Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Länsi-Uudenmaan kuntakierros, Lohja 24.11.2011 Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö
Esityksen sisältö Kehitystrendejä Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen nykytila Ja tulevaisuus
Kehitystrendejä Väestö ikääntyy» Palvelujen tarve kasvaa Työvoiman tarjonta niukkenee» Suuret ikäluokat eläköityvät» Työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat pienempiä Yleinen taloudellinen kehitys» Siirrytäänkö hitaan kasvun aikaan?» Taloudelliset resurssit palvelutuotantoon? Palveluvelvoitteet lisääntyvät?» Juridisoituminen» Vanhuspalvelulaki 3
Kehitystrendejä Laitoshoidosta avohoitoon» Vanhuspalvelut» Kehitysvammahuolto Tuotantotavat monipuolistuvat» Ostopalvelut, palveluseteli Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asema korostuu entisestään Hoitomahdollisuudet kehittyvät 4
Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestäminen (tilanne 20.8.2010) Tilanne 2007 2009 Perusterveydenhuollon organisaatiot 237 65 (>20.000 as.) Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen organisaatiot yht. n. 122 Yt-alueet n. 67 Mukana n. 253 kuntaa (7 yt-aluetta, 16 kuntaa ei täytä väestöpohjavelvoitetta) 172 (<20.000 as.) Kunnat n. 55 (22 kuntaa vetoaa poikkeus-perusteisiin ) n. 33 kuntaa, joilla tilanne on vielä auki 27 kuntaa selvittää ratkaisua 6 kunnalla ei ole ratkaisua 5 5
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen 2011 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi 320 Kunta järjestää palvelut itse 98 kuntaa, väestöstä 61 % Yhteistoiminta-alueet yhteensä 63, kuntia 222, väestöstä 39 % Kuntayhtymiä 35, kuntia 142 Isäntäkuntamallin yt-alueita 28, kuntia 80 Terveyskeskukset yhteensä 161 Kuntien 98 Kuntayhtymien 35 Isäntäkuntien 28 Terveyskeskukset Alle 20 000 asukasta 85 Yli 20 000 asukasta 76 Kunta järjestää Kuntayhtymä järjestää Isäntäkunta järjestää 6 Karttapohja: Tilastokeskus 2011 23.8.2011
Sairaanhoidon erityisvastuualueet, sairaanhoitopiirit, keskussairaalat ja kuntarajat 2010 Sairaanhoidon erityisvastuualueet ja sairaanhoitopiirit: HYKS erva Helsinki ja Uusimaa (HUS) Etelä-Karjala (EK) Kymenlaakso (KYM) L KYS erva Pohjois-Savo (PS) Etelä-Savo (ES) Itä-Savo (IS) Keski-Suomi (KS) Pohjois-Karjala (PK) LP PP OYS erva Pohjois-Pohjanmaa (PP) Länsi-Pohja (LP) Lappi (L) Kainuu (KAI) Keski-Pohjanmaa (KP) TAYS erva Pirkanmaa (P) Etelä-Pohjanmaa (EP) Kanta-Häme (KH) Päijät-Häme (PH) Vaasa (V) TYKS erva Varsinais-Suomi (VS) Satakunta (S) Keskussairaaloiden sijaintikunnat S V VS KP EP KS P PH KH HUS PS ES KYM KAI PK IS EK Kuntarajat: Tilastokeskus KL/JAH 30.12.2009 7
Erityishuoltopiirit, sairaanhoitopiirit ja kuntajako 2010 Erityishuoltopiirit Helsinki Pohjois-Karjalan ehp Etelä-Pohjanmaan ehp Keski-Pohjanmaan ehp Pohjois-Pohjanmaan ehp Kainuun ehp Lapin ehp Uudenmaan ja Etelä-Hämeen ehp Ålands Omsorgsförbund k.f. Varsinais-suomen ehp Satakunnan ehp Pirkanmaan ehp Savon ehp Kymenlaakson ehp Etelä-Karjalan ehp Keski-Suomen ehp 16 15 17 20 21 14 18 13 19 12 Sairaanhoitopiirit 3 Varsinais-Suomen shp 4 Satakunnan shp 5 Kanta-Hämeen shp 6 Pirkanmaan shp 7 Päijät-Hämeen shp 8 Kymenlaakson shp 9 Etelä-Karjalan shp 10 Etelä-Savon shp 11 Itä-Savon shp 12 Pohjois-Karjalan shp 13 Pohjois-Savon shp 14 Keski-Suomen shp 15 Etelä-Pohjanmaan shp 16 Vaasan shp 17 Keski-Pohjanmaan shp 18 Pohjois-Pohjanmaan shp 19 Kainuun shp 20 Länsi-Pohjan shp 21 Lapin shp 25 HUS 4 6 3 5 25 10 7 9 8 11 KL/JAH 12.5.2010 8 Kuntarajat: Tilastokeskus
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen - peruslinjauksia STM raportteja ja muistioita 2011:7 RAKENNELINJAUKSET (väliraportti) 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä on päätettävä demokraattisesti 2 Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä yhtenä kokonaisuutena 3 Sosiaali- ja terveydenhuollon on oltava osa muuta yhteiskunnallista päätöksentekoa 4 Järjestämis- ja rahoitusvastuun on oltava samassa organisaatiossa 5 Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä nykyistä laajemmilla väestöpohjilla 6 Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisessa on otettava huomioon alueelliset erityispiirteet 7 Erilaiset tuotantotavat on mahdollistettava 8 Palvelujen jatkuva kehittäminen on osa järjestämisvastuuta ja sitä tulee tukea alueellisesti ja valtakunnallisesti 9 Kansallisella ohjauksella on varmistettava väestön yhdenvertaisuus, oikeusturva ja palvelujen laatu 9
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen peruslinjauksia vahva kunta, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksenteko yhdistyy kunnan muuhun päätöksentekoon, olisi ideaalinen malli järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto. 10
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen peruslinjauksia Vaihtoehdot (puhtaasti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen näkökulmasta) A: kaksitasoinen kunta- ja aluemalli» kunta tai alue vastuussa peruspalveluista ja osasta erityispalveluja (20 50)» erityistasosta vastaavia alueita 5 B: kaksitasoinen kuntamalli» kunta vastuussa peruspalveluista ja osasta erityispalveluja» Erityistasosta vastaavia alueita 5 C: yksitasoinen kuntamalli Perus- ja erityispalveluista vastaavat kunnat (alle 20) 11
Näkökohtia Ensin rakennelaki ja sitten sote-järjestämislaki» Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevat ratkaisut riippuvat kuntarakenteesta Alueelliset erityispiirteet huomioitava» Soveltuuko vahvan peruskunnan malli eri puolille maata?» Harvaan asutut seudut Sote-alueet ja vastuukuntamalli Tarvitaanko muita yhteistyörakenteita kuin vahva peruskunta (sote-alue ja vastuukuntamalli) ja erityisvastuualueet?» Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien asema» KL: piirikuntamalli Erityisosaamisen turvaaminen 15