TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVA VUOSIKERTOMUS 2014

MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVA VUOSIKERTOMUS 2014 Hyväksytty seurantakomitean kokouksessa 4.6.2015 Tavoite: Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys Tukikelpoinen alue: Manner-Suomi Ohjelmakausi: 2007 2013 Ohjelmanumero (CCI-nro): 2007 FI 052 PO 001

Sisältö YHTEENVETO OHJELMAN TOTEUTUMISESTA... 3 1. KATSAUS TOIMENPIDEOHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOON... 4 1.1 Saavutettu edistyminen ja sen analyysi... 4 1.1.1 Toimenpideohjelman konkreettinen edistyminen... 4 1.1.2 Rahoituksen toteutuminen ja kohdentuminen... 5 1.1.3 Uudelleenmaksettu tai uudelleenkäytetty tuki...13 1.1.4 Laadullinen analyysi...13 1.2 Ohjelman hallinto ja seuranta...17 1.2.1 Hallintoviranomainen ja todentamisviranomainen...17 1.2.2 Välittävät toimielimet...17 1.2.3 Hallintoviranomaisen antama ohjeistus...18 1.2.4 Hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaus...18 1.2.5 Valvonta...19 1.2.6 Seurantajärjestelmät...24 1.3 Seurantakomitea...24 1.4 Kohdatut ongelmat...25 1.5 Tarkastusviranomaisen toiminta...25 1.6 Toimenpideohjelman täytäntöönpanossa tapahtuneet muutokset...26 1.7 Yhteisön lainsäädännön noudattamista koskevat tiedot...26 1.8 Muiden välineiden täydentäminen ja yhteensovitus sekä ESR:n lisäarvo suhteessa kansalliseen toimintaan...26 1.9 Arviointi...29 2. TÄYTÄNTÖÖNPANO TOIMINTALINJOITTAIN...30 2.1 Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen...30 2.1.1 Tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen analysointi...30 2.1.2 Kohdatut ongelmat...33 2.1.3 Esimerkkihankkeita...33 2.2 Toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy...36 2.2.1 Tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen analysointi...36 2.2.2 Kohdatut ongelmat...40 2.2.3 Esimerkkihankkeita...41 1

2.3 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen...44 2.3.1 Tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen analysointi...44 2.3.2 Kohdatut ongelmat...48 2.3.3 Esimerkkihankkeita...48 2.4 Toimintalinja 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa...54 2.4.1 Tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen analysointi...54 2.4.2 Kohdatut ongelmat...58 2.4.3 Esimerkkihankkeita...58 3. OHJELMAN YHTENÄISYYS JA KESKITTYMINEN...60 4. TEKNINEN TUKI...60 5. TIEDOTTAMINEN JA JULKISTAMINEN...61 LIITE 1: Manner-Suomen ESR-ohjelman indikaattoritiedot...65 LIITE 2: Rahaston käytön menoluokittaista jakautumista koskevat tiedot sekä vertailu ohjelmaasiakirjassa olevaan indikatiiviseen jakaumaan...67 LIITE 3: Tapahtumakalenteri 2014 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -ohjelmat...70 2

YHTEENVETO OHJELMAN TOTEUTUMISESTA Manner-Suomen ESR-ohjelmaa toteutetaan koko Suomessa lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Ohjelma koostuu viidestä toimintalinjasta, joista yksi on teknisen tuen toimintalinja. Muut toimintalinjat ovat 1) Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen 2) Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy 3) Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen sekä 4) Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESRtoiminnassa. Ohjelmassa on viisi osiota: valtakunnallinen osio sekä alueosiot Etelä-, Länsi-, Pohjois- ja Itä- Suomelle. Valtakunnallinen osio toteutetaan valtakunnallisina kehittämisohjelmina Itä-Suomen ulkopuolella. Ohjelma-asiakirjan rahoitustaulukossa on oma ESR-kehys Itä-Suomen ohjelmaosiolle, muilla ohjelmaosioilla on yhteinen rahoituskehys. Itä-Suomi on omasta rahoituskehyksestään rahoittanut lähes kaikkiin valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin liittyviä hankkeita. Toimintalinjat ovat kaikissa ohjelmaosioissa samat ja indikaattoritavoitteet on asetettu yhteisesti koko ohjelmalle. Manner-Suomen ESR-ohjelman toteutus oli rahoituksellisesti vuoden 2014 lopussa hyvä. Rahoituspäätöksiä oli tehty yhteensä 2 770 hankkeelle. Ohjelman julkinen rahoituskehys on 1,414 miljardia euroa, josta oli vuoden 2014 loppuun mennessä varattu hankkeisiin 98 % ja maksettu 90 %. Kaikkein nopeimmin kokonaisuutena ovat edelleen edenneet toimintalinjat 2 ja 3. Seuraavaksi parhaiten on toteutunut toimintalinja 1. Hitaimmin toteutus on edelleen tapahtunut toimintalinjassa 4. Vuosina 2012-2013 tehtyä valtion vastinrahan leikkausta ei ole pystytty kuntarahoituksella kompensoimaan, minkä johdosta ohjelman edellä mainittu julkinen rahoituskehys ei tule täyttymään. Hankkeissa oli vuoden 2014 loppuun mennessä aloittanut yhteensä 508 228 henkilöä. Aloittaneille asetettu ohjelmatason tavoite ylitettiin toteuman ollessa jo 113 %. Naisten osuus aloittaneista on hieman yli puolet (53 %). Uusia yrityksiä oli perustettu vuoden 2014 loppuun mennessä 17 762, joten tavoite on ylitetty huomattavasti (254 %). Uusia työpaikkoja on syntynyt koko ohjelmakaudella 34 092, mikä sekin ylittää asetetun tavoitetason yli kaksinkertaisesti (284 %). Tavoitteiden ylitys on suurimmaksi osaksi osoitus realististen tavoitetasojen asettamisen vaikeudesta. Taloustilanteen yleinen heikkeneminen on vaikuttanut hanketoimintaan monella tavalla. Ohjelman toteutus on hidastunut, hankkeiden suunnitelmia on jouduttu muuttamaan, organisaatioiden resurssit ovat hillinneet niiden mahdollisuuksia osallistua hanketoimintaan alkuperäisellä tavalla ja jatkaa toimintaa hankkeen päättymisen jälkeen. Kuntien heikentyneen taloustilanteen johdosta ohjelman nykyinen rahoituskehys ei tule toteutumaan täysimääräisesti. ESR-hankkeiden kytkentää alueiden ja ministeriöiden strategioihin voidaan kuitenkin pitää onnistuneena. Ohjelmakaudella on myös onnistuttu tunnistamaan tekijöitä, jotka edistävät hankkeiden vaikuttavuutta ja hyvien käytäntöjen leviämistä. Näitä malleja on voitu hyödyntää ohjelmakauden 2014-2020 hankkeiden suunnittelussa. Ohjelmakauden 2007-2013 loppua kohden yksinkertaistettujen kustannusmallien käyttö on lisääntynyt huomattavasti ja siten antanut osaltaan mahdollisuuksia keskittyä hankkeiden laadulliseen sisältöön. Tämä on luonut pohjaa myös ohjelmakauden 2014-2020 toteuttamiselle hallinnollisesti yksinkertaisemmilla menettelyillä. 3

1. KATSAUS TOIMENPIDEOHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOON 1.1 Saavutettu edistyminen ja sen analyysi 1.1.1 Toimenpideohjelman konkreettinen edistyminen Manner-Suomen ESR-ohjelmalle on asetettu toimintalinjakohtaiset tavoitteet hankkeissa aloittaneiden henkilöiden, uusien yritysten ja uusien työpaikkojen lukumäärälle. Seuraavassa taulukossa on esitetty edellä mainittujen indikaattoreiden vuosittainen toteuma. Vuosittaisia tavoitteita ei ohjelma-asiakirjassa ole asetettu vaan toteumalle on asetettu tavoite ainoastaan koko ohjelmakaudelle. Taulukko 1. Tuotosindikaattorit Manner-Suomen ESR-ohjelmassa (Lähde: EURA 2007) Tuotosindikaattori 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Yhteensä Prosenttia Aloittaneet - miehet Toteuma 28 11 803 42 376 50 007 45 172 39 252 32 864 19 086 240 588 47,3 % - naiset Toteuma 8 12 039 45 550 53 219 51 485 44 859 38 685 21 795 267 640 52,7 % - yhteensä Toteuma 36 23 842 87 926 103 226 96 657 84 111 71 549 40 881 508 228 100,0 % Tavoite 450 000 Toteuma% 0,0 5,3 19,5 22,9 21,5 18,7 15,9 9,1 112,9 Uudet yritykset - miesten perustamat yritykset Toteuma 688 1 486 2 123 2 751 1 670 1 135 407 10 260 57,8 % - naisten perustamat yritykset Toteuma 470 1 057 1 464 1 917 1 318 957 319 7 502 42,2 % - uudet yritykset yhteensä Toteuma 1 158 2 543 3 587 4 668 2 988 2 092 726 17 762 100,0 % Tavoite 7 000 Toteuma% 16,5 36,3 51,2 66,6 42,6 29,9 10,4 253,7 Uudet työpaikat - miehiä rekrytoineet työpaikat Toteuma 1 104 2 182 3 638 5 233 3 585 2 557 1 960 20 259 59,4 % - naisia rekrytoineet työpaikat Toteuma 808 1 725 2 490 3 342 2 380 1 768 1 320 13 833 40,6 % - uudet työpaikat yhteensä Toteuma 1 912 3 907 6 128 8 575 5 965 4 325 3 280 34 092 100,0 % Tavoite 12 000 Toteuma% 15,9 32,5 51,1 71,4 49,7 36,0 27,3 284,1 Hankkeissa oli vuoden 2014 loppuun mennessä aloittanut yhteensä yli 508 000 henkilöä ja hankkeiden loppuun suorittaneita oli yli 453 000 henkilöä, joten suurin osa aloitteista on myös päättänyt hankkeissa, mikä onkin luonnollista ottaen huomioon että ohjelmakausi on jo päättymässä. Yllä olevasta taulukosta käy ilmi, että aloittaneiden määrä oli korkeimmillaan vuonna 2010, jonka jälkeen aloittaneiden määrä on laskenut tasaisesti. Erityisen merkittävästi aloittaneiden määrä on laskenut vuonna 2014 edellisvuoteen verrattuna. Aloittaneiden osalta on ohjelmakauden tavoite jo ylitetty, sillä toteuma oli 113 %. Naisten osuus aloittaneista on hieman yli puolet (53 %). Uusia yrityksiä perustettiin vuonna 2014 yhteensä 726 ja koko ohjelmakaudella yhteensä lähes 18 000, joten tavoite on ylitetty yli kaksinkertaisesti. Myös uusien yritysten määrä putosi merkittävästi vuonna 2014 verrattuna edellisvuoteen. Uusia työpaikkoja on syntynyt koko ohjelmakaudella yli 34 000, mikä ylittää asetetun tavoitetason lähes kolminkertaisesti. Tavoitetasojen huomattava ylitys on osittain osoitus tavoitteiden asetannan vaikeudesta. Tähän on kiinnitetty huomiota ohjelmakauden 2014-2020 ohjelma-asiakirjan laadinnassa ja pyritti tavoitteet jälleen asettamaan mahdollisimman realistisesti. 4

Hankkeissa aloittaneista vuoden 2014 loppuun mennessä 18 % oli 15-24-vuotiaita, 45 % oli 25-44- vuotiaita, 25 % 45-54-vuotiaita ja 11 % 55-64-vuotiaita. Yli 64-vuotiaita oli vuoden 2014 loppuun mennessä lähes 5 000 henkilöä eli 1 %. Aloittaneista opetushenkilöstöön kuuluvia oli lähes 37 000 henkilöä, joista naisia yli 23 000. Manner-Suomen ESR-ohjelmassa on toteutunut yli 7,3 miljoonaa koulutus- ja henkilötyöpäivää. Erilaisiin hankkeiden järjestämiin tiedotustilaisuuksiin on osallistunut yli 1,7 miljoonaa henkilöä. Ohjelman avulla yli 7 700 henkilöä on suorittanut tutkinnon tai tutkinnon osan. Hankkeisiin mukaan tulleista yli 93 000 yrityksestä 52 % on alle viiden hengen yrityksiä. Tarkemmat ohjelmaa koskevat indikaattoritiedot ovat raportin liitteenä 1. 1.1.2 Rahoituksen toteutuminen ja kohdentuminen Seuraavassa taulukossa on kuvattu ohjelman kumulatiivinen rahoitus vuoden 2014 lopussa. Taulukossa on maksatushakemuksiin sisällytetyt ja rahoittajien hyväksymät kokonaiskustannukset toimintalinjoittain. Taulukossa on myös eritelty Itä-Suomen siirtymäalueen ja muun Suomen osuus kokonaisuudesta. Taulukko 2. Rahoitustiedot Manner-Suomen ESR-ohjelmassa Toimintalinja Hallintoviranomaiselle lähetettyihin maksupyyntöihin sisältyvät tuensaajien maksamat menot Vastaava julkinen rahoitusosuus Maksujen suorittamisesta tuensaajille vastaavan elimen maksamat menot 1 Komissiolta saatujen maksujen kokonaismäärä 2 Toimintalinja 1 505 769 582 400 056 224 499 538 251 161 423 882 Toimintalinja 2 448 534 584 424 370 397 444 608 170 169 871 282 Toimintalinja 3 380 749 074 365 127 464 375 272 627 150 508 018 Toimintalinja 4 43 792 829 42 965 865 43 261 258 16 757 819 Toimintalinja 5 49 584 570 49 584 570 49 532 924 19 642 713 Yhteensä 1 428 430 638 1 282 104 519 1 412 213 230 518 203 714 - josta Itä-Suomen suuralue yhteensä 356 470 945 322 658 468 352 527 015 131 737 006 - josta muut yhteensä 1 071 959 694 959 446 051 1 059 686 215 386 466 708 1 Maksajan maksatuspäätöksellä hyväksymät kokonaismenot 2 Komissiolta 31.12.2014 mennessä saatu Vuoden 2014 loppuun mennessä oli taulukon 3 mukaisesti julkista rahoitusta varattu yhteensä 1 381 miljoonaa euroa eli 98 % kehyksestä ja maksettu yhteensä 1 266 miljoonaa euroa, mikä on 90 % ohjelman julkisesta rahoituskehyksestä. Eniten varauksia on tehty toimintalinjaan 3, sillä sen kehyksestä on varattu jo 104 %, ja myös maksatukset ovat edenneet nopeimmin ollen 95 % kehyksestä. Vähiten varauksia ja maksatuksia on tehty toimintalinjaan 4 (54 % ja 49 %). Toimintalinjassa 4 tehtiin 2014 rahoituspäätöksiä vain kolmelle uudelle hankkeelle. Kansallisesti määritetyn tavoitteen mukaan kunta- ja muun julkisen rahoituksen osuuden julkisesta kokonaisrahoituksesta tuli alunperin olla ohjelmatasolla 14,1 %. Suomen talous on jo pidemmän aikaa supistunut eikä nopeaa käännettä merkittävästi parempaan talouskehitykseen ole ollut odotettavissa. Valtion vastinrahan vähennettiinkin vuosina 2012-2013 ja se nosti kuntarahoituksen vaatimuksen 15,8 %:iin. Vuoden 2014 loppuun mennessä hankkeille tehdyissä varauksissa kunta- ja muun julkisen rahoituksen osuus julkisesta kokonaisrahoituksesta oli 13,6 % ja toteutuneissa maksatuksissa hieman 5

enemmän eli 14,0 % - kuntarahan osuus on noussut aavistuksen verran vuoden takaisesta. Ohjelmatasolla kunta- ja muun julkisen rahoituksen osuutta vievät merkittävästi alaspäin toimintalinjan 1 hankkeet, joissa sitä on kertynyt alle 12 %. On myös luonnollista, että pääsääntöisesti yritysten ja niiden henkilökunnan kehittämiseen liittyvään toimintaan ei kuntarahoitusta kerry kuten muissa toimintalinjoissa. Myös toimintalinjassa 4 kuntarahoituksen osuus on alhainen, mutta koska toimintalinjan rahoituskehys on suhteellisen pieni, ei alhaisella kuntarahoituksen kertymisellä ole ohjelman kokonaisuuden kannalta suurta vaikutusta. Julkisen rahoituksen suhteen tarkasteltuna keskimääräisesti suurimmat hankkeet löytyvät toimintalinjasta 2 ja pienimmät hankkeet puolestaan toimintalinjasta 4. Toimintalinja 2:n hankkeet sisältävät mm. merkittävästi työvoimapoliittisia toimia, mikä lisää julkisen rahoituksen osuutta. Taulukko 3: Julkisen rahoituksen toteutuminen toimintalinjoittain Toimintalinja ja julkisen rahoituksen kehys Varattu/ maksettu julkisesta kehyksestä Kunta+ muun julkisen osuus julkisesta Julkista rahoitusta keskimäärin hankkeissa EU+valtio Kunta ja muu julkinen Julkinen yhteensä Hankkeiden lkm TL 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen 443 429 571 Varattu 383 737 622 49 492 251 433 229 873 98 % 11,4 % 816 530 919 Maksettu 347 132 692 46 447 835 393 580 527 89 % 11,8 % 743 TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymmisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy 448 276 914 Varattu 379 110 026 69 953 338 449 063 364 100 % 15,6 % 780 575 722 Maksettu 351 489 939 68 634 687 420 124 627 94 % 16,3 % 729 TL 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen 379 814 541 Varattu 333 551 537 61 904 723 395 456 261 104 % 15,7 % 953 414 959 Maksettu 303 690 121 56 829 810 360 519 931 95 % 15,8 % 874 TL 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa 86 062 605 Varattu 40 859 215 5 875 198 46 734 414 54 % 12,6 % 123 379 955 Maksettu 37 057 205 5 377 382 42 434 587 49 % 12,7 % 119 TL 5: Tekninen tuki 56 565 984 Varattu 56 602 653 0 56 602 653 100 % 0,0 % 98 577 578 Maksettu 49 531 284 0 49 531 284 88 % 0,0 % 95 Kaikki yhteensä 1 414 149 615 Varattu 1 193 861 054 187 225 511 1 381 086 564 98 % 13,6 % 2 770 498 587 Maksettu 1 088 901 241 177 289 714 1 266 190 955 90 % 14,0 % 2 560 Yleisasetukseen tehdyn muutoksen johdosta ei ohjelma-asiakirjan muutosta ole tarpeen tehdä, mikäli toimintalinjan kehys ylittyy enintään 10 %. Vuoden 2014 lopun tilanteen perusteella on nähtävissä, että edes toimintalinjan 3 kehys ei tule ylittymään 10 prosentilla. Täten toimintalinjojen epätasaisen toteutumisen johdosta ei komissiolle ole tarpeen tehdä ohjelmanmuutosesitystä. Koska valtion vastinrahoituksen leikkausta ei ole voitu kompensoida kuntarahoituksella, tullaan komissiolle kuitenkin tekemään ohjelmanmuutosesitys EU-osarahoitussuhteen korottamisesta. N+2 säännön mukaan rahoitusvuoden kehys tulee maksaa kahden vuoden kuluessa ko. vuodesta. Ohjelmakauden hitaan käynnistymisen ja taloudellisen tilanteen johdosta N+2 säännön laskentatapaa tarkistettiin v. 2010 siten, että vuoden 2007 rahoituskehys jaetaan tarkastelussa tasan vuosille 2008-2013, jolloin N+2 -sääntöä ei sovellettu vuoden 2007 osalta, mutta sitä seuraavien vuosien osalta vaikutus on asteittain kumuloituva. Siten vuoden 2014 lopussa tuli olla maksettuna 6

vuosien 2008, 2009, 2010 ja 2011 kehyksiä + viittä kuudesosaa vuoden 2007 kehyksestä vastaava määrä julkista kokonaisrahoitusta (vähennettynä 7,5 % ennakkomaksuilla). Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelmassa N+2 ongelmaa ei ole päässyt muodostumaan. N+2- toteumaa tarkasteltiin viimeisen kerran vuoden 2014 lopussa. Toimintalinjat 1-3 etenevät hyvin tasatahtisesti ja toimintalinja 4 edelleen selkeästi hitaammin. Teknisen tuen toimintalinjassa 5 maksatukset vauhdittuivat huomattavasti vuonna 2014. Maksatusaste (julkinen kokonaisrahoitus) 100 % 95 % 90 % 85 % 80 % 75 % 70 % 65 % 60 % 55 % 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % ESR-toimenpideohjelma; toimintalinjat TL1 TL2 TL3 TL4 TL5 Yhteensä 3/07 6/07 9/07 12/07 3/08 6/08 9/08 12/08 3/09 6/09 9/09 12/09 3/10 6/10 9/10 12/10 3/11 6/11 9/11 12/11 3/12 6/12 9/12 12/12 3/13 6/13 9/13 12/13 3/14 6/14 9/14 12/14 Kuva 1. Julkisen rahoituksen maksatusten kumulatiivinen toteutuminen toimintalinjoittain Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain ESR-asetuksen 1081/2006 artiklan 4 mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että ESR:stä tuettavat toimet ovat Euroopan työllisyysstrategian mukaisia ja edistävät sen perusteella toteutettavia toimia. Yleisasetuksen 1083/2006 artiklan 9 mukaan jäsenmaan tulee käyttää asetuksen mukaista kategorisointi- eli menoluokitusta. Liitteessä 2 on taulukko hyväksyttyihin hankkeisiin tehdyistä ESRrahoituksen maksuista menoluokittain. Liitteestä näkyy myös ohjelmakauden alussa arvioitu varojen indikatiivinen kohdentuminen menoluokittain. 7

Työntekijöiden sekä yritysten ja yrittäjien sopeutumiskyvyn parantaminen 26,7 % 31,0 % Työelämään pääsyn ja kestävyyden parantaminen 23,8 % 41,4 % Keinot heikommassa asemassa olevien henkilöiden sosiaalisen osallisuuden parantamiseksi 13,6 % 16,9 % Indikatiivinen osuus ohjelmaasiakirjassa Maksatukset Inhimillisen pääoman kehittäminen 14,3 % 24,4 % Tekninen tuki 4,0 % 3,9 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % Kuva 2. ESR-rahoituksen maksatukset ja ohjelma-asiakirjan indikatiiviset arviot menoluokittain Hankkeiden kohdentuminen menoluokkiin noudattelee edellisten vuosien linjaa. Manner-Suomen ESR-ohjelman kaikki toimintalinjat, teknisen tuen toimintalinjoja lukuun ottamatta, kohdentuvat näihin ensisijaisiin aihealueisiin. Työelämään pääsyn ja kestävyyden parantaminen menoluokkaan on edelleen kohdistunut hankkeita huomattavasti vähemmän kuin ohjelmaa suunniteltaessa arvioitiin. Ohjelman valmisteluvaiheessa painotettiin osaavan työvoiman saatavuutta silloisessa taloustilanteessa. Muiden päämenoluokkien suhteellinen osuus on vastaavasti ollut oletettua suurempi (pl. tekninen tuki). Toteuma päämenoluokkien osalta on lähes sama kuin edellisenä vuotenakin. Koska ohjelmaasiakirjassa oleva menoluokkataulukko on indikatiivinen, se ei rajoita ohjelman toimenpiteiden suuntaamista, mikä onkin mahdollistanut ohjelman suuntaamisen yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten edellyttämällä tavalla. Rahoituksen kohdentuminen hakijaorganisaatioittain Hankkeisiin maksetusta kumulatiivisesta julkisesta rahoituksesta kohdentui vuoden 2014 loppuun mennessä 32 % hankkeisiin, joissa hakijana oli valtion viranomainen, 12 % kuntayhtymien hankkeisiin ja 11 % yliopistojen hankkeisiin ja 10 % ammattikorkeakoulujen hankkeisiin. Valtion viranomaisten suurta osuutta selittää mm. se, että hankekokonaisuuksiin sisällytettäville työvoimapoliittisille toimille sekä pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluille tulee lainsäädäntösyistä aina perustaa valtion viranomaisten hallinnoima hanke. 8

KOKO OHJELMA Yritys; 104 873 028 Ammatillinen oppilaitos; 49 793 475 Ammattikorkeakoulu ;122 906 590 Yliopisto; 145 191 969 Järjestö tai yhdistys; 92 036 986 Kunta; 96 114 658 Valtion viranomainen; 409 233 378 Kuntayhtymä; 150 635 301 Maakuntaliitto; 4 257 780 Valtion liikelaitos; 244 859 Tutkimuslaitos; 10 107 773 Muu yhteisö; 5 879 570 Säätiö; 51 925 988 Muu; 14 807 528 Muu oppilaitos; 8 182 073 Kuva 3. Julkisen rahoituksen kohdentuminen hakijaorganisaatioittain Rahoituksen kohdentuminen Eurooppa 2020 strategian mukaisiin lippulaivoihin ja tavoitteisiin Eurooppa-neuvosto hyväksyi vuonna 2010 Eurooppa 2020 strategian. Strategian tavoitteena on päästä irti talous- ja rahoituskriisistä ja auttaa EU:n taloutta valmistautumaan uuteen vuosikymmeneen. 1 Komissio määritteli seuraavat kolme keskeistä kasvun veturia ja niille lippulaivahankkeet: 1) Älykäs kasvu (Innovaatiounioni, Nuoret liikkeellä, Euroopan digitaalistrategia); 2) Kestävä kasvu (Resurssitehokas Eurooppa, Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka) ja 3) Osallistava kasvu (Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma, Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi). Manner-Suomen ESR-ohjelma tukee sisältönsä puolesta monia lippulaivoja kuten Nuoret liikkeellä, Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma sekä Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi. Täsmällistä tietoa ei kuitenkaan voida saada, koska tietojärjestelmissä ei edellytetä yksittäisen hankkeen kohdentamista johonkin edellä mainituista lippulaivoista. Eurooppa 2020 -strategian linjausten pohjalta jäsenmaat ovat laatineet omat kansalliset Eurooppa 2020 strategiansa. Eurooppa-neuvosto on antanut kullekin jäsenmaalle suosituksia, joilla ohjataan kansallista päätöksentekoa. Hallitus antoi keväällä 2014 Suomen kuudennen kansallisen Eurooppa 2020 ohjelman 2, jossa kuvataan, miten kansalliset tavoitteet saavutetaan ja EU:n antamat suositukset on otettu huomioon. ESR-ohjelman kannalta Eurooppa 2020 tavoitteista keskeisimmät Suomen tavoitteet ovat 20-64- vuotiaiden työllisyysaste 78 % (EU:n yleistavoite 75 %), 18-24-vuotiaat koulupudokkaat 8 % (alle 10 %), 30-34-v korkea-asteen suorittaneet 42 % (40 %), köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävät 770 000 1 Lisätietoja: http://ec.europa.eu/europe2020/index_fi.htm 2 Suomen kansallinen strategia http://ec.europa.eu/europe2020/pdf/csr2014/nrp2014_finland_fi.pdf 9

(20 milj. vähemmän). Suomi on asettanut EU:n yleistavoitteita tiukemmat tavoitteet työllisyysasteelle ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneille. Manner-Suomen ESR-ohjelmalla tuetaan työllisyysasteen parantamista esimerkiksi edistämällä työntekijöiden sopeutumista muutoksiin, parantamalla työttömien työllistymismahdollisuuksia sekä edistämällä siirtymistä koulutuksesta työelämään. Koulupudokkuutta vähennetään hankkeilla, joissa mm. parannetaan opiskelijoiden elämänhallintataitoja ja edistetään moniammatillista yhteistyötä. Korkea-asteen tutkintojen suorittaneiden määrään vaikutetaan hankkeilla, joissa tehostetaan ohjausja neuvontapalveluita ja köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien määrää alennetaan hankkeissa, joissa edistetään työttömien pääsyä työmarkkinoille erilaisten tukitoimenpiteiden ja palvelumallien kehittämisen avulla. EU:n Itämeren alueen strategian toteuttaminen Vuonna 2009 esitellyn EU:n Itämeren alueen strategian (EUSBSR) keskeisenä lähtökohtana on ollut, että sen avulla pyritään tehostamaan olemassa olevien rahoitusvälineiden ja rakenteiden toimintaa ja yhteensovitusta. Vaikka Itämeren alueen strategian rakenne on vuonna 2013 uudistunut ja painopisteiden määrä kasvanut kahdella ja niiden määritelmiä on tarkistettu, ei toimivaa seurantajärjestelmää ole kuluvan kauden osalta enää ollut mielekästä uudistaa. Itämeren alueen strategiaa tukevat hankkeet ESR-toimenpideohjelmassa Itämeren strategiaa tukeviin hankkeisiin varatusta julkisesta rahoituksesta suurin osa sijoittuu ESRohjelman toimintalinjaan 1 (Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen). Kaikkein merkittävin suhteellinen rooli Itämeren strategian hankkeilla on toimintalinjassa 4, jossa niihin varattu rahoitus muodostaa 28,3 % toimintalinjan koko julkisesta rahoituksesta (taulukko 4 ). Taulukko 4. EU:n Itämeren alueen strategiaa tukevat hankkeet ESR-toimenpideohjelmassa toimintalinjoittain 31.12.2014 Toimintalinja Varattu julkinen rahoitus Osuus Osuus tl:n varauksista 1 101 820 030 50 % 23,5 % 2 19 225 567 10 % 4,3 % 3 67 929 595 34 % 17,2 % 4 13 248 480 7 % 28,3 % Kaikki yhteensä 202 223 673 100 % 14,6 % Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelmassa oli vuoden 2014 loppuun mennessä tunnistettu yhteensä 386 vähintään yhtä strategian painopistealueista tukevaa hanketta, mikä on 13,9 % kaikista ohjelmassa rahoitetuista hankkeista (taulukko 5). Julkista rahoitusta ko. hankkeisiin oli varattu 202,2 miljoonaa euroa, eli 14,6 % kaikesta varatusta julkisesta rahoituksesta. Viranomaisten arvion mukaan valtaosa Itämeren alueen strategiaa tukevista ESR-hankkeista liittyy strategian II pilariin (Itämerestä vaurauden alue) ja erityisesti sen painopistealueeseen B8 (Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act aloitteen toteuttaminen: Yrittäjyyden edistäminen, pk-yritysten vahvistaminen ja henkilöresurssien käytön tehostaminen) johon kohdistuu 43,3 % Itämeri-strategiaa tukevista ESRhankkeista ja 51,3 % niihin kohdistuvasta julkisesta rahoituksesta. Toinen merkittävämpi painopistealue on C12 (Itämeren alueen vetovoimaisuuden säilyttäminen ja vahvistaminen ja henkilöresurssien käytön tehostaminen), johon on kohdistunut 40,2 % Itämeristrategiaa tukevista ESR-hankkeista ja 35,1 % niiden julkisesta rahoituksesta. 10

Taulukko 5 : EU:n Itämeren alueen strategian eri painopistealueita tukevat hankkeet ESR-toimenpideohjelmassa 31.12.2014 Painopistealue ja lkm -% lkm-% Varattu julkinen yhteensä 21 007 517 10,4 % Hankkeita 46 11,9 % Varattu julkinen yhteensä 1 232 764 0,6 % Hankkeita 2 0,5 % Varattu julkinen yhteensä 103 701 498 51,3 % Alueen tutkimus- ja innovointimahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen Energiamarkkinoille pääsyn parantaminen ja niiden tehokkuuden ja turvallisuuden lisääminen Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen toteuttaminen: yrittäjyyden edistäminen, pk-yritysten vahvistaminen ja henkilöresurssien käytön tehostaminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen Itämeren alueen vetovoimaisuuden säilyttäminen ja vahvistaminen erityisesti koulutuksen ja nuorison, matkailun, kulttuurin ja terveydenhuollon aloilla Kestävän maa-, metsä- ja kalatalouden vahvistaminen Luontoalueiden ja luonnon monimuotoisuuden suojeleminen, myös kalatalouden alalla Rajat ylittävän rikollisuuden ja siitä aiheutuvien haittojen vähentäminen Sisämarkkinoiden esteiden poistaminen Itämeren alueelta ja yhteistyön parantaminen tulli- ja veroasioissa Kaikki yhteensä Ohjelma yhteensä ja Itämeren alueen strategiaa tukevien hankkeiden osuus Hankkeita 167 43,3 % Varattu julkinen yhteensä 3 692 704 1,8 % Hankkeita 11 2,8 % Varattu julkinen yhteensä 71 047 686 35,1 % Hankkeita 155 40,2 % Varattu julkinen yhteensä 780 613 0,4 % Hankkeita 2 0,5 % Varattu julkinen yhteensä 137 500 0,1 % Hankkeita 1 0,3 % Varattu julkinen yhteensä 421 122 0,2 % Hankkeita 1 0,3 % Varattu julkinen yhteensä 202 269 0,1 % Hankkeita 1 0,3 % Varattu julkinen yhteensä 202 223 673 100,0 % Hankkeita 386 100,0 % Varattu julkinen yhteensä 1 381 086 564 14,6 % Hankkeita 2 770 13,9 % Tuki kohderyhmittäin Tuki on kumulatiivisesti tarkasteltuna jakaantunut vuoden 2014 loppuun mennessä kohderyhmittäin seuraavassa taulukossa esitetyn mukaisesti. Tuen määrä on laskettu suhteessa kussakin ryhmässä olevaan henkilömäärään. Taulukko 6. Tuki kohderyhmittäin Manner-Suomen ESR-ohjelmassa Varattu, ESR-osuus, euroa Aloittaneet henkilöt Henkilöä % Yhteisön tuki* Työssä (sisältää yrittäjät) 333 394 65,6 363 737 921 Työttömänä (sis. pitkäaik. tyött.) 96 101 18,9 120 012 065 Työelämän ulkopuolella yhteensä 78 733 15,5 93 041 992 Aloittaneet yhteensä 508 228 100,0 576 791 978 Aloittaneiden ikä Alle 25-vuotiaat 92 864 18,3 105 392 088 55-64-vuotiaat 57 623 11,3 65 396 799 Aloittaneista heikossa työmarkkina-asemassa Etnisiä vähemmistöjä, pakolaisia tms. 2 445 0,5 2 774 850 Maahanmuuttajia 29 113 5,7 33 040 574 Vajaakuntoisia, vammaisia 4 418 0,9 5 014 023 Muita heikossa työmarkkina-asemassa o 10 794 2,1 12 250 196 Aloittaneiden koulutustaso Perusasteen koulutus 93 508 18,4 106 122 969 Keskiasteen koulutus 171 361 33,7 194 478 955 Keskiasteen jälk., ei korkea-aste 60 443 11,9 68 597 239 Korkea-asteen koulutus 182 916 36,0 207 592 816 100,0 *Ilman teknistä tukea 11

Laskennallisesta tuesta kumulatiivisesti tarkastellen suurin osa (66 %) kohdentuu edelleen aloittaneiden henkilöiden osalta työssä oleviin henkilöihin. Alle 25-vuotiaisiin kohdentuu 18 % ja heikossa työmarkkina-asemassa olevista maahanmuuttajat muodostavat suurimman ryhmän. Aloittaneiden koulutustasoa tarkasteltaessa tuki kohdentuu pääosin keskiasteen (34 %) ja korkeaasteen (36 %) koulutuksen saaneisiin henkilöihin. Kumulatiivisesti tarkasteltuna painotuksissa ei näytä tapahtuneen kovin suuria muutoksia edellisiin vuosikertomuksiin verrattuna. Aloittaneiden määrä on kuitenkin kääntynyt laskuun vuoden 2010 jälkeen kuten taulukosta 1 näkyy. Täten parhaimman kuvan tapahtuneista muutoksista saa tarkastelemalla vuosittaista muutosta. Työssä olevien suhteellinen vuosittainen osuus on laskenut ja työelämän ulkopuolella olevien osuus vastaavasti noussut. 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Työssä Työttömänä Työelämän ulkopuolella Perusaste Keskiaste Keskiasteen jälkeinen Korkea-aste 10 % 0 % 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuva 4. Vuosittain ESR-hankkeissa aloittaneiden työllisyysstatus ja koulutusaste 25-54-vuotiaiden suhteellinen osuus on viime vuosina laskenut ja alle 25-vuotiaiden osuus on noussut huomattavasti ja yli 65-vuotaidenkin jonkin verran. 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 15-24 24-44 45-54 55-64 yli 65 5 % 0 % 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuva 5. Vuosittain ESR-hankkeissa aloittaneiden suhteellinen osuus ikäryhmittäin 12

Äkillinen rakennemuutos Hallitusohjelman mukaisesti äkillisen rakennemuutoksen toimintamallia alettiin uudistaa vuonna 2014. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä linjasi marraskuussa 2014, että äkillisen rakennemuutosten hallinnan mallia uudistetaan liittämällä siihen vahvasti ennakoiva elinkeinorakenteen uudistaminen. HALKE (Hallinnon ja aluekehittämisen ministerityöryhmä) lakkautti marraskuussa rakennemuutoksen reagointi työryhmän, jonka tehtävänä oli ollut koordinoida ja linjata äkillisissä rakennemuutostilanteissa käynnistettäviä tukitoimenpiteitä sekä rahoitusta. Sen tehtävistä vastaa jatkossa työ- ja elinkeinoministeriön asettama rakennemuutosten koordinaatiotyöryhmä. Vuonna 2014 ei rakennerahastovaroja enää jaettu äkilliseen rakennemuutokseen. 1.1.3 Uudelleenmaksettu tai uudelleenkäytetty tuki Manner-Suomen ohjelmassa ei ole peruutuksen jälkeen uudelleenmaksettua tai uudelleenkäytettyä tukea. 1.1.4 Laadullinen analyysi Hankkeiden kytkentää alueiden ja ministeriöiden strategioihin voidaan pitää onnistuneena. Alueellisilla hankkeilla on voitu pureutua täsmällisesti alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin. Valtakunnallisilla hankkeilla taas on kyetty muun muassa koordinoimaan kehittämis- ja koulutustoimintaa ja luomaan laajoja verkostoja sekä tuottamaan tietoa lainsäädännön tueksi. Kansainvälisistä kytkennöistä on ollut hankkeille merkittävää hyötyä, mutta kansainvälistä toimintaa ei kuitenkaan ole toteutettu siinä laajuudessa, kuin ohjelmakautta aloitettaessa odotettiin. Hankkeiden vaikuttavuutta ja niissä kehitettyjen hyvien käytäntöjen levittämistä edistää merkittävästi toimintamalli, jossa hankkeen toteuttamiseen osallistuu eri hallinnonalojen edustajia eri puolilta maata. Tällaisilla hankkeilla voidaan edistää myös hanketoteuttajien projektiosaamista ja vahvistaa verkostojen syntymistä. Samalla kuitenkin on huolehdittava siitä, että hankkeen hallinnointi säilyy mahdollisimman yksinkertaisena ja eri tahojen vastuut selvinä. Monien valtakunnallisten hankkeiden kesken pyrittiin tietoisesti kehittämään tulosten tuotteistamista, jotta ne olisivat paremmin hyödynnettävissä ja omaksuttavissa kansallisiin politiikkoihin. Taloustilanteen yleinen heikkeneminen on osaltaan vaikeuttanut hankkeiden aikaansaamien hyvien tulosten juurruttamista. Organisaatioiden resurssien supistaminen on myös supistanut organisaatioiden mahdollisuuksia jatkaa toimintaa hankkeen päättymisen jälkeen. Entistä enemmän tulisikin pyrkiä panostamaan myös hankkeiden tulosten levittämiseen ja juurruttamiseen hankerahoituksen turvin. Tämä tarkoittaisi samalla hankkeiden toteutusajan pidentämistä. Yksinkertaistettujen kustannusmallien lisääntynyt käyttöönotto on mahdollistanut entistä enemmän keskittymisen hankkeiden laadullisen sisällön parantamiseen ja hyvien ja vaikuttavien tulosten aikaansaamiseen. Tätä muutosta on pidetty tarpeellisena ja hyödyllisenä myös ohjelmakauden 2014-2020 toteutusta edistävänä tekijänä. Esiselvityshankkeet ovat osoittautuneet hyödyllisiksi. Hanketoteuttamisen riskiä voidaan esiselvityshankkeilla pienentää ja samalla saada arvokasta lisätietoa hankkeen sisällön fokusoimisesta. 13

ESR-hankkeiden vaikuttavuudesta ja tulosten pysyvyydestä tehtyjä selvityksiä on hyödynnetty uuden ohjelmakauden valmistelussa, mm. valintaperusteiden määrittelyssä ja hankehakemusten arvioinnissa. Horisontaaliset painotukset Manner-Suomen ESR-ohjelman seurantakomitea hyväksymien valintaperusteiden mukaan rahoitettavien hankkeiden tulee edistää vahvasti ainakin yhtä horisontaalista painopistettä. Välittävät toimielimet määrittelevät EURA 2007 seurantajärjestelmään missä määrin kyseinen hanke tukee tasa-arvoa, kestävää kehitystä, kumppanuutta ja innovatiivisuutta. Seuraava taulukko kuvaa rahoittajien näkemystä siitä, miten kukin hanke tukee horisontaalisia painopisteitä. Suurin osa hankkeista edistää rahoittajien käsityksen mukaan kumppanuutta. Vuoden 2014 lopussa kumppanuutta edistävien hankkeiden osuus oli 85 %. Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottavien hankkeiden suhteellinen määrä oli 61 %. Tasa-arvon osalta useimmat hankkeet (74 %) luokitellaan rahoittajien toimesta sukupuolineutraaleiksi. Tasa-arvopainotteisten hankkeiden osuus oli vuoden 2014 lopussa 19 %. Merkittävästi kestävää kehitystä edistävien hankkeiden osuus oli 39 %. Taulukko 7. Horisontaaliset painopisteet Manner-Suomen ESR-ohjelmaan hyväksytyissä hankkeissa, maksettu julkinen rahoitus ja hankkeiden lukumäärä (Lähde: EURA 2007) HORISONTAALINEN PAINOTUS Tasa-arvo Maksettu julkinen Kaikki rahoitus Kpl yhteensä % Miesten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti Julkinen rahoitus 6 165 196 1 % Kpl 22 1 % Naisten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti Julkinen rahoitus 20 131 260 2 % Kpl 43 2 % Sekä naisten että miesten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti Julkinen rahoitus 53 195 753 4 % Kpl 104 4 % Sukupuolineutraali projekti Julkinen rahoitus 934 762 331 77 % Kpl 1 817 74 % Tasa-arvopainotteinen projekti Julkinen rahoitus 202 405 131 17 % Kpl 479 19 % Yhteensä Julkinen rahoitus 1 216 659 671 100 % Ympäristö/Kestävä kehitys Kpl 2 465 100 % Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti Julkinen rahoitus 481 720 124 40 % Kpl 971 39 % Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta Julkinen rahoitus 734 939 547 60 % Kpl 1 494 61 % Yhteensä Julkinen rahoitus 1 216 659 671 100 % Kumppanuus Kpl 2 465 100 % Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti Julkinen rahoitus 194 763 505 16 % Kpl 368 15 % Kumppanuutta selvästi edistävä projekti Julkinen rahoitus 1 021 896 167 84 % Kpl 2 097 85 % Yhteensä Julkinen rahoitus 1 216 659 671 100 % Innovatiivisuus Kpl 2 465 100 % Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena Julkinen rahoitus 524 783 201 43 % Kpl 961 39 % Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti Julkinen rahoitus 691 876 470 57 % Kpl 1 504 61 % Yhteensä Julkinen rahoitus 1 216 659 671 100 % Kpl 2 465 100 % 14

ESR-asetuksen 10 artiklan mukaiset toimet ESR-asetuksen 1081/2006 artiklan 10 mukaan vuosikertomuksessa tulee tarvittaessa olla yhteenveto tasa-arvoa, maahanmuuttajia, vähemmistöjä, muita epäedullisessa asemassa olevia, innovatiivisia toimia sekä valtioiden tai alueiden välisiä toimia koskevista seikoista. Artikla 10:n mukaiset toimet ovat monimuotoisia ja toteutuvat erilaisella painotuksella eri toimintalinjoissa. Seuraavassa kuvataan esimerkkien avulla artiklan 10 mukaisia toimia. - Tasa-arvokysymysten valtavirtaistaminen ja mahdolliset sukupuolen mukaan eriytetyt toimet Valtava-kehittämisohjelman koordinaatiohanke (S10371) loi tasa-arvon tukirakenteen mallin ja toimi sellaisena sekä tasa-arvohankkeille että hallintoviranomaiselle. Hankkeessa tuotettiin sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen standardi yhteistyössä Gender CoP verkoston (European Community of Practice on Gender Mainstreaming) kanssa. Valtavan johtaman kansallisen CoP-työryhmän tuella saatiin sisällytettyä sukupuolinäkökulma uuden rakennerahastokauden valmisteluun melko kattavasti ja onnistuneesti. Valtavakehittämisohjelman järjestämät koulutukset, seminaarit ja hankeverkoston työpajat muodostivat ohjauksen ja konsultoinnin kanssa toisiaan tukevan kokonaisuuden, jonka johdosta hallintoviranomaisen, ohjelmavalmistelijoiden, välittävien toimielinten ja hanketoimijoiden tasa-arvo-osaaminen on lisääntynyt. - Maahanmuuttajien työelämään osallistumisen lisäämiseen ja sen myötä heidän sosiaaliseen integraationsa vahvistamiseen tarkoitetut toimet Suomen kielen mobiilioppiminen työssäkäyville hankkeessa (S12471) kehitettiin maahanmuuttajataustaisille, työssä käyville korkeasti koulutetuille henkilöille mobiilisovelluksen kautta hyödynnettävä koulutus, jossa tavoitteena on suullisen kielitaidon kehittäminen työpaikoilla. Opiskelu tapahtui opiskelijalla käytettävissä olevaa teknologiaa (älypuhelin, tablet-tietokone, PC/Mac -tietokone) hyödyntämällä opiskelijan itse valitsemana ajankohtana. - Vähemmistöjen työelämään integroitumisen ja siten heidän sosiaalisen osallistumisen vahvistamiseen tarkoitetut toimet Sydkustens landskapsförbund r.f:n toteuttama Produforum Åboland hanke (S11144) oli pitkäkestoinen ruotsinkielisten kulttuurialan toimijoiden osaamisen kehittämishanke Turunmaan kunnissa vuosina 2009-2014. Projekti järjesti toteutusaikanaan 25 työpajaa (keskimäärin siis noin 5 vuodessa), 21 seminaaria ja yksitoista kurssia. Kurssiohjelmisto muodostui kohderyhmälle järjestetyn kyselyn pohjalta. Ohjelmistossa oli atk-osaamista, mm. indesign, publisher -ohjelmistokursseja ja audiovisuaalisen kerronnan kurssi, mutta myös juridiikkaa, brändin muodostusta ja osanottajille räätälöity kehittämisohjelma Artist goes Business, jonka toteutti Åbo Akademi. Tämän lisäksi projekti järjesti toimijoiden tapaamisia Turussa, Paraisilla ja Kemiössä sekä osalle toimijoista myös yrittäjyys- ja osaamisvalmennusta. Lisäksi projektin osallistujat ovat voineet osallistua myös valtakunnallisen sisarhankkeen järjestämiin tilaisuuksiin ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. 15

Projektin yhtenä tavoitteena oli lisätä alan toimijoiden näkyvyyttä. Projekti on julkaissut ilmoituksia ja esitteitä, mutta myös järjestäessään tapahtumia saanut julkisuutta sekä TV:ssä että lehdistössä ja samalla pystynyt tuomaan esiin alueen toimijoiden osaamista ja tuotoksia. Luovien alojen edustajien mahdollisuutta tarjota palveluitaan kuntien sosiaali- ja terveyssektoreille parannettiin mm. viemällä toimintaa päiväkoteihin ja vanhusten palvelutaloihin. Projektin omassa arvioinnissa nostettiin esiin mm. eräiden koulutussisältöjen jatkotarve, mutta myös ajatuksia siitä miten koulutusta pitäisi järjestää, jotta siitä saatava hyöty olisi mahdollisimman suuri. - Muiden epäedullisessa asemassa olevien ryhmien, myös vammaisten, työelämään integroitumisen ja sosiaalisen osallisuuden vahvistamiseen tarkoitetut toimet Vuoden kestäneessä Askeleet kohti työelämää hankkeessa (S12445) Päijät-Hämeen klubitalot ry on hakenut ja kehittänyt yhteistyömuotoja mielenterveyskuntoutujien työllistymisen tai opiskelun edistämiseksi. Hankkeen suunnitelman mukaan osallistujia piti olla 15, mutta toteutuma lähes kaksinkertaistui 29:ään. Hankkeen aikana 7 henkilöä työllistyi. - Innovatiiviset toimet, mukaan lukien niiden aloja ja tuloksia koskeva esittely, niiden levittäminen ja valtavirtaistaminen Karelia ammattikorkeakoulun hallinnoimassa ylimaakunnallisessa ASSI - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palveluiden ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa -hankkeessa (S12135) luotiin yhteistyössä viiden osatoteuttajan kanssa uusia innovaatioita asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palveluiden ja palveluprosessien käyttöönottoon Pohjois-Karjalassa ja Pohjois- Savossa. Hankkeen tuloksena kehitettiin muun muassa palvelupolut työ- ja toimintaohjeineen diabetesta ja masennusta sairastaville asiakkaille ja Marevan -asiakkaille sekä sähköistä omahoitoa, ajanvarausta, lomakkeita, työterveyshuollon ja yritysten välistä sähköistä asiointia. Hankkeessa tuotettiin erilaisia sähköiseen asiointiin liittyviä toimintamalleja, koulutusta ja koulutusmateriaalia. Kohderyhmänä olivat sekä kansalaiset että osallistuvien organisaatioiden henkilöstö ja johto. Palvelumuotoilun menetelmien ja ketterän kehittämisen periaatteet tukivat kehittämistyötä ja käyttöönottoa ja varmistivat asiakaslähtöisyyden toteutumisen. Sähköiset palvelut ovat osatoteuttajaorganisaatioissa kansalaisten käytössä. - Valtioiden väliset ja/tai alueiden väliset toimet LIIKE- Koulutuksen järjestäjien uusien toimintatapojen kehittäminen Suomessa, Virossa Venäjällä ja Liettuassa (S12098) -hankkeen jälkeen Sastamalan koulutuskuntayhtymällä (Sasky) ja Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymällä on käytössään yhteistyöverkosto Virossa ja Venäjällä. Liettuan yhteistyö ei käynnistynyt. Sastamalan koulutuskuntayhtymä sai uusia yhteistyökumppaneita Venäjältä Pietarin alueelta ja Virosta. Kansainvälisestä toiminnasta tuli tärkeä ja näkyvä osa Sastamalan koulutuskuntayhtymän toimintaa. Hankkeessa on kehitetty toimiva yhteistyömalli lähialueyhteistyöhön ja yhteistyö toimii tehokkaasti verkoston ja sähköisten viestimien avulla. Hankkeessa on rakennettu sähköinen 16

oppimisympäristö, jonka avulla voidaan vaihtaa osaamista eri maiden koulutuksen järjestäjien välillä. Yhteistyötä on rakennettu mm. kansainvälisen työssäoppimisvaihdon, opettaja- ja opiskelijavaihdon lisäämiseksi. Tavoitteena oli myös saada hankkeen avulla Pirkanmaalla toimiville yrityksille hyvä yleiskuva kohdemaiden koulutusjärjestelmistä ja niiden mahdollisuuksista tuottaa korkeatasoista erityisosaamista, osaavaa työvoimaa erityisesti niille aloille, joilla on työvoimapulaa ja avata myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Taloudellinen tilanne vaikutti yrittäjien vähäisempään osallistumiseen suunniteltuun nähden. Hankkeesta löytyy tietoa http://www.liike-project.fi/ 1.2 Ohjelman hallinto ja seuranta 1.2.1 Hallintoviranomainen ja todentamisviranomainen Hallintoviranomaisena toimii työ- ja elinkeinoministeriö, TEM. Työjärjestyksen mukaisesti tehtävistä on vastuussa alueosasto. Todentamisviranomaistehtävät (mm. komissiolle laadittavat menoilmoitukset) on TEM:n työjärjestyksen mukaan osoitettu suoraan kansliapäällikön alaisuudessa toimivalle henkilöstö- ja hallintoyksikölle. Henkilöstö- ja hallintoyksikkö vastaa maksuliikenteestä sekä kirjanpidosta. 1.2.2 Välittävät toimielimet Välittävinä toimieliminä Manner-Suomen ESR-ohjelmassa toimivat ns. ohjelmarahan osalta työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Opetushallitus, ELY-keskukset sekä maakuntien liitot. Edellä mainittujen lisäksi teknistä tukea käyttää myös opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeiden hyväksymispäätöksistä 90 % tehdään ELY-keskuksissa. Vuoden 2014 alusta astui voimaan rakennarahasto-ohjelmien uusi hallinnointimalli. Asetuksen 1144/2013 (19.12.2013) mukaisesti ELY-keskusten rakennerahasto-ohjelmien hallinnointi keskitettiin neljään ns. rakennerahasto-ely-keskukseen (RR-ELYyn). Nämä neljä RR-ELYä ovat: Etelä-Suomessa Hämeen ELY-keskus, Itä-Suomessa Etelä-Savon ELY-keskus, Pohjois-Suomessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Länsi-Suomessa Keski-Suomen ELY-keskus. Kaikissa muissa ELY-keskuksissa tarjotaan edelleen asiakkaille rakennerahastoasioihin liittyvää palvelua, mutta niissä työskentelevät rakennerahastoasioita hoitavat virkailijat ovat työsuhteessa alueensa RR-ELY-keskukseen. Muutoksen seurauksena välittävien toimielinten ESR-ohjelmassa väheni 36:sta 25:een. Maakuntien liitot jatkoivat rakennerahastotehtävissä entisellä mallilla. Seuraavassa kuvassa on esitetty ESR-hankkeita toteuttavat RR-ELY-keskukset toimipisteineen. 17

Rovaniemi Oulu Kajaani Vaasa Seinäjoki Kuopio Pori Jyväskylä Lahti Tampere Mikkeli Joensuu Turku Hämeenlinna Helsinki Kouvola Kuva 6: RR-Ely-keskukset ja niiden toimipisteet, joissa hoidetaan ESR-asioita 1.2.3 Hallintoviranomaisen antama ohjeistus Hallintoviranomainen on vuoden 2014 aikana tukenut rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa antamalla tarkentavaa ohjeistusta välittäville toimielimille. Tavoitteena on ollut hyvän hallintotavan kehittäminen ja hallintomenettelyjen yhdenmukaisuuden turvaaminen valtakunnallisesti. Vuoden aikana annetussa ohjeistuksessa on korostunut ohjelmakauden 2007-2013 asianmukaisen sulkemisen varmistamiseen liittyvät teemat: maksatusten nopeuttaminen, sulkemiseen liittyvät määräajat, tarkastusraporttien käsittely sekä tietojärjestelmien tietojen oikeellisuuden varmistaminen. Hallintoviranomainen on vastannut resurssiensa puitteissa sille lähetettyihin sähköpostikysymyksiin ja puhelimitse välittäviltä toimielimiltä tulleisiin tiedusteluihin. 1.2.4 Hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaus Hallintoviranomainen ylläpitää yleistä ohjelmatason hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvausta ja tekee siihen tarvittaessa muutoksia. Välittäviin toimielimiin tehtävillä ohjaus- ja valvontakäynneillään hallintoviranomainen varmistaa välittävän toimielimen hallinto- ja valvontajärjestelmää koskevan kuvauksen ajantasaisuuden ja kuvauksen mukaisesti perustetun järjestelmän toimivuuden. Vuoden 2014 alusta voimaan tulleen RR-ELY-uudistuksen johdosta hallintoviranomainen kehotti RR-ELY-keskuksia päivittämään elokuun loppuun mennessä ajan tasalle hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksensa. ELY-keskusten lisäksi hallintoviranomainen 18

edellytti asiasta antamassaan kirjeessä myös muita välittäviä toimielimiä päivittämään hallinto- ja valvontajärjestelmänsä kuvaukset. Tarkastusviranomainen on järjestelmätarkastuksissaan tarkastanut hallinto- ja valvontajärjestelmien toimivuutta. Näiden tarkastusten mukaan välittäviin toimielimiin perustetut hallinto- ja valvontajärjestelmien prosessit toimivat vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta hyvin. 1.2.5 Valvonta 1.2.5.1 Hallintoviranomaisen valvonta Ohjaus- ja valvontakäynnit välittävissä toimielimissä Hallintoviranomainen jatkoi välittäviin toimielimiin suuntautuvia ohjaus- ja valvontakäyntejään vuotuisen, ESR- ja EAKR-rahastoille yhteisen valvontasuunnitelmansa ja sen tavoitteiden mukaisesti. Kertomusvuoden käyntien teemoina korostuivat erityisesti 2007-2013 ohjelmakauden asianmukaisen sulkemisen varmistaminen sekä kertomusvuoden alussa voimaan astuneen ELY-keskusten rakennerahastotoiminnan hallinnointiuudistuksen toimeenpanon käynnistymiseen liittyvät kysymykset. Lisäksi käyntien aikana keskusteltiin ohjelmakauden 2014-2020 toimeenpanon tilanteesta ja siihen mahdollisesti liittyvistä ongelmista. Hallintoviranomainen teki vuonna 2014 yhteensä kuusi ohjaus- ja valvontakäyntiä. Käynnit kohdistuivat RR-ELY-keskuksina aloittaneisiin Etelä-Savon ja Hämeen ELY-keskuksiin, Etelä-Savon ja Uudenmaan liittoon, Finnveraan ja sosiaali- ja terveysministeriöön. Keskeisimmät käyntikohteet ESRtoiminnan kannalta olivat ELY-keskukset ja sosiaali- ja terveysministeriö. Tehtyjen käyntien havainnot ovat kuitenkin samansuuntaisia ja ne ovat yleistettävissä eri ohjelma-alueille sekä ESR- että EAKRrahastoihin hallintoviranomaisen kuluvalle ohjelmakaudelle antamien samanlaisten ohjeiden ja hallintomenettelyiden vuoksi. RR-ELY-uudistuksen toimeenpano merkitsi RR-ELY-keskuksissa varsin perusteellista tehtävien hoidon uudelleen arviointia ja sen perusteella tehtävää organisointia. Tehtävien uudelleen organisointia edellytti ja sille omat haasteensa toi samanaikaisesti tapahtunut teknisen tuen resurssien vähennys sekä tiedossa ollut tuleva ELY-keskusten toimintamenojen vähennys. Vaikka RR-ELY-uudistuksen toimeenpanoon liittyy monia haasteita, uudistus tulee jatkossa merkitsemään tehokkaampaa rakennerahastotehtävien hoitoa. Rakennerahastotehtävien hoitamisessa uudistus 1) antaa mm. mahdollisuuden resurssien joustavampaan käyttöön ja parempaan työnohjaukseen, 2) helpottaa sijaisjärjestelyjä sekä 3) mahdollistaa työtapojen yhtenäistämisen. Ohjelmakauden 2007-2013 asianmukaisen sulkemisen varmistamiseksi hallintoviranomainen kiinnitti erityistä huomiota maksatushakemusten käsittelyakoihin, yksinkertaistettujen kustannusmallien käyttöön päätöksiä tehtäessä sekä tarkastushavaintoja koskevien korjaavien toimenpiteiden riittävyyteen ja asianmukaisuuteen. Maksatushakemusten hallinnolliset tarkastukset, täydennettynä paikan päällä tarkastuksilla, ovat olleet tehokkaita ja suuri osa tuensaajien esittämiin menoihin liittyvistä tukikelvottomista menoista on havaittu jo tässä vaiheessa. Tätä havaintoa on tukenut myös tarkastusviranomaisen hanketarkastuksissaan havaitsemien tukikelpoisuusvirheiden vähäisyys. Art 13 menojen varmentamisen ongelmia olivat edellisinä vuosina olleet eräissä välittävissä toimielimissä pitkät maksatushakemusten käsittelyajat, mihin syynä on ollut mm. maksatustoiminnon resurssien niukkuus, sijaisten puuttuminen ja henkilöstön vaihtuvuuden aiheuttama osaamisvaje. Kertomusvuonna tilanne oli huomattavasti parantunut edellisiin vuosiin verrattuna. 19

Vuonna 2014 tehtyjen ESR-hankkeiden maksatushakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pl. tekninen tuki) oli mediaanina 59 päivää (keskiarvo 80 pv) edellisen vuoden vastaavan luvun ollessa 70 päivää (keskiarvo 104 pv). Käsiteltyjen maksatushakemusten määrä pl. teknisen tuen maksatushakemukset oli 2 674 kpl. Vain Opetushallituksella (OPH) keskimääräinen (mediaani) käsittelyaika ylitti 90 päivää ollen 134 päivää. Vuosina 2011 ja 2012 käyttöönotetuilla yksinkertaistetuilla kustannusmalleilla on ollut myönteinen vaikutus käsittelyaikojen pituuteen, mutta niiden vaikutus myöhäisen käyttöönottoajankohdan vuoksi koskee vain hyvin pientä osaa ohjelmakaudella rahoitetuista hankkeista. Seuraavassa taulukossa on esitetty keskimääräinen maksatushakemusten käsittelyaika (mediaani ) päivinä vuonna 2014. Maksatushakemusten käsittelyaika (mediaani päivinä) Kaikki yhteensä OPH Uudenm. liitto Keski-Suomen ELY Pohjois-Savon liitto Hämeen ELY Pohjois-Pohjanmaan ELY TEM Etelä-Savon ELY Pohj.-Karjal. mk.liitto STM Keski-Suomen liitto Pohj.-Pohjanm.liitto 5 37 33 23 23 59 69 62 50 48 81 80 134 0 20 40 60 80 100 120 140 Kuva 7: Maksatushakemusten keskimääräinen käsittelyaika päivinä (mediaani) vuonna 2014 Koska ohjelmakauden sulkeminen lähestyy, hallintoviranomainen seuraa hyvin tarkkaan maksatushakemusten käsittelyaikatilanteen kehittymistä ja pyrkii ohjauksessaan ja neuvonnassaan vaikuttamaan vielä havaittuihin ongelmiin. Tekemillään käynneillä hallintoviranomainen on havainnut, että välittävät toimielimet itse ovat kiitettävästi pyrkineet vaikuttamaan käsittelyaikojen lyhentämiseen. Vuoden 2014 alusta toimeenpantu RR-ELY-uudistus lisää mahdollisuuksia henkilöstöresurssien joustavampaan käyttöön ja näin myös tuo helpotusta syntyneiden ruuhkien purkuun ja pitkiin käsittelyaikoihin. Hallintoviranomainen suositteli ohjauksessaan ja neuvonnassaan välittäviä toimielimiä käyttämään päättyneen ohjelmakauden rahoituspäätöksiä tehdessään mahdollisimman laajasti käyttöön otettuja yksinkertaistettuja kustannusmalleja. Tähän oli kaksi syytä: maksatushakemusten käsittelyn nopeuttaminen ja kokemusten kerääminen yksinkertaistettujen kustannusmallien 20