Erottaudu eduksesi venäjän kielellä
Venäjän kielestä valttikortti työelämään Taina Kalintivin mukaan Salon torilla kuulee kotimaisten kielten lisäksi yhä enemmän myös venäjää. 2
Taina Kalintiv Venäjän markkinat kiinnostavat suomalaisia yrityksiä Venäjällä, heti Suomen rajan takana, asuu 180 miljoonaa ihmistä, joiden elintaso ja liikkuvuus ovat lisääntyneet Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen. Myös Suomesta Venäjälle suuntautunut vienti on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja yritysten suhtautuminen Venäjään markkina-alueena on hyvin positiivista. Suomalais-Venäläisen Kauppakamarin teettämän barometrin mukaan lähes 60 prosenttia keskisuurista yrityksistä ja 53 prosenttia palvelualan yrityksistä on lisäämässä panostuksiaan Venäjän kauppaan. Salolainen venäjän kaupan asiantuntija ja Venäjän kaupan konsultointiin erikoistuneen SaRus Oy:n toimitusjohtaja Taina Kalintiv on huomannut myös salolaisissa yrityksissä kiinnostusta Venäjää kohtaan. -Venäjän kauppaa harkitsevia tai sitä jo harjoittavia yrityksiä on Salossa paljon. Verrattuna muuhun Varsinais-Suomeen ja Turkuun Salo on aktiivista kasvualuetta. -Venäjä on iso markkina-alue ja se on lähellä, sen poliittinen tilanne on vakiintunut ja ihmisten ostokyky lisääntyy koko ajan. Miksi sitä ei hyödynnettäisi? Talous nousee ennen pitkää ja silloin on hyvä olla valmiina, Taina Kalintiv muistuttaa. -Suomalaisilla on lisäksi etulyöntiasema, koska meillä on hyvä maine Venäjällä. Suomalaiset nähdään luotettavina kauppakumppaneina. Kielen ja kulttuurin osaajia tarvitaan Venäjän kauppaan ryhdyttäessä on ymmärrettävä venäläisen kauppakulttuurin ero täkäläiseen kulttuuriin. Myyjän on aina huomioitava asiakkaan näkökulma, mutta asetelma korostuu myynnin suuntautuessa Venäjälle. -Valinnanvaraa on niin paljon, että venäläiset voivat odottaa myyjän palvelevan heitä omalla kielellään. Kyse ei ole oman toiminnan muuttamisesta toiseksi, on vain ymmärrettävä ne tietyt asiat, jotka tehdään Venäjällä eri tavoin kuin täällä. -Luottamuksen syntyminen on venäläisille erittäin tärkeää ja se vaatii aktiivista yhteydenpitoa asiakkaaseen. Toisaalta luottamuksen ja ystävyyden synnyttyä liiketuttavan puoleen käännytään muissakin asioissa. Kaikki tämä edellyttää venäjän kielen taitoa. Taina Kalintivin mukaan ongelma on usein siinä, että Venäjälle lähdetään valmistautumatta ja sokeasti dollarin kuvat silmissä. Takaisin tullaan häntä koipien välissä. -Venäjälle menoon on valmistauduttava kuten mihin tahansa uuteen markkinaan. On otettava selvää maan tavoista, ja kauppasuhteita luotaessa on hyvä käyttää ihmisiä, joilla on riittävä kielitaito ja venäläisen kulttuurin tuntemus. Venäjän kieltä tarvitaan myös Suomessa Suomessa asuu tällä hetkellä yli 45 000 venäjänkielistä, ja määrä on koko ajan kasvussa. Myös Salossa asuu arviolta 800 venäjänkielistä, mikä on enemmän kuin monessa muussa länsirannikon kaupungissa. Venäläisvähemmistön määrän kasvu tarkoittaa erityisesti palvelualan yrittäjille sitä, että palveluita halutaan suunnata myös tälle ostovoimaiselle ryhmälle. Potentiaalista ostajakuntaa ei kannata päästää käsistään vain sen vuoksi, etteivät he ymmärrä mitä sinulla on tarjottavana. Useilla tunnetuilla suomalaisilla yrityksillä on toimipisteitä Venäjällä. Tulevaisuudessa on mahdollista, että yksi tiimisi jäsen on venäläinen, tai että pomosi tarjoaa sinulle mahdollisuutta työskennellä jonkin aikaa yrityksen toimipisteessä Pietarissa, Moskovassa tai vaikkapa Vladivostokissa. Olisitko valmis? Yritysten vienti Venäjälle kasvaa tai pysyy ennallaan (seur. 6 kk.) Yrityksen koko Pienet 65% Keskisuuret 61% Suuret 65% Toimiala Teollisuus 60% Kauppa 64% Palvelut 81% Yritys aikoo panostaa Venäjään markkina-alueena Yrityksen koko Pienet 46% Keskisuuret 59% Suuret 42% Toimiala Teollisuus 46% Kauppa 41% Palvelut 53% Suomen ja Venäjän välinen kauppa (mrd ) mrd 10 8 6 4 2 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä Suomalaisten yritysten henkilöstö Venäjällä (Talouselämä-lehden tiedot syksyllä 2008) Henkilöstö Venäjän osuus koko Venäjällä henkilöstöstä, % Fazer 3 690 27 Stockmann 2 636 16 YIT 2 154 9 Rautaruukki 2 100 14 Stora Enso 1 875 4 Sanoma WSOY 1 824 9 PKC Group 1 820 34 Atria 1 278 21 UPM-kymmene 1 230 5 Kemira 1 200 12 Nokia Group 694 1 Metsäliitto-ryhmä 676 3 Elcoteq 581 3 Nokian Renkaat 511 15 S-ryhmä 500 1 Onvest 307 6 Metso 300 1 Tilastojen lähde: Suomalais-Venäläinen kauppakamari 3
Valeria Montuksen eväät myyntityössä onnistumiselle Asiakkaan kanssa samalla kielellä Karjalasta kotoisin oleva Valeria Montus toimii aluemyyntipäällikkönä Högfors Oy:llä Salossa, vastuualueenaan Venäjä ja entiset IVY-maat. Valeria puhuu venäjää äidinkielenään, mutta useamman vuoden Suomessa asuneena myös sujuvaa suomea. Valerian työkuvaan kuuluu uusien asiakkaiden hankkiminen kohdemaista, erilaisiin asiakkaiden kysymyksiin vastaamista, heidän tarpeidensa kartoittamista ja monenlaisia muita myyntipäällikön tehtäviä. Valeria korostaa, että myyntityössä on tärkeää osata keskustella ja kommunikoida asiakkaan omalla kielellä. -Asiakkaan kieltä puhumalla on paremmat mahdollisuudet päästä lähelle asiakasta. Suuri osa asiakastyöstä tehdään sähköpostin avulla, joten myös kirjallinen taito olisi syytä olla hallussa. Melko monet venäjää hyvin puhuvat arastelevat turhaan kirjoittamista. -Nuoret venäjänkieliset osaavat jo melko hyvin muitakin kieliä, mutta oman sukupolveni edustajat eivät, ja he ovat työelämässä vielä pitkään, Valeria muistuttaa. Valeria tietää kuinka venäjän kielestä on apua myös töiden haussa. -Päivääkään en ole ollut työttömänä. Olen koulutukseltani insinööri, mutta Suomeen tultuani opiskelin lisäksi markkinointia ja tietotekniikkaa sekä kävin Venäjän kaupan kursseja. Töitä on aina ollut tarjolla. Myös konsultaatiota kielen kanssa kysytään jatkuvasti, etenkin oikeinkirjoituksen vuoksi. Ruusa Hakala näyttää esimerkkiä Rohkeasti vastavirtaan Petroskoin Suomen lähetystöön kahden vuoden työkeikalle lähtenyt Ruusa Hakala löysi oman alansa jo yläasteikäisenä. Innostus venäjän kieleen sai alkunsa kuudennella luokalla tehdystä leirikouluvierailusta Salon ystävyyskaupunki Rzheviin ja ajatus vain vahvistui samaan kaupunkiin suuntautuneen vaihto-oppilasvuoden aikana. Ruusa ei kadu päätöstään. -Ihmiset siellä olivat niin hyväsydämisiä, avuliaita ja kiinnostuneita meistä. Siis aivan toisenlaisia kuin mikä yleiskäsitys suomalaisilla tuntuu venäläisistä olevan, Ruusa kertoo. -Kielen puhumisen oppi parhaiten paikan päällä, mutta kirjoitettu kieli täytyi opetella myös. Siihen sain paljon apua ystävällisiltä Salon lukion opettajilta ennen ylioppilaskirjoituksia. Ihmettelyjä kielivalinnastaan Ruusa on saanut osakseen kyllästymiseen asti. Alastaan varmalle tytölle ne ovat kuitenkin olleet enemmän yllykkeitä kuin hidasteita. -Ajattelin, että minähän näytän että pystyn siihen. Venäläinen kulttuuri on niin kiinnostava, erilainen ja siksi eksoottinen, Ruusa perustelee. Venäjän kieltä ja kulttuuria Turun yliopistossa opiskeleva Ruusa kertoo venäjän opinnoista olleen apua monenlaisissa töissä. Ruusan mukaan erityisesti palveluammateissa työskennellessä on etua, jos taitaa venäjän kielen. Ruusa on työskennellyt mm. salolaisen pankin asiakaspalvelussa, jossa venäjänkielisiäkin asiakkaita on riittänyt. Kukapa ei hakisi palveluita mieluiten sieltä, mistä sen saa omalla kielellä. 4
Laura Heininen Venäjän opiskelu oli elämän käännekohta Salolaissyntyinen Laura Heininen ei nuorena haaveillut urasta venäjän kielen parissa. Nykyään hän kuitenkin kiittää isäänsä, joka sinnikkäästi patisti Lauraa lähtemään opiskelijavaihtoon Salon ystävyyskaupunki Rzheviin. -Vaihtoon lähtöä ja kielen oppimista voi kutsua elämäni käännekohdaksi. Moni asia muuttui näiden jälkeen hyvään suuntaan. Pelkän kielen opiskelu ja työ sen parissa ei houkuttanut Lauraa. Hänelle kieli on yksi työväline omassa työkalupakissa. -Lähdin opiskelemaan matkailualaa Porvooseen ja työskentelin siinä ohessa Porvoon Sokoksella. Rinnassani oli Venäjän lippu osoituksena siitä, että palvelen myös venäjän kielellä. Sieltä minut bongasi nykyisen työnantajani Lamor Corporation Ab:n venäläinen työntekijä ja kahden viikon kuluttua olin jo uusissa töissä Lamorilla, Laura kertoo. Lamor Corporation Ab on porvoolainen öljyntorjunta-alan laitteistoja valmis- tava ja myyvä yritys, jolle Venäjä on tärkein markkina-alue. Lamorilla Venäjä on ainoa maa, jonne on palkattu pelkästään venäjänkielinen myyntijohtaja. Muun maalaisia asiakkaita palvellaan englanniksi. -Venäjälle myydessä ei ole vaihtoehtoja, kieli on osattava. Tulokset ovat näin paljon parempia. Kyse ei ole venäläisten röyhkeydestä tai korostuneesta omanarvontunnosta. Joka puolella maailmaa pidetään kohteliaisuutena jos yrität puhua toisen kieltä. Venäjällä sitä arvostetaan erityisesti. Lauran mukaan venäjän kieli on lisäksi suomalaisille hyvin loogista kieliopillisesti. Helpompaa kuin germaaniset kielet. -Sanojen suku näkyy sanoissa selvästi, eikä artikkeleja ole. Päinvastoin kuin luullaan, kyrilliset kirjaimet eivät ole se hankalin juttu, ne oppii kahdessa viikossa. Verbioppi on ehkä vaikeinta, mutta kun kielen rakenteen oppii, sanastoa voi kasvattaa vähitellen, työn ohessa. VAIHTO-OPPILASVUOSI RZHEVISSÄ Salon ystävyyskaupunki Rzhev Venäjällä tarjoaa joka vuosi salolaiselle koululaiselle mahdollisuuden viettää vaihtooppilasvuosi Rzhevissä venäjää opiskellen. Vaihto-oppilaaksi voi hakeutua 15 19 -vuotias salolainen nuori, joka on lukenut venäjää koulussa. Vaihto-oppilas sijoitetaan rzheviläiseen perheeseen asumaan ja hän suorittaa ikävuottaan vastaavan koululuokan. Pääpaino opiskelussa on kuitenkin venäjän kielessä. Kielitaidon kehittymisen lisäksi vaihto-oppilasvuosi tarjoaa mahdollisuuden tutustua venäläiseen elämään ja kulttuuriin sekä solmia pitkäaikaisia ystävyyssuhteita. Rzhev sijaitsee 220 km Moskovasta luoteeseen. Asukkaita Rzhevissä on noin 70 000. Rzhev on teollisuuskaupunki, mutta ympäröivä maaseutu ja Volga-joki tekevät kaupungista kodikkaan ja luonnonläheisen. Hakuaika vaihto-oppilaaksi on keväisin maalis-toukokuussa, mutta myös kesän aikana voi tiedustella, onko paikka täytetty. Kouluvuosi alkaa Rzhevissä syyskuun alussa. Lisätiedot Salon kaupungin kansainvälisten asioiden päällikkö Terhikki Lehtonen, terhikki.lehtonen@salo.fi. puh. 02-778 2050. 5
Kielitaito perusedellytys keittiökaupassa Venäjälle Salolaisen Suomen Ykköskeittiö Oy:n toimitusjohtaja Pauli Lindeman teki vuonna 2007 ison projektin Venäjällä, kun se oli mukana Sokos Hotels ketjun rakentaessa Holiday Club huoneistohotellia Pietariin. Ykköskeittiön tehtävänä oli suunnitella ja asentaa lomahuoneistojen keittiökalusteet. Lindemanin mukaan Italialaisiin design-keittiövalmistajiin verrattuna pienelle yritykselle projektikaupat ovat melkeinpä ainoa tapa päästä osalliseksi Venäjän kaupan mahdollisuuksista. -Keittiökalusteiden myyminen Venäjälle vaatisi oman myymälän tai tuotannon organisoimista sinne. Se taas tarkoittaa, että siellä täytyy olla itse paikalla, asua ja tuntea oikeat ihmiset. Venäläinen kulttuuri pitäisi ymmärtää, että pääsee iholle, jonka kautta syntyy luottamus, Lindeman kuvailee. Onnistuneen projektin jälkeen Lindemanille jäi kytemään kysymys, miten Venäjän markkinoita voisi hyödyntää enemmän. -Meidän näkökulmasta rajan takana on tosi lähellä useita isoja kasvukeskuksia, joissa olisi paljon potentiaalia. Pietarissakin muutos 70-luvulta on hämmästyttävä. Sehän on ihan maailmanluokan metropoli. Lindeman ihmetteleekin Englanti-Ruotsi -kieliyhdistelmän valtaa työnhakijoiden kielitaidossa. -Liiketoiminnassa suurin vaje on venäjänkielentaitoisista osaajista. Varmasti olisi helpompi lähteä mukaan liittoutumiin ja Venäjälle suuntautuviin projekteihin, kuten näyttely- tai edustustorakentamiseen, jos venäjänkielen taitoa olisi mukana omasta takaa. 6
Kaupan alalla tarvitaan muutakin kuin englantia Venäjänkielinen asiakaskunta on kasvussa koko ajan etenkin palvelualoilla. Tämän on huomannut Salon Anttilan TopTen -osastolla työskentelevä Inga Boudnik, jonka venäjänkielentaitoa kaivataan jatkuvasti ympäri tavarataloa ja välillä sen ulkopuolella. -Alakerran apteekkiinkin minua on kerran pyydetty tulkiksi, mutta se ei sentään kuulu työnkuvaani, Inga naurahtaa. -Kaupan alalla venäjän kielen taidosta, vähäisestäkin, on ehdottomasti hyötyä. Asiakkaat ilahtuvat ja tulevat uudelleenkin, jos joku edes yrittää puhua hänen omaa kieltään. Itsellänikään ei elektroniikka-alan venäjänkielen sanasto ollut aluksi hallussa, mutta kyllä asiakkaat sitten selittävät asian muilla termeillä, niin että tulevat ymmärretyksi ja saavat hakemansa. Myös Ingan työnantajalle kielitaitoisesta työntekijästä on ollut etua. Ingalle on muodostunut oma vakioasiakaskunta, joka ostaa elektroniikkatuotteensa häneltä tai osaa tulla kysymään palvelua juuri häneltä. Ingan mukaan venäläiset tuntevat hyvin uusinta elektroniikkaa ja kuluttavat siihen paljon rahaa. Inga on työskennellyt TopTenissä jo kuusi vuotta, ja hän näkee että venäjän kielen taidosta oli paljon apua töitä hakiessa. Kohta äitiyslomalle jäävän Ingan työnantaja on jo ihmetellyt, miten he selviytyvät sen ajan kun Inga ei ole käytettävissä. -Täälläkin (tavaratalossa) lähes kaikki myyjät puhuvat kyllä englantia ja osa ruotsia, mutta venäjäksi pystyy palvelemaan minun lisäkseni ilmeisesti vain yksi Virosta kotoisin oleva myyjä. Paljon useammalle varmasti olisi tarvetta, varsinkin näin kesäaikaan, Inga kertoo. Venäjän kieli haltuun 2 3 vuodessa opiskelija saavuttaa eurooppalaisen viitekehyksen kielitaidon kuvausasteikon taitotasot seuraavasti: Tutustuu venäjän kieleen ja venäjänkieliseen kulttuuriin ja omaksuu myönteisen asenteen venäjän kieltä, sen kulttuuria ja opiskelua kohtaan. Ymmärtää ja käyttää tuttuja arkipäivän ilmauksia ja perustason sanontoja ja pystyy esittäytymään ja esittelemään muita. Ymmärtää pääkohdat selkeistä viesteistä, joita esiintyy esimerkiksi työssä, koulussa ja vapaa-aikana. Selviytyy useimmista tilanteista matkustaessaan Venäjällä. Ymmärtää pääajatukset konkreetteja ja abstrakteja aiheita käsittelevistä monitahoisista teksteistä, myös oman erityisalansa käsittelystä. VENÄJÄKÖ VAIKEAA? Привет! /Privjet!/ Terve! Пока! /Paka!/ Nähdään! Меня зовут... / Minja zavut/ Nimeni on Как дела? /Kak dila!/ Mitä kuuluu? Нормально! /Narmalna/ Normaalia, Ei mitään erikoista! Музыка: /Muzyka:/ рэп /rep/ панк /pank/ диско /disko/ рок /rok/ Спорт: /Sport/ футбол /futbol/ теннис /tennis/ хоккей /hakkej/ сноуборд /snoubord/ скейт-парк /skejt-park/ 7
Venäjän kielen opetusta Salossa Perusopetus Opetuksen järjestäjä: Laurin koulu Opetuksen sisältö: Valinnaisaine (B2) 8 lk. lähtien, 2h viikossa Osallistumisoikeus: Osallistua voivat Moision ja Laurin koulun oppilaat valitessaan venäjän kielen valinnaisaineeksi. Yhteystiedot: Laurin koulu, Venemestarinkatu 37-39, 24240 Salo Puhelin: 02-778 4400. www.laurinkoulu.fi Toisen asteen opetus Opetuksen järjestäjä: Salon lukio Opetuksen sisältö: Venäjä B3/B2-kielenä, 1-8 kurssia, n. 35 oppituntia/ kurssi Osallistumisoikeus: Opintoihin voivat osallistua kaikki 2. asteella opiskelevat, myös ammattikorkeakoulussa opiskelevat. Yhteystiedot: Salon lukio, Kaherinkatu 2, 24130 Salo, salo.lukio@salo.fi, www.salonlukio.fi Opetuksen järjestäjä: Salon aikuislukio Opetuksen sisältö: Aikuisten opetussuunnitelman perusteiden mukaiset venäjän B3- oppimäärän mukaiset opinnot. Lukuvuoden aikana tarjonnassa 10 kurssia aikuislukion viisijaksojärjestelmän mukaisesti. Yhden kurssin kesto on 28 oppituntia, ja opetus järjestetään kahtena päivänä viikossa (kaksoistunti maanantaina ja keskiviikkona ). Osallistumisoikeus: Kursseille voivat osallistua kaikki opiskelijat peruskoulun 9. vuosiluokan oppilaista lähtien ja yläikärajaa ei ole Yhteystiedot: Salon aikuislukio, Kaherinkatu 2, 24130 SALO. Puhelin: Kanslia 02-7784391, 044-7784391. Sähköposti (opettaja) tatjana.arminen@salo.fi. www.salo.fi. Lisätietoa koulutuksesta ja venäjän kielen opetuksesta: www.salo.fi /kasvatusjakoulutus/ Muu kielen opetus Opetuksen järjestäjä: Salon kansalaisopisto Opetuksen sisältö: Alkeiskurssi (vasta-alkajille) ja jatkokurssi Osallistumisoikeus: Opetus on avointa kaikille. Yhteystiedot: Moision koulu, Uskelankatu 13, 24100 Salo. Puh. 02-778 4561 sähköposti: kansalaisopisto@salo.fi, www.salonkansalaisopisto.fi Esitteen jutut ja niihin liittyvät kuvat: Jonna Vettenranta Venäjän kielen opetustarjonta Salon aikuislukiossa liittyy osaltaan aikuisten sekä työyhteisöjen opiskeluun ja osaamisen kehittämiseen kannustamiseen Varsinais-Suomen OpinOvi ESR- hankkeessa. Salon aikuislukio on verkottunut Salon seudun ammattiopiston kanssa tavoitteena kehittää asiakaslähtöisiä aikuisten koulutus-, ohjaus- ja neuvontapalvelumalleja sekä laadukasta ohjausosaamista, jotta yritykset ja työelämä pystyisivät kehittämään osaamistaan kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Salo 2009