10. Talouskasvun lähteet Suomessa

10. Talouskasvun lähteet Suomessa 1) Elintason kasvu ja työn tuo2avuuden merkitys 2) Työn tuo2avuuden kasvun lähteet 3) Kasvulaskentaa 4) Elintason kasvun lähteet 1950-2015 5) Tuo2avuuden kasvun hidastuminen 6) Talouskasvun teoriaa Lukemista verkkosivulla: 10-1 Talouskasvun historiaa 10-2 Talouskasvun lähteet ja teoriaa MaF Pohjola 1

1. Elintason kasvu ja työn tuo9avuuden merkitys Kertausta luennosta 0: Elintason (bkt/asukas) kasvu syntyy työn tuo2avuuden (bkt/tehdyt työtunnit) kasvusta. Suomen elintaso on noussut muita nopeammin viime vuosiin saakka mu2a nyt työn tuo2avuuden kasvu on pysähtynyt. Miksi? Miten se saataisiin uuteen nousuun? 64 000 Bkt/asukas (viitevuoden 2010 hinnoin, ostovoimakorja2u, ) 32,0 Indeksejä, 1860 = 1 Yhdysvallat Bkt asukasta kohden 32 000 Ruotsi Saksa 16,0 Bkt tehtyä työtun;a kohden Työtunnit asukasta kohden Suomi 16 000 8,0 8 000 4,0 4 000 2,0 2 000 1,0 1 000 1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 0,5 1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2

Kertausta luennosta 4: Kokonaistuotannon (eli bru2oarvonlisäyksen volyymin) kasvu on syntynyt suurelta osin tehdasteollisuudessa ja palveluissa. Nyt tehdasteollisuuden merkitys on vähentynyt. Tämä ei kuitenkaan selitä, miksi kasvu on hidastunut, vaan kertoo pelkästään missä se on tapahtunut. Bru2oarvonlisäyksen volyymin vuosikasvu, % Bru2oarvonlisäyksen volyymin kumulawivinen kasvu, % 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0 Palvelut Rakentaminen Koko teollisuus Alkutuotanto Bru@oarvonlisäys 1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 440 420 Bru0oarvonlisäys 400 Palvelut 380 360 Koko teollisuus 340 Alkutuotanto 320 Rakentaminen 300 280 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0-20 1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 3

2. Työn tuo9avuuden kasvun lähteet Peruskurssilla opimme, miten kansantalouden kokonaistuotanto (eli bru2oarvonlisäys tai bru2okansantuote) esitetään yksinkertaisen tuotantofunkwon avulla Y = A F(K, hl), jossa Y= tuotanto, K = pääomapanos, L = työtunnit, h = työvoiman keskimääräinen koulutustaso ja A teknologian taso eli kokonaistuo2avuus Kun skaalatuotot oletetaan vakioksi, voimme kirjoi2aa Y/L = A F(K/L,h) eli y = A F(k,h) jossa y = Y/L = työn tuo2avuus k = K/L = pääomaintensiteef eli käyte2y pääomapanos työtunwa kohden 4

TuotantofunkWo kuviona y = Y/L A:n kontribuuwo k:n kontribuuwo A:n kasvu Tässä on oletettu h:n olevan vakio, esim h = 1 k:n kasvu k = K/L 5

Työn tuo2avuuden y = Y/L kasvun lähteet 1) Henkinen pääoma h, jota mitataan tavanomaisesw koulutuksella ja muut työvoiman rakenteelliset tekijät (esim. ikä ja sukupuoli) Mitä enemmän osaamme, sitä paremmin teemme työmme 2) Aineellinen pääoma K eli koneet ja lai2eet, rakennukset, Wetokoneohjelmistot ja Wetokannat sekä T&K-pääoma jotka kasva2avat pääomaintensiteefä k = K/L Mitä enemmän ja mitä parempia koneita meillä on käytössäämme, sitä enemmän saamme aikaan 3) Teknologian A kehitys uudet tuo2eet uudet toimintatavat Mitä parempia reseptejä meillä on, sitä arvokkaampia uusia tuo2eita osaamme valmistaa tai sitä tehokkaammin osaamme valmistaa jo tunne2uja tuo2eita Teknologia = Wetoa siitä, miten raaka-aineista saadaan lopputuo2eita 6

Henkinen pääoma Talouskasvun pitkän ajan tarkasteluissa ja kansainvälisissä vertailussa henkistä pääomaa mitataan tavanomaisesw työikäisen väestön keskimääräisillä koulutusvuosilla Suomessa yleinen oppivelvollisuuslaki säädefin vasta 1921. Koulutustaso kasvoi nopeasw 1960- ja 1970-luvuilla mu2a on vielä selväsw vertailumaita alempi, eikä enää automaafsesw kohene väestön ikärakenteen muutoksen vaikutuksesta, koska nuoret ikäluokat eivät enää ole vanhempia paremmin koulute2uja 14 Vuosi 2010 14 13 12 Yhdysvallat Saksa 13 12 11 Ruotsi 11 10 Suomi 10 9 9 8 8 7 7 6 6 5 5 4 4 3 3 2 2 1 1 0 0 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Yhdysvallat Saksa Ruotsi Suomi Lähde: Barro-Lee EducaWonal A2ainment Dataset, h2p://barrolee.com/data/oup_download_b.htm Korkea-aste Keskiaste Perusaste 7

Aineellinen pääoma Aineellinen ne2opääomakanta K kar2uu investoimalla K t = K t-1 + I t δk t-1, jossa t on vuosi, I investoinnit ja δ = poistojen osuus Lasketaan yllä olevalla kaavalla kun Wedetään kiinteähintaiset investoinnit I ja poistot δ Eri pääomatavaralajit (esimerkiksi rakennukset ja koneet) lasketaan yhteen hintojensa arvoisina, joten ne2opääomakantaa mitataan euroissa esim. vuoden 2010 hinnoin Suomessa on investoitu paljon kansainvälisesw verra2una, erityisesw 1950-1990: 35 30 25 InvestoinWen osuus bru2okansantuo2eesta, % Yhdysvallat Ruotsi Saksa Suomi 20 15 10 5 0 1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Pääministeri Urho Kekkonen, Onko maallamme mal5a vaurastua?, 1952: ainoastaan pääomien kokoamisen Wetä voimme toteu2aa laajentamisohjelmamme, ainoastaan täten kykenemme turvaamaan koko kansan elintason pysyväisen nousun. Lähde: omat laskelmat, Tilastokeskus, Kansantalouden Wlinpito ja historiasarjat, U.S. Bureau of Economic Analysis, NaWonal Economic Accounts sekä OECD StaWsWcal Database 8

Kekkosen lanseeraama pääomafundamentalismin oppi on toiminut siinä mielessä hyvin, e2ä Suomen pääomakerroin K/Y on kansainvälisesw korkea, vielä nytkin korkeampi kuin Yhdysvalloissa, mu2a ongelmaksi tuli vähenevä rajatuo2avuus (MaF Pohjola, Tehoton pääoma, WSOY, 1996) Pääomakerroin eli ne2opääomakanta/bru2okansantuote (viitevuoden 2010 hinnoin) 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 Yhdysvallat Suomi Sille joskus nykyäänkin esitetylle väi2eelle, e2ä Suomi olisi pääomaköyhä maa, ei ole tässä katsannossa perusteita 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Lähde: omat laskelmat, Tilastokeskus, Kansantalouden Wlinpito ja historiasarjat sekä U.S. Bureau of Economic Analysis, NaWonal Economic Accounts) 9

Pääoman määrän lisäksi sen laatu vaiku2aa, sillä joidenkin pääomatavaroiden rajatuo2avuus on korkeampi kuin toisten (vrt. vaikkapa Wetokoneet ja työhuoneet), mihin palataan myöhemmin tarkemmin Tässä esimerkki maataloudesta: hevosen korvaaminen traktorilla Hevosten ja traktorien lukumäärä Suomessa Työn tuo2avuus alkutuotannossa (indeksi, 1900 = 1) Lähde: Suomen Hippos ry ja Tilastokeskus, Moo2oriajoneuvokanta sekä Kansantalouden Wlipidon historiasarjat 10

Teknologia Kuten kohta nähdään, teknologian A kehi2yminen on työn tuo2avuuden ja siten myös elintason kasvun tärkein lähde Ongelmana on, e2ei sitä voi suoraan mitata Wlastoista Siksi käytetään epäsuoraa tapaa Kiinnitetään ensin tuotantofunkwon F matemaafnen muoto (mitä ei tosin tarvitse käytännössä tehdä, vaan rii2ää kun oletetaan F:n täy2ävän Wetyt ehdot) Nyt kun tuotantofunkwon Y = A F(K,hL) tai y = Af(k,h) kaikki muut tekijät voidaan mitata Wlastoista, lasketaan A näin: A = Y/F(K,hL) tai A = y/f(k,h) Sitä kutsutaan myös kokonaistuo2avuudeksi, koska F(K,hL) tai f(k,h) kuvaa kokonaistuotannontekijöitä eli aineellista ja henkistä pääomaa yhdiste2ynä Nyt bkt:n Y tai työn tuo2avuuden y kasvu voidaan hajo2aa osatekijöihinsä Menetelmää kutsutaan kasvulaskennaksi, growth accounwng 11

3. Kasvulaskenta: perusidea Tarkastellaan ensin yksinkertaista tuotantofunkwota, jossa ei ole koulutusta tuotannontekijänä: Y = A F(K,L) Nyt tuotannontekijöiden määrien muu2uessa ja teknologian kehi2yessä tuotanto muu2uu määrän ΔY = MP K ΔK + MP L ΔL + F(K,L) ΔA, jossa MP t ovat rajatuo2avuuksia Rajatuo2avuuksia emme löydä Wlastoista, mu2a talousteorian mukaan MP K = r eli pääoman hinta ja MP L = w eli palkka, jotka saadaan Wlastoista. Sijoitetaan yllä olevaan, jolloin ΔY = rδk + wδl + Y ΔA/A, jossa F(K,L):n paikalle on sijoite2u Y/A Jaetaan Y:llä, jolloin vasemmalle saadaan Y:n suhteellinen eli prosenfmuutos ΔY/Y = rδk/y + wδl/y + ΔA/A Kerrotaan ja jaetaan oikean puolen ensimmäinen termi K:lla ja toinen L:llä ΔY/Y = (rk/y)δk/k + (wl/y)δl/l + ΔA/A Tässä rk/y on pääomatulojen osuus kansantulosta Y ja wl/y on palkkojen osuus kansantulosta Y. Merkitään α = rk/y, jolloin 1-α = wl/y Saadaan kasvulaskennan perusyhtälö: ΔY/Y = α ΔK/K + (1-α) ΔL/L + ΔA/A 12

Perusyhtälön muut muu2ujat Y, K, L ja α saadaan kansantalouden Wlinpidosta paitsi A, jonka muutosaste lasketaan residuaalina ΔA/AY = ΔY/Y α ΔK/K (1-α) ΔL/L Näin saadaan bkt:n Y kasvu hajote2ua osatekijöihinsä ΔY/Y = α ΔK/K + (1-α) ΔL/L + ΔA/A Bkt:n kasvuvauhw ΔY/Y = pääomakannan kasvun kontribuuwo α ΔK/K + tehtyjen työtunwen kontribuuwo (1-α) ΔL/L + teknologian kehitys ΔA/A Tarkastellaan seuraavaksi työn tuo2avuuden Y/L kasvun osatekijöitä Työn tuo2avuuden Y/L muutosvauhw on (likimain) ΔY/Y ΔL/L Vähennetään ΔL/L kasvulaskennan perusyhtälön molemmilta puolilta Saadaan ΔY/Y ΔL/L = α (ΔK/K ΔL/L) + ΔA/A Työn tuo2avuuden Y/L kasvuvauhw = pääomaintensiteewn K/L muutoksen kontribuuwo α (ΔK/K ΔL/L) + teknologian kehitys ΔA/A 13

Kasvulaskenta: Cobb-Douglas Kasvulaskennan analyyysiä voi helposw laajentaa o2amalla mukaan koulutus ja tarvi2aessa myös erilaisia pääomatavaralajeja Tehdään tämä tässä vain koulutuksen osalta käy2ämällä jo peruskurssilta tu2ua Cobb-Douglas tuotantofunkwota Y = AK α (hl) 1-α, jossa α on pääomatulojen osuus kansantulosta (= bkt) ja jossa h on työvoima koulutustaso Otetaan (luonnollinen) logaritmi logy = α logk + (1-α) (logh + logl) + loga Mitataan muutosta logaritmisilla muutoksilla ΔlogY = logy t log Y t-1 jne Kasvulaskennan perusyhtälö on ΔlogY = α ΔlogK + (1-α) (Δlogh + ΔlogL) + ΔlogA Työn tuo2avuuden muutos on puolestaan Δlog(Y/L) = α Δlog(K/L) + (1-α) Δlogh + ΔlogA = pääomaintensiteewn kontribuuwo + koulutuksen kontribuuwo + teknologian kehitys (ks. dia 6) 14

Esimerkki siitä mitä voidaan laskea (palataan myöhemmin) Työn tuo9avuuden kasvu ja osatekijöiden kontribuufot (log-%) 1981-2010 1981-1990 1991-2000 2001-2012 Työn tuo2avuus 2,41 2,90 3,11 0,98 Koulutus ja muu rakenne 0,37 0,47 0,47 0,17 PääomaintensiteeF 0,81 1,08 0,67 0,60 Teknologia eli kokonaistuo2avuus 1,23 1,35 1,97 0,21 Tässä kansantalou2a on käsitelty yhtenä sektorina, sitä ei siis ole jae2u toimialoihin Laskelmasta näkyy kokonaistuo2avuuden kasvun hidastuminen 15

Kasvulaskenta: kausaalisuuden tulkintaa Edellä esite2y kasvulaskennan menetelmä on mekaaninen tapa hajo2aa kasvu osatekijöihinsä, eikä se kerro mistä kasvu syntyy Tähän tarvitaan teoriaa Peruskurssilla opiskelwin ensimmäinen jo 1940-luvulla kehite2y (Harrodin ja Domarin) kasvuteoria jonka mukaan bkt:n kasvu on sitä nopeampaa, mitä korkeampi on kansantalouden säästämisaste s ja mitä parempi on teknologia A: ΔY/Y = sa δ Urho Kekkosen kansallisen vaurastumisen ohjelma perustui tähän oppiin Teoria olef epärealiswsesw tuotantoteknologian olevan lineaarinen: Y = AK, jossa A on vakio NobelisW Robert M. Solow loi 1956 uusklassisen kasvun teorian, jossa korvasi lineaarisen tuotantofunkwon epälineaarisella Y = A F(K,L) eli käytännössä olef alenevan rajatuo2avuuden pätevän tuotannontekijöille K ja L Solow n teorian perustulos on, e2ä pitkällä aikavälillä bkt:n kaikki kasvu syntyy teknologian A kehityksestä ja väestön kasvusta 16

Jos väkiluku ei kasva, niin teknologia A on ainoa kasvun lähde Tätä merkitsee, e2eivät pääoma K ja siten säästäminen s vaikuta pitkän aikavälin kasvuvauhwin, vaan voivat kiihdy2ää kasvua vain WlapäisesW Rikkaaksi kehi2yy säästämällä, jolloin K/Y tulee suureksi, mu2a tulojen kasvuvauhw pitkällä ajalla määräytyy teknologiasta A Mallissa pääoma K ja bkt Y kasvat samaa vauhwa pitkällä ajalla, joten pääomakerroin K/Y on vakio (vrt. dia 9) Muokataan kasvulaskennan työn tuo2avuuden yhtälö tämän teorian mukaiseksi TuotantofunkWosta Y = AK α (hl) 1-α saadaan jakamalla Y α :lla ja termejä uudelleen järjestämällä työn tuo2avuus lausu2ua muodossa Y/L = A 1/(1-α) (K/Y) α/(1-α) h Pitkällä aikavälillä K/Y on vakio, joten työn tuo2avuuden kasvu syntyy vain teknologian A kehityksestä ja koulutustason h noususta Olkoon väkiluku N, jolloin elintaso Y/N saadaan esite2yä työn määrän L/N ja työn tuo2avuuden Y/L tulona Y/N = L/N x Y/L = (L/N) A 1/(1-α) (K/Y) α/(1-α) h Elintason kasvu voidaan näin esi2ää osatekijöidensä summana Δlog(Y/N) = Δlog(L/N) + Δlogh + α/(1-α) Δlog(K/Y) + 1/(1-α) ΔlogA 17

4. Elintason kasvun lähteet 1950-2015 Ks. 10-2 Talouskasvun lähteet ja teoria verkkosivulla Sovelletaan kasvuhajotelmaa Δlog(Y/N) = Δlog(L/N) + Δlogh + α/(1-α) Δlog(K/Y) + 1/(1-α) lδoga Suomen elintason Y/N kasvuvauhdin Δlog(Y t /N t ) = log(y t /N t ) log(y t-1 /N t-1 ) osatekijöiden laskemiseen Y/N = bkt/asukas, bkt mitataan viitevuoden 2010 hinnoin L/N = tehdyt työtunnit per asukas h = koulutuksen muutoksen vaikutus työn tuo2avuuteen (dia 7) K/Y = pääomakerroin eli ne2opääomakanta/bkt (dia 9) Teknologian kehityksen vaikutus lasketaan residuaalina Muuta datat saadaan Tilastokeskuksen kansantalouden Wlipidosta ja historiawedoista paitsi koulutuksen h vaikutus Koulutusta mitataan diassa 7 esitetyillä työikäisen väestön koulutusvuosilla ja sen oletetaan kasainvälisen tutkimuswedon perusteella nostavan työn tuo2avuu2a 13,4 % ensimmäisen 4 vuoden osalta, 10,4 % seuraavilta neljältä vuodelta ja 6,8 % lopuilta vuosilta 18

Tuloksia Työtunnit asukasta kohden Kontribuutiot työn tuottavuuden (bkt/työtunnit) muutokseen Bkt asukasta kohden Bkt työtuntia kohden Henkinen pääoma Aineellinen pääoma 1951-2015 2,6-0,4 3,1 0,6 0,1 2,3 1951-60 3,8 0,4 3,5 0,3 0,6 2,6 1961-70 4,4-0,4 4,7 1,2 0,4 3,1 1971-80 3,3-0,8 4,0 1,3 0,3 2,4 1981-90 2,7-0,3 3,0 0,0 0,1 2,9 1991-00 1,9-1,3 3,2 0,8-1,1 3,4 2001-10 1,3 0,0 1,3 0,3-0,1 1,1 2011-15 -0,4-0,6 0,2 0,3 0,5-0,5 Kokonaistuottavuus Havaintoja: - Elintason kasvu hidastunut 3-4 prosenwsta negawiviseksi - Työn määrä vähentynyt - Työn tuo2avuuden kasvu hidastunut 3-4 prosenwsta nollaan - Henkisen pääoman eli koulutuksen kontribuuwo oli suurimmillaan 1960- ja 1970- luvuilla, vaiku2aa vielä nytkin posiwivisesw mu2a ei yhtä paljon - Aineellisen pääoman eli tässä pääomakertoimen vaikutus on ollut pieni, mu2a oli pääomafundamentalismin aikaan suuri - Valtaosa elintason kasvusta on synty kokonaistuo2avuuden (teknologian) kehityksestä, joka on nyt kuitenkin pysähtynyt! 19

Elintason (bkt/asukas) kumulawivinen kasvu ja sen osatekijöiden kontribuuwot, log-% 190 180 170 160 150 140 130 120 Bkt asukasta kohden Työtunnit asukasta kohden Henkinen pääoma Aineellinen pääoma KokonaistuoCavuus 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Elintason kasvu on pysähtynyt siksi, e2ei kokonaistuottavuus kasva. Kokonaistuotavuus on nyt 2000-luvun alkuvuosien tasolla. Myös työtunnit vähenevät. 20

5. Tuo9avuuden kasvun hidastuminen Työn tuo2avuuden (bkt/työtunnit) vuosikasvu, % 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Yhdysvallat Ruotsi Saksa Suomi 1951-60 1961-70 1971-80 1981-90 1991-00 2001-10 2011-15 Financial Times 25 May 2016 Lähde: omat laskelmat, OECD ProducWvity Database 21

Työn tuo2avuuden (bkt/työtunnit) kasvuvauhw (HP-suodate2u, %) 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yhdysvallat Ruotsi Saksa Suomi Työn tuo2avuuden kasvun kiihtymistä Yhdysvalloissa 1995-2005 selitetään ICT:n vaikutuksella, mihin palataan myöhemmin -1 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: omat laskelmat, OECD ProducWvity Database 22

EKP/Suomen Pankki ovat myös ymmällään/huolissaan Wlanteesta: Lähde: Suomen Pankki, Euro&talous 4/2016 23

6. Talouskasvun teoriaa Kasvulaskenta on mekaaninen menetelmä Se osi2aa kasvun osatekijöihinsä tuotantofunkwon perusteella o2ama2a mitään kantaa kausaalisuuteen eli siihen, mistä kasvu syntyy Kuten edellä kerrofin, Robert Solow esif jo vuonna 1956 e2ä kasvu syntyy teknologian A kehityksestä mikä määri2ää investoinwtarpeen ja työn kysynnän Teknologian A kehitys oletetaan eksogeeniseksi, mallin ulkopuolta annetuksi Mallia voidaan laajentaa siten, e2ä kasvun lähteenä on myös työpanoksen rakenteen (ml. koulutus) eksogeeninen muutos mikä tehwin edellä kasvun lähteiden eri2elyssä Solow n kasvuteoria opiskellaan tarkemmin vasta myöhemmillä kursseilla 24

1990-luvulta alkaen kehitetyssä endogeenisen talouskasvun teoriassa A:n muutos selitetään Wedon tuotantofunkwolla ΔA/A = G(A, H A ) jossa H A on Wedon tuo2amiseen kohdentuva henkinen pääoma Teknologian kehitykseen vaiku2avat kaikki ne tekijät, jotka määri2ävät, kuinka paljon henkistä pääomaa siihen allokoituu korkeakoulujärjestelmä tutkimus- ja kehitystoiminnan kannusteet hyödykemarkkinoiden kilpailullisuus tekijänoikeusjärjestelmä ym. Tässä luennossa esitetyssä kasvulaskennassa jäivät kokonaistuo2avuuden A kasvun lähteet (esim. henkinen pääoma H A ) eri2elemä2ä 25

Endogeenisen talouskasvun teoria Henkinen pääoma eli koulute2u työvoima H Aineellinen pääoma K ja koulu2amaton työvoima Kulu2ajat eli kowtaloudet H A H Y Teknologia A: Weto, ideat, osaaminen PatenWt ja tekijänoikeudet Tavaroiden ja palvelujen tuotanto, BKT = Tavaroiden ja palvelujen kysyntä Kasvu ΔA/A = G(A, H A ) Y = A F(K, H Y, L ) 26

Uusinta kasvututkimusta Yhdysvalloista Kokonaistuo2avuuden A kontribuuwo = 1,2 + 0,4 = 1,6 % endogeenisen kasvuteorian avulla selite2ynä Suomessa 1950-2015: - Työn tuo2avuuden kasvuvauhw 3,1 % - Aineellisen pääoman K/Y kontribuuwo 0,1 % - Henkisen pääoman h kontribuuwo 0,6 % - Kokonaistuo2avuuden A kontribuuwo 2,3 % - A:n osatekijät T&K ym.? John G. Fernald ja Charles I. Jones, The Future of US Economic Growth, American Economic Review 2014 h2p://web.stanford.edu/~chadj/fernaldjones2014.pdf 27