OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO, 120 ov Rakennusten pintakäsittelyjen koulutusohjelma MAALARI Hyväksytty Näyttötoimikunnassa 29.8.2013 Ammatillisen koulutuksen johtaja 12.12.2013 Päivitys 29.8.2014, 177 Voimassa 12.8.2013 alkaen
1. JOHDANTO... 5 2. PERUSTUTKINNON OPISKELU... 6 2.1 Tutkinnon kuvaus, arvoperusta ja alan ammattitaitovaatimukset... 6 2.2. Alan osaamistarpeet... 7 2.3. Pirkanmaan alueen maalarin alan painopisteet ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa.... 7 2.4. Rakennusten pintakäsittelyjen, maalari perustutkinnon tavoitteet... 8 2.5. Opinto-ohjaus... 9 2.6 Näyttötoimikunta ja ammatillinen neuvottelukunta... 10 3 TUTKINNON RAKENNE, OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPINTOJEN ETENEMINEN... 11 3.1. Ammatillisten tutkinnonosien jakaantuminen opiskeluajalle... 12 3.2 Koulutusohjelman valinta pintakäsittelyalan perustutkinnossa... 13 3.3 Koulutuksen järjestäminen... 13 3.4 Arviointi... 16 3.5 Opintopolku... 17 4 Tutkinnon osien kuvaukset... 19 4.1. Kaikille pakolliset tutkinnon osat... 19 4.1.1. Rakennusten korjausmaalaus 30 ov... 19 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 23 4.1.2. Uudisrakennusmaalaus 20 ov... 29 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 32 4.2. KAIKILLE VALINNAISET TUTKINNON OSAT... 37 4.2.1. Koristemaalaus 10 ov... 37 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 39 4.2.2. Tapetointi 10 ov... 43 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 45 4.2.3. Rakennusten korjausmaalaus syventävä 10 ov... 49 2
Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 51 4.2.4. Puupintojen pintakäsittelyt 10 ov... 55 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 57 4.2.5. Pintakäsittely 10 ov... 61 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 63 4.2.6. Mukailumaalaus 10 ov... 66 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 68 4.2.7. Erikoismaalaus 10 ov... 72 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 74 4.2.8. Rakennuspintojen entistäminen... 78 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 80 4.2.9. Pientalojen ulkomaalaus 10 ov... 83 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 85 4.2.10 Rakennuspintojen ruiskumaalaus 10 ov... 88 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 91 4.2.11. Ruiskutasoitetyöt 10 ov... 94 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 97 5. OPINNÄYTE AMMATILLISESSA PERUSTUTKINNOSSA... 100 6 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 101 6.1 Pien- ja käyttöesineiden koristemaalaukset 2 ov... 102 6.2. Tiffanytyöt 2 ov... 105 6.3. Käytännön mukailutyöt... 108 6. 4. Rakennuspintojen erikoismaalaukset... 111 6.5. Laatoituksen perusteet... 114 6.6. Erikoistapetointi... 116 6.7. Huoneistoremontti... 119 6.8. Kipsityöt... 122 3
6.9 Huonekalujen kunnostus ja pintakäsittelytyöt... 125 7. Pintakäsittelyalan perustutkinnon, maalari mukautettu arviointi tutkinnonosittain... 127 8. Liite tutkinnonosien ammatilliset ydintaidot... 128 4
1. JOHDANTO Tredun antamaa koulutusta ja opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa ohjaa opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma perustuu ammatillisiin perustutkinnon perusteisiin, joka on Opetushallituksen antama määräys koulutuksen järjestäjille. Tredun opetussuunnitelma sisältää yhteisen osan (linkki) sekä tutkintokohtaiset osat ja niihin saumattomasti liittyvän suunnitelman ammattitaitoa täydentävien (ja valinnaisten?) opintojen järjestämisestä. Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa kuvataan mm. alan toimintaympäristöä, vaatimuksia ja osaamistarpeita, Pirkanmaan alueellisia painopisteitä, yhteistyötä työelämän kanssa, tutkinnon rakennetta sekä niitä asioita, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Ammatillisen koulutuksen johtaja on hyväksynyt tutkintokohtaisen opetussuunnitelman ja Tredun näyttötoimikunta on hyväksynyt sen ammattiosaamisen näyttöjä koskevat osat. Vahvistetut Tredun opetussuunnitelman tutkintokohtaiset osat julkaistaan sivulla www.tredu.fi sekä wilma.tredu.fi - opiskelijahallinto-ohjelman etusivulla. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää itsearviointivalmiuksia. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. HOPS on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä ja tarvittaessa muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman allekirjoittavat opiskelija ja ryhmänohjaaja. 5
2. PERUSTUTKINNON OPISKELU Tämä Tampereen seudun ammattiopiston opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa pohjautuu Opetushallituksen määräykseen 32/011/2010, Pintakäsittelyalan perustutkinto 2010, koulutusala Rakennusten pintakäsittelyt, ammatillisen perustutkinnon perusteet. 2.1 Tutkinnon kuvaus, arvoperusta ja alan ammattitaitovaatimukset 2.1.1. Rakennusten pintakäsittelyjen koulutusohjelma, maalari Rakennusten pintakäsittelyjen koulutusohjelma maalari tutkinnon suorittanut osaa tehdä erilaisia pintakäsittelytyökokonaisuuksia ja soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Maalarin palveluja tarvitsevat etupäässä rakennusmaalaukseen keskittyneet maalausalan yritykset, rakennusliikkeet sekä maalituotteiden myyntiin keskittyneet yritykset. Maalari työskentelee rakennusmaalaus työkohteissa yhteistyössä muiden rakennusalan ammattiryhmien kanssa. Koulutusohjelma sisältää niin uudis- kuin korjausrakennusmaalaustakin sekä valinnaisina opiskeltavia alan erikoistaitoja. Maalarin työ on laaja-alaista rakennusten pintakäsittelyn perustaitojen sekä niihin liittyvien pienten korjausten osaamista. Alan yritysten koot vaihtelevat muutaman hengen yrityksistä suuriin konserneihin. Maalari työllistyy lähes yksinomaan ns. suorittavan tason työtehtävissä. Maalausalan käytännön tehtävissä internet ja siihen liittyvien ohjelmien osaaminen ei ole kovinkaan merkittävässä osassa. Internetin ja maalausalan ohjelmien tuntemus ja käyttövarmuus on oleellista kuitenkin hallita ammatillisen kehittymisen näkökulmasta katsoen. Tekniikan on pintakäsittelyalan osaamisen lähtökohta ja sen pohjalle rakennetaan luovaa ja esteettistä näkemystä. Kaikkien perustyötehtävien läpikäyminen alan koulutuksessa on ensisijaisen tärkeää, koska työtehtävät vaihtelevat kohteen mukaan hyvinkin paljon. Isoissa kohteissa yksilösuoritukset tapahtuvat yleensä yhtäaikaisesti muiden ryhmien ja työsuoritusten kanssa, joten yhteistyön toimintaperiaatteiden tunteminen on välttämätöntä työsuorituksen kannalta. Myös sisäisen yrittäjyyden osaaminen on vahvasti läsnä maalarin työssä. Yrittäjyys on integroituna ammatillisiin tutkinnon osiin ja ilmenee asiakaslähtöisyytenä sekä omatoimisena vastuullisena työskentelynä työkohteissa. Maalari toimii asiakaslähtöisesti, osaa markkinoida omaa osaamistaan sekä aikatauluttaa ja hinnoitella omaa työtään sekä ymmärtää työnsä merkityksen osana laajempaa kokonaisuutta. Maalarin työn omatoimisuus, vastuullisuus sekä nopeatempoisuus tuo haasteita alalle, miten työllistyä alati muuttuvassa rakennuskulttuurissa sekä kilpailla työstä käytetyn ulkomaisen työvoiman kanssa. Tästä syystä alan kehityksen ennakointi on haasteellista ja edellyttää koulutukselta monimuotoisuutta sekä perehtymistä alan tuote- ja tekniikka osaamiseen. Maalausalan kilpailu on kiristynyt sekä aikataulut valmistumiselle tiukentuneet. Myös taito tehdä juuri haluttua laatua on yksi työn kriteereistä. Omatoimisuus sekä siihen liittyvä vastuullisuus työn aikataulun sekä halutun laatutason noudattamisesta on onnistuneen työllistymisen avainsana. 6
Maalari työskentelee useimmiten suuremmassa kokonaisuudessa muiden ammattiryhmien kanssa joten oman työpanoksen sijoittaminen kokonaisuuteen sekä ryhmässä toimiminen on perustekniikoiden ohella keskeisiä oppimisalueita. 2.1.3. Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Maalarin ammatissa joudutaan työskentelemään usein telineillä ja nostimilla. Työkohteissa voi joutua myös työskentelemään ahtaissakin tiloissa yksinään. Tästä johtuen maalarin ammatinkuva ja epilepsia tai muu vastaavalla tavalla kiipeämistä ja korkealla työskentelyä rajoittava ominaisuus sairaus eivät sovellu yhteen. Tällainen ominaisuus on esimerkiksi korkeanpaikan kammo. Myös allergioilla ja hengitystiesairauksilla on taipumusta pahentua ammattiin liittyvien liuote- ja pölyhaittojen seurauksena. Sairauksista jotka voivat rajoittaa työllistymistä on keskusteltava jo ennen opintoihin hakemista esim. oman oppilaitoksen terveydenhoitohenkilöstön kanssa. 2.2. Alan osaamistarpeet Maalarin työn luonne on aina perustunut omatoimisuuteen ja itsenäiseen vastuuseen työn valmistumisesta aikataulussa. Tämä työn kuva on entisestään painottunut rakennusalalla vallitsevan kovan kilpailun tuloksena. Kehitysnäkymät vaativat opiskelijalta yhä kasvavia vaatimuksia yrittäjyyteen. Työsuhteet ovat alan kausiluotoisuudesta johtuen olleet aina muutosherkkiä. Tällä hetkellä on ollut nähtävissä määräaikaisuuden sekä koeaikojen käytön lisääntymistä. Käytännössä tämä tarkoittaa määräaikaisia työsuhteita. Myös toiminimellä ja osuuskuntien kautta tehtävät työsuoritukset ovat lisääntyneet. Asiakaspalvelu on aina ollut maalarin työssä tärkeä taito ja yhä enemmän, mm. ulkomaisen työvoiman käytön vuoksi, opiskelijalta vaaditaan hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä selviytyä työtilanteista vierailla kielillä. Työturvallisuuden opetuksessa on myös huomioitava alakohtaiset tarpeet, joista mainittakoon esimerkiksi teline- ja nostin työskentely. Alan yrittäjien ja ammatillisen neuvottelukunnan informaation mukaan ryhmätyötaidot, oman työn ja kokonaisuuksien osan aikataulutus sekä tuotantoprosessin kokonais nousevat yhä suurempaan rooliin ammattitaitovaatimuksissa. 2.3. Pirkanmaan alueen maalarin alan painopisteet ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Pirkanmaalla ja Tampereella on etupäässä pienehköjä maalausalan yrityksiä. Maalarin koulutuksella pyritään vastaamaan alueelliseen työvoimantarpeeseen. Tutkintoalalla on koulutusta tulevat verkostot ja pitkät yhteistyösuhteet työelämän, teollisuuden sekä kuntasektorin kanssa. Ne ovat syntyneet pintakäsittelyalan opettajien työelämätaustojen kautta. 7
Tutkintoalallamme pyritään toimimaan mahdollisimman tiiviissä yhteistyössä yrityselämän kanssa, opettamaan ja oppimaan todellisten asiakas- ja harjoitustöiden ja projektien kautta. Kestävän kehityksen näkökulma ja kansainvälisyys ovat myös vahvasti mukana koulutuksessa. 2.4. Rakennusten pintakäsittelyjen, maalari perustutkinnon tavoitteet Pintakäsittelyn perustutkinnon suorittanut osaa käyttää tietotekniikkaa tiedon haussa, viestinnässä ja raportoinnissa ja hänellä on perustaidot tietoteknisten laitteiden ja ohjelmien käyttöön. Hän on kustannustietoinen, tekee työnsä taloudellisesti ja vastuuntuntoisesti, on täsmällinen ja noudattaa työaikoja. Hän tulee toimeen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja osaa käyttäytyä työyhteisössä ja asiakaspalvelutilanteissa. Pintakäsittelyn perustutkinnon tavoitteissa on keskeistä työelämässä toimimisen avaintaitojen saavuttaminen elinikäisen oppimisen avaintaitojen mukaisesti, niitä täydentäen ja täsmentäen niin, että ne kohdistuvat pintakäsittelyalan työpaikoilla vaadittavaan ammattitaitoon. Tutkinnon suorittanut osaa työssään soveltaa oppimaansa tietoa sekä arvioida ja jäsentää sitä. Hän toimii suunnitelmallisesti, mutta pystyy tarvittaessa käyttämään myös vaihtoehtoisia työmenetelmiä. Hän osaa suunnitella työtään, tehdä valintoja ja ratkaista työssä esiin tulevia ongelmia. Tarvittaessa hän osaa kysyä neuvoa. Hän osaa arvioida omaa osaamistaan, työn onnistumista ja sitä mikä mahdollisesti olisi pitänyt tehdä toisin. Hän kehittää itseään ja työtään. Tutkinnon suorittanut toimii työyhteisössä ja työryhmän jäsenenä joustavasti ja rakentavasti sekä kohtelee muita tasavertaisesti. Hän toimii työelämän toimintatavoilla ja osaa käyttäytyä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Hän on yhteistyökykyinen ja hyödyntää saamaansa palautteen toiminnassaan. Hän osaa ilmaista mielipiteitään selkeästi, rakentavasti ja luotettavasti. Tutkinnon suorittanut on sitoutunut työhönsä sekä tekee työtä sovitulla tavalla ja vastuuntuntoisesti. Hän on rehellinen, oikeudenmukainen ja suvaitseva sekä noudattaa vaitiolovelvollisuutta ja tietosuojaa. Hän pyrkii edistämään toiminnallaan työssä viihtymistä, yhteistyötä ja avoimuutta työyhteisössä. Tutkinnon suorittanut tuntee työturvallisuusmääräykset ja noudattaa niitä. Hän tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja sekä osaa torjua niitä ja suojautua niiltä. Hän osaa varoa tärinää, melua ja hengitysilman epäpuhtauksia. Hän käyttää työtehtävän ja käyttöturvallisuustiedotteen mukaisia suojavaatteita, suojakäsineitä ja hengityksen suojaimia. Aina tarvittaessa hän käyttää raitisilmalaitteita ja kuulonsuojaimia. Hän käyttää henkilösuojaimia ja turvalaitteita tarkoituksenmukaisesti ja huolehtii niiden kunnosta. Tutkinnon suorittanut huolehtii työpaikkansa siisteydestä ja järjestyksestä. Hän käyttää terveellisiä työtapoja ja asentoja sekä osaa käsitellä raskaitakin taakkoja. Hän huolehtii terveydestään ja toimintakyvystään sekä toimii omaa ja muiden terveyttä ja toimintakykyä edistävällä tavalla. Tutkinnon suorittanut työskentelee taloudellisesti ja tuloksellisesti. Hän asennoituu työhönsä niin, että hän toimii kaikissa tilanteissa työyhteisön parhaaksi ja pitää kiinni asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja toiminnan tuottavuudesta. Hän toimii yritteliäästi ja on aktiivinen työyhteisön jäsen. Hän osaa laskea oman palkkansa ja arvioida palkan sivukulut sekä laskea ja arvioida materiaalikustannuksia ja yleiskustannuksia. Hän osaa tehdä työtapa valintoja kokonaistaloudellisesti 8
Englannin kielen merkitys ammattikielenä kasvaa, kun monikansallisissa ja -kulttuurisissa työryhmissä ja tuotannoissa täytyy kyetä kommunikoimaan ymmärrettävästi ja ammattitermistöä käyttäen. Myös tietoverkkojen vahva asema osana työtehtäviä ja ammattikuvaa lisää kielitaidollisia tarpeita. Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista (L630/98 5 ) 2.5. Opinto-ohjaus Tutkintoon sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 opintoviikkoa. Ohjaustoiminnalla tuetaan opiskelijaa kokonaisvaltaisesti opintojen eri vaiheissa. Ohjaukseen osallistuvat kaikki ammattiopiston opettajat, ryhmänohjaajat ja oppimisen tukipalveluhenkilöstö. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävinä on ohjata ja motivoida opiskelijaa tutkinnon suorittamisessa ha opintojen suunnittelussa. Hänen tehtävänsä on myös auttaa opiskelijaa löytämään vahvuuksiaan ja kehittää oppimisen valmiuksiaan. Opettajat ovat myös opiskelijoiden tukena ammatillisessa kasvussa. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijan lähimpänä tukena opintojen ajan. Ryhmänohjaaja laatii opiskelijan kanssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja ohjaa opiskelijaa ammatillisiin opintoihin ja seuraa opintojen etenemistä suunnitellulla tavalla. Hän on myös opiskelijan tukena ammatillisessa kasvussa ja arjen asioissa. Ryhmänohjaaja on tärkeä yhteyshenkilö oppilaitoksen ja alaikäisen opiskelijan huoltajan välillä. Ryhmänohjaajan vastuulla on ottaa yhteyttä huoltajaan mm. silloin kun opiskelijalla on selvittämättömiä poissaoloja, hänen opintonsa eivät etene suunnitellusti tai hänen toimintansa on muuten huolta herättävää. Opinto-ohjaaja on opiskelijoiden tukena kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa mm. henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadinnassa, ammatillisen kasvun tukemisessa, opintojen etenemisessä ja työelämään ja jatko-opintoihin ohjaamisessa. 2.5.1. Opintojen alkuvaiheen ohjaus Opintojen alussa ns. orientaatiojaksolla koko henkilökunta ja ryhmänohjaaja osallistuvat opiskelijan perehdyttämiseen oppilaitosyhteisöön ja opiskeluun liittyviin asioihin. Ryhmänohjaaja pitää tulohaastattelun ja sen pohjalta opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS ). Sen tarve korostuu etenkin jos opiskelijan opintojen eteneminen poikkeaa oman ryhmän polusta. 2.5.2. Opinto-ohjaus opintojen aikana Opintojen aikana opiskelija saa ohjausta ja tukea opintojen suunnittelussa, koulutusohjelmavalinnoissa, ammatillisten-, yhteisten-, ja vapaasti valittavien opintojen valinnoissa. Opiskeluun liittyvissä ongelmatilanteissa ja elämänhallinnassa opiskelija saa tukea ja ohjausta oppimisen tukipalveluhenkilöstöltä, opinto-ohjaajalta, kuraattorilta, erityisopettajalta, terveydenhoitajalta ja erityisohjaajilta. 2.5.3. Opintojen päättövaiheen opinto-ohjaus Päättövaiheen opinto-ohjauksella varmistetaan, että kaikki opinnot tulevat suoritetuiksi ja arvioiduksi. Ohjauksessa keskitytään myös jatko-opintojen suunnitteluun ja työelämään ohjaukseen. 9
Opiskelijaryhmille järjestetään jatko-opintoinformaatiotilaisuuksia. Opinto-ohjaajat antavat myös henkilökohtaista ohjausta niille opiskelijoille, jotka haluavat keskustella jatko-opintoihin liittyvistä asioista. Työnhakuun liittyvistä asioista annetaan ryhmäohjausta tai henkilökohtaista ohjausta. 2.6 Näyttötoimikunta ja ammatillinen neuvottelukunta Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (601/2005 25a ) mukaan näyttötoimikunnan tehtävänä on hyväksyä koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoa näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista, määrätä ammattiosaamisen näyttöjen arvioijat ja käsitellä opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. lisäksi toimielimen puheenjohtaja allekirjoittaa tutkintotodistuksen osana olevan näyttötodistuksen. Näyttötoimikunnassa on edustettuna koulutuksen järjestäjä, työelämä, opettajat ja opiskelijat. Sen toimintaa tukevat ammatilliset neuvottelukunnat joita on 18 kpl. Pintakäsittelyalan perustutkintoa koskevat asiat valmistellaan pintakäsittelyalan ammatillisessa neuvottelukunnassa. Näyttötoimikunta kokoontuu pääsääntöisesti kolme kertaa vuodessa. ammatilliset neuvottelukunnat kokoontuvat kuukautta ennen näyttötoimikunnan kokouksia valmistelemaan kokoukseen tulevat asiat. Ammatilliset neuvottelukunnat käsittelevät ajankohtaisia tutkintoalaa ja työelämälähtöisyyttä koskevia aiheita sekä alustavasti ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelmat ja raportit. 10
3 TUTKINNON RAKENNE, OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPINTOJEN ETENEMINEN Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista, ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista sekä vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon voidaan yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista (ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat) Opetussuunnitelman perusteet (OPH) Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Opetussuunnitelman yhteinen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa 120 ov Ammatilliset tutkinnon osat 90 ov Kaikille pakolliset tutkinnon osat Koulutusohjelman pakolliset tutkinnon osat 50 ov Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 40 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov Ammattitaitoa täydentävät pakolliset tutkinnon osat 16 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat 4 ov Sisältäen: työssäoppiminen väh. 20 ov, yrittäjyys 5 ov, opinnäyte väh. 2 ov Opinto-ohjauksen opintojaksot väh. 1,5 ov 11
3.1. Ammatillisten tutkinnonosien jakaantuminen opiskeluajalle Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Pintakäsittelyalan perustutkinto Rakennusten pintakäsittelyjen koulutusohjelma Maalari opiskeluvuosi 1 2 3 4 30 30 30 90 ov Ammatilliset tutkinnon osat 4.2 Koulutusohjelman pakolliset tutkinnon osat 50 4.2.1 30 ov Rakennusten korjausmaalaus ( näyttö 3)yrittäjyys 1,5 ov (sisältää 10 ov. TOP) 4.2.1.1 10 ov Korjausmaalauksen perusteet 10 4.2.1.2 10 ov Maalaustyöt 10 4.2.1.3 10 ov Rakennusten sisämaalaus 10 4.2. 20 ov) Uudisrakennusmaalaus ( Näyttö 1 )yrittäjyys 0,5 ov (sisältää 10 ov. TOP 4.2.1 10 ov uudismaalauksen perusteet 10 4.2.2 10 ov uudismaalaustyöt 10 4.3 Koulutusohjelman /Kaikille (ammatilliset )valinnaiset tutkinnon osat (sisältää 0-40 10 ov. TOP) 4.3.1 10 ov 1. ammatillinen valinnainen (näyttö 2 )yrittäjyys 0,5 ov 10 4.3.2 10 ov 2. ammatillinen valinnainen (Näyttö 4 ) yrittäjyys 0,5 ov 5 5 4.3.3 10 ov 3. ammatillinen valinnainen (näyttö 5 ) yrittäjyys 0,5 ov 10 4.3.4 10 ov 4. ammatillinen valinnainen ( näyttö 6 )yrittäjyys 0,5 ov 10 xx ov 4.4 Muut valinnaiset tutkinnon osat peruskoulutuksessa xx ov 4.5 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (yli 120 ov) 20 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov 10 5 5 5.1.1 4ov Äidinkieli 5.1.2 1ov Toinen kotimainen kieli, ruotsi 5.1.3 2 ov Vieras kieli 5.1.4 3 ov Matematiikka 5.1.5 2 ov Fysiikka ja kemia 5.1.6 1 ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 5.1.7 1 ov Liikunta 5.1.8 1 ov Terveystieto 5.1.9 1 ov Taide- ja kulttuuriopinnot 5.2 4 ov Valinnaiset tutkinnon osat 6. Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov 10 oppilaitoksen tarjonnan mukaan 120 ov yhteensä 40 40 40 12
3.2 Koulutusohjelman valinta pintakäsittelyalan perustutkinnossa Valinta koulutusohjelmien välillä tehdään opiskelupaikan hyväksymisen yhteydessä. Opinto-ohjaaja lähettää valintakirjeen mukana tiedustelun koulutusalan valinnasta/hyväksymisestä. Suuntautumisalan opiskelupaikkojen täytyttyä yhteisvalinnan ja opiskelupaikan vastaanoton jälkeen tarjotaan paikkaa vähemmän yhteishaussa suositun pintakäsittelyalan perustutkinnon koulutusohjelman opinnoissa. 3.3 Koulutuksen järjestäminen Työssäoppimista opintoihin sisältyy vähintään 20 opintoviikkoa. Mikäli opiskelijan opinnoissa etenemisen kannalta on perusteltua, niin työssäoppiminen voidaan toteuttaa myös laajennettuna, jolloin opintoviikkomäärä voi olla suurempi kuin 20 ov. Työssäoppiminen suoritetaan pääsääntöisesti 2. ja 3. vuotena normaalisti kahdessa tai useammassa jaksossa vallitsevien tilanteiden mukaan. Työssäoppimispaikoissa noudatetaan alan työehtosopimuksissa mainittuja työaikoja. Työssäoppiminen toteutetaan Tampereen seudun ammattiopiston ohjeiden mukaan, pääosin alan yrityksissä tai oppilaitoksen hyväksymillä työtilauksilla, toimeksiannoilla ja asiakastöillä. Pääsääntöisesti opiskelija etsii itselleen työssäoppimispaikan. Tutkinnon osan opettaja avustaa työssäoppimispaikan hankinnassa tarpeen vaatiessa, mutta päävastuu työssäoppimispaikan hankinnasta on opiskelijalla. Työssäoppimisen ohjauksesta vastaa tutkinnon osan lukujärjestykseen merkitty opettaja. 3.3.1. Yrittäjyys 5 ov Tredussa ja Pintakäsittelyalan perustutkinnossa, koulutusalalla Rakennusten pintakäsittelyt yrittäjyys sisältää kolme erilaista näkökulmaa: yrittäjämäisen tavan tehdä työtä, sisäisen yrittäjyyden ja ulkoisen yrittäjyyden. Yrittäjämäinen tapa tehdä työtä( = omaehtoinen yrittäjyys ) Yrittäjämäinen tapa tehdä työtä tarkoittaa aktiivisuutta, oma-aloitteisuutta ja laadukkaan työtuloksen aikaansaamista. Yrittäjämäinen työtapa on tärkeä osa arviointia kaikissa tutkinnon osissa ja opintojaksoissa. Tutkinnossa maalari voi syntyä vaaratilanteita ja omatoimisuus ei saa vaarantaa turvallisuutta. Omatoimisen ajattelun ja ideoinnin jälkeen opettajalta/esimieheltä on pyydettävä varmistus ennen toteutusvaihetta. Arviointikriteerit tähän löytyvät elinikäisen oppimisen kuvauksesta valtakunnallisista tutkinnon perusteista sivulta 200, Rakennusten korjausmaalaus tutkinnonosassa sivulta 33, Uudisrakennusmaalaus tutkinnon osassa sivulta 37. Kaikille valinnaisissa opinnoissa yrittäjyyden arviointiperusteet löytyvät aina kyseisen tutkinnonosan arvioinnin perusteista. Sisäinen yrittäjyys tarkoittaa oman alan työnantajien liiketoiminnan ymmärtämistä ja halua edistää oman työnantajansa toimintaa. Sisäinen yrittäjyys sisältyy kaikkien eri ammatillisten tutkinnon osien tavoitteisiin ja on myös osa jokaisen opintojakson arviointia. Ymmärrys on tärkeää, jotta opiskelija tietää, miten hänen työnsä vaikuttaa työnantajan toimintaan. Näin hän voi tehdä parhaansa työnantajansa toiminnan edistämiseksi omassa työssään ja laajemminkin. Työnantaja voi olla valtio, kunnat, kolmas sektori, yksityinen yritys tai opiskelijan oma yritys 13
Arviointikriteerit tähän löytyvät elinikäisen oppimisen kuvauksesta valtakunnallisista ammatillisen tutkinnon perusteista tutkinnon osittain. Ulkoinen yrittäjyys tarkoittaa yrityksen perustamista ja liiketoiminnan pyörittämistä. Ulkoiseen yrittäjyyteen liittyvää sisältöä ovat mm. yrityksen perustamistoimenpiteet, yrityksen kannattavuus, asiakaspalvelu, myyntityö, eri kustannusten tunnistaminen, työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvoitteet. Arviointikriteerit löytyvät tutkinnon perusteista tutkinnon osittain. Tutkinnossa Rakennusten pintakäsittelyt; maalariyrittäjyys sisältyy tutkinnon osiin Rakennusten korjausmaalaus 30 ov/1 ov, Uudisrakennusmaalaus 20 ov/0,5 ov sekä Kaikille valinnaiset opinnot Hops:n mukaan 4x10 ov/4x0,5 ov. Yrittäjyys suoritetaan läpäisynä tutkinnon osittain ja se näkyy harjoitus/asiakastöissä tutkinnon osan sisällä niin oppilaitoksessa kuin työssäoppimispaikallakin tapahtuvassa oppimisessa. opintojakso/tutkinnon osa yhteiskunta-,yritys- ja työelämätieto /atto asiakaspalvelun perusteet/asiakaspalvelu asiakaspalvelun työssäoppiminen/asiakaspalvelu opintojakson laajuus/josta yrittäjyyden osuus arviointikriteerit opetusmenetelmiä (esim ) 1 ov/ 1 ov valtakunnallisen pintakäsittelyalan perustutkinnon perusteiden sivu 238-239 5ov/ 3,5 ov rakennusten pintakäsittelyt, maalari opetussuunnitelman tutkinnon osat rakennusten korjausmaalaus(1 ov) ja uudisrakennusmaalaus(0,5 ov ) sekä valinnaiset tutkinnon osat( 4 )oman valinnan mukaan (o,5/tutkinnon osa ) 5 ov/ 0,5 ov rakennusten pintakäsittelyt, maalari valtakunnallisten tutkinnon perusteiden tutkinnon osa rakennusten korjausmaalaus s. 33 mm. vierailut erilaisiin työpaikkoihin, yrittäjien vierailut koululla, yrittäjätarinoihin tutustumista, kirjallisia tehtäviä asiakkaan kohtaaminen, tapahtumiin osallistuminen ja tapahtumien järjestäminen, tuotetiedustelut asiakkaan näkökulmasta, etukäteissuunnitelmien asiakaslähtöinen suorittaminen ja oman työn luovutus (myyminen ) asiakaspalvelu työmaalla, oman työskentelyn tehokkuuden seuranta, työpaikan kustannusten ja tuottavuuden huomioiminen osana omaa työtä 14
3.3.2. Opetuksen järjestäminen kaikille (ammatilliset ) valinnaisissa opinnoissa Kaikille valinnaiset ammatilliset ja vapaasti valittavat opinnot tarjotaan alla olevien taulukoiden mukaisesti. Kaikille valinnaisia opintoja valitaan ensimmäisenä opiskeluvuotena 1 ja toisena opiskeluvuonna 3. Valinta suoritetaan opiskelijan Hopsin mukaisesti valintaa varten laaditun lomakkeen avulla, yhteensä 40 opintoviikkoa. Kaikille valinnaiset opinnot sisältävät valinnan mukaan joko koululla, osittain koululla ja osin työssäoppimispaikalla tai kokonaan työssäoppimispaikalla toteutettavia opintoja jotka valitaan opintojen edetessä ja Hopsin kehittyessä. Ensimmäinen, toisena opiskeluvuotena toteutuva ammatillinen valinnainen, valitaan oppilaitoksessa järjestettävistä tai työssäoppimispaikan työnkuvan mahdollistamista tutkinnon osista ensimmäisen vuoden keväällä. Loput kolme, viimeisenä opiskeluvuotena toteutuvat, valitaan toisen opiskeluvuoden puolivälissä. Valinnaisuus toteutetaan hopsien mukaisena käytössä olevien resurssien ja opetusjärjestelyjen puitteissa; pyrkien siihen että valinnaisuus todella on mahdollista.todellinen valinnaisuus toteutuu esimerkiksi työssäoppimispaikoilla, joissa on mahdollista opiskella ammatillinen valinnainen muusta ryhmästä poikkeavasti; esimerkiksi tasoitetyöt tasoitetyötä tekevässä yrityksessä jne. Valtakunnallisten tutkinnon perusteiden mukaiset kaikille (ammatilliset ) valinnaiset on jaettu kohdassa 3.3.3. olevaan taulukkoon oppilaitoksessa tai työssäoppimispaikassa toteutettaviin sekä ainoastaan työssäoppimispaikoissa toteutettaviin tutkinnon osiin. Ne valinnaiset tutkinnonosat, jotka voidaan tarvittaessa toteuttaa osittain oppilaitoksessa, on merkitty taulukkoon erikseen. Kaikille valinnaiset tutkinnonosat opiskelija valitsee tukemaan omaa opintopolkuaan. Valinnat kirjataan opiskelijan ja ryhmänohjaajan toimesta opiskelijan hopsiin ja toteutumista seurataan päivitys- ja seurantakeskusteluissa. Kaikille valinnaiset opinnot opiskellaan 2. ja 3. opiskeluvuotena. Oppilaitoksessa toteutettavista kaikille valinnaisista toteutuvat eniten suosiota saaneet tutkinnon osat. Resurssien mahdollistaessa voidaan myös tutkinnon osan opiskelu kokonaan oppilaitoksessa toteutettaessa opiskella rinnakkain samassa ryhmässä, useampaa samankaltaista tutkinnonosaa (esimerkiksi mukailumaalaus, erikoismaalaus, rakennuspintojen entistäminen ja koristemaalaus ; tai on järjestettävissä samaan aikaan yhden opettajan toimesta, samaten esim. puupintojen pintakäsittelyt ja pintakäsittely ) Opetus perustuu silloin jokaisen aihepiirin teoreettisen opetuksen toteuttamiseen teemoittain ja teoreettisiin teemapäiviin liittyviin käytännön harjoitteisiin. 3.3.3. Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Kaikille (ammatillisista) valinnaisista tutkinnon osista valitaan yhteensä 40 ov opintopolun mukaisesti 10 ov Koristemaalaus oppilaitos tai top 10 ov Tapetointi oppilaitos tai top 10 ov Rakennusten korjausmaalaus, syventävä (suoritettavissa vasta tutkinnon pakollisen osan, rakennusten korjausmaalaus suorittamisen jälkeen ), paikallisesti tarjottava tutkinnon osa 10 ov Puupintojen pintakäsittelyt oppilaitos tai top 10 ov Pintakäsittely puualan perustutkinnosta 10 ov Mukailumaalaus oppilaitos tai top 10 ov erikoismaalaus oppilaitos tai top 15
Ainoastaan top jaksolla toteutettavat Kaikille valinnaiset 10 ov pientalojen ulkomaalaus ( voi osan suorittaa oppilaitoksessa ) 10 ov rakennuspintojen ruiskumaalaus ( voi osan suorittaa oppilaitoksessa ) 10 ov rakennuspintojen entistäminen ( voi osan suorittaa oppilaitoksessa ) 10 ov Puulattioiden pintakäsittelyt top 10 ov kiviainesjulkisivujen suihkupuhdistus top 10 ov elementtisaumaus top 10 ov kiviainesjulkisivujen pinnoitus top 10 ov betonipintojen etuoikaisut top 10 ov ruiskutasoitetyöt top(voi osan suorittaa oppilaitoksessa ) 10 ov lattianpäällysteiden uusiminen top 10 ov rakenteiden korjaus top 10 ov parkettityöt top 10 ov mattotyöt top 10 ov märkätilojen muovimattotyöt top 10 ov julkisten tilojen lattianpäällystys top 3.4 Arviointi Opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opiskelija-arvioinnissa noudatetaan Tampereen seudun ammattiopiston opetussuunnitelman nuorten koulutuksen yhteisen osan ohjeita (luku 7 ) Oppimista arvioidaan havainnoimalla ja käsittelemällä palautekeskusteluissa työskentelyä (verrataan osaamisen tasoihin) sekä vastuullisuutta annettujen tehtävien suorituksissa. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä, kokeita ja havainnointia opiskelijan taidoista oppimisen aikana. Opiskelijan itsearviointi ja ryhmän sisäinen vertaisarviointi toimivat osana arviointia. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Opintojakson aikana opettaja kannustaa ja motivoi, sekä antaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia. Tutkinnon osan arvosana määräytyy ammattiosaamisen näytön perusteella. Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset on määritelty oppimistuloksina (tiedot, taidot, osaaminen tai pätevyys). Tältä pohjalta arvioinnin kohteet on kuvattu työprosessin, työvälineiden, menetelmien ja materiaalin sekä työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen na. Osaaminen arvioidaan näyttöinä sekä niihin mahdollisesti liitettävinä muina kokoavina arviointeina. 16
3.5 Opintopolku Tampereen seudun ammattiopisto Opiskelijalla on mahdollisuus muodostaa tutkintonsa erilaisten opintopolkujen kautta opiskelijan omien tavoitteiden, aikaisemman koulutuksen tai työuran pohjalta. Peruspolku Kaikille pakolliset tutkinnon osat ATTO 10 ov ATTO 10 ov rakennusten korjausmaalaus 30 ov Uudisrakennusmaalaus 20 ov Valinnaiset tutkinnon osat 1. ammatillinen valinnainen 2. ammatillinen valinnainen..10 ov 3. ammatillinen valinnainen 10 ov 4. ammatillinen valinnainen Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov Lukiopolku Kaikille pakolliset tutkinnon osat ATTO 10 ov/ lukioopinnot ATTO 10 ov/ lukioopinnot Koulutusohjelmaopinnot Koulutusohjelmaopinnot rakennusten korjausmaalaus 30 ov Uudisrakennusmaalaus 20 ov Valinnaiset tutkinnon osat 1. ammatillinen valinnainen 2. ammatillinen valinnainen 3. ammatillinen valinnainen Lukio-opinnot 10 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat Lukio-opinnot 10 ov 17
2+1 polku Kaikille pakolliset tutkinnon osat ATTO 20 ov Koulutusohjelmaopinnot rakennusten korjausmaalaus 30 ov Uudisrakennusmaalaus 20 ov Oppisopimukseen opiskelija voi siirtyä kun atto-opinnot 20 ov on suoritettu ja opiskelija hallitsee ammatin perustiedot ja -taidot Valinnaiset ja vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatilliset valinnaiset 40 ov vapaasti valittavat 10 ov Kahden koulutusohjelman suorittaminen (rakennusten pintakäsittely + metallituotteiden pintakäsittely) Kaikille pakolliset tutkinnon osat ATTO 20 ov Koulutusohjelmaopinnot rakennusten korjausmaalaus 30 ov Uudisrakennusm aalaus 20 ov Metallituotemaa laus 30 ov Valinnaiset tutkinnon osat ammatilliset valinnaiset 10 ov ammatilliset valinnaiset 10 ov ammatilliset valinnaiset 10 ov ammatilliset valinnaiset 10 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov 18
4 Tutkinnon osien kuvaukset 4.1. Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1. Rakennusten korjausmaalaus 30 ov (Tutkinnon osa sisältää työssäoppimista Hopsin mukaisesti ja yrittäjyyttä 1 ov. ) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa: - käyttää sekä perinteisiä että nykyaikaisia teloja, siveltimiä ja harjoja - tehdä ennen maalauksia tehtävät suojaukset ja valmistelut - irrottaa työn suoritusta haittaavia listoituksia ja muita komponentteja (esim. ovien heloituksia, sähkökatkaisijoiden suojakilpiä, valaisimia jne.) - tehdä tarvittavat esikäsittelyt kuten pesut ja muut tartunnan varmistamiseksi tehtävät käsittelyt - tehdä työvaiheiden välillä suoritettavat hionnat ja pölynpoistot käsin ja koneellisesti - poistaa vanhoja maalipintoja - tehdä työhön liittyvät tasoitukset, kittaukset ja silotukset - maalata käsityövälineillä vesi- ja liuotinohenteisilla maalituotteilla - käyttää tarpeen mukaan henkilökohtaisia suojavaatteita ja suojaimia - kiinnittää helposti käsiteltäviä vapaakohdisteisia tapetteja normaalikorkuisiin asuinhuoneisiin - käyttää ja huoltaa tarvitsemiaan työvälineitä - poistaa maalaustyön valmistuttua työnaikaiset suojaukset - asentaa paikoilleen työajaksi poistetut listoitukset ja muut rakennusosat - keskeisimmät maalaustöiden työsuojeluun liittyvät normit ja niistä aiheutuvat toimenpiteet - tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen - tiedollisesti ja taidollisesti EA1.stä vastaavan ensiavun annon - tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen - 4.1.1.1 Korjausmaalauksen perusteet 10 ov Opiskelija osaa: - käyttää sekä perinteisiä että nykyaikaisia teloja, siveltimiä ja harjoja - tehdä ennen maalauksia tehtävät suojaukset ja valmistelut - irrottaa työn suoritusta haittaavia listoituksia ja muita komponentteja (esim. ovien heloituksia, sähkökatkaisijoiden suojakilpiä, valaisimia jne.) - tehdä tarvittavat esikäsittelyt kuten pesut ja muut tartunnan varmistamiseksi tehtävät käsittelyt - tehdä työvaiheiden välillä suoritettavat hionnat ja pölynpoistot käsin ja koneellisesti - poistaa vanhoja maalipintoja - käyttää tarpeen mukaan henkilökohtaisia suojavaatteita ja suojaimia - käyttää ja huoltaa tarvitsemiaan työvälineitä - keskeisimmät maalaustöiden työsuojeluun liittyvät normit ja niistä aiheutuvat toimenpiteet - tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen - Noudattaa työaikoja ja hyviä yhteistyötapoja. - 19
4.1.1.2 Maalaustyöt 10 ov Opiskelija osaa: - käyttää sekä perinteisiä että nykyaikaisia teloja, siveltimiä ja harjoja - tehdä ennen maalauksia tehtävät suojaukset ja valmistelut - irrottaa työn suoritusta haittaavia listoituksia ja muita komponentteja ( esim. ovien heloituksia, sähkökatkaisijoiden suojakilpiä, valaisimia jne.) - tehdä tarvittavat esikäsittelyt kuten pesut ja muut tartunnan varmistamiseksi tehtävät käsittelyt - tehdä työvaiheiden välillä suoritettavat hionnat ja pölynpoistot käsin ja koneellisesti - poistaa vanhoja maalipintoja - tehdä työhön liittyvät tasoitukset, kittaukset ja silotukset - maalata käsityövälineillä vesi- ja liuotinohenteisilla maalituotteilla - käyttää tarpeen mukaan henkilökohtaisia suojavaatteita ja suojaimia - käyttää ja huoltaa tarvitsemiaan työvälineitä - poistaa maalaustyön valmistuttua työnaikaiset suojaukset - keskeisimmät maalaustöiden työsuojeluun liittyvät normit ja niistä aiheutuvat toimenpiteet - tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen - tiedollisesti ja taidollisesti EA1.stä vastaavan ensiavun annon - Noudattaa työaikoja ja hyviä yhteistyötapoja. 4.1.1.3 Rakennusten sisämaalaus 10 ov Opiskelija osaa: - käyttää sekä perinteisiä että nykyaikaisia teloja, siveltimiä ja harjoja - tehdä ennen maalauksia tehtävät suojaukset ja valmistelut - irrottaa työn suoritusta haittaavia listoituksia ja muita komponentteja ( esim. ovien heloituksia, sähkökatkaisijoiden suojakilpiä, valaisimia jne.) - tehdä tarvittavat esikäsittelyt kuten pesut ja muut tartunnan varmistamiseksi tehtävät käsittelyt - tehdä työvaiheiden välillä suoritettavat hionnat ja pölynpoistot käsin ja koneellisesti - poistaa vanhoja maalipintoja - tehdä työhön liittyvät tasoitukset, kittaukset ja silotukset - maalata käsityövälineillä vesi- ja liuotinohenteisilla maalituotteilla - käyttää tarpeen mukaan henkilökohtaisia suojavaatteita ja suojaimia - käyttää ja huoltaa tarvitsemiaan työvälineitä - poistaa maalaustyön valmistuttua työnaikaiset suojaukset - asentaa paikoilleen työajaksi poistetut listoitukset ja muut rakennusosat - keskeisimmät maalaustöiden työsuojeluun liittyvät normit ja niistä aiheutuvat toimenpiteet - tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen - tiedollisesti ja taidollisesti EA1.stä vastaavan ensiavun annon - tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen - kiinnittää helposti käsiteltäviä vapaakohdisteisia tapetteja normaalikorkuisiin asuinhuoneisiin OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimisympäristöt: - luokka / työtila, harjoitustyömaa, työssäoppimispaikka, verkkoympäristöt,kansainväliset oppimisympäristöt 20
Menetelmät soveltuvin osin : - teoriaopetus, tehtävät, harjoitukset ja harjoitustyömaat - tekemällä oppiminen - itsenäinen oppiminen - projektioppiminen - opintokäynnit - työssäoppiminen - sosiaalisen median ja verkkoalustojen hyödyntäminen työssäoppimisaikana - Arviointi Tutkinnon osa jakautuu 3 opintojaksoon, ja kunkin opintojakson oppiminen arvioidaan erikseen merkinnällä S, kun opintojakson oppimistavoitteet on saavutettu. Näyttöön osallistumisen edellytyksenä on, että opiskelijalla on Korjausmaalauksen perusteissa ja Maalaustöissä hankittu osaaminen. Viimeinen opintojakso eli Rakennusten sisämaalaus oppimisen arvioinnin puuttuvat elementit voidaan suorittaa näytössä. Näytössä vähintään suoritettavat työsuoritukset ovat näyttösuunnitelmassa määritettyjä. OPPIMISEN ARVIOINTI Oppimista arvioidaan havainnoimalla työskentelyä (verrataan osaamisen tasoihin) sekä vastuullisuutta annettujen tehtävien suorituksissa. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista ja yrittäjyydestä oppimisen aikana. Oppimisen yhtenä mittari käytetään opiskelijan itsearviointia sekä vertaisarviointia. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat) kunnes kaikki tutkinnonosaan sisältyvät opintojaksot ja osaamisen näyttö on suoritettu. J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Alla olevaan taulukkoon on koottu tutkinnon osan arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Ryhmänohjaaja tai opintojakson opettaja tutustuttaa opiskelijan opintojakson ja tutkinnon osan sisältöön sekä ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin Hopsien mukaisesti. Tutkinnon osan arviointi koostuu oppimisen arvioinnista opintojaksoittain sekä tutkinnon osan osaamisen näytöstä. Opintojaksoittain suoritettu oppimista ja näyttöä tukeva, osaamista mittaava materiaali voidaan tarvittaessa viedä näyttötilaisuuteen täydentämään keskeisten ammattitaitovaatimusten osaamisen arviointia työsuoritteissa, joita ei voida näytössä kiistattomasti osoittaa. Näyttöä tukevaa materiaalia ovat mm. erilaiset oppimistehtävät joista erikseen mainittakoon asiakas- ja harjoitustyöt sekä portfolio. Ryhmänohjaaja kirjaa suoritetut näytöt oppilashallinnointiohjelmaan aihetta opettaneiden opettajien arviointikokouksen jälkeen. Muu osaamisen arviointi 21
Opintojaksojen aikaiset osaamistehtävät ja niiden arviointi kirjataan ryhmänohjaajan tai opintojaksoa opettavan opettajan toimesta sitä varten laadittuun ydintaitojen vihkoseen. Dokumentti viedään tarvittaessa näyttötilaisuuteen näyttöä tukevana materiaalina. Opintojaksojen sisältöjen osaaminen todennetaan ammattitaitovaatimusten mukaisesta työkokonaisuudesta näytöllä. 22
Näytön numero Tutkinnon osa 3 4.1.1. Rakennusten korjausmaalaus 30 ov Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Opintojaksojen tai /ja työssäoppimisen aikana opiskelija osoittaa valmiutensa näyttöön. Näytön suorittamiselle on etenemisehto, jossa opintojaksot 4.1.1.1 Korjausmaalauksen perusteet 10 ov ja 4.1.1.2. Maalaustyöt 10 ov - jaksojen osaaminen on hankittu. Ennen ammattiosaamisen näyttöä hän on laatinut ohjatusti kirjallisen näyttösuunnitelman, jonka työpaikkaohjaaja ja/tai opettaja hyväksyvät. Näytön toteutustapa Ammattiosaamisen näytössä arvioidaan tämän ammatillisen tutkinnonosan keskeistä ja työn tekemisen kannalta oleellista osaamista. Näyttö annetaan työmaalla tai oppilaitoksessa. Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa tekemällä laajan rakennustyömaalla tai kohteessa sijaitsevien erilaisten pintojen korjausmaalaustyön. Työn pitää sisältää: seinä- ja kattopintojen maalausta esi- ja tasoitekäsittelyineen, oven tai sitä vastaavan pinnan maalaustyön esi- ja silotekäsittelyineen liuote- ja vesiohenteisilla maaleilla.lisäksi näytössä tulee näyttää seinänpäällystyksen osaaminen joko maalattavilla seinänpäällystys materiaaleilla, pintavahvistekankailla tai vastaavilla tuotteilla sekä suorittaa yksinkertaisella paperi- tai kuitutapetilla pienimuotoinen tapetointityö. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia Näytössä arvioitava osaaminen työprosessin kokonaan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin kokonaan työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot Näytön arvioijat: opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana työpaikkaohjaajalla arvioinnin kohteena olevan ammattialan osaaminen ja ammattitaito ja halukkuus kehittää arviointivalmiuksiaan (vain, jos näyttö työpaikalla Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Jos tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida arviointisuunnitelman mukaisesti ammattiosaamisen näytöllä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Työkohteiden ennalta määräämättömyyden vuoksi voidaan työsuoritusta joutua näytössä täydentämään esimerkiksi yhdeltä osaltaan ( mm. pinnanvahvistuskankaan asentaminen tms. ). Arviointitilaisuuteen tuotavassa opiskelijan ammattiosaamisen ydintaitojen vihkosessa on osaamista arvioitu erillisissä työtehtävissä. Näytön arvioinnissa hyödynnetään em. osaamisen arviointia, jos näyttöä täydentävää muuta osaamista tarvitaan. Näytön arvosanan muodostuminen: perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, mahdollinen työpaikkaohjaaja ja opettaja (puheenjohtaja) arvosanasta päättävät työpaikkaohjaaja ja opettaja Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttava muu osaamisen arviointi Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arviointi määräytyy ammattiosaamisen näytön arvosanan perusteella. Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto pintakäsittelyalan neuvottelukunnassa. Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa 29.8.2013. Voimassa 1.8.2013 jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 23
Työn laatua koskevan arvioinnin tulee perustua mahdollisuuksien mukaan maalaus RYL-käsikirjassa määritettyihin yleisiin laatuvaatimuksiin Arvioinnin kohde 1. Työprosessin Arviointikriteerit Oman työn suunnittelu ja suunnitelmallinen toteuttaminen suunnittelee ja tekee ohjattuna työprosessin osaa suunnitella eri työvaiheiden toteuttamisjärjestyksen annettujen ohjeiden mukaisesti ja toteuttaa sen pääsääntöisesti itsenäisesti Suunnittelee ja toteuttaa prosessin itsenäisesti ja valitsee käytettävät menetelmät ja suojaimet itsenäisesti ja tarkoituksenmukaisesti Pystyy vähäisellä ohjauksella korjaamaan suunnitelmaansa tai työsuoritustaan pystyy korjaamaan työsuunnitelmaa työn kestäessä Työkokonaisuuden pääsee ohjauksen avulla suunnitelmassa asetettuun lopputulokseen pääsee vähäisen ohjauksen avulla asetettuun lopputulokseen ja kykenee näkemään korjattavia kohtia prosessissa pääsee itsenäisesti asetettuun lopputulokseen ja osaa itsenäisesti korjata virheellisen tai täydentää puutteellisen suorituksen tekee työn niin, että lopputulos vaatii vähäisiä korjauksia tekee työn valmiiksi huolellisesti ohjeiden mukaisesti ja kohtuullisessa ajassa tekee työn valmiiksi joutuisasti ja työsuojelulliset näkökulmat huomioiden Oman työn arviointi tiedostaa oman osaamisensa puutteet, kun tarvitsee apua osaa arvioida omaa suoritustaan suhteessa laatuvaatimuksiin korjaa työtapojaan työn kuluessa Aloitekyky ja yrittäjyys kysyy neuvoa tarvittaessa. toimii yritteliäästi ja osaa arvioida oman työnsä kustannusvaikutuksia. on oma-aloitteinen ja työskentelee vastuuntuntoisesti. Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 2. 24
Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Suojaukset ja muut valmistelutyöt kiinnittää oikein suojausmateriaaleja jja kykenee avustamaan ohjattuna valmistelutöissä suoriutuu valmistelutöistä työvaiheittai muk n annettavien ohjeiden aisesti tekee tarvittavat valmistelutyöt itsenäisesti ennakkoon annettuja ohjeita noudattaen Irrotus ja kiinnitys osaa käyttää irrotus- ja kiinnitystyökaluja tarkoituksenmukaisesti suorittaa irrotukset ja kiinnitykset huolellisesti ja huolehtii irrotettujen osien merkkauksesta ja tallessapidosta osaa arvioida maalausta haittaavien osien irrotus- ja suojaustarvetta Maalinpoisto suorittaa maalinpoistotyötä ohjeiden mukaisesti suorittaa maalinpoistot työselostuksen perusteella itsenäisesti suorittaa maalinpoistot tehokkaasti Pesut ja muut esikäsittelyt suorittaa pesuja ja muita esikäsittelyjä annettujen ohjeiden mukaisesti tekee tarvittavat esikäsittelyt työselostuksen mukaan itsenäisesti pystyy arvioimaan esikäsittelytarvetta itsenäisesti Hiontatyö tekee hintatyöt annettujen ohjeiden mukaisesti osaa valita työselostuksen perusteella hiontamateriaalin karkeuden osaa arvioida hiomatarpeen ja suorittaa hiontatyön tehokkaasti kittaus, silotus ja tasoitus tekee työn niin, että tarvitaan vähäisiä lisäositteluita ja -hiontoja tekee työn niin, että se on sellaisenaan valmis seuraavaan käsittelyvaiheeseen pystyy valitsemaan kittaus- ja silotus materiaalit tarpeen mukaan maalausvälineiden käyttö käyttää oikeita käsiotteita siveltimistä ja muista työkaluista sekä säilyttää käyttämänsä välineet koko ajan käyttökuntoisina työskentelee siten, että nestemäiset materiaalit eivät roisku tarpeettomasti ympäristöön valitsee parhaiten sopivan maalausvälineen kulloiseenkin työvaiheeseen sively- ja telaussuunnat ottaa huomioon päävalon tulosuunnat ottaa huomioon kohteen muodot ja materiaalin pintarakenteen viimeistelee työn huolellisesti pääasiassa yhdensuuntaisilla vedoilla Rajaukset tekee rajaukset oikeassa järjestyksessä ja oikealle etäisyydelle kulmista ja tekee rajaukset suoriksi ja tasaisiksi, eikä niiden pintastruktuuri erotu tekee rajaukset teräväkulmaisiksi ja kauttaaltaan 25
listoituksista häiritsevästi varsinaisesta pintakäsittelystä yhdenmukaisiksi Lopullinen pinta tekee pinnan niin, ettei siihen jää harvoja kohtia, valumia tai kasautumia tekee pinnan riittävän paksuksi, tasaväriseksi ja kauttaaltaan samankiiltoiseksi tekee pinnan niin, että työmenetelmästä johtuva jälki on tasalaatuinen ja pinnalla ei ole häiritseviä epäpuhtauksia Materiaalien valitsee ja käyttää opastettuna valitsee ja käyttää annettujen ohjeiden mukaan valitsee ja käyttää sekä osaa tarvittaessa valita vastaavan tuotteen. Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 3. Työn perustana olevan tiedon Tuotetietous tuntee tavallisimpien korjausmaalauksessa käytettävien maalityyppien peruseroavaisuudet tuntee maalityyppien soveltuvuuden erilaisille alustoille osaa arvioida rasitusluokituksen (RYL ) mukaisia vaatimuksia materiaalivalinnoille suunnittelu ja laskenta osaa arvioida materiaalien menekkiä osaa arvioida työhön tarvittavaa työaikaa osaa laskea työkohteen pintaaloja Työselostuksen ymmärtäminen tarvitsee apua ammattiterminologian ja käsitteiden ymmärtämisessä ymmärtää ilman apua työselostuksessa mainitut käsitteet ymmärtää työselostuksessa mahdollisia olevia puutteita ja pieniä virheellisyyksiä Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot 26