ALANSA YKKÖNEN 7 /2010 Vihdin Mari Pihlaja-Kuhna: Kunta ei kykene jätevesineuvontaan paikan sivulla 36 päällä. sivu 44 Shared Space yhdistää julkisen tilan kaikkien käyttöön sivu 18 Bostonin pysäköinninvalvonnassa uusinta teknologiaa sivu 29 Vantaa on testannut hulevesiohjelmaansa vuoden verran sivu 38 Jyväskylässä katutyöt sujuvat nyt nopeammin, Tuula Smolander ja Ari Itkonen vakuuttavat sivu 6 LUVAT VERKOSTA
SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. Taustallamme ovat tunnetut merkkituotteet, joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen! Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:n asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti. Maahantuoja: Kysy lisää! SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa Puh. 030 650 50 www.sgntekniikka.fi
SISÄLTÖ 7 / 2010 2. marraskuuta 18 Norrköpingin Skvallertorget on yhteistä katutilaa, jolla autot ajavat varoen. Aukio on suunniteltu Shared Space -periaatteiden mukaisesti: julkinen tila kaikkien käyttöön. 13 Palkittu Kymppi R -ohjelma on tiivistänyt Jyväskylän ydinpalveluverkkoryhmän yhteistyötä alueiden ja palvelujen suunnittelussa. 26 Helsinki uusii pysäköinnin toiminnanohjausjärjestelmänsä. Ensi keväänä Tiina Korhoselle on luvassa kämmentietokone. 38 Yksi Vantaan hulevesiohjelman kohteista on Marja-Vantaa, jonka keskuspuistoon rakennetaan hulevesiallas. INFRA-IT Jyväskylässä on rakennus- ja katutyölupia siirretty verkkoon 6 Espoossa ja Turussa on parin vuoden kokemus verkkoluvista 8 KRYSP-hanke tehostaa kuntatiedon tarjontaa 12 Jyväskylä ohjaa yhdyskuntakehitystään reaaliajassa 13 Hollola ja Nastola hyötyisivät etäluennan ulkoistamisesta 15 YHDYSKUNTA Shared Space yhdistää julkisen tilan kaikkien liikkujien käyttöön 18 Kiertoliittymän sijaan ons dorpsplein 20 Työympäristö murroksessa kunnanvirastosta monitoimitila 24 LIIKENNE Helsingille uusi pysäköinnin toiminnanohjausjärjestelmä 26 Boston hyödyntää pysäköinninvalvonnassa uutta teknologiaa 29 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 31 Kuntien Putkimestarit 35 UKTY 36 VESIHUOLTO Vantaa on toteuttanut hulevesiohjelmaa reilun vuoden 38 Kuntien arvioitava hulevesitulvien riski 43 Vihdissä parisataa taloa saa jätevesineuvojan pihalleen 44 lehti.kuntatekniikka.fi Kuntaliiton ympäristöasiantuntija: Koppalakit naulaan 46 Yli-insinöörin ratkaisu pulmiin on neuvonta 48 Selkeät kunnan linjaukset tarpeen haja-asutuksen vesihuollossa 49 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Perämerenkaari 17 Kolumni/Mette Granberg: Eräänlainen porttiteoria 37 Lukijoilta/Jaakko Rahja Kuntien syytä herätellä tiekuntia 51 Uutisia 52 Tuoteuutisia 55 Henkilöuutisia 56 Palveluja 58 Kuntatekniikka 7/2010 3
edellä! Niemisen Valimon laatusertifi oidut kansistot ovat kestäviä ja teknisesti turvallisia. Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta Tilaa uusi esitteemme osoitteesta vesa.kopra@lining.fi Puh. 029 006 160 www.lining.fi Puh. 010 403 4600 www.niemisenvalimo.fi kedm.fi
lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö Kannen kuva: Juha Sorri TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. (09) 771 2557, 050 380 8368 Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh. 050 352 3155 TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET KL-Kustannus Oy Puh. (09) 771 2442 asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 70 Vuosikerta 79 Irtonumero 8,50 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, 00101 Helsinki Puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy ISSN 1238-125X 65. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale paavo.taipale@kuntatekniikka.fi Oletko pahassa paikassa? Otsikon kysymys on nopeasti vakiintunut suomalaisten mobiiliviestinnän aloitusrepliikiksi. Sen sijaan että esittäydyttäisiin ja tervehdittäisiin, kysytään paikkaa, koska soittajan näkee jo puhelimesta. Ennen kännyköiden valtakautta puhujan paikasta ei ollut epäselvyyttä. Hän oli siellä, minne linja oli vedetty. Ja yhden linjan päässä oli useimmiten vain yksi puhelin. On hiukan paradoksaalista, että nykymaailmassa, jossa paikkatietoa on tarjolla enemmän kuin koskaan, aloitetaan puhelinkeskustelu kysymyksellä olinpaikasta. Ehkä piankin puhelin kertoo myös tämän ennen kuin puhelu edes alkaa. Monet paikkatietoa hyödyntävät kaupalliset mobiilipalvelut tarjoavat arkea helpottavaa tietoa kuluttajille, rakentajille, logistiikkayrityksille... Mahdollisuudet ovat kuitenkin paljon nykyistä laajemmat. Onnistuminen edellyttää paitsi rohkeaa tuotekehitystä palveluyrityksissä myös paikkatietoaineistojen keruun ja ylläpidon oikeudenmukaista ja kestävää rahoitusratkaisua. Kunnat keräävät merkittävän osan maassamme kaupallisesti hyödynnettävästä paikkatiedosta, eikä niiden toimintaedellytyksiä tiedon keruussa ja ylläpidossa pidä vaarantaa yliolkaisilla puheilla tietojen luovuttamisesta vapaasti kaupalliseen käyttöön. Monipuolinen paikkatiedon käyttö ja siihen perustuvat sähköiset palvelut voivat tehostaa kuntien toimintaa lähitulevaisuudessa merkittävästi. Edellytyksenä on ennakkoluulottomuus uusien palveluinnovaatioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa. On ymmärrettävä, ettei ehkä sittenkään kannata tehdä kuten aina ennen. Joissain tapauksissa lainsäädännön tarkistaminenkin saattaa olla tarpeen. Asetuksen asettelua Hajajätevesikeskustelu tulvahti yli äyräiden kesällä, kun TM Rakennusmaailma julkisti ensimmäiset testituloksensa pientalojen jätevedenpuhdistamojen toimivuudesta. Vaalienaluskiihkossa eräät poliitikot ovat avautumisillaan muuttaneet haja-asutuksen jätevesiasetuksen toimeenpanoprosessin täydelliseksi farssiksi. Nyt kelvottomaksi haukutun asetuksen toimeenpanoa yritetään tehostaa muuttamalla ympäristönsuojelulakia. Tuloksena on eriskummallista lainsäädäntöä. Asetuksen toimeenpanoa valvovat kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ovat päätyneet ikävään välikäteen. He joutuvat ratkomaan sosiaalisten suoritusesteiden ja muiden poikkeavuuksien merkittävyyttä kovin ailahtelevassa säädösympäristössä. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 8/2010 12.11. 9.12. Energia Valaistus Turvallisuus 1/2011 7.1. 1.2. Liikuntapaikat Viheralueet 2/2011 25.2. 22.3. Vesihuolto Kiinteistöt Jäähallit 3/2011 13.4. 10.5. Liikenne ja väylät Jätehuolto ja ympäristö YT-messujulkaisu 4/2011 20.5. 14.6. Rakentaminen Maankäytön suunnittelu 5/2011 5.8. 30.8. Vesihuolto Hankinnat Ilmasto Kuntamarkkinat 14. 15.9. 6/2011 9.9. 4.10. Turvallisuus Liikenne ja väylät 7/2011 7.10. 1.11. ICT kuntatekniikassa Vesihuolto 8/2011 16.11. 13.12. Energia Valaistus
Katutöissä uusi palvelu on havaittu hyväksi JYVÄSKYLÄN LUPAPROSESSIT verkkoon vähitellen Osa suurista kaupungeista on alkanut siirtää paikkatietoa hyödyntäviä palvelujaan vähitellen verkkoon. Espoo, Turku ja Jyväskylä ovat etujoukoissa rakennuslupien ja katutyölupien sähköistämisessä. Toimijoiden halu ja kyky ottaa käyttöön uusia työkaluja vaihtelevat niin viranomaisten kuin asiakkaidenkin keskuudessa. TEKSTI Paavo Taipale KUVAT Juha Sorri Jyväskylä hyödyntää paikkatietoa monipuolisesti perinteisten karttapalvelujen lisäksi muun muassa maankäytön ja kaupungin palveluverkon suunnittelun eri vaiheissa. Kaupunki on ollut viime vuosina tiiviisti mukana paikkatietopalvelujen kehittämishankkeissa. Tietoa tarjotaan yhteisesti kehitettyjen tietopalvelurajapintojen kautta. Tarkoitus on, että asiakkaan järjestelmät noutavat tarvittavat tiedot näistä rajapinnoista itsenäisesti ilman, että tiedon tuottajan tarvitsee reagoida yksittäisiin pyyntöihin. Muutaman vuoden takaisessa laajassa KuntaGML-hankkeessa kehitetty kantakarttapalvelu ja ajantasa-asemakaavatieto ovat käytettävissä rasterimuotoisina. Myös ulkoilukartta ja pyöräilyreitistö on saatavilla tietopalvelurajapinnassa. Vektorimuotoista paikkatietoaineistoa emme ole vielä avanneet. Sille ei juuri ole ollut kysyntää, Jyväskylän kaupungin paikkatietopäällikkö Janne Hartman sanoo. Kunnon alkusysäys tarpeen Tekninen valmius rakennus- ja ympäristölupatietojen avaamisesta on olemassa, kunhan rajapintapalvelut ovat saatavissa. Tietojen hyödyntämiseksi tarvittaisiin Hartmanin mielestä kunnon alkusysäys, jotta palvelu saadaan laajaan käyttöön. Oikea kysyntä tietopalvelurajapinnoille puuttuu vielä. Se olisi kuitenkin edellytys sille, että kaikki tiedontuottajat ottaisivat ne käyttöön. Kantakartta-aineistolla on kysyntää, ja meillä on merkittäviä vuosisopimuksia yritysten kanssa. Jos sen luovutuksesta ei voitaisi periä maksua asiakkaalta lainkaan, tarvittaisiin muita rahoituslähteitä. Maksutuloilla saamme katettua ehkä 10 20 prosenttia nykyisen paikkatietopalvelumme ylläpitokustannuksista, Hartman kertoo. Katutyöluvat siirtyvät vauhdilla verkkoon Yleisten alueiden lupia, kuten johtojen sijoituspaikka- ja katutyölupia sekä tapahtumalupia, on voitu Jyväskylässä hakea sähköisesti kuluvan vuoden alusta lähtien. Asiakaspalaute oli erityisesti käyttöohjeiden osalta alkuvaiheessa kriittistä, vaikka ohjeistus on varsin perusteellinen. Muun muassa Jyväskylän Energia Oy tytäryhtiöineen otti kuitenkin palvelun innostuneesti käyttöön ja toivoo, että myös päätökset voitaisiin toimittaa sähköi- 6 Kuntatekniikka 7/2010
INFRA-IT Jyväskylän kaupungin katupäällikkö Tuula Smolander ja JE-Urakointi Oy:n projektinvetäjä Ari Itkonen Keskustien kaapelointityömaalla. Kuntatekniikka 7/2010 7
INFRA-IT sesti. Sähköisen allekirjoituksen toteutettavuus ja arkistointisäädökset estävät toistaiseksi tämän, Jyväskylän katupäällikkö Tuula Smolander sanoo. Katualueen lupia käsittelevä henkilöstö pitää sähköistä lupaprosessia työtä helpottavana uudistuksena. Hakemukseen on helppo pyytää ja saada täydennyksiä paperisen lupahakemuksen täydentämiseen verrattuna. Olemme lupakäytännöissämme ilmeisesti olleet jo aiemmin niin tiukkoja, ettei sähköinen palvelu ole lisännyt puutteellisten hakemusten määrää. Luvilla on yleensä niin kiire, että tarvittavat täydennykset toimitetaan ripeästi. Toisaalta on paljon myös niitä, jotka hakevat lupaa aivan liian myöhään, Smolander kertoo. Yksi työvaihe siirtynyt asiakkaalle Kun luvanhakija on merkinnyt paikan ja muut tiedot sähköiseen hakemukseen, lupakäsittelijän työ helpottuu ja nopeutuu. Olemme pankkien tapaan siirtäneet yhden työvaiheen asi- Tuula Smolander ja Ari Itkonen ovat tyytyväisiä sähköisen lupaprosessin sujuvuuteen. Katutyölupien hakemisesta verkossa on syntymässä vakiintunut käytäntö JE-Urakointi Oy:ssä. Se on Jyväskylän Energia Oy:n tytäryhtiö, jonka toimialana on energia- ja vesihuoltoverkostojen rakentaminen ja kunnossapito. akkaalle, Smolander naurahtaa. Johtojen sijoituspaikka- ja katutyöluvista haetaan sähköisenä noin viidennes, tapahtumaluvista vajaat puolet. Viime vuonna, jolloin sähköinen lupaprosessi ei vielä ollut käytössä, katutyölupia myönnettiin Jyväskylässä noin 600 kappaletta ja yhteensä yleisten alueiden lupia noin tuhat. Suurin osa katutyö- ja sijoituspaikkalupahakemuksista tulee Jyväskylän Energia Oy:ltä. Sähköisen lupaprosessin käyttäminen riippuu olennaisesti työmaan vetäjästä: jotkut ottavat uusia toimintatapoja nopeammin käyttöön kuin toiset. Smolander toivoo sähköisten lupahakemusten määrän lisääntyvän jatkossa. Hakemusten laatu vaihtelee Yleisten alueiden luvanhakijat ovat pääasiassa ammattilaisia. Siitä huolimatta lupahakemusten taso vaihtelee paljon. Pientalohankkeissa hartiapankkirakentajat unohtavat usein hakea katutyöluvat kokonaan. Espoossa ja Turussa jo parin vuoden kokemus Espoossa ja Turussa on jo parin vuoden kokemus sähköisistä rakennusluvista. Turussa on tänä aikana ehditty käsitellä parisataa rakentamiseen vaadittavaa lupaa ja Espoossa reilut sata. Myönnettyjen lupien kokonaismäärästä sähköiset luvat muodostavat kuitenkin vain muutaman prosentin. Espoossa sähköisistä lupahakemuksista valtaosa on kohdistunut pientaloihin, mutta lupaprosessin on usein hoitanut esimerkiksi pääsuunnittelija. Sähköisellä rakennusluvalla on tosin laitettu vireille myös kokonaan uuden kerrostalokohteen rakentaminen. Molemmissa kaupungeissa palvelua pyritään varsinaisten rakennuslupien osalta suuntamaan ja markkinoimaan lähinnä ammattilaisille. Hakemukset puutteellisia Sekä Turussa että Espoossa on Jyväskylän tapaan törmätty puutteellisiin hakemuksiin. Sähköistä lupaa on myös käytetty kohteissa, joissa on rasitteena aiempia epäselvyyksiä, kuten luvatta rakentamista, riitaisia naapurisuhteita, aiempia kielteisiä lupapäätöksiä tai maksamattomia suunnittelupalkkioita. Espoossa isoja rakennusliikkeitä ja muita isoja toimijoita kaivattaisiin nykyistä enemmän palvelun käyttäjiksi. Jatkossa palveluun voisi lisätä lupapäätöksen jälkeen tapahtuvat toimenpiteet, kuten esimerkiksi työnjohtajien hyväksyttäminen ja työmaakatselmusten yhteydessä vaadittavien asiakirjojen toimittaminen. Lisää havainnollisuutta Espoon rakennusvalvonnan mukaan palvelusta voisi kehittää sähköpostia ja puhelinta korvaavaan yhteydenpitovälineen käsittelijän ja hakijoiden välille, mikä ehkä toisi käytännön uudistuksia myös lupakäsittelijöiden työhön. Turussa pidetään jatkokehityksen kannalta tärkeänä sitä, että kerättävä tieto kuvaisi rakennushanketta nykyistä havainnollisemmin. Se edellyttäisi visuaalisempaa käyttöliittymää, jonka avulla hakija harjoittaisi eräänlaista virtuaalirakentamista. Pori mukaan marraskuussa Porissa puolestaan on käyty läpi oman henkilöstön koulutusvaihe, ja palvelua on syksyn aikana testattu suppean pääsuunnittelijajoukon kanssa. Palvelu avataan marraskuussa, jolloin rakennusvalvonta on muuttanut toisiin toimitiloihin. 8 Kuntatekniikka 7/2010
Asiakas pääsee sähköisessä palvelussa helpommalla, kunhan ensin oppii palvelun käytön. Ammattilaistenkin keskuudessa lupa-asioiden hoidossa voi olla huikeita eroja. Jotkut eivät tunnu välittävän oman työmaansa ulkopuolisesta elämästä yhtään mitään, kun toiset hoitavat viimeisen päälle sekä lupa-asiat että itse työmaatkin. Taso vaihtelee uskomattoman paljon, Tuula Smolander hämmästelee. Hänen mukaansa talonrakennustyömailla esimerkiksi työturvallisuuteen suhtaudutaan vakavasti, mutta työmaan viereisen kevytliikenneväylän liikenneturvallisuudesta ei useinkaan olla kiinnostuneita, vaikka työmaa vaikuttaisi siihen merkittävästi. Sähköinen lupahakemus vielä harvinaisuus Lupasihteeri Päivi Turpeinen Jyväskylän rakennusvalvonnasta kertoo, että sähköinen rakennuslupa on ollut käytössä noin vuoden. Toistaiseksi vain pieni osa rakennusluvista haetaan sähköisenä. Voidaan oikeastaan puhua vielä yksittäistapauksista. Lähiaikoina on tarkoitus järjestää rakennuttajille infotilaisuuksia, jotta käyttäjiä saataisiin lisää. Asiakkaiden palaute palvelusta on ollut kirjavaa. Toiset ottavat uusia toimintatapoja mielellään käyttöön, toiset taas pitäytyisivät mieluummin vanhassa käytännössä, Turpeinen sanoo. Mieltymykset vaihtelevat myös lupavalmistelijoiden keskuudessa. Yleisenä ongelmana kaikilla sähköisen rakennusluvan käyttäjillä on lain vaatimukset täyttävän sähköisen arkiston puuttuminen. Näin ollen hakemusasiakirjat joudutaan toistaiseksi arkistoimaan paperimuodossa. Tekla Oyj:n kehittämä sähköisen rakennusluvan käyttöliittymä on käyttöönottovaiheen tarkistusten jälkeen toiminut teknisesti hyvin. Hakemuksen täydentäminen liitteillä on myöhemmin helppoa. Hakemusten täydennystarve viivyttää lupaa Jyväskylän kaupunkirakennepalvelujen rakennusvalvonnan vastuualueen johtaja Raimo Ström sanoo, että asiakas pääsee sähköisessä palvelussa helpommalla, kunhan ensin oppii palvelun käytön. Asian vireille saaminen siis helpottuu. Työ alkaa oikeastaan vasta tästä. Jos lupahakemus saapuu meille verkon kautta kovin keskeneräisenä, sen saaminen päätöksentekoa edellyttävään kuntoon voi vaatia useamman täydennyskierroksen. Se hidastaa lupaprosessia. Kovin suurien hankkeiden lupahakemuksiin ei sähköistä kanavaa ole vielä sovellettu. Hakuoikeudet vain ammattilaisille? Strömin mukaan Jyväskylässä on miettitty sellaistakin vaihtoehtoa, että oikeudet sähköisen luvan hakemiseen annettaisiin vain hankkeiden vastaaville työnjohtajille tai pääsuunnittelijoille, jotka hoitaisivat prosessin luvanhakijan puolesta. Näin kertarakennuttajien ei tarvitsisi opetella sähköistä hakuprosessia. Uskon, että tällaisesta järjestelystä olisi hyötyä, Raimo Ström korostaa. Jyväskylän rakennusvalvonta parantaa jatkuvasti omaa valmiuttaan sähköisten lupien käsittelyssä. Toistaiseksi palvelun markkinoinnissa asiakkaille on edetty maltillisesti, jotta uutta palvelumuotoa käyttäviä asiakkaita kyetään palvelemaan riittävän hyvin. Hyvät vesimittarit pitävät pintansa laadussa, kestävyydessä ja mittatarkkuudessa KROHNEN VESIMITTARIT - - - Kuntatekniikka 7/2010 9
10 Kuntatekniikka 7/2010
Ajantasa-asemakaava, kantakartta, rakennusluvat, ympäristöluvat, opastavat tiedot... KRYSP avaa ja tehostaa kuntatiedon tarjontaa INFRA-IT Kaikille paikkatietopohjaisen tiedon tarvitsijoille avoimia tiedonsiirtorajapintoja on viime vuosina kehitetty kahdessa laajassa kuntien, valtion ja alan yritysten yhteisessä hankkeessa. Kevääseen 2011 jatkuvassa KRYSP-hankkeessa (kuntien rakennetun ympäristön sähköiset palvelut) tavoitteena on kuntien palveluprosessien tehostaminen ja palvelujen laadun parantaminen. TEKSTI Paavo Taipale Hankkeessa mukana olevissa kunnissa on yhteensä 4,4 miljoonaa asukasta, joten se kattaa yli 80 prosenttia maamme väestöstä. Siinä on pyritty parantamaan kuntien omia tietojärjestelmiä ja yhteistoimintaa, mutta myös kuntien ja valtion sekä kuntien ja yritysten välistä tiedon siirtoa. Taustalla on julkisen hallinnon tehostamisvaatimus, kertoo hankkeen johtaja, maankäyttöinsinööri Matti Holopainen Suomen Kuntaliitosta. Kun tietojärjestelmiä tarjoavia yrityksiä on runsaasti, on järjestelmien yhteentoimivuutta parantavien käytäntöjen löytäminen ollut erittäin haasteellista. Aiemmassa KuntaGMLhankkeessa avattiin tiedonsiirtorajapintaan kaksi palveluprosessia: ajantasa-asemakaava ja kantakartta. Nyt siihen lisätään rakennusluvat ja ympäristöluvat sekä ns. opastavat tiedot, joihin kuuluvat muun muassa opaskarttaja osoitepalvelut. Samassa yhteydessä parannetaan aiempia tiedonsiirtorajapintoja. Sähköisen asioinnin työpöytä valmisteilla Valtionhallinnossa on käynnissä SADE-hanke (sähköinen asiointi ja demokratian edistäminen). Siinä tehdään parhaillaan esiselvityksiä muun muassa Väestörekisterikeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen sekä ympäristöministeriön asumisen palvelujen kehittämisestä. Valtion hankkeessa on ollut tavoitteena valtakunnallisen sähköisen asioinnin kehittäminen tukemaan kuntien toiminnan tehokkuutta. Kuntien näkemyksen mukaan kansallisten tietopalvelujen lisäksi tarvitaan palveluja, jotka ohjaavat asiakkaita kunnan palvelujen sähköisen asioinnin työpöydälle. Ongelmana nykyisessä SADE-hankkeen rahoitusraamissa on, että sen kautta ei katsota voitavan myöntää rahoitusta kuntien sähköisen asioinnin käyttöönottoa ja toteutusta varten, vaikka tavoitteena on kuntien toiminnan tehostaminen, Holopainen harmittelee. Sähköisen asioinnin työ- KRYSP Sähköisen asioinnin työpöytä Kokoava tietopalvelu Rakennetun ympäristön tietopalvelut Valtakunnallisten palvelujen tietopalvelurajapinnat Lisäarvopalvelut Paikkatietopalvelurajapinta (KuntaGML) Rakennusvalvonta Ympäristötoimi Maankäyttö Rakennusvalvontaprosessi Ympäristötoimen prosessit Opastavien tietojen prosessi Ajantasa asemakaavaprosessi Kantakarttaprosessi Paikkatietopalvelurajapinta (KuntaGML) KTJ VTJ SYKE TOA SARKK Dokumentit Arkistot Asianhallinta... Kuntien rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) -hankekonsepti Kuntatekniikka 7/2010 11
pöydän määrittelytyö on valmistunut. Nyt keskustellaan parhaasta käytännön toteutustavasta. Kokoava tietopalvelu on tarkoitus saada määriteltyä vuodenvaihteeseen mennessä, ja se olisi käytettävissä kesällä 2011. Kunnissa haasteena on myös se, miten sähköinen asiointi ja palveluprosessi on kytketty kunnan sähköisen asioinnin yhteisiin tukipalveluihin. Esimerkiksi asioinnin, dokumenttien hallinnan ja arkistoinnin järjestelmissä on laaja kirjo. Tietojen siirtyminen ei ole automaatio vaan vaatii perusteellista valmistelua ja määrätietoista tiedonsiirtoratkaisujen ja sähköisten palvelujen toteutusta. Ei riitä, että verkkosivu näyttää hyvältä, Holopainen painottaa. Kustannusten kattaminen haasteena Sähköisten palvelujen ja tiedon saatavuuden parantamisen rahoitus on osittain ratkaisematta. Paikkatietojen luovuttaminen maksutta viranomaiskäytön lisäksi myös kaupalliseen käyttöön on pohdittavana. Siitä aiheutuu Holopaisen mukaan kunnissa ongelmia palvelun rahoitukselle. Kuntatoimijat pitävät palvelun rahoituksen turvaamista keskeisenä kysymyksenä kansallista tietopolitiikkaa ja sen toteuttamista linjattaessa. Eräät kaupungit ja kunnat saavat merkittäviä tuloja paikkatietojen luovuttamisesta kaupalliseen käyttöön. Jos tämä tulovirta ehtyy, jouduttaisiin tietoaineistojen keräämisen ja ylläpidon kustannukset kattamaan verovaroista, Holopainen toteaa. Jos maksurahoitteinen vaihtoehto jää pois laskuista, ko. tietoaineistojen ylläpitoon ja jakeluun tarvitaan hänen mielestään valtion rahoitusta. Julkisuudessa on esitetty, että paikkatietojen maksuton jakelu on vallitseva käytäntö useissa maissa. Suurta osaa paikkatiedoista voi esimerkiksi Britanniassa hyödyntää kaupallisesti kuitenkin vain maksua vastaan. Vain pienimittakaavainen kartta-aineisto on vapaasti käytettävissä ja valtion kustannusvastuulla. Yhdysvalloissa puolestaan tietoaineistojen ylläpito on maksurahoitteista, vaikka niiden kokoaminen on rahoitettu budjettivaroin. Tietoa rajapintoihin Holopaisen mukaan tärkeää on se, että kunnat ottavat tiedonsiirtorajapinnat käyttöön ja avaavat tietonsa saataville rajapinnan kautta. Tekninen valmius rajapintojen käyttöönottoon on vuodenvaihteessa. Kunnat saavat korvauksetta käyttöoikeuden rajapintatoiminnallisuuteen. Sen sijaan mahdollinen oman tietovarannon kehittäminen ja järjestelmän ylläpito jäävät kunnan maksettavaksi. Keskisuuret ja suuret kaupungit ovat aloittaneet rajapintojen avaamisen. Se on työlästä niissä kaupungeissa, joissa on vanhemmat tietojärjestelmät ja -aineistot. Suurten kaupunkien tietomäärä on valtava, ja sen saattaminen rajapinnan kautta hyödynnettäväksi on suuri työ. Mutta palkintokin on suuri: jos kaikki tuo tieto saadaan rajapintaan, sillä on paljon kysyntää erilaisissa palveluissa. Olennaista on saada keskeiset toimijat avaamaan rajapinnat ja kytkeä ne kuntien kokoavaan tietopalveluun. Yhtä tärkeää on saada yritykset ja valtion organisaatiot käyttämään niitä. Muun muassa SYKE ja VRK ovat jo ilmoittaneet näin tekevänsä, Matti Holopainen kertoo. Kansallisen tietopolitiikan linjauksilla ja julkisia palveluja kehitettäessä tulee pitää huolta siitä, että tietojärjestelmien ja palvelujen markkinoilla säilyy kilpailu. Asiakkaan ja veronmaksajan kannalta sekä julkiset että yksityiset monopolit ovat huonoja ja kalliita ratkaisuja. Ilman toimivia kotimarkkinoita suomalaiset yritykset eivät ole kilpailukykyisiä kansainvälisillä markkinoilla. 12 Kuntatekniikka 7/2010
INFRA-IT Kymppi R :llä toiminta kokonaisvaltaiseksi JYVÄSKYLÄ OHJAA yhdyskuntakehitystään reaaliajassa Jyväskylän ydinpalveluverkkoryhmä tekee tiivistä yhteistyötä. Vas. yleiskaavapäällikkö Leena Rossi, kaavoitustutkija Orvokki Riekkinen, opetustoimen johtaja Eino Leisimo, tilakeskuksen asiakkaiden palveluverkkojen vastuuhenkilö suunnittelupäällikkö Ulla Rannanheimo ja päivähoidon vastuualuejohtaja Pirjo Tuosa. Jyväskylän maankäytön suunnittelutyökalu Kymppi R -ohjelma on ainutlaatuinen ratkaisu kuntien yleisimpään ongelmaan maankäytön, asumisen ja palveluiden yhteensovittamiseen siten että palvelut ovat saavutettavissa ja taloudellisesti hallittavissa. Hankekohtaisesta suunnittelusta on siirrytty kokonaisvaltaiseen, verkostomaiseen alueiden ja palvelutarpeiden toimintatapaan. TEKSTI Paavo Taipale KUVAT Juha Sorri Syyskuussa Tulevaisuuden kestävä kunta -kilpailussa yhtenä neljästä kehitysideasta palkittu Kymppi R on perusratkaisuiltaan pian teini-iässä. Sen avulla hallinnoidaan asuinalueiden ja niiden tarvitsemien palvelujen toteutusta nyt 130 000 asukkaan kaupungissa. Tulin Jyväskylään 12 vuotta sitten kehittämään maankäytön suunnittelua. Silloinen Tampereen teknillinen korkeakoulu oli saanut useilta kunnilta yhteydenottoja maankäyttö- ja rakennuslain soveltamiseen liittyen. Perustettiin tutkijakoulu, jossa suoritin jatko-opintoja ja kokosin väitöskirjan, sanoo Jyväskylän yleiskaavapäällikkö, tekniikan tohtori Leena Rossi. Jyväskylän kaavoittajat kokivat, että 1990-luvulla hankkeita käsiteltiin liian tapauskohtaisesti. Kaivattiin pitemmän aikajänteen näkemyksiä yhdyskuntarakenteeseen. Alusta alkaen lähtökohtana oli paikkatietojen käyttö päätöksenteon apuna. Yhdyskuntasuunnittelua yhdistettiin rakennusalan tietotekniikkaan. Tietomallintaminen ja sen hyödyntäminen yhdyskuntasuunnittelussa kiin- Kuntatekniikka 7/2010 13
nosti niin minua kuin paria professoriakin, Rossi muistelee ohjelman varhaisvaiheita. Kaavatalous kunniaan Talouden hallinta on ollut kehitystyössä koko ajan tärkeänä näkökulmana. Kaavan toteuttamiskustannusten laskentaa on parannettu. Sitä varten kehitettiin Excel-pohjainen dokumentinhallintajärjestelmä, johon kootaan kustannustietoa jokaisesta uudesta alueesta suunnittelun edetessä. Täydennysrakentamisen painottuminen merkitsee sitä, että hallittavana on yhden tai muutaman alueen sijasta kymmenien alueiden suunnittelu ja toteutus. Järjestelmässä on nykyisin 130 alueen kustannustiedot. Yhdyskuntatekniikan ohella mietimme yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja sen vaikutuksia palveluverkkoon 10 vuoden aikajänteellä. Laissa edellytetty vaikutusten arviointi on kytketty tiukasti suunnitteluprosessiin, Rossi kertoo. Uusi käytäntö sai tukea kaupungin johtoryhmätasolta. Yhteistyötavat hallintokuntien kesken ovat vähitellen vakiintuneet esimerkiksi palveluverkkotyössä. Varsinkin opetus- ja päivähoitopalvelut ovat tiiviisti mukana suunnittelussa. Kaupungin ydinpalveluverkkoryhmässä on Rossin ja kaavoitustutkija Orvokki Riekkisen lisäksi tilakeskuksen asiakkaiden palveluverkkojen vastuuhenkilö suunnittelupäällikkö Ulla Rannanheimo, opetustoimen johtaja Eino Leisimo ja päivähoidon vastuualuejohtaja Pirjo Tuosa. Sitoutumista kaikilla tasoilla Rossin mukaan myös luottamushenkilöt ovat olleet tyytyväisiä aiempaa kokonaisvaltaisempaan valmisteluun. Yhtä kaavaa laajempien kokonaisuuksien suunnittelu on otettu myönteisesti vastaan. Ymmärretään, että tarkoitus Artic-Freetec Oy UUSIEN JA KÄYTETTYJEN PRINOTH RINNE- JA RINNE- LATUKONEIDEN JA LATUKONEIDEN TEHTAANVALTUUTTAMA MAAHANTUOJA MAAHANTUOJA SUOMESSA EESTISSÄ. SUOMESSA JA EESTISSÄ LISÄKSI VARUSTAMME RINNEKONEITA KESÄKÄYTTÖÖN TURVE/ AUMAUSKONEIKSI. Demac lumitykit ja lumetusjärjestelmät Artic-Freetec Oy SIPOLANTIE 5, 96100 Rovaniemi TEL. +358 16 310 121 FAX. +358 16 310 521 www.artic-freetec.com Katso vaihtokoneet netistä! Erikoisvarustellut koneet. Kysy Lisää! TEL. +358 400 690 872 Leena Rossia ilahduttaa kaikkien osapuolten sitoutuminen asuinalueiden ja niiden palvelujen kokonaisvaltaiseen suunnitteluun Kymppi R -ohjelman avulla. Taustalla perinteikäs Puistokoulu, joka sai tänä syksynä avatun laajennuksensa kautta kylkeensä muualta keskustasta muuttaneen Päivärinteen päiväkodin. on perustella alueiden käyttöönotto huolellisesti. On ollut ilahduttavaa huomata kaikkien osapuolten sitoutuminen yhteiseen suunnitteluun. Kymppi R on auttanut siinä. Kaikki näkevät sen tuomat hyödyt. Ote tonttituotantoon on tiukka: tontteja syntyy, tuloksia mitataan, menekkiä seurataan ja maanhankintaa arvioidaan. Toimintamalli ja sitä palvelevat ohjelmistot kytkeytyvät tiiviisti yhteen, Rossi summaa ohjelman hyötyjä. Haluamme että asuinalueiden rakentamispäätökset ja investoinnit palvelutoimipisteisiin tai niiden harmilliset lakkautukset olisivat yhteisesti perusteltuja. Eri lautakuntiin lähtee yhteen suuntaan ja yhteisesti valmisteltuja päätöksiä. Yhteistyön helpottajina on varsin yksinkertaisia käytännön kautta syntyneitä ja testattuja verkkoselainpohjaisia ratkaisuja. Myös Jyväskylään viime vuonna liittyneiden kuntien alueilta tulevat päättäjät ovat ottaneet heille uuden toimintamallin omakseen. Liitosalueilla on menossa ennätysmäärä esimerkiksi koulujen saneeraustarpeiden arviointihankkeita. Kuntaliitossopimuksessa on yksittäisiä kouluja, joiden tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan nyt osana yhdyskuntarakenteen kehitystä uudelleen. Ensimmäinen uuden kunnan Kymppi R -ohjelma tehtiin viime vuonna vain kolmelle vuodelle, mutta tänä kesänä valtuusto jo hyväksyi kymmenen vuoden ohjelman. Kaupallinen tuote kehitteillä Kymppi R -ohjelman kehitystyössä on ollut koko ajan mukana Tampereen teknillisen yliopiston TTY:n rakentamisen tietotekniikan yksikkö. Osan työstä on tehnyt heidän alihankintayrityksensä. Kymppi R on vielä kaupallistamatta. Palkinnon mahdollistaman hankerahoituksen myötä siitä pyritään kehittämään kaupallinen tuote. Markkinoita uskoisin löytyvän, koska ohjelman saatavuutta ja hintaa on minultakin kyselty, Rossi kertoo. TTY:n suojissa on syntynyt alan yrityksiä. Toistaiseksi kehitystyö on ollut kaupungin ja yliopiston kahdenvälistä ja viime vuodet myös kaupungin rahoittamaa. Jatkotyössä karttasovelluksen toiminnallisuutta parannetaan edelleen ja pohditaan lisäaineistojen liittämisen teknologisia tarpeita. Tarkoituksemme on myös kuvata palveluverkkoa aiempaa syvällisemmin. Olennaista on tietomallinnuksen parempi hyödyntäminen. Tavoitteena on solmia muihin kaupunkeihin tiiviimpiä yhteyksiä ja jakaa toimintatavasta enemmän tietoa verkossa, Leena Rossi sanoo. 14 Kuntatekniikka 7/2010
Energiankulutuksen mittaus tehostuu ETÄLUENNAN ULKOISTAMINEN edullisinta Hollolalle ja Nastolalle Kunnat ottavat parhaillaan käyttöön energianja vedenkulutuksen etäluentatekniikkaa. Kulutuskohteiden tunnistaminen edellyttää jatkuvaa ja riittävän tarkkaa seurantaa rakennuksissa. Etäluentajärjestelmän toteutusvaihtoehtoja selvitettiin Hollolassa ja Nastolassa. Ari Serkkola, dos., johtava tutkija Aalto-yliopisto, Lahden keskus Serkkola työskentelee EU:n alueellisen rakennerahaston (EAKR) Asumisen ekotehokkuuden monitorointipalvelut -projektissa (Asemo). Aki Pesola, DI, konsultti Gaia Consulting Oy Pesola työskenteli Paikallisilla teoilla ilmastomuutoksen hillintään -projektissa (IMMU). Seuraavassa tarkastellaan etäluentajärjestelmien tarvetta ja vaihtoehtoisia toteutustapoja Hollolassa ja Nastolassa. Kummassakin kunnassa on etäluentaan siirtyminen teknisesti ja taloudellisesti haastavaa. Kuntien rakennuskannan ikä on keskimäärin 30 vuotta, ja se koostuu pääasiassa palvelu-, opetus- ja hoitoalan rakennuksista. Koulut, urheilutilat ja päiväkodit kuluttavat suurimman osa energiasta. Hollola hallinnoi kaikkiaan 65 rakennusta ja Nastola noin 50 kiinteistöä. AMR-järjestelmä (Automatic Meter Reading) on kannattavaa ottaa käyttöön vain isommissa rakennuksissa. Etäluentaan 2014 alussa Valtioneuvoston mittausasetus velvoittaa verkonhaltijat 2014 mennessä varustamaan vähintään 80 prosenttia käyttöpaikoista laitteistolla, joka mittaa sähkönenergiaa tunnin välein. Myös kaukolämmön mittauksessa siirrytään etäluentaan, vaikka mittausasetus ei vaadi sitä verkkoyhtiöiltä. AMR-järjestelmään kuuluu huoneistoon tai rakennukseen sijoitettu energiamittari, tiedon keruulaite eli tallennusyksikkö ja kaukolukupääte. Useimmissa rakennuksissa on vain etäluettava sähkömittari, josta kulutus siirretään kaukolukulaitteen tietokantaan. Isommissa kiinteistöissä tarvitaan useita mittaavia antureita, joista keruulaite kokoaa datan ja siirtää sen kaukolukulaitteelle. Keruulaite voi kerätä sähkö-, kaasu- ja vesipulssit tai datan kaikista asunnon ja rakennuksen mittareista: sähköstä, kaukolämmöstä, vedestä ja kaasusta. Tietokannassa dataa voidaan käsitellä ja analysoida seurantatarpeiden mukaisesti. Tulokseksi saadaan sähkön, lämmön ja veden kulutustiedon vaihteluja eri kohteista, vertailutietoa samaan tai muihin rakennuksiin ja hälytystietoa kulutuspiikeistä jne. Kulutustietoja voidaan seurata eri aikaresoluutioilla tunnin, vuorokauden, viikon, kuukauden ja vuoden välein. Etäluennan perusmallit AMR-järjestelmässä. a) Taajaman, b) hajaasutusalueen ja c) rakennuskohteen mittaritiedon siirtäminen. Arvioitu säästö energian- ja vedenkulutuksessa (%) Säästö 10 % 17 % 25 % Kustannukset Hollola 111 200 189 100 278 100 ( /a) Nastola 71 000 120 700 177 500 Hollolan ja Nastolan arvioidut energian- ja vedenkulutuksen säästöt suhteessa kustannuksiin. Arviossa on otettu huomioon kannattava investointi AMR-järjestelmään vuodessa. INFRA-IT Etäluennan kustannukset ja hyödyt AMR-järjestelmä on eurooppalaisten kokemusten mukaan kannattavaa, jos etäluennan vuotuiset käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat neljä kertaa energian- ja vedenkulutuksen kustannuksia pienemmät. AMR:n kustannukset koostuvat hankinta- ja asennuskustannuksista, tiedonsiirrosta sekä muista käyttökustannuksista. Hollolassa energia- ja vesikustannukset ovat valituissa rakennuksissa 1,11 miljoonaa euroa. Hollola voi investoida etäluentajärjestelmään ja muihin energiaa säästäviin toimenpiteisiin vuoden aikana 111 000 euroa, jos samanaikaisesti energiaa säästyy 10 prosenttia. Nastolassa vastaavat energiaja vesikustannukset ovat noin 710 000 euroa vuodessa. Mikäli AMR-järjestelmä otettaisiin käyttöön Nastolassa, energiainvestoinnit voisivat olla 71 000 euroa kymmenen prosentin säästöllä. Kunnissa kuitenkin odotetaan pysyvää energiankulutuksen tehostumista, minkä johdosta kaikkea säästöä ei ole perusteltua sijoittaa monitorointitekniikkaan. Monitorointitekniikka ei itsessään säästä energiaa. Kustannussäästöjä saavutetaan epäsuorasti myös kiinteistöhuollon työajassa. Mittareita voidaan päivittää ja ohjata etätoiminnoilla. Monitorointijärjestelmää voidaan rakentaa myös kustannustehokkaasti isommista kulutuskohteista pienempiin. Kuntien toiveita ja vaatimuksia Pesola vertailee diplomityössään kolmea AMR-järjestelmän perusvaihtoehtoa (ks. s.16). Hollolan ja Nastolan tekniset toimet ilmoittivat toiveita ja vaatimuksia etäluennalle mm. seuraavasti: Kuntatekniikka 7/2010 15
INFRA-IT Hollola voi investoida AMRjärjestelmään yhden vuoden aikana 111 000 euroa, jos samanaikaisesti energiaa säästyy 10 prosenttia. Seuranta tapahtuu etäluentana tunnin aikaresoluutiolla. Kulutusdata siirtyy kunnan tai muun mittausosapuolen palvelimelle. Palaute kulutuksesta tarjotaan sovituille ammattilaisille ja rakennusten käyttäjille. Kuntien tekniset toimet pitivät tärkeinä myös seuraavia asioita: Mittalaitteiston päivitettävyys Verkkoyhtiöiden osallistuminen Mittaustiedon graafinen ja numeerinen esitys Kaikki mitattavat suureet samaan ohjelmistoon internetissä Mahdollisuus laajentaa järjestelmää Kustannusten ja kunnan henkilöstöresurssien käytön välinen tasapaino Paras hyöty ulkoistetulla vaihtoehdolla Hollolan ja Nastolan kriteerien painotusten perusteella päädyttiin tulokseen, jossa paras hyöty saavutetaan ulkoistetulla vaihtoehdolla. Myös vaihtoehto, jossa kunta perustaa AMR-järjestelmän ja pitää sitä yllä, sai tukea. Kahdessa vaihtoehdossa on kuitenkin kyse trade-off -tilanteesta, jossa ulkoistettu palvelu aiheuttaa elinkaarensa aikana enemmän kustannuksia mutta säästää kunnan työtekijöiden aikaa. Kunnat voivat myös yhdistellä omaa ja ulkoistettua palvelua esimerkiksi hankkimalla mittauslaitteiston ja asennusurakoinnin ja ulkoistamalla pelkästään AMR-järjestelmän, sen ohjelmiston ja ylläpidon. Pääasia on, että kunnat saavat keskitetyn kulutustiedon, jonka ne voivat jakaa hajautetusti eri osapuolille. Haja-asutuksessa keruulaite, taajamissa keskitin Kunta kartoittaa alussa rakennusten mittarikannan. Osa mittareista soveltuu sellaisenaan AMRjärjestelmään. Joihinkin mittareihin voidaan tehdä ohjelmointi- ja tiedonsiirtomuutoksia. Esimerkiksi mittareihin liitettävät moduulit toimivat kulutustietojen keruulaitteina. Osa mittareista uusitaan kokonaan. Sähkömittareiden ja kaukolämpömittareiden vaihtamisen kunta voi jättää jakeluverkkoyhtiön huoleksi. Seuraavaksi kulutustieto siirretään tietokantaan. Haja-asutusalueilla data kootaan luentajärjestelmään keruulaitteilla, jotka keräävät datan RS-kaapelilla tai M-Bus-väylällä. Rakennuksen päämittari on yleensä keruulaite, johon moduuli lähettää tiedon. Keruulaitteesta tiedot luetaan ja siirretään luentajärjestelmään normaalisti GPRS-yhteydellä tai omalla televerkolla. Muita tiedonsiirtotekniikoita ovat sähkö-, radio- ja tietoliikenneverkko (kuva s. 15). Taajamassa käytetään mittariston ja luentajärjestelmän välillä yleensä keskitintä. Keskitin kerää ja tallentaa usean eri kiinteistön sähkön, lämmön ja veden kulutustiedot. Tiedot poimitaan luentajärjestelmään isompana datapakettina esimerkiksi kerran vuorokaudessa. Keskitin vähentää tietoliikennettä ja myös transaktiokustannuksia. Yksi luentajärjestelmä ei ehkä riitä Kunta ratkoo eri valmistajien mittarijärjestelmien tiedonsiirron rajapintoja. Mittalaitteistot noudattavat kansainvälisiä standardeja, jotka yhtenäistävät mittausinfrastruktuuria ja mahdollistavat avoimet luentatekniikat. Käytännössä kuitenkin huomataan, että kaikkien valmistajien laitteet eivät tue toisiaan. Siksi yksi luentajärjestelmä ei välttämättä riitä keräämään kulutustietoa kaikista mittareista. Lisäksi vesimittarit perustuvat usein pulssimittaukseen, mikä monimutkaistaa datan keruuta. Kaukolämmössä mitataan neljää eri suuretta: energiamäärää, vesitilavuutta sekä meno- ja tuloveden lämpötilaeroa. Monimutkaisemman mittausdatan luenta ei välttämättä onnistu perinteisellä luentajärjestelmällä. Siksi joudutaan käyttämään kahta luentajärjestelmää rinnakkain. Rinnakkaisella luennalla eri parametrit saadaan samaan tietokantaan. Keskeistä on, että rinnakkaisen luennan aikaleimat ovat samassa ajassa. Yhteensopivuus varmistettava Kulutusseurantaohjelmiston tulee olla selkeä ja käyttäjäystävällinen. Siinä tulee olla ainakin tarkasteltavan kiinteistön perustiedot: nimi, osoite, rakennustyyppi, rakennusvuosi, rakennustilavuus ja lämmitysmuoto. Ohjelmiston tulee näyttää myös kulutushistoria, nykytaso, tavoite, muutos, keskiarvo, maksimi ja minimi, keskimääräinen taso sekä seurantajakson tiedot tuntitarkkuudella. Lopuksi on varmistettava yhteensopivuus jakeluverkkoyhtiöiden ja/tai sähkönmyyjien tietojärjestelmiin. Tietojen vaihtaminen järjestelmien välillä edellyttää tunnisteiden, aikaleimojen, lukemien ja lukemasarjojen keskinäistä määrittelemistä. Varminta on tehdä määrittely ensin isommissa rakennuksissa ja laajentaa tiedonsiirto myöhemmin muihin kohteisiin. Näin myös AMR-järjestelmän investointija rakennuskustannukset pidetään kohtuullisina. Etäluentajärjestelmän kolme perusvaihtoehtoa Energian- ja vedenkulutuksen seuranta voidaan järjestää kolmella tavalla: 1 Ensimmäinen vaihtoehto on se, että kunta rakentaa ja ylläpitää monitorointijärjestelmää omatoimisesti. Tämä edellyttää etäluennan laitteiston ja kulutusseurannan ohjelmiston hankkimista. Omatoimisuus vähentää riippuvuutta mittauspalvelun tarjoajista, mutta järjestelmän käyttöönotto edellyttää hyvää osaamista. Lisäksi kunnan oma seurantajärjestelmä vähentää pitkällä 16 Kuntatekniikka 7/2010 aikavälillä seurannan muuttuvia kustannuksia. 2 Toinen vaihtoehto hyödyntää kulutusseurannassa jakeluverkkoyhtiön palvelua. Sähkön ja kaukolämmön verkkoyhtiöt tarjoavat asiakkailleen kulutustietoa kuukauden välein. Jakeluverkkoyhtiö lähettää kulutusraportin laskutuksen yhteydessä. Jotkin verkkoyhtiöt kuten Lahti Energia Oy tarjoavat palvelun Internetissä, jossa kunnan edustajat voivat tarkastella suurten kulutuskohteiden (pääsulake yli 63 ampeeria) tuntikohtaista sähkönkulutusta päivän viiveellä. Palvelu on ilmainen. Ongelma energiayhtiön palvelumallissa on, että vain harva jakeluverkkoyhtiö on integroinut veden kulutustiedot samaan palveluun. Lisäksi seuranta koskee vain rakennusten kokonaiskulutusta. Se ei kerro mitään sähkönkulutuksen jakaantumisesta rakennuksen sisällä. 3 Kolmas vaihtoehto on ulkoistaa AMR-järjestelmä mittauspalveluyritykselle. Suomessa toimii yrityksiä, jotka järjestävät rakennusvaiheessa laitteet, asennuksen ja käyttöönoton. Myös kulutusseurantaohjelmisto ja sen ylläpito kuuluvat mittauspalveluun. Kunta-asiakas seuraa ohjelmistolla sähkön, lämmön ja veden kulutusta tunnin välein, mutta vuorokauden viiveellä. Käyttäjä voi tässä kuten omatoimisessakin seurannassa valita ja säätää kulutuksen seurantaohjelmistoa. Ostopalvelun elinkaarikustannukset saattavat nousta korkeaksi. Kustannukset riippuvat kunnan kiinteistöjen mittareista ja alueellisen tiedonsiirron infrastruktuurista.
Perämerenkaari Maa kaunehin maa on pohjoinen, missä metsät peltoja pelkää, karu, paatinen, kylmä on pinta sen, ei lannista aurat sen selkää, mut uhmaten hongat harmaat ain sen taivahan ääriä saartaa ja yllä korpien vaikenevain sen pilvissä kotkat kaartaa. Noin Bertel Gripenberg* runoili, Eino Leino suomensi ja Leevi Madetoja sävelsi noin sata vuotta sitten. Kun mieskuoro sen kajauttaa, niin onpa oksat pois kuin suutarin joulukuusesta. Itämeren kylmempi lahdenpohjukka Pohjanlahden Perämeren ympärillä on vähemmän väkeä kuin pienemmän Suomenlahden pohjukassa. Pietariin työntää koko valtava Venäjänmaa potentiaalinsa, mutta Perämeren takamaassa (engl. hinterland) on vain Ruijan raukkoja rajoja. Eipä kuitenkaan vähätellä, ei edes tohtori Paavo Väyrystä, Keminmaan merkkimiestä. Hän saa aina noin 100 000 ääntä mistä milloinkin haluaa. Pohjoisen malmivarat saattavat vielä näyttää taivaan merkit koko maailmalle. Kirunan kaupungin keskustaa ollaan jo siirtämässä louhoksen tieltä, koska malmi on niin hyvää, että maailma ei tule toimeen ilman sitä. Pohjois-Pohjanmaan liitto on kumppaniensa kanssa äskettäin listannut tulevaisuuden mahdollisuudet ja haasteet raporttiinsa Pohjois-Suomen kansainväliset liikennekäytävät. Kaivosten avaaminen yhdessä matkailun nopean kasvun kanssa luo uusia kuljetuksia ja työpaikkoja. Myös metalliteollisuus tekee alueelle suuria investointeja, vaikka perinteinen metsäteollisuus onkin rakennemuutosten kourissa. Kaukana ovat tosiaan ne ajat, jolloin Lapin jätkät Suomen ja Neuvostoliiton sotien syttyessä odottelivat * Bertel Gripenberg oli suomenruotsalainen runoilija ja aatelismies 1878 1947, tulisieluinen kotiseuturomantikko, Nobelehdokas 1931, kunniatohtori 1932. jonkin aikaa nähdäkseen, kumman puolelle Kemi-yhtiö rupiaa. Pohjois-Suomen kautta kulkevat monet tärkeät kansainväliset kuljetuskäytävät eli korridoorit. Niiden ympärillä käy kuhina. Narvikin satamasta pääsee kaikkialle kuinka suurella laivalla tahansa. Koillisväylä sulaa ja avaa pikareitin Kauko-Itään. Itämerellä möyrivät merten moottoritiet. Etelässä on Nordic Triangle jo viittä vaille valmiina, kunhan Loviisan-Vaalimaan ekomoottoritie vielä saadaan valmiiksi. Kaarikaupunkien helminauha Virallisesti Perämerenkaari ulottuu suunnilleen Kokkolasta Umeån kaupunkiin. Rosvo-Roope seikkaili etelämpänä, mutta pelko oli suuri vielä Kokkolassakin. Laulu viittaa siihen, että pohjoisessa on rauhallisempaa, joten satamatoiminnalla on paremmat edellytykset kuin etelän rantarosvojen silmän alla. Kaaren satamat ovatkin tehokkaita ja hyvin toimivia. Ilmastonmuutoksen vuoksi merenkulku helpottuu Pohjanlahdellakin. Jos Simo saa ydinvoimalansa, niin Veitsiluodon satama-allas pysyy sulana ja siinä sivussa koko kaari kaukolämmitettynä. Vastapäivään luetellen Perämerenkaaren kaupungit ovat Kokkola, Raahe, Oulu, Kemi, Tornio, Haparanda, Luleå, Piteå, Skellefteå ja Umeå. Monessa on modernit lentoasematkin. Luleå ja Rovaniemi ovat havitelleet globaalin rahtihubin asemaa, mutta eivät ole vielä kovin pitkällä. Vaasasta on sentään jo ajeltu Antonovilla eläviä kettuja itään. Kaupunkien nimilista puhuu puolestaan. Joukossa ei ole yhtään nimeä, joka ei jotenkin säväyttäisi. Paljon väylätarpeita Pohjoisen infraa voisi kohentaa nopeamminkin kuin nyt tehdään. Sellainen itsestäänselvyys kuin moottoritie Limingasta Tornioon edistyy kovin vitkaan. On siitä sentään jo jotakin valmiina molemmissa päissä. Mutta ehkä Ii jarruttaa tahallaan, että kaikki tulevat varmasti ostamaan nahkiaisia. Ruotsin puolella on tekeillä tärkeä ratayhteys rantaa pitkin. Viimeinen väli Kalixista Haparandaan on jo viimeistelyvaiheessa. Etelämpänä alkaa Botniabana valmistua Umeån tasalle, ja siitä ylöspäin on hankkeilla Norrbotniabana. Sellainen on Pohjola. Se kutsuu, se kiehtoo, se vaatii luo. Valtiomies Vladimir Zhirinovski oli myös huomannut vetovoiman, kun julisti, että surkean Suomenniemenne saatte pitää, mutta pohjoisen me otamme. Perämerenkaari laajennettuna kummankin maan pääkaupunkiin. Projekti-ideoita vilisee. Pekka Rytilä on 72-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry Finland Oy:n erityisasiantuntijana. Kuntatekniikka 7/2010 17
Shared Space yhdistää kadut ja aukiot kaikkien liik JAETTU TILA parantaa kaupu Shared Space on suunnittelumenetelmä, joka yhdistää kadun ja muun julkisen tilan kaikkien käyttöön. Reunakivetykset, kaistat ja liikennemerkit korvataan yhteisymmärryksellä siitä, että autoilu, pyöräily, käveleminen ja oleskelu ovat tasaarvoisia toimintoja. Ihmiset kantavat vastuun omasta käytöksestään ja ottavat muut tilan käyttäjät huomioon. Pieter de Haan, liikennesosiologi Shared Space -instituutti, Drachten, Hollanti (p.dehaan@sharedspace.eu) KÄÄNNÖS Enna de Haan-Muinonen EDITOINTI Ilona Mansikka, arkkitehti, Sito Oy Julkinen tila on rakennetussa ympäristössä kaikkien omaa. Se on kuin sää tai ilma: me olemme sen keskellä ja jaamme sen. Julkista tilaa on rajallinen määrä ja käyttäjiä paljon. Sille muodostuu taloudellista arvoa, joka täytyy jakaa. Tästä syystä julkiseen kaupunkitilaan kaduille, aukioille ja risteyksiin kohdistuu paljon määräyksiä siitä, kuinka tilaa jaetaan ja kuinka siellä käyttäydytään ja liikutaan. Liikennesäännöt määrittävät vahvasti julkista tilaa. Kadut ovat täynnä liikennemerkkejä ja -valoja, ja ihmiset on luokiteltu sen mukaan, miten kukin liikkuu ja toimii. Erilaiset toiminnot kuten asuminen, työ ja vapaa-aika on erotettu toisistaan. Erottelun tuloksena syntyy tarve liikkua entistä enemmän. Liikkuvuudella tarkoitetaan yleensä liikennettä, jota hallitsevat autot. Se määrittelee katutilan ja erottaa yhteisöjä ja toimintoja toisistaan. Moottoriliikenne lisäsi sääntöjä Päätiet jakavat keskustoja. Appleyardin tutkimus San Franciscosta paljasti jo 1969, kuinka liikenteen määrän kasvu vähentää ihmisten yhteyttä toisiinsa kaduilla. Moottoriliikenteen kasvun vuoksi liikennesäännöt ovat tulleet yhä tärkeämmiksi. Tarvitaan enemmän liikennemerkkejä, teitä, valoja ja erittelyjä aivan kuin julkisen katutilan säätely olisi tärkeämpää kuin sulava ja turvallinen liikenne, tienkäyttäjien kognitiiviset kyvyt ja lainvalvonta. Nopeusrajoituksia noudatetaan vain, jos sakkojen saaminen on todennäköistä. Ja ylinopeudesta selviäminen ilman sakkoja johtaa rikkeiden kasvuun. Shared Space yhdistää toimintoja Shared Space on julkisen kaupunkitilan teoria, jonka Hans Monderman perusti ihmisten väliseen kanssakäymiseen ja käyttäytymiseen rakennetussa ympäristössä. Shared Space voidaan kääntää yhteiseksi katutilaksi tai keskustaksi. Se on tapa ajatella ja toimia, ja sen tavoitteena on parantaa julkista kaupunkiympäristöä. Shared Space tarjoaa filosofian ja suunnitteluperiaatteita julkisen tilan suunnitteluun, hallin- Ruotsista yhteistä katutilaa löytyy paljon mm. Norrköpingistä Skvallertorget, jolla autot ajavat varoen. Pieter de Haan 18 Kuntatekniikka 7/2010
YHDYSKUNTA kujien käyttöön nkiympäristöä Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Sito Oy Suomesta hyvä esimerkki on vanha Rauma, jonka katutilat on toteutettu pitkälti Shared Space -periaatteiden mukaisesti. Kuntatekniikka 7/2010 19
YHDYSKUNTA Pieter de Haan Drachten de Kaden ennen (vas.) ja nyt (oik.). Uudistukset on toteutettu 2000-luvun alussa. SHARED SPACE Shared Space -ratkaisuja on ympäri maailmaa, Euroopassa eniten Hollannissa, josta on kotoisin myös teorian isä, liikenneinsinööri Hans Monderman. Myös Saksassa, Itävallassa ja Englannissa on hienoja Shared Space -tiloja, samoin Uudessa- Seelannissa, Australiassa, Hongkongissa ja Yhdysvalloissa. Shared Space on yhteistä keskusta- ja katutilaa, joka on paikka johon mennään, tavataan ja oleskellaan, paikka jossa tehdään ostoksia ja katsellaan paikkoja, julkisen elämän olohuone, luonnollisella tavalla kasvava ja tunnistettavissa, ihmisten omistama, historian ja tulevaisuuden piirteitä yhdistävä sekä turvallisempi ja kestävämpi. www.shared-space.org taan ja ylläpitoon. Perusajatuksena on ihmisten eri toimintojen yhdistäminen erottelun sijasta. Prosessissa painotetaan kaikkien osapuolten, niin julkisten kuin yksityistenkin vuorovaikutusta ja sitoutumista kaupunkitilan kehittämiseen. Kenttätutkimukset ovat osoittaneet, että Shared Space -teoria vaikuttaa lupaavalta ja toimivalta. Sitä ei voi soveltaa ympäristöön, jossa ainoana toimintana on liikenne. Kaikissa muissa tilanteissa teoriaa kannattaa soveltaa. Esimerkkinä Shared Space -teorian soveltamisesta on Hollannin Drachten, jossa myös Shared Space -instituutti toimii. Drachtenissa on risteys, jossa yli 10 vuotta sitten kulki 18 000 ajoneuvoa päivässä ja jossa olivat perinteiset liikennevalot, liikennemerkit ja kaistamerkinnät. Nykyisin sama risteys on ilman minkäänlaisia liikennemerkkejä, ja siinä kulkee 22 000 kulkuneuvoa päivässä. Liikenne sujuu silti ilman ruuhkia ja vakavia onnettomuuksia. Kestävää ajattelua Hiilidioksidipäästöt vähenevät jo pelkästään sulavan liikenteen ja alhaisempien nopeuksien myötä. Uuden ajattelutavan soveltamisen ansiosta liikenteen vaikutukset ympäristöön jäänevät vähäisemmiksi kuin nykyisessä liikenneympäristössä, jota hallitsevat liikennevalot ja -merkit sekä pysähtyvät ja jälleen liikkeelle lähtevät autot. Shared Space -ajattelu on kestävää myös siksi, että uudenlaisessa katutilassa ihmiset ottavat vastuuta omista päätöksistään. Sääntöjen ja rajoitusten tilalle tulee toisten kunnioitusta ja vähemmän valvontaa. Siksi uusista sosiaalisista normeista tulee pysyviä, eivätkä ne menetä merkitystään. Katutilassa on lisäksi useita toimintoja, tilaa käytetään tehokkaammin ja monipuolisemmin ja uusia toimintoja voidaan lisätä joustavasti ilman uusia liikenne- ja katutilajärjestelyjä. Kaikki ovat tasa-arvoisia Liikennesäännöt, -merkit ja muu ohjaus eivät ole niinkään arjen liikennetilanteita kuin poikkeuksia varten varmuuden vuoksi. Shared Space -kadun käyttäjät joutuvat luottamaan omaan arvostelukykyynsä, ottamaan vastuun ja olemaan kanssakäymisessä muiden tienkäyttäjien kanssa liikennemerkkien sijaan. Yhteistä katutilaa painottavassa ajattelutavassa kaikki ovat tasa-arvoisia ja kaikilla on samat oikeudet. Liikkumisen oikeus ei riipu liikkumisen suunnasta tai liikennevälineen tyypistä. Se riippuu sosiaalisista sopimuksista ja kanssakäymisestä. Auto on henkilö samalla tavalla kuin kaikki muutkin samassa tilanteessa. Jatkossa tutkitaan, aiheuttavatko Shared Space-ratkaisut ongelmia ns. heikommille tien käyttäjille kuten liikunta- tai nä- Shared Space -instituutti Shared Space -instituutti Siegerswoude ennen (vas.) ja luonnoksena (oik.). Uuden tilanteen voi nähdä nettikamerasta osoitteessa www.arob.hadaro.nl. Kiertoliittymän sijaan tuli ons dorpsplein Shared Space -prosessille on tärkeää, että ihmiset osallistuvat ja sitoutuvat kehittämiseen. Prosesseja ja niihin liittyvää vuorovaikutusta kehitetään mm. EU-rahoitteisessa Interreg-hankkeessa. Hyvä esimerkki osallistavasta suunnitteluprosessista on hanke Siegerswoudessa, Frieslannin läänissä Hollannissa. Puolen kilometrin päässä kyläkeskustasta sijaitsi hyvin perinteinen ja vaarallinen kahden päätien risteys (ajonopeudet 80 km/t). Nykyisen ajattelutavan ja suunnittelutekniikan mukaan kiertoliittymä olisi ollut sopivin vaihtoehto risteyksen parantamiseksi. Uusi Shared Space -teoriaan pohjautuva ratkaisu laadittiin yhdessä kylän asukkaiden kanssa. Tavoitteeksi nousi aukioratkaisu, joka on nyt toteutettu. Aukiotilassa liikutaan varovasti, koska jokaisen kulkijan pitää siellä määritellä itse oma kulkuväylänsä. Aukiota lähestyessään liikkujan vauhti hidastuu itsestään, koska näkyvyys aukiolle ei ole selvä. Vuoden lopulla laadittavasta arvioinnista luultavasti selviää, että risteys on muuttunut turvallisemmaksi. Hyvän tuloksen saavuttaminen yhteistyössä asukkaiden ja Shared Space -asiantuntijoiden kanssa ei ollut prosessin ainoa tulos. Kylän nettisivuilla asukkaat puhuvat nykyään aukiosta nimellä ons dorpsplein (meidän kyläaukio). 20 Kuntatekniikka 7/2010