdollisuudet yhteistyön rakentamiseen uusissa olosuhteissa. Avainsanoja 4H:n näkökulmasta ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. 4H vastaa tähän tekemänsä nuorisotyön kautta, myös nuoret voivat yritystoimintansa kautta olla tuottamassa palveluja suoraan asiakkaille tai sote-hankintaorganisaatioille. Taloudellinen viitekehys Suomen taloudellinen tilanne on vakava. Talouskehitys on ollut heikkoa useita vuosia. Työttömyys on kasvanut ja työttömyysjaksot pidentyneet. Väestön ikääntyminen heikentää huoltosuhdetta. Yhteiskunnassa tarvitaan rakenteellisia uudistuksia hyvinvoinnin turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Valtion velka on kasvanut nopeasti, mikä on pakottanut päätöksentekijät ankariin budjettileikkauksiin. Leikkaukset ovat olennaisella tavalla heikentäneet 4H-nuorisotyön toimintaedellytyksiä. 15
www.4h.fi 4H on valtakunnallinen, sitoutumaton nuorisojärjestö. 4H-harrastuksessa lapsi ja nuori kasvaa kohti vastuullista ja yritteliästä aikuisuutta. Lapsen ja nuoren kehitysvaiheet huomioon ottavassa toiminnassa opitaan itse tekemällä. 4H-kerhossa omaksutaan käytännön taitoja ja tietoja koulutetun ohjaajan tuella. 4H-koulutukset ja -kurssit syventävät nuoren osaamista. Toiminnassa saadaan valmiuksia aktiiviseen kansalaisuuteen, yrittäjyyteen ja työelämään. SUOMEN 4H-LIITTO Karjalankatu 2 A 00520 HELSINKI www.4h.fi 16