kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 4/2014 Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 4/2014 Puolustusministeri Carl Haglund:»Teemme pitkän tähtäimen ratkaisuja» s. 9 > Vankiloissa onnistuttiin vähentämään energiankulutusta s. 6 > Jari Sarjo: Myymme asiakkaillemme säästöjä s. 16 > Miten nujerretaan toimistoraivo? s. 26
Hämmentävä haamu Jättimäinen vaahtokarkki, harrikalla ajava haamu vai yksinäinen kulkija päämäärättömällä matkalla vapauteen? Valtiovarainministeriön aulassa coolisti kurvaileva motoristi ei jätä ketään kylmäksi. Anssi Kasitonnin vuonna 2011 valmistunut räväkkä teos kerää katseita sekä VM:n taloon tulijoilta että Mariankadun ohikulkijoilta.»muistan vieläkin yhden ihan ensimmäisistä teoksesta kuulemistani kommenteista. Kollega työ- ja elinkeinoministeriöstä pisti tekstiviestin: Mitä on tapahtunut? Pitäisikö olla huolissaan? Se oli todella hauska kommentti, ihan mahtavaa, nauraa kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen VM:n henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosastolta.»jos taiteen tehtävä on herättää huomiota ja positiivista hämmennystä, niin onnistuttu on!» Virkamieskoneisto uudistuu Virpi Einola-Pekkinen kertoo koko valtionhallinnon käyvän jatkuvaa uudistumisprosessia. Tähän prosessiin sopivasti ympäristöä ravisteleva ja aisteja herättelevä taide sopii mainiosti.»mielestäni meidän Easy Riderimme edustaa sitä uudenlaista virkamieskulttuuria, jota haluamme tuoda esiin myös kaikessa toiminnassamme. Ei aina tarvitse olla niin haudanvakavaa, vaikka tehdäänkin yhteiskunnan kannalta tärkeää työtä. Eletään rohkeasti tätä päivää. Välillä voidaan vähän leikitelläkin ilman pelkoa uskottavuuden katoamisesta. Yhteisen taide-elämyksen kautta voidaan saada myös aikaan luontevaa vuoropuhelua kansalaisten ja virkamiesten välillä.» Uudet tilat, uusi toimintakulttuuri Valtiovarainministeriön tilat remontoitiin täysin, ja nyt ollaan kolmisen vuotta tehty töitä uusissa tiloissa, uudella draivilla. Avara ja yhteisöllinen monitilaympäristö on muuttanut myös työn tekemistä avoimemmaksi ja aktiivisemmaksi. Einola-Pekkinen korostaakin, että VM pyrkii uudistumaan monella saralla.»uusi työympäristö innostaa tekemään töitä eri tavalla. Erilaisiin työvaiheisiin on erilaisia tiloja, se virkistää ja avartaa.» 2 kontrahti 4/2014
teos ja minä Teksti Tuija Holttinen Kuva Jari Härkönen»Meillä on Easy Riderin kanssa ollut alusta asti lämmin suhde», nauraa Virpi Einola-Pekkinen. kontrahti 4/2014 3
Tässä numerossa 6 Vankiloissa säästettiin energiaa 9 Tahdissa myyntiin mars! Monien mahdollisuuksien Hennala Isosaaren idyllinen keidas 14 Toimitilat tarpeiden mukaan Patentti- ja rekisterihallitus sai monitilaympäristön. 16 Asiakkaille aktiivisesti säästöjä Senaatti-kiinteistöjen uuden strategian johtoajatuksena on myydä asiakkaille aktiivisesti säästöjä ja pienentää valtion kokonaiskustannuksia. 18 Turun oikeustalon palaset loksahtivat paikalleen 22 Vankilan tilat ja toiminnat konseptiksi Senaatti-kiinteistöt Maria Grönroos Jari Härkönen 24 Luovuus on halu tehdä eri tavalla paremmin 26 Työhyvinvointi Toimistoraivo talttuu puhumalla. 28 Tarinoiden talot Tarunomaista tunnelmaa Hvitträskissä. 30 Lämpöenergiaa yhteishankintana 31 Lyhyesti 34 Resumé 4 kontrahti 4/2014
pääkirjoitus kontrahti Kontrahti on Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa 2015. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: katri.tulander@senaatti.fi Päätoimittaja: Outi Tarkka Puhelin 0205 811 356 Toimituskunta: Annika Ahonala, Jari Auer, Tuomo Hahl, Kaj Hedvall, Kati Jokelainen, Sonja Nybonn, Leena Suomela ja Suvi Vanto. Toimitus: Legendium Oy, puhelin 010 229 1630 Toimituspäällikkö: Marjo Tiirikka Ulkoasu: Markku Jokinen Paino: Libris Oy Paperi: Galerie Art Matta 130 g/m 2 Kannessa: Carl Haglund Kansikuva: Jari Härkönen Senaatti-kiinteistöt, Lintulahden katu 5 A, PL 237, 00531 Helsinki Valtakunnallinen vaihde 0205 8111 fax 0205 811 360 www.senaatti.fi Sähköpostiosoitteemme: etunimi.sukunimi@senaatti.fi Senaatti-kiinteistöt on työympä ristöja toimitila-asiantuntija, joka tarjoaa tiloja ja niihin liittyviä pal veluja valtionhallinnolle. Toiminta perustuu yhteiskunta vastuulliseen liiketoimintaan, hyvään palveluun, pitkäaikaisiin asiakkuuksiin ja kumppanuuteen. Toimitilojen vuokraus, investoinnit sekä palvelujen ja kiinteistöjen kehittäminen muodostavat liiketoiminnan perustan. Myös vastuullisuuden edelläkävijä Teimme kuluvana syksynä laajan sidosryhmäkyselyn. Sen selkeä viesti oli, että meiltä Senaatti-kiinteistöissä odotetaan vastuullisuutta kaikessa siinä, mitä teemme ja tuotamme. Viesti on kuultu, ja haluamme toteuttaa sidosryhmiemme odotukset entistäkin paremmin. Vastuullisuustyömme muun muassa talousrikollisuuden torjunnassa ja ympäristöasioissa onkin huomattu, ja se ilahduttaa. Kolikon toinen puoli on, että tilanteeseen ei voi tuudittautua. Työtä on jatkettava ja kehitettävä edelleen, muuten vastuullisuuden edelläkävijyys valuu käsistä. Talousrikollisuuden torjunta, jossa yhdistyy niin taloudellinen kuin sosiaalinenkin vastuullisuus, on ollut teemanamme parin viime vuoden ajan. Omassa toimintaympäristössämme sekä yleisemminkin rakennus- ja kiinteistöalalla meidät on opittu tuntemaan talousrikollisuuden kitkemisen edelläkävijänä. Työmme ja avoimuus toimintatavoissamme ovat saaneet kiitosta. Olemme avoimesti jakaneet toimintamallejamme ja ohjeitamme, ja niitä on lupa käyttää ja kehittää edelleen koko toimialan eduksi. Vastuullisuuteen liittyy myös ISO 14001 -ympäristö- järjestelmä, jonka sertifikaatti myönnettiin Senaatti-kiinteistöille ensimmäisen kerran vuonna 2006. Järjestelmä uudelleenauditoitiin onnistuneesti viime lokakuussa. Meillä on jälleen sertifioitu järjestelmä seuraaviksi kolmeksi vuodeksi. ISO 14001 on maailman tunnetuin ympäristöjärjestelmämalli, mutta Suomessa se on edelleen vain harvoilla käytössä kiinteistöalalla erittäin harvoilla. Olemme Senaatti-kiinteistöissä ehkä hieman liiaksi tottuneet siihen, että meillä on tämä ympäristöjärjestelmä. Olemme, jos ei nyt kokonaan, niin ainakin osittain kätkeneet kynttilämme vakan alle. Voisimme tuoda rohkeammin ympäristöosaamistamme ja -järjestelmäämme esille. Vastuullisuuden edelläkävijyyteen tarvitaan osaamista ja ammattitaitoa, mutta myös innostuneen aktiivista ja oma-aloitteista otetta. Sitä senaattilaisilla on. Henkilöstötutkimuksemme tulokset kertovat, että henkilöstömme kokee vastuullisuusaiheet omikseen ja on motivoitunut edistämään niitä. Se on vahvuutemme jatkossakin työn onnistumisessa ja kehittämisessä. Juha Lemström operatiivinen johtaja kontrahti 4/2014 5
Sähkön ominaiskulutus on laskenut 5,7 % Vankiloissa säästettiin energiaa Senaatti-kiinteistöjen vankilakohteissa aloitetut energiansäästötoimenpiteet ovat tuottaneet tänä vuonna odotettua paremmat tulokset. Lisää säästöjä on edelleen saavutettavissa taloteknisillä toimenpiteillä, ylläpidon toimenpiteitä tehostamalla ja käyttötottumuksia muuttamalla. Teksti Olli Manninen Kuvat Getty Images Vankiloille asetetut viiden prosentin energiansäästötavoitteet veden-, sähkönja lämmönkulutuksessa on tänä vuonna saavutettu. Varmennettujen raporttien ennusteiden mukaan lämmön ominaiskulutus on laskenut viime vuodesta 8,6 prosenttia, sähkön 5,7 prosenttia ja veden 7 prosenttia. Senaatti-kiinteistöt ja Rikosseuraamuslaitos RISE kävivät vuosina 2012 2013 vankiloiden energiansäästötoimenpiteiden kartoitusprojektissa läpi kaikki merkittävimmät vankilakohteet. Niiden energiaseuranta yhdenmukaistettiin vastaamaan Senaatti-kiinteistöjen muissa kiinteistökohteissa käytettyä energiaseurantaa.»lämmön-, sähkön- ja vedenkulutus on vankiloissa selkeästi korkeampi verrattuna uusiin vastaaviin rakennuksiin. 6 kontrahti 4/2014
Vedenkulutus on laskenut 7 % Lämmön ominaiskulutus on laskenut 8,6 % Vankiloiden ikä ja rakennustekninen kunto, taloteknisten laitteiden laatu ja kunto, vankiloiden työtoiminta, ylläpito ja käyttötottumukset vaikuttavat energiankulutukseen», sanoo Senaattikiinteistöjen talotekniikan asiantuntija Timo Keski kuru. Energiankulutus on yksi tapa karsia kustannuksia. Säästöjen lisäksi haluttiin vähentää myös hiilidioksipäästöjä ja saavuttaa Euroopan unionin energiatehokkuusdirektiivin pidemmän aikavälin tavoitteet. Kolme toteutuskoria Vankiloiden energiaselvitykset aloitettiin Sörnäisten ja Jokelan vankiloiden pilottikohteilla, joiden avulla luotiin malli vankilakohteiden energiaselvitysten ja energian säästötoimenpiteiden kartoittamiseksi.»kävimme läpi 20 vankilakohdetta ja arvioimme, miten taloteknisillä korjausinvestoinneilla ja ylläpidon toimenpiteillä vankiloiden kokonaisenergiankulutus ja energiakustannukset saataisiin laskuun», Keskikuru kertoo. Mukaan otettiin sekä pääomavuokrakohteita että jaetun vuokran vankilakohteita. Kartoitusraporttien esitetyt talotekniset toimenpiteet jaettiin kolmeen toteutuskoriin vaadittavien kunnossapitotöiden ja investointien takaisinmaksuajan mukaan.»kuluneen vuoden aikana useimmat pienempiä investointeja vaatineet ykköskorin toimenpiteet on jo tehty. Seuraavassa vaiheessa on järkevää toteuttaa alle kolmen vuoden takaisinmaksuajan investointiluonteiset kakkoskorin työt, jotka eivät edellytä laajempaa kohteiden peruskorjausta», Keskikuru sanoo. RISE rahoitti ja toteutti ykköskorin energiansäästötoimenpiteitä ja investointeja pääomavuokrakohteissa noin 300 000 eurolla. RISE:n toimitilapäällikkö Kauko Niemelä suhtautuu varovaisen optimistisesti tähän mennessä saavutettuihin energiansäästöihin. Hän huomauttaa kuitenkin, että hyvään tulokseen voivat vaikuttaa osaltaan myös kuluneen vuoden mittaan tyhjentyneet henkilökunnan palvelussuhdeasunnot ja kokonaisuudessaan laskenut vankien määrä. Syntyneet säästöt käytetään RISE:n perustoiminnan rahoittamiseen, mikä edesauttaa vankiloiden ydintoimintojen pyörittämistä.»osa saavutettavista säästöistä kannattaisi sijoittaa enemmän rahaa vaativiin energiansäästötoimenpiteisiin, joiden takaisinmaksu on pidempi», Niemelä sanoo. kontrahti 4/2014 7
Voimme kaikki vaikuttaa omalla käytöksellämme syntyviin säästöihin. Myös ylimääräisistä neliöistä luopuminen rakennuksia purkamalla vähentäisi samalla energia- ja muita kiinteistökuluja. Omat käyttötottumukset ratkaisevat Niemelän mukaan uusi energiaseuranta ja sen raportointi on otettu myönteisesti vastaan vankiloissa. Omien käyttötottumusten muuttaminen energiaystävällisempään suuntaan synnyttää nopeimmin toivottuja säästöjä.»tekniikka hoitaa oman osansa ener giankulutuksesta, mutta voimme kaikki vaikuttaa omalla käytöksellämme syntyviin säästöihin. Ovien ja ikkunoiden sulkeminen, valojen sammuttaminen, liiallinen tuuletus, ilmastoinnin ja veden käytön tarkkailu vaikuttavat lopputulokseen», Niemelä sanoo. Keinoja, joita käytettiin energiankulutuksen vähentämiseksi: Energiankulutus on ollut tasaisessa laskussa useimmissa vankiloissa. Poikkeamiakin on jonkin verran. Ne ovat voineet syntyä remonteista, mittarointivirheestä tai muista tekijöistä.»on merkillepantavaa, etteivät uusimmat ja odotusarvoltaan energiatehokkaimmat laitokset ole aivan täyttäneet odotuksia. Sellikohtaiset suihkut, ylisuuret ilmanvaihtomäärät ja tilojen jäähdytykset aiheuttavat lisäkustannuksia, joita vanhoissa laitoksissa ei ollut», Niemelä huomioi. Luotettava mittarointi on kaiken lähtökohta Vankiloissa otettiin käyttöön Senaattikiinteistöjen ylläpitoprosessin mukainen energiaseuranta, jossa hyödynnetään tapaamis-, liikunta- ja sosiaalitiloissa. lämpöjohto verkoston perussäätöjä ja ohjelmoinnin muutoksia. vähemmän kuluttaviin malleihin ja käyttöveden jäähdytyskäyttöä pyrittiin estämään. tuuletustarvetta saatiin vähennettyä rakentamalla tilalle tupakointitiloja. Rakennusautomaatiota modernisoitiin. voidaan seurata systemaattisemmin. Huone- ja tuloilmalämpötilojen seuranta ja säätö on säännöllisempää. läsnäolo- ja liiketunnistukseen perustuvaa valaistuksen ohjausjärjestelmiä. Automatisoinnin avulla voitiin alentaa sisävalaistusten voimakkuutta turvallisuusnäkökohdat kuitenkin huomioiden. ja autolämmityksen laitekuormitusta uudistettiin. Granlund Manager -ohjelmistoa. Sähkön päämittareiden kulutuslukemat siirretään kulutusseurantaohjelmistoon tuntitasolla etäluentana. Muiden energialajien tiedot syötetään kuukausittain ohjelmistoon pääosin käsin. Ohjelmistotoimittaja Granlund Oy toimii myös kulutusseurantamanagerina ja varmistaa kulutuslukemat kuukausittain sekä laatii varmennetut kulutusraportit. Kulutusseurantamanageri selvittää myös kuukausittaisten kulutuspoikkeamien syyt yhdessä kohteiden ylläpidosta vastaavien tahojen kanssa.»energiaseurannan lähtökohta on kattava ja luotettava mittarointi», muistuttaa Senaatti-kiinteistöjen talotekniikan asiantuntija Pasi Pipatti. Automatisoidut, etäluentaan perustuvat energiamittarit parantavat energiaseurannan ajantasaisuutta ja mahdollistavat tuntitasoisen energiankulutustiedon saamisen kiinteistöjen käytönohjauksen tarpeisiin. Jatkossa vankiloissa on tarkoitus parantaa mittarointia rakennus- ja järjestelmätasolle. Vankilakohteiden kiinteistönhoitajia kannustetaan energiaseurantaan esimerkiksi kokonaisvuokrakohteiden palkkio- ja sanktiojärjestelmällä.»saavutetut energiansäästötavoitteet, kiinteistönhoidon laatu ja asiakastyytyväisyys vaikuttavat kiinteistönhoidon palkkioihin tai sanktioihin. Tämä toimintamalli on selvästi aktivoinut kiinteistönhoitoa kiinnittämään huomiota energia-asioihin», sanoo Keskikuru. 8 kontrahti 4/2014
Tahdissa myyntiin MARS! Puolustusvoimauudistus etenee suunnitellun marssijärjestyksen mukaisesti. Uudistuksen myötä Senaatti-kiinteistöt on myynyt valtaosan tyhjiksi jääneitä varuskuntia ja toimitiloja. Teksti Vesa Ville Mattila Kuvat Puolustusvoimat ja Jari Härkönen Puolustusvoimat vastaa aluevalvonnasta sekä maamme koskemattomuuden ja itsenäisyyden puolustamisesta. Mutta muutos koettelee tätäkin toimintaympäristöä. Parhaillaan puolustusvoimat sopeuttaa toimintaansa sekä rahoituksen että palveluskelpoisen ikäluokan koulutustarpeiden pienenemiseen. Joukko-osastojen lakkauttamisten, yhdistämisten ja muiden organisatoristen muutosten myötä puolustusvoimat on luopunut tai luopumassa myös lukuisista toimitiloistaan, yhteensä noin 280 000 neliöstä. Myyntilistalle ovat joutuneet muun muassa Keuruun, Kontiorannan ja Hennalan varuskunnat sekä Kirkonmaan ja Rankin rannikkolinnakkeet. Ketteryys karsii kiinteistöjä»puolustusvoimauudistus tarkoittaa rauhanajan organisaation järjestelyä entistä tehokkaammaksi ja ketterämmäksi. Teemme pitkälle tulevaisuuteen tähtääviä rakenteellisia ratkaisuja», sanoo puolustusministeri Carl Haglund.»Sotilaalliset operaatiot ovat nykyään niin liikkuvia, ettei esimerkiksi rannikkopuolustus enää tarvitse entiseen malliin kiinteitä rakenteita.»»toki toimintojen keskittäminen on tuonut myös uusia tilatarpeita. Lisäksi parannamme räjähdevarastojemme turvallisuutta.» Haglundin mukaan puolustusvoimauudistus on osoittautunut oikeaksi päätökseksi huolimatta kansainvälisen tilanteen kiristymisestä. Materiaalihankintoja varten puolustusvoimat kuitenkin arvioi jatkossa tarvitsevansa vuotuista lisärahoitusta 150 miljoonaa euroa. Tilatarpeisiin materiaalihankinnat eivät suuresti vaikuta.»kyse on ennen kaikkea poistuvan materiaalin korvaamisesta. Se ei tarvitse nykyistä enempää tilaa.» Vaativia käyttösidonnaisia tiloja Puolustusvoimat hakee tilatehokkuutta, mutta muun muassa materiaali- ja kalustovarastot asettavat erityisvaatimuksia tilojen toiminnallisuudelle ja turvallisuudelle. Eikä käyttösidonnaisissa tiloissa voi olla samoja tilatehokkuustavoitteita ja -mittareita kuin tavallisissa toimistotiloissa. Teemme pitkälle tulevaisuuteen tähtääviä rakenteellisia ratkaisuja. kontrahti 4/2014 9
Kontiorannan varuskunta myytiin runsaalla miljoonalla eurolla.»tyhjän kasarmin ylläpito olisi kuitenkin maksanut miljoonan vuodessa, ja kaavaprosessi olisi voinut kestää 10 vuotta», Jari Panhelainen Senaatti-kiinteistöistä kertoo.»puolustusvoimat hakee tilatehokkuutta, mutta esimerkiksi materiaali- ja kalustovarastomme asettavat erityisvaatimuksia tilojen toiminnallisuudelle ja turvallisuudelle», sanoo puolustusministeri Carl Haglund. Mikä puolustus voimauudistus? Vuosina 2012 2015 toimeenpantava puolustusvoimauudistus tähtää 825 miljoonan euron säästöihin lakkauttamalla ja järjestelemällä uudelleen joukko-osastoja, vähentämällä henkilöstöä sekä luopumalla osasta kiinteistöistä. Samalla silti halutaan varmistaa puolustusvoimien edellytykset täyttää tehtävänsä sekä ylläpitää Suomen sotilaallinen puolustuskyky 2020-luvulle.»Suurimmat säästöt saamme palkkakustannusten pienenemisestä. Vaikka virkoja on tähän mennessä vähennetty yli 2600, irtisanottujen ja ilman töitä jääneiden määrä jää vain muutamaan kymmeneen», puolustusministeri ministeri Carl Haglund huomauttaa. Puolustusvoimauudistuksen toteutus onkin kerännyt kiitosta niin organisaation sisältä kuin ulkopuolisilta tahoilta. Haglund näkee kolme syytä onnistumiselle.»uudistuksen määrätietoinen johtaminen, perusteellisen keskustelun jälkeen tehdyt päätökset, joista on pidetty kiinni ja henkilöstön ottaminen mukaan prosessiin alusta alkaen.» Toimitila-asioiden johdon puolustus voimat keskittää vuoden 2015 alusta alkaen Tampereella sijaitsevalle Puolustusvoimien Logistiikkalaitokselle ja kolmeen logistiikkarykmenttiin.»kannattaa myös muistaa, että esimerkiksi Hornet-hävittäjien hangaarit tai räjähdevarastot ovat erityistiloja, joille ei löydy avoimia kiinteistömarkkinoita. Sen täytyy näkyä tällaisten tilojen vuokrahinnoissa.» Haglund päätti keväällä, että Puolustushallinnon Rakennuslaitos vastaa edelleen puolustusvoimien kiinteistöjen asiantuntija- ja ylläpitopalveluista.»meille räätälöidyt tilat vaativat toimintaan ja turvallisuuteen liittyvää erikoisosaamista, mitä ei voi ostaa kiinteistöpalveluina vapailta markkinoilta. Lisäksi Puolustushallinnon Rakennuslaitos tekee kustannustehokkaasti hyvin tasokasta työtä.»»pitkäjänteinen yhteistyömme Senaatti-kiinteistöjen kanssa kuitenkin jatkuu. Pidämme hyvää huolta Senaattikiinteistöjen omaisuudesta», Haglund vakuuttaa. Käytössä enää neljäsosa tiloista Myös Senaatti-kiinteistöjen toimialajohtaja Jari Panhelainen katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen, onhan yhteistyö osoittautunut tehokkaaksi. 10 kontrahti 4/2014
»Tämän vuoden loppuun mennessä käytössä on enää kolme neljäsosaa vuonna 2003 puolustusvoimille vuokratuista tiloista. Jäljelle jääneitä kiinteistöjä varten autamme asiakasta valmistelemaan toimitilastrategiaa.» Puolustusvoimauudistuksessa Senaatti-kiinteistöt osallistui Pääesikunnan johtamaan työryhmään, joka suunnitteli tulevaa toimitilaverkostoa.»tuotimme tietoa toimitiloista, niiden kustannuksista ja ominaisuuksista. Otimme kantaa alueiden käytön ja yksittäisten kohteiden tilankäytön tehokkuuteen sekä luovuttavien kohteiden arvoon. Etsimme valtiolle kokonaistaloudellisinta vaihtoehtoa», Panhelainen luettelee. Puolustusvoimauudistuksen myötä Senaatti-kiinteistöt on peruskorjannut puolustusvoimien kiinteistöjä, tehostanut tilankäyttöä ja rakennuttanut uudisrakennuksia yli 40 hankkeessa. Samaan aikaan Senaatti-kiinteistöt on toteuttanut lukuisia muita hankkeita eri puolilla maata. Tiukkojen aikataulujen takia Senaattikiinteistöt joutui limittämään monien hankkeiden suunnittelua ja toteutusta. Tavallisten urakoiden lisäksi toteutuksia teetettiin muun muassa projektinjohto- ja laskutyöurakoina sekä projektinjohtototeutuksina. Kokonaisuus ratkaisee Varuskunnista ja toimitiloista luopuminen tuo puolustusvoimille vuosittain vajaan 20 miljoonan euron säästöt. Senaattikiinteistöt puolestaan joutuu kirjaamaan arvonalennuksia, sillä kiinteistöjen arvo on käyttäjissä ja vuokra sopimuksissa.»olemme tehneet isoista kohteista 37 miljoonan euron arvonalennuksen. Myimme esimerkiksi Kontiorannan varuskunnan runsaalla miljoonalla eurolla. Tyhjän kasarmin ylläpito olisi kuitenkin maksanut miljoonan vuodessa ja kaavaprosessi olisi voinut kestää 10 vuotta», Panhelainen kertoo. Ylipäätään kokonaisuus ratkaisee.»puolustusvoimien pitää kokonaan poistua varuskunta-alueelta. Me joko voimme myydä kokonaisuuden kerralla tai joissakin tapauksissa kehittää aluetta kaavallisesti. Kiinteistökeinottelu pilkkomisineen ei kuulu toimintatapaamme», Panheleinen korostaa. Tarjolla monien mahdollisuuksien HENNALA Kiinnostaako noin 75 hehtaarin alue ja 40 rakennusta pinta-alaltaan 75 000 neliötä joista valtaosa on rakennettu 1910-luvulla? Asemakaavan muutos on vireillä ja junaseisake toiveissa. Lahdessa sijaitseva Hennalan varuskunta-alue tyhjenee sotilaista vuoden loppuun mennessä. Senaatti-kiinteistöjen toimialajohtaja Heikki Laitakari kehuu Hennalaa monien mahdollisuuksien alueeksi. MYYNNISSÄ kontrahti 1/2014 4/2014 11
Hennalasta on kaksi kilometriä Lahden ytimeen.»hennala tarjoaa keskellä kasvavaa kaupunkirakennetta sijaitsevan puistomaisen kokonaisuuden, josta on vain kaksi kilometriä Lahden ydinkeskustaan. Noin puolet alueesta on rakentamatonta harjoitusaluetta, mikä mahdollistaa melkoisen määrän uudisrakentamista.» Vaikka Hennalan alueelle ei vielä ole selkeitä myyntisuunnitelmia, Laitakari näkee useita loogisia osakokonaisuuksia. Yhden muodostavat pohjoispuolen vanhat kerrostalot, toisen isot kasarmirakennukset. Sotilaskodin ja upseerikerhon kaltaisille yksittäisille rakennuksille löytynee helposti käyttöä vaikkapa ravintoloina. Asuntoja ja julkisia palveluita Parhaillaan Lahden kaupunki valmistelee asemakaavan muutosta, joka mahdollistaisi alueelle 3 000 asuntoa ja 10 000 asukasta. Alueelle on kaavailtu myös julkisia palveluita. Hankesuunnitelman mukaan Hämeen pääpoliisiasema muuttaisi vanhaan rättivarastoon.»asemakaavamuutosta tarvitaan muun muassa tonttijakoja varten. Vaikka sen aikataulu on vielä epäselvä, myymme Hennalaa aktiivisesti. Siitä kuitenkin kertyy koko ajan kuluja eikä käyttämättömyys tee hyvää rakennuksille eikä alueen imagolle.» Laitakari toivoo, että aikoinaan käytössä ollut Hennalan seisake voitaisiin ottaa uudelleen käyttöön.»alueen laidalla kulkeva sähköjunarata toisi esimerkiksi Helsingin Pasilan 45 minuutin päähän.» ISOSAAREN idyllinen keidas Ajattele, jos pääsisit Kauppatorilta veneellä reilussa puolessa tunnissa saarelle, johon ei kaupungin melu kuulu ja jossa aava meri antaa avaruutta ajatella? Isosaarelle etsitään uutta omistajaa. Teksti Marjo Tiirikka Kuvat Anu Vuorinen Toimitilastrategiansa mukaan Senaatti-kiinteistöt myy sellaista omaisuutta, jolle ei valtiolla ole enää käyttöä. Yksi näistä kohteista on sotilaskäytöstä vapautuva 76 hehtaarin Isosaari Helsingin edustalla. Kolmionmallisen saaren ranta on pääosin kivikkoinen, mutta auringonottoon löytyy myös hiekkarantaa. Vielä pari vuotta sitten 300 alokasta suoritti Isosaaressa varusmiespalveluksen, mutta nyt aluetta tyhjennetään parhaillaan. Armeijan jäljiltä saarella on yli 30 rakennusta, muun muassa seitsemän rivitaloa, suurempi 12 soluasunnon rivitalo sekä kaunis funkisruokala 1930-luvulta.»Isosaarelle voisi tulla ravintola- ja matkailualaan liittyvää yritys- ja elinkeinotoimintaa. Tätä palveleva lisärakentaminen on mahdollista. Olisi tärkeää, että saarella olisi lisäksi ympärivuotista vapaaajan asumista», toimialajohtaja Heikki Laitakari visioi. MYYNNISSÄ Osa olemassa olevista rakennuksista soveltuu sellaisenaan ympärivuotiseen asumiseen tai lomakäyttöön. Isot kasarmirakennukset voisi muuttaa vaikkapa hotelliksi. Saaren yksi erikoisuus on puiden ja bunkkereiden välissä puikkelehtiva golfkenttä, jonka rakentamisen aloitti saarella työskennellyt golfkärpäsen purema sähköasentaja 1980-luvulla. 12 kontrahti 4/2014
Laitakari kuvailee saaren tunnelmaa aivan erityiseksi. Sen lumoa lisäävät kivetetty bulevardi ja hienot betonirakenteet. Mihin niitä voisi käyttää?»eihän pyramidejakaan käytetä mihinkään. Merkittävä osa rakennuksista pitää kuitenkin säilyttää. Isosaari ei ole vain historiallinen vaan myös tilallinen helmi.» Kiinteistöasiantuntija Jari Sipilä muistuttaa, ettei saarelle ole vielä ulkopuolisilla menemistä.»kyse on ennen kaikkea turvallisuudesta, sillä joissain paikoissa on vaarallista liikkua. Neuvottelemme vielä siitä, että saari pysyisi sotilasalueena vielä ensi vuoden, jotta alue saadaan varmasti turvalliseksi», Sipilä sanoo. Isosaaren ainoa asukas viihtyy luonnossa Kalle Reponen on elänyt Isosaaressa lähes koko ikänsä: ensin lapsuudenperheensä ja myöhemmin oman perheensä kanssa. Hän tunnustaa pitävänsä saarta vähän kuin omanaan, mutta toivottaa samaan hengenvetoon muutkin tervetulleiksi.»jos saisimme tänne edes muutaman muun asukkaan, valtio järjestäisi julkisen venekuljetuksen». Aiemmin Reponen ajoi vesibusseja ja nyt eläkkeelläkin kuljettaa vielä pienellä tankkerilla öljyä luotsi- ja merivartioasemille.»en voi kuvitellakaan asuvani kerrostalossa mantereella. Käyn maissa vain pakon edessä.» Puulämmitteisessä mökissä asuva Reponen sanoo, ettei saarella aika käy koskaan pitkäksi. Yksi mieluisa puuha on kalastus.»meri antaa kalaa niin paljon kuin jaksaa nostaa. Roskakalatkin kuten lahnat ja särjet saan ruokapöytään levitteeksi. Savustan kalat, otan suurimmat ruodot pois, jauhan lihamyllyssä ja lisään tilkan öljyä.» Luonnon seuraaminen on osa arkea.»pihakoivuun lennähti juuri kanahaukka, hirviä ui vuosittain saarella ja supikoiriakin on nähty», Reponen luettelee. Merikotkatkin viihtyivät männyissä niin hyvin, että Reponen otaksui niiden pesiytyvän Isosaareen. Tällä kertaa ne kuitenkin jatkoivat matkaa. kontrahti 4/2014 13
Patentti- ja rekisterihallituksen pilottitila Suuntaviivoja tulevaisuuteen Patentti- ja rekisterihallituksen pilottitiloissa nautitaan avarasta tilasta, sisään tulvivasta luonnonvalosta ja hyvästä yhteishengestä. Teksti Tuija Holttinen Kuvat Jari Härkönen Yrityksiä, yhdistyksiä ja säätiöitä rekisteröivä, patentteja, hyödyllisyysmalleja, tavaramerkkejä ja mallisuojia myöntävä sekä näihin liittyviä neuvonta-, tieto- ja koulutuspalveluja tuottava Patentti- ja rekisterihallitus on uudistanut toimitilojaan Helsingissä. Ihmisvilinä näkyy ikkunan takana, mutta viihtyisissä sisätiloissa tunnelma on rento ja rauhallinen. Luonteva monitilaympäristö Ajan hengessä toimivana osaajana PRH haluaa olla myös uuden työn tekemisen edelläkävijä. Siksi tietohallinto-osaston ja asiakaspalvelun monitilaympäristökokeiluun lähdettiin avoimin mielin.»kun meille tarjottiin tilaisuutta muuttaa tilat monitilaympäristöksi, innostuimme heti. Toisistaan erotetut kopit olivat olleet meille jo pitkään rasite. Avoimissa tiloissa kommunikaatio on helppoa ja luontevaa, kun kaikki ovat lähellä toisiaan. Se on meille todella tärkeää», kertoo PRH:n tietohallintojohtaja Timo Junnonen. Pilottitilassa haluttiin testata modernia monitilaympäristöä ja kerätä käytännön kokemuksia tulevaisuuden tilaratkaisuja ajatellen. Tilojen suunnittelussa tavoitteita olivat viihtyisyys, tilankäytön tehostaminen ja asiakaspalvelutilan elävöittäminen. Tavoitteisiin päästiin varsin kustannustehokkaasti hyvällä suunnittelulla, kalusteratkaisuilla ja maalaisjärkeä käyttäen. Ensimmäiseksi PRH:n tiloihin tullessa aistii tilan valoisuuden. Myös kävijät ovat pitäneet pirteistä ja toimivista palvelutiloista.»asiakkaat ovat kiitelleet uudistettuja tiloja, mikä näkyy esimerkiksi juuri päättyneen asiakaskyselyn erinomaisena tuloksena», toteaa asiakaspalveluesimies Marja Hakkarainen. Väriä ja väljyyttä PRH:n asiakkaiden vastaanotto on katutasossa. Muutama porras alaspäin ohjaa asiakkaat virkistävästi uudistettuun asiakaspalvelutilaan, ja portaat ylöspäin nousemalla päästään tietohallinnon tilaan. Vuoden takaisessa muutoksessa mietittiin uusiksi sekä tilat että työn tekemisen malli.»jo ensimmäisistä suunnitelmista näimme, että muutos on ehdottomasti parempaan», Junnonen täsmentää. Tietohallinnon reilun parinkymmenen hengen työtilassa on rauhallista. Tekstiilimatto ja värilliset, akustiset välisermit 14 kontrahti 4/2014
Tietohallinto-osasto on väljä ja valoisa. Avoimessa tilassa työskentely on lisännyt yhteisöllisyyttä ja tuntunut luontevalta, toteavat Sari Kolari ja Timo Junnonen. telutilaan. Tiedonvaihto ja vuorovaikutus on luontevaa joka hetki.» Vehreä näkymä Ensimmäiseksi PRH:n tiloihin tullessa aistii tilan valoisuuden. Isot ikkunat ylettyvät lattiasta kattoon ja päästävät maiseman sisätiloihin. Näkymää on rajattu valoa läpäisevällä teippauksella täysin tekevät ympäristöstä miellyttävän. Heti sisääntulon yhteydessä on avotilassa iso pöytä, jota käytetään niin yhteiseen oleskeluun kuin palavereihinkin. Yhteisen tilan lisäksi käytössä on muutama vetäytymistila, joita voidaan käyttää 4 5 hengen neuvotteluihin, kun tarvitaan suljetun oven taakse rauhoittumista. Myös perinteinen neuvotteluhuone löytyy tilan perältä, vaikka sen tarve onkin Junnosen mukaan nykyään vähäisempi.»kun ollaan lähekkäin, ei enää ole tarvetta kokoontua varta vasten neuvotakvaariomaisissa tiloissa ei PRH:ssa työskennellä.»on kiva nähdä ulos ja kadulle», kertoo lasikulmassa sijaitsevassa työpisteessään erinomaisesti viihtyvä Sari Kolari.»Emme tarvitse edes omia viherkasveja, kun kadun upeat puut tarjoavat meille vuodenaikojen mukaan vaihtuvia luontoelämyksiä.» Asiakaspalvelutiloihin tehtiin entisen pitkän palvelutiskin tilalle yksityisyyttä parantavat liukuovella eriytettävät palveluloosit. kontrahti 4/2014 15
Asiakkaille Toimitusjohtaja Jari Sarjo haastaa virastot ennakkoluulottomasti tarkastelemaan työskentelytapojaan. Senaatti-kiinteistöjen uuden strategian johtoajatuksena on myydä asiakkaille aktiivisesti säästöjä ja pienentää valtion kokonaiskustannuksia. Teksti Vesa Ville Mattila Kuva Matti Immonen Valtion vuotuiset tilakustannukset ovat noin 900 miljoonaa euroa, mistä reilut puolet ohjautuu Senaatti-kiinteistöjen kautta. Keskimäärin tilakustannukset muodostavat toimintamenoista noin 10 prosenttia. Koska kuitenkin henkilöstökustannukset muodostavat 85 prosenttia valtion toimintamenoista, voi jo vähäinen valtionhallinnon organisaatioiden suorituskyvyn kohentaminen tuottaa suuren säästön. Tämä näkyy Senaatti-kiinteistöjen uudessa strategiassa.»haluamme tuottaa asiakkaillemme säästöjä nostamalla heidän organisaatioidensa suorituskykyä hyödyntämällä uusia työn tekemisen tapoja ja tilankäyttöä tehostavia ratkaisuja», kiteyttää toimitusjohtaja Jari Sarjo.»Senaatti-kiinteistöjen vuokrien laskeminen ilman tilankäytön tehostamista ei tuo todellista säästöä valtion menoihin.» Lihavien vuosien järjestelmä ei jousta tarpeeksi Valtion vuokrajärjestelmä on toiminut hyvin ja kelpaa edelleen esikuvaksi monelle EU-maalle. Lihavina vuosina kasvavaa kansantaloutta varten kehitetty järjestel- 16 kontrahti 4/2014
aktiivisesti säästöjä Keskimääräistä edullisempi mä ei silti enää toimi tarpeeksi jouhevasti valtiontaloutemme pienentyessä.»tilanteessa täytyisi katsoa valtion kokonaisetua. Tyhjäksi ja tarpeettomaksi jäänyt valtion tila pitäisi pystyä nopeasti vapauttamaan uuteen käyttöön tai myymään pois. Tähän valtion vuokrajärjestelmä joustaa huonosti ja yksityiset vuokran antajat vielä huonommin», Sarjo sanoo. Vaikka valtion omistama tila tulee käyttää ensin, on vuokrajärjestelmä antanut valtion virastoille pitkälti vapauden valita, mistä tilansa hankkivat. Senaattikiinteistöt on siis vain yksi vaihtoehto muiden joukossa. Näin siitä huolimatta, että vuonna 2011 voimaan astunut liikelaitoslaki määrittelee Senaatti-kiinteistöjen roolin valtion sisäiseksi palveluyksiköksi.»valtion virastot ovat itse tehneet yksityissektorin toimitilatarjoajien kanssa 150 miljoonan vuosivuokrien edestä sopimuksia, joita ne nyt monessa tapauksessa haluaisivat siirtää meidän hoidettaviksi. Kehityssuunta on oikea, mutta mukaan mahtuu myös turhan isoja, kalliita ja kovin käyttösidonnaisia investointeja suhteessa kutistuvaan henkilöstömäärään», Sarjo toteaa. Taloudellista vastuuta tällaisista sopimuksista ei nykyisessä järjestelmässä voi siirtää Senaatti-kiinteistöille. Valtion uudessa toimitilastrategiassa esitettyjen kustannusten ja tämän päivän tilanteen välillä vallitsee noin 100 miljoonan euron ero. Senaatti-kiinteistöt laskee saavansa säästöpotentiaalin kasaan kahdeksassa vuodessa.»ennen oli käytössä kolme rakennusta, nyt investoimme hieman kahteen ja kolmannen myymme tarpeettomana pois», Sarjo muotoilee nyrkkisäännön. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää asiakkaiden toimitilojen kehittämistä koppikonttoreista monimuotoisiin työtiloihin. Se puolestaan vaatii valtionhallinnossa uusien työskentely- ja johtamistapojen omaksumista.»haastankin virastojen ennakkoluulottomasti tarkastelemaan työskentelytapojaan ja mahdollisuuksiaan parantaa organisaationsa suorituskykyä.» Vaikka johtaminen ja työhyvinvointiin liittyvät seikat jäävät viime kädessä asiakkaan vastuulle, Senaatti-kiinteistöt tarjoaa asiakkailleen muutosjohtamista tukevia asiantuntijapalveluja.»lisäksi haluamme toimittaa asiakkaille yhä useammin valmiiksi kalustettuja fyysisiä ratkaisuja. Virtuaalisia työympäristöjä suunnittelemme ja toteutamme yhdessä Valtorin eli Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen sekä valtionhallinnon henkilöstöasiantuntijoiden kanssa», Sarjo mainitsee.»tavoitteemme on 100 miljoonan säästöt valtion toimitilakustannuksissa, aikaa 8 vuotta.» Eduskunnan tarkastusvaliokunta nosti kesällä julkaistussa muistiossaan esille useita asioita, joihin se toivoi muutosta. Toimitusjohtaja Jari Sarjon mukaan valiokunnan esiin nostamissa asioissa on paljon perää, mutta kritiikin kärki suuntautuu vuokrajärjestelmään ei niinkään Senaatti-kiinteistöihin.»Peiliin pitää katsoa siinä, ettemme ole aina onnistuneet kertomaan päättäjille asioiden oikeaa laitaa ja kuvaamaan aikaansaamiamme hyötyjä.»»esimerkkinä mainittakoon vuokratasomme, jota valiokunta piti korkeana. Ulkopuolisen tutkimuslaitoksen mukaan vuokratasomme oli viime vuonna 6,3 prosenttia alhaisempi ja ostamiemme palveluiden hinta yli 10 prosenttia edullisempi kuin vertailukelpoisilla markkinoilla keskimäärin», Sarjo huomauttaa.»lisäksi asiakkaamme ja kiinteistöjen käyttäjät ovat tutkitusti varsin tyytyväisiä toimintaamme.» Sarjon mukaan Senaatti-kiinteistöt on nyt uudessa strategiassaan vastannut eduskunnan tarkastus valio kunnan toiveisiin. Loppu jää valtiovarainministeriön ja valtioneuvoston harteille. Niiden tulee miettiä valtion vuokrajärjestelmän perusteita. Kaksi kunnostetaan, kolmas myydään Senaatti-kiinteistöjen strategiapuun kolme oksaa: koko valtionhallintoon. kontrahti 4/2014 17
Turun oikeustalon PALASET LOKSAHTIVAT PAIKALLEEN Turun oikeustaloa remontoidaan suhteellisen kevyillä keinoilla entistä tilatehokkaammaksi. Monitilaympäristöjen ja yhteistilojen ansiosta taloon voidaan keskittää henkilökuntaa myös muilta paikkakunnilta. Teksti Matti Välimäki Kuvat Maria Grönroos jolloin talon henkilökunta ja asiakkaat saattoivat kohdata hississä. Tämä ei ollut turvallisuuden kannalta ideaali ratkaisu», Länsi-Suomen syyttäjänviraston hallintosihteeri Seija Lehtonen kertoo. Asiakkaita ei palvella toki vieläkään ihan yhden luukun periaatteella, eikä se ole edes toivottavaa.»oikeusjärjestelmämme mukaisesti tuomioistuin on puolueeton ja syyttäjä on oikeudenkäynnissä toinen osapuoli. Meidän pitää toimia toisistamme erillään ja itsenäisesti. Tämä on huomioitu myös asiakaspalveluaulassa siten, ettei palvelu- Turun oikeustaloon kuljetaan metallinpaljastimien ja tiukan turvatarkastuksen kautta. Satunnainen vieras ei huomaa mistään, että talossa on käynnissä mittava remontti. Tiiviit suojaseinät pitävät työmaapölyn takanaan. Talossa aikaisemmin vieraillut saattaa huomata jo yhden toteutuneen muutoksen. Käräjäoikeuden, hallinto-oikeuden, ulosoton ja syyttäjän asiakaspalvelutilat löytyvät nyt kaikki samasta kerroksesta.»aikaisemmin eri toimijoiden asiakaspalvelutiloja oli siroteltu eri kerroksiin, tiskeillä ole näköyhteyttä toisiinsa», laamanni Kenneth Nygård Varsinais-Suomen käräjäoikeudesta selittää. Iso muutos pienillä keinoilla Asiakaspalvelutilojen muutokset ovat vain yksi osa 1990-luvulla valmistuneen Turun oikeustalon remonttia. Pitkään suunniteltu urakka käynnistyi kesäkuussa 2014 ja se valmistuu kokonaisuudessaan tammikuussa 2016. Senaatti-kiinteistöjen johtava asiantuntija Sinikka Selänne kertoo, että hanke käynnistettiin, koska käräjäoikeuden, 18 kontrahti 4/2014
Konsepti edistää yhdenmukaisuutta. ulosoton ja syyttäjän toimintaa oli tarpeen keskittää usealta paikkakunnalta Turkuun. Oikeustalokorttelin väkimäärää haluttiin lisätä entisestä vajaasta 260:sta 50 60 hengellä. Tavoitteena oli myös luoda toiminnallisesti tehokkaampi tilaratkaisu hallinto-oikeudelle sekä sijoitella kaikki neljä virastoa Oikeustalon ja sen viereisen Korkkitehtaan kiinteistön muodostamaan rakennuskokonaisuuteen selkeisiin, yhtenäisiin alueisiin.»pitkän suunnitteluvaiheen aikana pohdittiin jopa rakennuksen laajentamista. Selvitimme myös, mitä maksaisi perusteellinen remontti, missä koko rakennuksen sisäpuoli rakennettaisiin uusiksi.»»lopulta järkevimmäksi ja kustannustehokkaammaksi osoittautui vaihtoehto, missä tilat organisoitiin uudella tavalla, mutta hyödyntäen mahdollisimman paljon vanhoja rakenteita ja minimoimalla uuden rakentaminen. Tavoitteena oli toiminnallisesti hyvä ja kustannustehokas kokonaisuus asiakkaalle.» Enemmän väkeä, vähemmän kuluja Projektia ohjasi myös suunnitteluvaiheen aikana Senaatti-kiinteistöjen avustuksella syntynyt oikeusministeriön valtakunnallinen toimitila- ja työympäristökonsepti. Turun oikeustalo oli yksi pilottihankkeista, joka liittyi konseptin kehittämiseen. Hallitussihteeri Jarkko Mannerhovi oikeusministeriöstä kertoo, että konseptin tavoitteena on edistää oikeushallinnon kaikkien toimitilojen yhdenmukaista, kustannustehokasta ja toiminnan vaatimuksia mahdollisimman hyvin tukevien ratkaisujen suunnittelua.»konseptissa pyritään toimistotyyppisten tilojen tilatehokkuuden parantamiseen muun muassa luomalla monitila ympäristöä, joka sisältää yksilötyöhuoneita ja tiimitiloja tarpeellisine oheistiloineen. Olennaista on myös asiakaspalvelutilojen keskittäminen yhdelle alueelle sekä tilojen yhteiskäyttöisyyden lisääminen esimerkiksi isojen kokoustilojen osalta. Turvallisuutta lisätään vyöhykkeistämällä ja keskittämällä asiakastilat mahdollisimman lähelle sisäänkäyntiä», Mannerhovi kertoo. Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Tarja Hietamäki huomauttaa, että muutostöiden jälkeen Turun oikeustalossa työskentelee reilusti aikaisempaa enemmän väkeä, mutta vähemmissä neliöissä.»monitilaympäristöjen ja yhteiskäyttöalueiden ansiosta tilankäyttö on tehostunut. kontrahti 4/2014 19
Heidi Ora (vas.) ja Päivi Ilmonen sihteerien monitoimihuoneessa. Senaatti-kiinteistöjen Sinikka Selänne ja Tarja Hietamäki kertovat, että uudistuksella lähdettiin hakemaan toiminnallista tehokkuutta. Länsi-Suomen syyttäjänviraston hallintosihteeri Seija Lehtosen mukaan uudet tilat ovat lisänneet yhteenkuuluvuuden tunnetta. Käräjäoikeuden Kenneth Nygård kertoo, ettei asiakkaita voi oikeusjärjestelmässä palvella puolueettomuussyistä yhden luukun periaatteella. Siksi palvelutiskeillä ei ole näköyhteyttä toisiinsa. Uuden työympäristöratkaisun hyödyt Varsinais-Suomen käräjäoikeus Länsi-Suomen syyttäjävirasto Varsinais-Suomen ulosottovirasto Turun hallinto-oikeus 2013 2015 2013 2015 2013 2015 2013 2015 Vuokra, euroa/kk/htv 704 657 472 401 549 469 875 798 Toimistotyyppisen tilan tehokkuus, m 2 /htv 26,13 20,68 24,69 19,38 32,90 20,60 32,78 22,08 Säästöt vuokrassa vuodessa koko virastolta, e 92687 37 978 * 31 325 * 44519 * kun tyhjenevät tilat vuokrataan, e 20 kontrahti 4/2014
Käräjäoikeuden, hallinto-oikeuden, ulosoton ja syyttäjän asiakaspalvelutilat ovat kaikki samassa kerroksessa. verran läpikulkuliikennettä. Se, että olemme keskenämme samassa paikassa, on lisännyt yhteenkuuluvuuden tunnetta. Eikä siitäkään ole varsinaisesti haittaa, että kaupan päälle saimme hienot näköalat yli kaupungin», hän lisää. Hallinto-oikeussihteeri Seija Kaijanen huomauttaa, että hallinto-oikeuden kannalta merkittäviin muutoksiin kuuluu muuttaminen kahdesta kerroksesta yhteen.»nykyään isoissa väistötiloissamme kaupungilla olemme kahdessa kerroksessa. Olen huomannut, että olemme vähän liian erillään toisistamme. Kun pääsemme muuttamaan Oikeustaloon, tilanne muuttuu.» Kenneth Nygård kertoo, että käräjäoikeudessa tuomareilla on edelleenkin käytössään omat huoneet, muilla on kahden hengen huoneita.»olen ymmärtänyt, että käräjäoikeudessa suhtauduttiin aluksi melko varauksellisesti tiivistämisprojektiin ja monitilaratkaisuihin. Mutta kun nyt olemme harjoitelleet uudenlaista systeemiä talon sisällä väistötiloissa, niin aika hyvin se on mennyt», hän mainitsee. Vuokrakustannukset putoavat kaikilta, kunhan loputkin vanhat tilat saadaan vuokrattua pois», hän huomauttaa. Hyviä kokemuksia Haastatteluhetkellä lokakuun puolessa välissä oikeustalon kuudennessa kerroksessa sijaitsevat syyttäjän tilat ovat jo täydessä käytössä. Hallintosihteeri Seija Lehtonen on tyytyväinen tiloihin.»hyvä muutos on esimerkiksi aulan yhteinen avara kahvitila, jossa voi tarvittaessa järjestää vaikkapa koulutustilaisuuden koko henkilökunnalle. Aikaisemmissa tiloissa jouduimme istumaan pienessä kahvitilassa pöydän ympärillä kahdessa rivissä niin, että joku oli aina selän takana.» Kahvihuoneet ovat kaikissa kerroksissa samassa kohtaa. Niiden yläpuolella katolla, entisen saunan paikalla, on nyt ilmanvaihtolaitteiden konehuone. Sauna oli aikaisemmin varsin vähäisellä käytöllä.»suurin muutos kaikilla virastoilla on monitilaympäristöihin siirtyminen. Mutta ainakin meillä tämä on mennyt aika hyvin toisaalta meillä sihteereillä oli jo aikaisemmin käytössä yhteisiä huoneita. Työntekoa sujuvoittaa myös se, että ryhmätyöhuoneiden vierellä on vetäytymishuoneita, joita voi käyttää erityistä keskittymistä vaativiin tehtäviin», Lehtonen kertoo.»merkittävä muutos on myös se, että työtilamme on rauhoittunut, sillä aikaisemmissa tiloissamme meillä oli jonkin Asiakasystävällistä palaveerausta ja porakoneen käyttöä Talon käyttäjät ovat osallistuneet lukuisiin remonttia koskeviin suunnittelukokouksiin. Nämä on kuitenkin pyritty järjestämään niin, että asialistalla on vain käyttäjien kannalta olennaisia asioita ei esimerkiksi lvi-suunnittelijan pohdintaa ilmastointikanavien eri reittivaihtoehdoista.»projektin suunnittelu kesti tosiaan pitkään, mutta sitten kun kaikki palaset saatiin loksahtamaan paikalleen, niin alkoi tapahtua nopeasti», Seija Kaijanen kertoo. Hallinto-oikeuden väki joutuu vielä odottelemaan muuttoa Oikeustaloon Turun keskustassa sijaitsevissa väistötiloissa, muille virastoille väistötalot ovat järjestyneet talon sisältä.»siitä pitää myös antaa positiivista palautetta, että remontinkin keskellä on ollut aina hyvin siistiä näin ei välttämättä ole kaikissa kohteissa. Siivoukseen on todella panostettu», laamanni Kenneth Nygård huomauttaa. kontrahti 4/2014 21
avaimet toimiviin ratkaisuihin Vankilan tilat ja toiminnat KONSEPTIKSI Vankila-ajan tavoitteena on valmentaa vanki rikoksettomaan vapauteen. Siihen pyritään suunnitelmallisella valmentamisella, joka sisältää muun muassa arjen taitojen kehittämistä. Miten toiminta ja tilat saadaan palvelemaan tavoitetta? Sitä selvitetään projektissa, jonka tuloksena on vankilakonsepti. Teksti Minna Saano Kuvat Rikosseuraamuslaitos Kun vanki saapuu suorittamaan rangaistustaan, laaditaan suunnitelma siitä, millaisia asioita hänen olisi vankilassaoloaikana kehitettävä tai muutettava, jotta vapautumisen jälkeinen aika sujuisi rikoksitta. Monella vankilaan päätyvällä on ongelmia päihteiden käytössä, puutteita ammattitaidossa tai työhistoriassa tai asenteissa rikosmyönteisyyttä. Näihin puutteisiin ja ongelmiin on vankilassa tarjolla päihdeohjelmia, rikollisuuteen vaikuttavia ohjelmia, ammattikursseja, työtoimintaa sekä muuta koulutusta. Toimintojen kehittämiseksi on Rikosseuraamuslaitoksella meneillään hankkeita, joissa toiminnoista muodostetaan erilaisia kokonaisuuksia, paketteja.»iso osa vangeista viettää lyhyen aikaa vankilassa. Kun toiminnot on paketoitu, voidaan vangille tarjota heti kartoituksen jälkeen hänen tarpeisiinsa sopiva kokonaisuus. Aikaa säästyy, kun ei tarvitse alusta alkaen lähteä miettimään sisältökokonaisuutta», kertoo Rikosseuraamuslaitoksen ylijohtaja Tuula Asikainen. Toimintapakettien kehittämishankkeiden yhteydessä oleelliseksi on noussut kysymys, miten vankilan tilat soveltuvat erilaisille toimille. Tähän kysymykseen Senaatti-kiinteistöt on lähtenyt yhdessä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa kehittämään vankilakonseptia, jossa sekä tilaratkaisut että tilakoko saadaan taloudellisesti, turvallisesti ja teknisesti tukemaan vankilan toimintoja. Arjen taitojen kehittämistä»vankilakonsepti on toimintalähtöinen konsepti, jossa toiminnan tarpeiden perusteella määritetään tiloille ominaisuuksia», kertoo Senaatti-kiinteistöjen johtava asiantuntija Kati Jokelainen. Rikosseuraamuslaitoksen strategia ohjaa toimintaa. Strategian tavoitteet ovat polku vapauteen aktiivisella verkostoyhteistyöllä, avoimempi rangaistuksen täytäntöönpano sekä hyvinvoiva ja työnsä merkitykselliseksi kokeva henkilöstö. Tilojen uutta suunnittelua tarvitaan esimerkiksi henkilökunnan ja vankien välisen vuorovaikutuksen parantamiseksi.»vuorovaikutus on keskeinen väline, jolla vankeja pystytään motivoimaan muuttamaan elämäänsä. Siksi on luotava ympäristö, jossa vankeja ei eristetä omiin koppeihinsa ja vartijoita mustien lasien taakse, vaan jossa he voivat olla kanssakäymisissä toistensa kanssa», sanoo Asikainen. Arjentaitoja ja elämänhallintaa kehittävä omatoimisuuden lisääminen vaatii mahdollisuutta osallistua muun muassa oman ruoan valmistamiseen ja siisteydestä huolehtimiseen.»turvallisuus on edellytys sille, että voimme kuntoutustehtävää hoitaa. Jos vaarallinen vanki täytyy eristää, on meidän siitäkin tehtävästä huolehdittava», Asikainen huomauttaa. Vankila-aihiot valmiina Konseptointityö alkoi viime keväänä ja sen on määrä valmistua ensi vuoden huhtikuussa. Tähän mennessä on kartoitettu vankilan toimintoja ja pohdittu sitä, millaista toiminta voisi tulevaisuudessa olla. Tiedon pohjalta on luotu toimintoja kuvaavia vankila-aihioita, joiden kautta edetään tilojen konseptointiin.»meidän roolimme on toimia työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana projek- 22 kontrahti 4/2014
tin eri vaiheissa. Mukana on suuri joukko asiantuntijoitamme, muun muassa työympäristöasiantuntija Anne Sundqvist, joka on ollut mukana kaikissa valtakunnallisissa konseptitöissä sekä oikeusministeriössä toimitilajohtajana toimiva Lasse Koponen», kertoo Jokelainen. Katse tulevaisuuden vankilaan Suomessa on 26 vankilaa. Osa 1800-luvulla rakennettuja kaupunkivankiloita, osa niin sanottuja suovankiloita, joista vangit ovat käyneet soita kuokkimassa. Jotkut vankiloista ovat entisiä koulukoteja ja oppilaitoksia, jotkut massiivisia teollisuusrakennuksia. Neliöitä vankiloissa on yhteensä noin 380 000. Palvelurakennetta, johon vankila voisi tukeutua, ei monessa paikkaa enää ole.»maailma vankiloiden ympärillä on muuttunut ja sen näkyminen toiminnallisissa ja tilallisissa ratkaisuissa on oleellinen osa konseptia», toteaa Jokelainen. Kun konsepti valmistuu, toimii se lähtöasiakirjana peruskorjaushankkeille ja tilamuutoksille. Konseptiin on kirjattu tavoitteet, joita tilaratkaisuissa sovelletaan mahdollisuuksien mukaisesti. Vuorovaikutus on keskeinen väline, jolla vankeja pystytään motivoimaan muuttamaan elämäänsä. Rikosseuraamuslaitoksen ja Senaattikiinteistöjen yhteisen tekemisen tärkeys on projektin aikana tullut selkeästi esille.»tieto asiakkaan tarpeista syvenee ja opimme paremmin vastaamaan niihin», Jokelainen sanoo.»meille yhteistyö antaa järjestäytyneen mahdollisuuden pohtia toimintaa ja tiloja yhdessä, peilata niitä toisiinsa, ja miettiä tulevaisuuden vankilaa. Normaalisti ollaan kiinni olemassa olevissa rakenteissa, mutta nyt niistä on voitu irtautua ja miettiä sellaista, mitä ei vielä ole, mutta voisi joskus olla», sanoo Asikainen. Vankilakonsepti: toiminnot ja Senaatti-kiinteistöt asiantuntijapalveluna, puite sopimus - kumppanina Workspace Oy kontrahti 4/2014 23
Luovuus on halu tehdä Idealist Groupin luova johtaja Saku Tuominen inhoaa termiä»luova hulluus». Siksi hänen tuoreimman kirjansakin nimi on Luova järkevyys. Se on puheenvuoro luovaa hulluutta vastaan. Kaksikymmentäviisi vuotta luovuutta työkseen johtaneelle Tuomiselle luovuudessa ei ole mitään ylevää tai omituista. Hän määrittelee luovuuden pragmaattisesti: se on halu tehdä asioita eri tavalla paremmin.»sen takia luovuuteen sisältyy aina teko tai ainakin teon yritys, kokeilu», hän sanoo. Tuomiselle luovuus on mukana kaikessa tekemissä.»ilman luovuutta on taantumus.» Tuomisen mukaan luovuutta tarvitaan organisaation joka tasolla. Muutoin ihmiset tekevät vain samoja asioita samoin Järkeistä työntekoa keile siihen uutta tekemisen tapaa huomenna. Jos sekään ei toimi, älä lannistu, vaan kokeile toista tapaa. kainen palaveri seuraavan palaverin sopimiseen paitsi, jollei sitä tarvita. Sovi samalla, mitä kukin tekee siihen mennessä. tapaamisista myöhästymiselle. teen, kuinka pitkästä palaverista on kyse. Äläkä ylitä aikaa. kuin luovuuden. Nouse tämän tästä ylös tuolista. Kävele ja venyttele. Kierrä vaikka kortteli, jos mahdollista. Saman tekeminen vähän tehokkaammin ei ratkaise organisaatioiden tuottavuusongelmia. Siihen tarvitaan työntekijöiden palava halu etsiä parempia tekemisen tapoja. Uupuneet ihmiset ovat kuitenkin huonoja ajattelemaan rohkeasti. Teksti Pirjo Kupila Kuva Matti Immonen kuin aina ennenkin ja koko ajan väsyneempinä ja stressaantuneempina.»energiataso vaikuttaa suoraan ihmisen luovuuteen. Uupuneet ja ahdistuneet ihmiset ovat huonoja kyseenalaistamaan vanhoja toimintatapoja ja etsimään uusia», hän sanoo. Tuominen kuulee liiankin usein sanottavan, ettei työssä ole enää aikaa ajatella. Ongelma ei suinkaan ratkea sillä, että väsyneelle ihmiselle varataan kalenteriin pari tuntia viikossa ajatteluun.»meidän pitäisi suhtautua kaikkeen tekemiseemme kokonaisvaltaisesti. Jokaisen tulisi elää sellaista elämää, että jaksaa innostua ja tarttua asioihin. Innostunut ihminen saa koko ajan ideoita», hän sanoo. Rohkaistu kokeilemaan Saku Tuomista ovat omissa uravalinnoissa kannatelleet henkisen kasvun filosofia ja kova itseluottamus. Hänen mielestään nykyihmisillä on iso itsensä johtamisen ongelma.»menemme liian helposti muiden selän taakse sen sijaan, että katsoisimme peiliin ja myöntäisimme, miten paljon on asioita, joihin voimme itse vaikuttaa, kunhan vain tartumme toimeen.» Hän kehottaa kokeilemaan heti huomenna uutta tekemisen tapaa mihin tahansa asiaan, joka ei toimi.»jos sekään ei toimi, ei saa lannistua, vaan pitää kokeilla jotain toista tapaa.» Tuominen ei itse jaa enää asioita onnistumisiin ja epäonnistumisiin. Hän puhuu vain kokeiluista, joista osaa toimii ja osa ei.»jos opettaja haluaa poistaa pulpetit luokasta, mutta oppilaat haluavat ne takaisin jonkin ajan kuluttua, kyse ei ole epäonnistumisesta, vaan kokeilusta, joka ei toiminut.» Tuomisen mukaan jokainen pieni oivallus, jolla parannetaan vaikka asiakaspalvelukokemusta tai kehityskeskusteluja tai vähennetään kokoushelvettiä, on luovaa toimintaa ja useimpien toteutettavissa. Neukkari ei ole kesämökki Saku Tuominen käyttää joka aamu muutaman minuutin tulevan työpäivän arvioimiseen. Mikä on tänään tärkeää ja mihin tulisi erityisesti keskittyä? Hän pyrkii myös käyttämään enemmän aikaa tärkeiden palaverien kuin vähemmän tärkeiden valmisteluun. Tuomisen mielestä tilan ja paikan merkitystä luovuudelle liioitellaan. Hänestä liikkeelle on lähdetty väärällä tavalla, jos luovuuden korkein taso on se, että työpaikan neuvotteluhuone on saatu näyttämään kesämökin laiturilta.»en pidä siitä, että tilasta tulee itsetarkoitus. Itse ideoin mieluiten hyvin suunnitellussa neuvotteluhuoneessa, jossa 24 kontrahti 4/2014