VÄYLÄVERKON KUNTOSELVITYSTEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS

Samankaltaiset tiedostot
Kuntatekniikan Syyspäivät Lahden Seurahuoneella Teemalla OMAISUUDENHALLINTA

Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu Jari Marjeta, projektipäällikkö

Korjausvelan laskentaperiaatteiden määritys kadut ja viheralueet. Kunnonhallinta Joensuussa. KEHTO-foorumi Pori 21.3.

KAUPUNKIOMAISUUDEN HALLINTA CASE JOENSUU. Novapoint käyttäjäpäivät

KATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA

- VERKOSTOPÄIVÄT , Oulu

KORJAUSVELAN LASKENNAN KEHTO HANKE

Korjausvelan laskenta kuntainfrassa

Väyläomaisuuden ylläpidon hallinta

OMAISUUDEN HALLINNAN JÄRJESTÄMINEN

Korjausvelan hallinta Joensuussa. Kuntamarkkinat 2012 Ari Varonen

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN

KORJAUSVELAN LASKENTAPERIAATTEIDEN MÄÄRITYSHANKE. Seminaariaineisto Janne Rantanen

Mallintamisen mahdollisuudet. vuorovaikutuksen lisäämiseksi infran ylläpidossa. Manu Marttinen Työpäällikkö NCC Roads Oy 1

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY Jyrki Paavilainen

PYHÄJOEN KUNNAN KATUOMAISUUDEN KUNNONHALLINNAN PALVELUT 2017 KATUOMAISUUDEN KUNTOTUTKIMUS

Liikenneviraston omaisuudenhallinnan tila ja kehityssuunnat. Vesa Männistö,

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Vesihuoltoverkoston korjausvelan laskennan kehitys

SURAVAGE Perehdytys prosesseihin

Radanpidon toimintaympäristön digitalisointi

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. Kesäylläpidon laadunseuranta - Seurannan tulokset 2015

Verkostojen kuntotutkimusopas, taustaa

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa

Korjausvelan laskentahanke II ja Ylläpidon kustannusvertailu. STKY Oulu

Digiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon

MÄNTYHARJUN KUNNAN KATUOMAISUUDEN KUNNONHALLINNAN PALVELUT

OMAISUUDEN HALLINNAN HYÖDYT JA HAASTEET Teemu Perälä

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh

Tiemerkinnät ja tienpidon rahoitus

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat. Anders Östergård

Forssan kaupunki Tilinpäätös TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI

Digiroad-ylläpitosovelluksen uudet toiminnallisuudet

VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

NOKIAN KAUPUNGIN KUNNOSSAPITOLUOKITUS

KONENÄÖN MAHDOLLISUUDET KATUJEN JA TEIDEN OMAISUUDEN HALLINTAAN

Mobiilikartoituspäivä Pistepilvien ja kuvien hyödyntäminen Locusympäristössä

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta

HARJA. Vesiväyläpäivä

Tienpidon ja liikenteen ajankohtaisia Pohjois-Savon MYR

9,.,1* Tielaitos. Uudenmaan tiepiirin liikenteen hallinnan strategia, Osaraportti 2 13/1999. Liikenteen hallinnan ja liikennetelematiikan strategia

Teiden talvihoidon ja kunnossapidon näkymät ja tarpeet. VTT Namis-Car Työpaja Otto Kärki / Liikennevirasto

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT Kyselytutkimuksen tulokset 40 kunnassa

Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia

Väylät aurataan muiden väylien tultua auratuiksi. Ainoastaan arkipäivisin klo 7 ja 16 välillä, lukuun ottamatta erityisen vaikeita olosuhteita.

Rautateiden kunnossapito nyt ja tulevaisuudessa. RATA Toimialajohtaja Mirja Noukka

Paikkatiedot kaupungin omaisuudenhallinnassa. LOCATION BUSINESS FORUM 2018 Janne Hartman Paikkatietopäällikkö, Jyväskylän kaupunki

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

Tieliikenteen ohjauksen integroitu käyttöliittymä (T-LOIK)

Päällystettyjen teiden kuivatuksen kunnossapidon toimintalinjat. Väyläviraston julkaisuja 16/2019

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Liikennevirasto 2

Siltatiedon tarkkuustason määrittäminen Taitorakennerekisterissä. Maria Vinter

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

KEMPELEEN JA LUMIJOEN LIIKEN- NETURVALLLISSUUNNITELMA TAVOITTEET JA SUUNNITTELUPERIAATTEET

SILTAOMAISUUDEN HALLINTAA HELSINGISSÄ. KEHTO-FOORUMI Timo Rytkönen

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana

TAMPEREEN KAUPUNKI KUNNOSSAPIDON PALAUTEJÄRJESTELMÄN PILOTOINTI

Katujen kunnossapitoluokitus ja -tehtävät

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

MISTÄ KORJAUSVELKA KOOSTUU JA MITEN SE SAATAISIIN POISTETTUA

Alan rahoitus, trendit ja volyymit

Älykkään vesihuollon järjestelmät

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT Kyselytutkimuksen tulokset 30 kunnassa

Jarmo Suomisto / Helsinki Kaupunkisuunnitteluvirasto

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

Liikennetehtävät maakunnissa (ELYn näkemys) Raimo Järvinen Varsinais-Suomen ELY-keskus

KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN. SSTY Hämeenlinna / Harri Isoniemi

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

TAITORAKENTEIDEN OMAISUUDEN - HALLINTA. SKTY - SYYSPÄIVÄT Timo Rytkönen

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö?

Hyvinkään Lämpövoima. Vastuulliset lämmitysratkaisut ja palvelut hyvinkääläisille Asiakkuus- ja verkostopäällikkö Sami Pesonen Hyvinkään Lämpövoima Oy

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Ville Alatyppö, Helsinki & Antti Korte, Raisio TIEMERKINTÖJEN TULEVAISUUS KUNNISSA

Tulevaisuuden toimijariippumaton dataintegraatioalusta

Kulosaaren Ostoskeskus Oy

KUNTATEKNIIKKA 2014 ELINKAARILASKENNASTA OMAISUUDEN HALLINTAAN. Juha Äijö, Ramboll,

Copyright Roadscanners Oy All Rights Reserved.

Liikenneviraston korjausvelkaohjelman kokemuksia

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Infran ylläpitojärjestelmät. Asiakkuusjohtaja Tarmo Savolainen Vianova Systems Finland Oy

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi MANK ry. neuvottelukunnan pj.

TIEMERKINTÄPÄIVÄT

Tilaajan näkökulma. Tilaajan tahtotila päällystealan digitalisoinnin kehittämisessä. Tuomas Vasama. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kaupunkimallit

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry

Parikkalan kunta Tekninen toimi Harjukuja Parikkala puh KATUJEN KUNNOSSAPITO LUOKITUS Talvihoito

Huollon ja ylläpidon merkitys sisäilmakysymyksissä Maija Lehtinen Espoo, Tilapalvelut-liikelaitos

Katujen korjausvelan laskennan kehittäminen

Liikkumisen ohjaus väylähankkeessa -selvitys

Kaupunkimallit. Tilanne Vantaalla. Kimmo Junttila Sami Rapo

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma

Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla

SKTY:N SYYSPÄIVÄT OMAISUUDEN HALLINTA JUHA ÄIJÖ, RAMBOLL,

Korjausvelan laskenta pääkaupunkiseudulla. Petri Vainio, Espoon kaupunki Eero Kaarlehto, Rapal Oy

Transkriptio:

VÄYLÄVERKON KUNTOSELVITYSTEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS Lahti 17.10.2016 Jari Marjeta, Suomen Kuntotekniikka Oy

Suomen Kuntotekniikka Oy - 28.11.2012 perustettu monipuolinen Rovaniemeläinen konsulttialan yritys, joka keskittyy kaikessa toiminnassaan rakennetun omaisuuden elinkaaren hallintaan - Kopterikuvat 3D, MML keilausaineistot 3D/ kuivatuskartat, Marwis kelisensori-kunnon ylläpito, InfraWeb kartta-analyysit tiedon yhdistämiseen - Tämän päivän kuumat teemat - kunnonhallinta, korjausvelan hallinta, korjausvelan kuolettaminen ja kuolettamisen tehokkuus, omaisuudenhallinta, kunnostussyklin optimointi, tehokas ylläpito, ennakointi, mittarit, visualisointi - Yhtiön toiminta perustettu puhtaasti esille tuotuun palvelutarpeeseen tilaajan organisaatioon asiantuntijaksi - VISIO on tuottaa kaikessa palvelutoiminnassaan aitoa lisäarvoa asiakkaalle osallistumalla asiakkaan omaisuudenhallinnan prosessien optimointiin, jolloin syntyy haettu Win - Win tilanne

Kaikupohjaa päivän aiheeseen, Jari Marjeta Teiden ja katujen verkkotason ja hanketason kuntotutkimuksia vuodesta 1998, niin Suomessa, kuin myös Vägverketille Ruotsissa - Rovaniemen pää- ja kokoojakatujen verkkotason kuntotutkimus 2000 - ELY keskusten (Tiehallinto) rakenteen parantamisen suunnittelu optiomittauksineen 2011 saakka, useita satoja kilometrejä kohteita sis. Täsmäsuunnittelun ja tarvittavat kuntotutkimukset optiomittauksineen - Edellisen työnantajan palveluksessa verkkotason kuntotutkimuksia 2007 2012 mm. Varkauden kaupunki, Joensuun kaupungin kunnonhallinnan palvelusopimus, Lahden kaupunki, Jyväskylän kaupunki, Jämsä, Pietarsaari, Hämeenlinna, Turku, - Kuntotekniikan palveluksessa Lahden seutu ja Rovaniemi, sekä viimeisimpinä - Lahden kaupungin väyläverkon kunnonhallinnan palvelusopimus 2015-2017 (optio) - Turun kaupungin kunnonhallinnan kehittäminen 2016 (hankinta- ja asiantuntijapalveluna) - Jyväskylän kaupungin väyläverkon kunnonhallintajärjestelmän rakentaminen 2012-2016, jossa nyt päätetty ensimmäisenä hankkia verkkotason kuntotieto koko verkolta toisen kerran (hankinta- ja asiantuntijapalveluna) - Liikennevirasto, Kunnossapidon selvitykset puitesopimus; Päällystepaksuuden määrittäminen maatutkatekniikalla 2017 2019 hankintapalvelu, joka jatkuu puitesopimuksen kautta asiantuntija- ja laadunvarmistuspalveluna

Väyläverkon määritelmä tässä yhteydessä Väyläverkolla tarkoitan tässä yhteydessä kaikkia kävellen tai renkaiden päällä liikennöitäviä teitä, katuja, kevyen liikenteen väyliä, raitteja, liikennealueita, toreja yms. kunnossapidon piirissä olevia alueita (ei siis vesi tai raide) Väyläverkko jaetaan kuntotutkimusten näkökulmasta usein pinnan laadun perusteella kolmeen ryhmään; päällystetyt, sorapintaiset ja muut Väyläverkko jaetaan aina myös toiminnallisiin ja/tai kunnossapitoluokkiin (voi olla sama) Pääkatu, kokoojakatu, tonttikatu, KLV, muu 1-5 numeroiset valtion tiet tai kp luokat

Väylän määritelmä Väylästä erotellaan aina Perustusosa, perustukset, pohjamaa Väylän runko Väylän pintaosa, päällyste Käsittelyyn otetaan haluttaessa mukaan Varusteosat, kuten liikennemerkit (valinnainen) Tekniikkaosat, kuten valot, liikennevalot, muu telematiikka ja ohjausjärjestelmät jne. Huom! Tässä rajapinta infra vs kiinteistöt kunnan rahanjaon päätännässä!

Tilaajaorientaatio? Miksi kuntoa arvioidaan/ mitataan? Mikä on tiedon lähtötilanne, eli mitä tietoa tarvitaan tarpeen tyydyttämiseksi? Mihin tietoa tarvitaan? Mitkä on tilaajan omat resurssit? Miten tietoa tullaan ylläpitämään? Paljonko käytössä on euroja? Ensimmäinen päätös; riittääkö kuntoarvio vai toteutetaanko kuntotutkimus -> Määrittely!

Kunnonhallinnan kivijalka on kuntotason määrittäminen kaikille väylille samalla tavalla! Kaikki väylät käydään läpi samalla seulalla, jonka tiheys määräytyy esim. käytettävissä olevan budjetin mukaisesti. Esimerkiksi A. seula -> maastokatselmus katumestarin kanssa, yksi katu, yksi kuntoluokka, aina yksi silmäpari kunnan ulkopuolelta, samat henkilöt B. seula -> tehdään kuntoarviointi maastossa tai kuvilta C. seula -> tehdään kuntotutkimus käyttäen maatutkaa, päällystetutkaa, 3D maatutkaa, mobiilikeilainta, kantavuusmittauksia, PTM tasaisuusmittauksia, tms. tarpeen mukaan Extra seula -> urautuminenkin aiheuttaa korjausvelkaa! Isommissa kaupungeissa omana kokonaisuutenaan (voidaan liittää tarvittaessa koko verkon kuntotauluun )

Perspektiivinä korjausvelka, ensimmäinen päätös Laskennallinen korjausvelka, mitä sitten? Valtakunnallisella, esimerkiksi keskimääräisellä kadun neliö- tai metrihinnalla määritetty korjausvelka, jolla vertaillaan eri kaupunkien/ kuntien välisiä eroavaisuuksia korjausvelan määrässä Todellinen korjausvelka, kuntotutkimuksella kerätään tietoa valmiiksi suunnittelupöydälle ja lisäksi Laskennassa käytetään mahdollisimman aitoja neliöhintoja, jotka lasketaan tilaajakohtaisesti, toteumaan perustuen (edustavuus) ottaa tarkemmin huomioon mm. väylien leveydet ja liikennemäärät, erityisesti kokoojakaduilla (5 m -> 9 m) Tehokkuusluvun käyttö laskennassa -> euromäärä, jolla oikeasti vaikutetaan korjausvelan määrään Toteutettujen toimenpiteiden vaikutus laskentaan (mittaushetki vs. nykyhetki)

Korjausvelka (optimikuntoluokat A-D) 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Esim. lk B väylä (optimi 75%) Nykyhetki 10v 15v 20v 50v Korjausvelka A=90 % B=75 % C=65 % D=50 %

Syyperusteinen kunto vs. päällystevaurioita toteava kunto Vaurioitumisaste? Korjausvelka? m 3 m 2

VAURIOTIETO PTM Tasaisuus KUVA LASER- KEILAUS LÄMPÖ- KAMERA TIETO- VARASTO Ominaisuustieto KUNNON- HALLINTA GIS 360⁰ KUVAT InfraWeb KANTAVUUS MAATUTKA Kelisensorit LABRA KAIRAUS Kunnossapidon tason mittarit

2020

Tulevaisuus? Kuntotietoa pidetään yllä avoimen rajapinnan interaktiivisessa tietopilvessä, missä perus algoritmien avulla tuotetaan automaattisesti kuntosuureita tai esim. reaaliaikaisia hälytyksiä (yleinen demo InfraWeb rakenteilla) Paikka sidotaan tunnettuun koordinaattijärjestelmään, eli tavalliseen GIS maailmaan, jolloin vain rajapintamäärittelyllä rajataan toimijoiden luovuutta Kuntotila määritetään suoraan mittaustuloksista (vrt. Lahti laserkeilausdemo) Kuntotieto siirtyy automaattisesti kuntotietovarastoon (Päällystepaksuus Big Datana tietovarastoon, Marwis kelitietosensori) Automaattinen tiedon päivittäminen, seulotut hälytykset Reaaliaikainen visualisointi (3D maatutkapulssit pistepilveksi)

KIITOS! www..fi Jari Marjeta 050 543 0025 jari.marjeta@kuntotekniikka.fi