KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA



Samankaltaiset tiedostot
Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten.

EUROOPAN PARLAMENTTI Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

TYÖASIAKIRJA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

SUOMI MAAKOHTAISEN ANALYYSIN TIIVISTELMÄ

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK VNEUS Korhonen Ville(VNK) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Vanhuuteen varautuminen suomalaisen yhteiskunnan näkökulma

Esteettömyyssäädöksellä kohti syrjimättömyyttä

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2255(INI)

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE v04-00)

Talous ja työllisyys

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. maaliskuuta /1/11 REV 1 (fi) SOC 162 ILMOITUS

Ketkä ovat täällä tänään? Olen Nainen Mies

EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä

SUOMEN ROMANIPOLIITTINEN OHJELMA (ROMPO 2)

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI

Ikäihmisten rahapelaaminen

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

TORSTAI 7. JOULUKUUTA 2017 (klo 10.00) 1. Esityslistan hyväksyminen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2.

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

10416/19 ess/as/jk 1 LIFE.1.C

Taloudellisen tilanteen kehittyminen

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Olen kuin puu, joka on revitty juuriltaan ja istutettu uuden maan multaan

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM VVE Laitinen Kaisa (LVM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

10368/1/19 REV 1 team/rir/mls 1 LIFE.2.B

7235/19 ADD 1 1 JAI LIMITE FI

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne

Koko kylä huolehtii. vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Ikääntyvät Päijät-Hämeessä nyt

Neuvostoa pyydetään antamaan päätöslauselma istunnossaan (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat).

TYÖASIAKIRJA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista EU:n tulevaan koheesiopolitiikkaan

Tasa-arvosuunnitelma Yliasiamiespäivä

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 26. toukokuuta 2014 (OR. en) 9905/1/14 REV 1 MIGR 78 SOC 365

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja

Pysyvien edustajien komitea totesi 2. toukokuuta 2018 pidetyssä kokouksessaan, että edellä mainituista päätelmistä oli päästy yksimielisyyteen.

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

NEUVOSTON JA KOMISSION YHTEINEN LAUSUMA KILPAILUVIRANOMAISTEN VERKOSTON TOIMINNASTA

15466/14 team/hkd/akv 1 DGG 2B

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. toukokuuta 2009 (29.05) (OR. en) 10140/09 CRIMORG 81 ENFOPOL 142 TRANS 211

9878/19 sas/rir/he 1 LIFE 1.C

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin Invalidiliitto

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen

Sote-uudistus ja perusoikeudet

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

Neuvostoa pyydetään hyväksymään liitteenä oleva päätelmäehdotus istunnossaan 7. maaliskuuta /1/16 REV 1 sj/tih/kkr 1 DG B 3A

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

rakenteiden kunnostusta? Aikuissosiaalityön päivät 2012 Rovaniemi Aila-Leena Matthies

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0206/557. Tarkistus

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen

Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Ikääntyneiden aseman parantaminen työmarkkinoilla: Tuloksia eurooppalaisesta tutkimusprojektista*

NUORISOTOIMINNTOJEN HAASTEET KLUBIEN JOHDOLLE UUDET SUKUPOLVET -PALVELU

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE v01-00

10417/16 team/vpy/si 1 DG B 3A

8361/17 eho/paf/hmu 1 DG B 2B

PUBLIC. 7261/1/15 REV 1 mn/sj/jk 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. maaliskuuta 2015 (OR. en) 7261/1/15 REV 1 LIMITE

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 8. maaliskuuta 2011 (08.03) (OR. en) 7370/11 SOC 205

Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en)

Perusoikeudet toteutuvat jokseenkin riittävästi

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 11. helmikuuta 2008 (15.02) (OR. en) 6299/08 DEVGEN 19 FIN 51 RELEX 89 ACP 20

TUTKIMUSRAPORTTI. Ikäsyrjintä työelämässä

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät

Pääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta

Globaalin vastuun strategia

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. syyskuuta 2017 (OR. en)

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

Terve Kuopio - Ikääntyminen alueen mahdollisuutena Rakennemuutos ja ikääntyminen seminaari Petri Kervola, ohjelmapäällikkö

10121/17 team/sj/si 1 GIP 1B

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. lokakuuta 2016 (OR. en)

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Transkriptio:

FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri ikäryhmien välillä toteutuisi. AGE pitää myönteisenä EU:n puitedirektiiviä 2000/78/EY, joka koskee yhdenmukaista kohtelua työssä, ammatissa ja koulutuksessa, mutta katsoo, että on yhdistettävä lainsäädännöllisiä, kulttuuristen ja sosiaalisten asenteiden muuttamiseen tähtääviä ja palvelujen tarjoamista parantavia pitkävaikutteisia toimia, jotta niillä voitaisiin tehokkaasti vaikuttaa asiaan. Mielestämme on myös syytä selvittää, mitä on tehtävissä muualla kuin työelämässä esiintyvälle ikäsyrjinnälle. Lisäksi AGE uskoo, että läheisyysperiaatteen myötä EU:lla ja sen elimillä on selvä rooli tehokkaassa taistelussa ikäsyrjintää vastaan. Väestön ikääntyminen tuo mukanaan perusteellisen muutoksen suhtautumisessamme ikään, johon on vastattava mukauttamalla politiikkaa ja kulttuurisia rakenteita. LISÄTIETOJA Koko englanninkielinen asiakirja Towards a European Society of All Ages on saatavana AGE:n WWW-sivustolta osoitteesta http://www.age-platform.org/en/article. php3?id_article=292. Lisätietoja antaa AGE:n sihteeristössä työskentelevä Policy Officer Rachel Buchanan, puh. +32 2 280 14 70 tai sähköposti rachel.buchanan@age-platform.org. KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA YHTEISKUNTAA Euroopan komission ohjelma Syrjinnän torjumista koskeva toimintaohjelma (2001-2006) on tukenut tätä julkaisua. Ohjelman tarkoituksena oli tukea uuden EU-syrjintälainsäädännön tehokasta täytäntöönpanoa. Lisätietoja löytyy seuraavasta linkistä: http://ec.europa.eu/employment_social/fundamental_rights/index_fi.htm EUROOPAN IKÄIHMISTEN FOORUMIN (AGE) LAUSUMA EUROOPAN YHDENVERTAISTEN MAHDOLLISUUKSIEN TEEMAVUODELLE 2007 Tämän julkaisun tïedot eivät välttämättä vastaa Euroopan komission näkökulmaa tai mielipidettä. AGE kiittää Vanhustyön keskusliittoa tämän esitteen käännöksestä suomeksi. The European Older People s Platform La Plate-forme européenne des Personnes âgées

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA YHTEISKUNTAA EUROOPAN UNIONIN VÄESTÖ VANHENEE JA MUUTTUU Ikäihmiset ovat suuri ja kasvava väestöryhmä EU:ssa. Tämän väestökehityksen laajuus takaa sen, että yhteiskuntien ikääntyminen on nousemassa etualalle Euroopassa käytävässä poliittisessa keskustelussa. Keskusteluissa on tavattu suhtautua ikääntymiseen varsin yksioikoisesti ottamatta lainkaan huomioon sitä, että 50 vuotta täyttäneet muodostavat hyvin moninaisen ryhmän monine erilaisine ominaisuuksineen, joista vain yksi on ikä. Ikääntyneen väestönosan kasvaessa sen moninaisuus lisääntyy entisestään. Siksi on tarpeen kiireesti muuttaa pelkästään ikään perustuvia linjauksia yhteiskunnallisissa käytännöissä. Ikääntyminen muuttaa yhteiskuntiamme merkittävällä ja perusteellisella tavalla, mikä vaatii talous- ja sosiaalipoliittisten järjestelmien perinpohjaista uudelleenarviointia. Jos tavoitteena on eurooppalainen yhteiskunta, jossa kaikenikäisillä ihmisillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet, tarvitaan yhteiskunnallinen asennemuutos sen varmistamiseksi, ettei ikäihmisten oikeuksia pelkästään turvata vaan myös parannetaan. IKÄÄNTYMINEN, SYRJINTÄ JA EPÄTASA-ARVO Ikäsyrjintää esiintyy eri muodoissa sekä suorana että epäsuorana. Se voi ilmetä lainsäädännöllisinä tai toimintakäytäntöihin liittyvinä esteinä, kaavamaisina käsityksinä, ennakkoluuloina tai suoranaisena häirintänä. Syrjinnän kohteeksi voi joutua yksittäinen ihminen tai ryhmä. Syrjintä muodostaa ikäihmisille vakavan haasteen ja on monien heidän ongelmiensa pohjalla. He joutuvat kohtaamaan vaikeuksia kielteisinä mielikuvina ja kaavamaisina käsityksinä sekä taloudellisiin mahdollisuuksiinsa, tuottavuuteensa, osaamiseensa ja toimeentuloonsa kohdistuvina epäilyinä. Kielteisissä käsityksissä ei oteta lainkaan huomioon ikäihmisten edustamaa valtavaa kulttuurista, sosiaalista ja ammatillista voimavaraa eikä niitä voida enää 21. vuosisadalla hyväksyä. IKÄSYRJINNÄN TORJUMISEN TÄRKEYS Ikään perustuvan syrjinnän vaikutus ulottuu yksilöä laajemmalle. On olemassa näyttöä siitä, että siitä aiheutuu koko yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia esimerkiksi ikääntyneiden työntekijöiden menetettynä työpanoksena ja elinkeinoelämästä syrjäytettyjen ihmisten pitkäaikaisina terveydenhoitokustannuksina. Pelissä on paljon enemmän kuin eläkkeet ja terveydenhoitokustannukset, ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysaste ja yhteiskunnan hoitosuhde. Vaikka nämä ovatkin tärkeitä näkökohtia - ja AGE:n ajamien keskeisten asioiden joukossa - yhtä lailla huomiota vaativat yhteiskunnan talouden sekä sosiaalisten, kulttuuristen ja poliittisten rakenteiden välttämättömät laadulliset muutokset. Ikäsyrjintää esiintyy kaikilla elämän alueilla. Esimerkiksi palkkatyössä, eläkkeissä, yhteiskunnallisessa osallistumisessa, terveydenhuollossa, liikenteessä, taajamien kehittämisessä, asuntorakentamisessa, tutkimuksessa, koulutuksessa ja kansalaisuusasioissa tehtävät linjaukset on koordinoitava entistä paremmin, jotta saadaan tarkka käsitys väestörakenteen muutoksen merkityksestä. Näin tuetaan poliittisia päätöksiä, joilla edistetään sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta ja solidaarisuutta.

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA YHTEISKUNTAA EUROOPAN UNIONIN VÄESTÖ VANHENEE JA MUUTTUU Ikäihmiset ovat suuri ja kasvava väestöryhmä EU:ssa. Tämän väestökehityksen laajuus takaa sen, että yhteiskuntien ikääntyminen on nousemassa etualalle Euroopassa käytävässä poliittisessa keskustelussa. Keskusteluissa on tavattu suhtautua ikääntymiseen varsin yksioikoisesti ottamatta lainkaan huomioon sitä, että 50 vuotta täyttäneet muodostavat hyvin moninaisen ryhmän monine erilaisine ominaisuuksineen, joista vain yksi on ikä. Ikääntyneen väestönosan kasvaessa sen moninaisuus lisääntyy entisestään. Siksi on tarpeen kiireesti muuttaa pelkästään ikään perustuvia linjauksia yhteiskunnallisissa käytännöissä. Ikääntyminen muuttaa yhteiskuntiamme merkittävällä ja perusteellisella tavalla, mikä vaatii talous- ja sosiaalipoliittisten järjestelmien perinpohjaista uudelleenarviointia. Jos tavoitteena on eurooppalainen yhteiskunta, jossa kaikenikäisillä ihmisillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet, tarvitaan yhteiskunnallinen asennemuutos sen varmistamiseksi, ettei ikäihmisten oikeuksia pelkästään turvata vaan myös parannetaan. IKÄÄNTYMINEN, SYRJINTÄ JA EPÄTASA-ARVO Ikäsyrjintää esiintyy eri muodoissa sekä suorana että epäsuorana. Se voi ilmetä lainsäädännöllisinä tai toimintakäytäntöihin liittyvinä esteinä, kaavamaisina käsityksinä, ennakkoluuloina tai suoranaisena häirintänä. Syrjinnän kohteeksi voi joutua yksittäinen ihminen tai ryhmä. Syrjintä muodostaa ikäihmisille vakavan haasteen ja on monien heidän ongelmiensa pohjalla. He joutuvat kohtaamaan vaikeuksia kielteisinä mielikuvina ja kaavamaisina käsityksinä sekä taloudellisiin mahdollisuuksiinsa, tuottavuuteensa, osaamiseensa ja toimeentuloonsa kohdistuvina epäilyinä. Kielteisissä käsityksissä ei oteta lainkaan huomioon ikäihmisten edustamaa valtavaa kulttuurista, sosiaalista ja ammatillista voimavaraa eikä niitä voida enää 21. vuosisadalla hyväksyä. IKÄSYRJINNÄN TORJUMISEN TÄRKEYS Ikään perustuvan syrjinnän vaikutus ulottuu yksilöä laajemmalle. On olemassa näyttöä siitä, että siitä aiheutuu koko yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia esimerkiksi ikääntyneiden työntekijöiden menetettynä työpanoksena ja elinkeinoelämästä syrjäytettyjen ihmisten pitkäaikaisina terveydenhoitokustannuksina. Pelissä on paljon enemmän kuin eläkkeet ja terveydenhoitokustannukset, ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysaste ja yhteiskunnan hoitosuhde. Vaikka nämä ovatkin tärkeitä näkökohtia - ja AGE:n ajamien keskeisten asioiden joukossa - yhtä lailla huomiota vaativat yhteiskunnan talouden sekä sosiaalisten, kulttuuristen ja poliittisten rakenteiden välttämättömät laadulliset muutokset. Ikäsyrjintää esiintyy kaikilla elämän alueilla. Esimerkiksi palkkatyössä, eläkkeissä, yhteiskunnallisessa osallistumisessa, terveydenhuollossa, liikenteessä, taajamien kehittämisessä, asuntorakentamisessa, tutkimuksessa, koulutuksessa ja kansalaisuusasioissa tehtävät linjaukset on koordinoitava entistä paremmin, jotta saadaan tarkka käsitys väestörakenteen muutoksen merkityksestä. Näin tuetaan poliittisia päätöksiä, joilla edistetään sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta ja solidaarisuutta.

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA YHTEISKUNTAA EUROOPAN UNIONIN VÄESTÖ VANHENEE JA MUUTTUU Ikäihmiset ovat suuri ja kasvava väestöryhmä EU:ssa. Tämän väestökehityksen laajuus takaa sen, että yhteiskuntien ikääntyminen on nousemassa etualalle Euroopassa käytävässä poliittisessa keskustelussa. Keskusteluissa on tavattu suhtautua ikääntymiseen varsin yksioikoisesti ottamatta lainkaan huomioon sitä, että 50 vuotta täyttäneet muodostavat hyvin moninaisen ryhmän monine erilaisine ominaisuuksineen, joista vain yksi on ikä. Ikääntyneen väestönosan kasvaessa sen moninaisuus lisääntyy entisestään. Siksi on tarpeen kiireesti muuttaa pelkästään ikään perustuvia linjauksia yhteiskunnallisissa käytännöissä. Ikääntyminen muuttaa yhteiskuntiamme merkittävällä ja perusteellisella tavalla, mikä vaatii talous- ja sosiaalipoliittisten järjestelmien perinpohjaista uudelleenarviointia. Jos tavoitteena on eurooppalainen yhteiskunta, jossa kaikenikäisillä ihmisillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet, tarvitaan yhteiskunnallinen asennemuutos sen varmistamiseksi, ettei ikäihmisten oikeuksia pelkästään turvata vaan myös parannetaan. IKÄÄNTYMINEN, SYRJINTÄ JA EPÄTASA-ARVO Ikäsyrjintää esiintyy eri muodoissa sekä suorana että epäsuorana. Se voi ilmetä lainsäädännöllisinä tai toimintakäytäntöihin liittyvinä esteinä, kaavamaisina käsityksinä, ennakkoluuloina tai suoranaisena häirintänä. Syrjinnän kohteeksi voi joutua yksittäinen ihminen tai ryhmä. Syrjintä muodostaa ikäihmisille vakavan haasteen ja on monien heidän ongelmiensa pohjalla. He joutuvat kohtaamaan vaikeuksia kielteisinä mielikuvina ja kaavamaisina käsityksinä sekä taloudellisiin mahdollisuuksiinsa, tuottavuuteensa, osaamiseensa ja toimeentuloonsa kohdistuvina epäilyinä. Kielteisissä käsityksissä ei oteta lainkaan huomioon ikäihmisten edustamaa valtavaa kulttuurista, sosiaalista ja ammatillista voimavaraa eikä niitä voida enää 21. vuosisadalla hyväksyä. IKÄSYRJINNÄN TORJUMISEN TÄRKEYS Ikään perustuvan syrjinnän vaikutus ulottuu yksilöä laajemmalle. On olemassa näyttöä siitä, että siitä aiheutuu koko yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia esimerkiksi ikääntyneiden työntekijöiden menetettynä työpanoksena ja elinkeinoelämästä syrjäytettyjen ihmisten pitkäaikaisina terveydenhoitokustannuksina. Pelissä on paljon enemmän kuin eläkkeet ja terveydenhoitokustannukset, ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysaste ja yhteiskunnan hoitosuhde. Vaikka nämä ovatkin tärkeitä näkökohtia - ja AGE:n ajamien keskeisten asioiden joukossa - yhtä lailla huomiota vaativat yhteiskunnan talouden sekä sosiaalisten, kulttuuristen ja poliittisten rakenteiden välttämättömät laadulliset muutokset. Ikäsyrjintää esiintyy kaikilla elämän alueilla. Esimerkiksi palkkatyössä, eläkkeissä, yhteiskunnallisessa osallistumisessa, terveydenhuollossa, liikenteessä, taajamien kehittämisessä, asuntorakentamisessa, tutkimuksessa, koulutuksessa ja kansalaisuusasioissa tehtävät linjaukset on koordinoitava entistä paremmin, jotta saadaan tarkka käsitys väestörakenteen muutoksen merkityksestä. Näin tuetaan poliittisia päätöksiä, joilla edistetään sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta ja solidaarisuutta.

FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri ikäryhmien välillä toteutuisi. AGE pitää myönteisenä EU:n puitedirektiiviä 2000/78/EY, joka koskee yhdenmukaista kohtelua työssä, ammatissa ja koulutuksessa, mutta katsoo, että on yhdistettävä lainsäädännöllisiä, kulttuuristen ja sosiaalisten asenteiden muuttamiseen tähtääviä ja palvelujen tarjoamista parantavia pitkävaikutteisia toimia, jotta niillä voitaisiin tehokkaasti vaikuttaa asiaan. Mielestämme on myös syytä selvittää, mitä on tehtävissä muualla kuin työelämässä esiintyvälle ikäsyrjinnälle. Lisäksi AGE uskoo, että läheisyysperiaatteen myötä EU:lla ja sen elimillä on selvä rooli tehokkaassa taistelussa ikäsyrjintää vastaan. Väestön ikääntyminen tuo mukanaan perusteellisen muutoksen suhtautumisessamme ikään, johon on vastattava mukauttamalla politiikkaa ja kulttuurisia rakenteita. LISÄTIETOJA Koko englanninkielinen asiakirja Towards a European Society of All Ages on saatavana AGE:n WWW-sivustolta osoitteesta http://www.age-platform.org/en/article. php3?id_article=292. Lisätietoja antaa AGE:n sihteeristössä työskentelevä Policy Officer Rachel Buchanan, puh. +32 2 280 14 70 tai sähköposti rachel.buchanan@age-platform.org. KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA YHTEISKUNTAA Euroopan komission ohjelma Syrjinnän torjumista koskeva toimintaohjelma (2001-2006) on tukenut tätä julkaisua. Ohjelman tarkoituksena oli tukea uuden EU-syrjintälainsäädännön tehokasta täytäntöönpanoa. Lisätietoja löytyy seuraavasta linkistä: http://ec.europa.eu/employment_social/fundamental_rights/index_fi.htm EUROOPAN IKÄIHMISTEN FOORUMIN (AGE) LAUSUMA EUROOPAN YHDENVERTAISTEN MAHDOLLISUUKSIEN TEEMAVUODELLE 2007 Tämän julkaisun tïedot eivät välttämättä vastaa Euroopan komission näkökulmaa tai mielipidettä. AGE kiittää Vanhustyön keskusliittoa tämän esitteen käännöksestä suomeksi. The European Older People s Platform La Plate-forme européenne des Personnes âgées

FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri ikäryhmien välillä toteutuisi. AGE pitää myönteisenä EU:n puitedirektiiviä 2000/78/EY, joka koskee yhdenmukaista kohtelua työssä, ammatissa ja koulutuksessa, mutta katsoo, että on yhdistettävä lainsäädännöllisiä, kulttuuristen ja sosiaalisten asenteiden muuttamiseen tähtääviä ja palvelujen tarjoamista parantavia pitkävaikutteisia toimia, jotta niillä voitaisiin tehokkaasti vaikuttaa asiaan. Mielestämme on myös syytä selvittää, mitä on tehtävissä muualla kuin työelämässä esiintyvälle ikäsyrjinnälle. Lisäksi AGE uskoo, että läheisyysperiaatteen myötä EU:lla ja sen elimillä on selvä rooli tehokkaassa taistelussa ikäsyrjintää vastaan. Väestön ikääntyminen tuo mukanaan perusteellisen muutoksen suhtautumisessamme ikään, johon on vastattava mukauttamalla politiikkaa ja kulttuurisia rakenteita. LISÄTIETOJA Koko englanninkielinen asiakirja Towards a European Society of All Ages on saatavana AGE:n WWW-sivustolta osoitteesta http://www.age-platform.org/en/article. php3?id_article=292. Lisätietoja antaa AGE:n sihteeristössä työskentelevä Policy Officer Rachel Buchanan, puh. +32 2 280 14 70 tai sähköposti rachel.buchanan@age-platform.org. KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA YHTEISKUNTAA Euroopan komission ohjelma Syrjinnän torjumista koskeva toimintaohjelma (2001-2006) on tukenut tätä julkaisua. Ohjelman tarkoituksena oli tukea uuden EU-syrjintälainsäädännön tehokasta täytäntöönpanoa. Lisätietoja löytyy seuraavasta linkistä: http://ec.europa.eu/employment_social/fundamental_rights/index_fi.htm EUROOPAN IKÄIHMISTEN FOORUMIN (AGE) LAUSUMA EUROOPAN YHDENVERTAISTEN MAHDOLLISUUKSIEN TEEMAVUODELLE 2007 Tämän julkaisun tïedot eivät välttämättä vastaa Euroopan komission näkökulmaa tai mielipidettä. AGE kiittää Vanhustyön keskusliittoa tämän esitteen käännöksestä suomeksi. The European Older People s Platform La Plate-forme européenne des Personnes âgées