Uudenkaupungin peruskoulujen kriisisuunnitelma

Uudenkaupungin peruskoulujen kriisisuunnitelma

Sisällysluettelo 2 1. Kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen 1.1. Paloturvallisuus 1.1.1. Tulipalojen ennaltaehkäisy 1.1.2. Tulitöiden valvontasuunnitelma 1.1.3. Koulun vakituinen tulityöluokka = Teknisen työn luokka 1.1.4. Tuhopolttojen torjunta 1.1.5. Oma palotarkastus 1.1.6. Vaaralliset aineet 1.1.7. Työsuojelu ja ensiapuvalmius 1.2. Rikosten ehkäisy 1.3. Tietoturvallisuus 1.4. Ympäristövahingot 1.5. Kiinteistönhoito 1.6. Väestönsuojat 2. Yhteistyö ja keskinäinen vastuunjako kriisitilanteisiin varauduttaessa sekä kriisitilanteissa 2.1. Koulun kriisiryhmän jäsenet 2.2. Kriisiryhmän pääasialliset tehtävät 2.3. Tiedottaminen kriisitilanteissa 3. Pelastussuunnitelman, koulun järjestyssääntöjen ja muiden turvallisuusohjeiden yhteen sovittaminen 4. Toimintaohjeet erilaisissa äkillisissä kriisitilanteissa 4.1. Kuolemantapaus 4.2. Onnettomuus tai tapaturma 4.3. Vakava väkivalta tai sen uhka 4.3.1. Väkivallan tekijänä joku henkilökuntaan kuuluva 4.3.2. Perheväkivallan epäily 4.3.3. Väkivaltainen käyttäytyminen tai väkivallalla uhkaaminen 4.4. Tulipalo 4.5. Koulun ulkopuoliset kriisitilanteet 4.5.1. Kemikaalivuoto tai tulipalo satamassa tai muussa ympäristössä tai säteilyonnettomuus 4.6. Toimenpiteet kriisivalmiuden ylläpitämiseksi 5. Johtamisen, sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen sekä koulujen ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet äkillisissä kriiseissä 6. Psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen 7. Kriisisuunnitelmasta tiedottaminen, siihen perehdyttäminen ja toimintavalmiuksien harjoittelu 8. Kriisisuunnitelman päivitys ja arviointi 9. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä 9.1. Kiusaamisen ehkäisy ja siihen puuttuminen 9.2. Väkivaltaiseen käyttäytymiseen puuttuminen 9.3. Häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen 9.4. Koulumatkakuljetukset ja niiden turvallisuus

Kriisisuunnitelma = toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa 3 1. Kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi ja suojautumistoimenpiteet ovat koulukohtaisia ja perustuvat koulun todellisiin vaaratekijöihin. Kunkin koulun vaaratekijöiden mukaan laaditaan yksityiskohtainen kuvaus vaaratilanteiden ehkäisemiseksi, tarvittavista toimenpiteistä ja toteutetuista järjestelyistä. Paloturvallisuus Paloturvallisuus on esitetty tarkemmin koulujen omissa pelastussuunnitelmissa. vastuuhenkilö: rehtori 1.1.1. Tulipalojen ennaltaehkäisy Järjestys ja siisteys vastuu: kiinteistönhoitaja ja siistijä - Ylimääräisen palokuorman kertyminen estetään. - Roskat ja jätteet viedään niille varattuihin kannellisiin jäteastioihin koulurakennuksen ulkopuolelle. - Kulkutiet ja uloskäytävät pidetään vapaina. - Vapaa etäisyys sprinklereihin ja paloilmaisimiin on riittävä. Paloilmoitin ja sammutuslaitos vastuu: kiinteistönhoitaja - Huolto- ja kunnossapito-ohjeita noudatetaan. - Määräaikaistarkastukset suoritetaan ajallaan. Tulityöt yms. vastuu: teknisen työn opettaja - Tulitöissä on noudatettava suojeluohjetta. - Vastuuhenkilö valvoo ja vartioi tulitöitä. - Lupakaavakkeet täytetään. - Tulityötekijöillä (opettaja) on tulityökortti. - Kynttilöitä poltetaan vain opettajan luvalla ja aina palamattomalla alustalla. Palavat aineet vastuu: teknisen työn opettaja sekä fysiikan ja kemian opettaja - Tilassa, jossa tällaisia aineita säilytetään, ei pidetä ylimääräistä palokuormaa. - Aineiden määrät ovat koulussa mahdollisimman pienet. - Käyttö- ja merkitsemisohjeita noudatetaan. Koneet ja laitteet vastuu: opettaja vastaa oman luokkansa koneista ja laitteista - Laitteet ja koneet pidetään kunnossa ja vioista kerrotaan rehtorille välittömästi. - Sähkökoneet ja asennukset ovat määräysten mukaiset.

4 - Virta katkaistaan koneista työpäivän päättyessä, ellei toisin ole ohjeistettu. - Kuumissa sähkölaitteissa pidetään etäisyydet syttyviin aineisiin riittävänä. Osastoivat rakenteet vastuu: kiinteistönhoitaja - Palo-ovet ja savuluukut ovat kunnossa. - Palo-ovet pidetään kiinni (ei kiilata auki). - Läpiviennit on tukittu. Poistumistiet vastuu: kiinteistönhoitaja - Poistumistiet on merkitty. - Poistumistiet pidetään vapaana. - Henkilökunta ja oppilaat tutustutetaan ennakolta poistumisteihin. Poistumisharjoitus pidetään kaksi kertaa lukuvuodessa. Alkusammutuskalusto - Käsisammuttimet ovat paikallaan ja ne on tarkastettu ja huollettu. - Pikapalopostit ovat kunnossa. - Käsisammuttimien ja pikapalopostien edustat ovat vapaana. - Henkilökunta ja oppilaat tutustutetaan ennakolta sammuttimien käyttöön ja niiden sijaintiin esimerkiksi poistumisharjoitusten yhteydessä. Rakenteellinen paloturvallisuus vastuu: teknisten ja sisäisten palvelujen osasto - Rakennusten paloluokat - Toiminnan palovaarallisuusluokat - Rakennusten palo-osastot vastuu: kiinteistönhoitaja - Turva- ja merkintävalaistus tarkastetaan säännöllisesti annettujen ohjeiden mukaisesti. - Rakennusten poistumistiet on merkitty vastuu: rehtori - Kokoontumispaikat Rehtori huolehtii, että poistumisalueet ovat kaikkien tiedossa. vastuu: kiinteistönhoitaja - Rakennusten suojaustasot - Alkusammutuskalusto Rehtori huolehtii, että henkilökunta tietää alkusammutuskaluston sijainnin (sammutuspeitteet, jauhesammuttimet ja palokaapit). - Paloilmoitinjärjestelmät Mikäli koulussa on tällainen järjestelmä, kiinteistönhoitaja huolehtii, että se on toimintakunnossa. - Sammutuslaitteistot Jos rakennuksessa on sammutuslaitteisto, kiinteistönhoitaja huolehtii sen toimintakunnosta. - Rakennusten savunpoisto Mikäli rakennuksessa on tällainen järjestelmä, kiinteistönhoitaja huolehtii sen toimintakunnosta. - Rakennusten ilmastointi ja hätäpysäytys Ilmastointi pysäytetään hätäkatkaisijasta. Opettajat opastetaan käyttämään hätäpysäytystä.

1.1.2. Tulitöiden valvontasuunnitelma 5 Velvoittavuus Tulitöitä tehtäessä on noudatettava suojeluohjetta Tulityöt ja Katto- ja vedeneristystöiden tulityöt. Mikäli suojeluohjetta ei noudateta, voidaan korvausta vakuutussopimuslain mukaan vähentää tai se voidaan evätä. Määritelmät Tulitöitä ovat työt, joissa esiintyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä, ja joista aiheutuu palovaara. Ennen tulitöiden aloittamista tilapäisellä tulityöpaikalla tarkastetaan kyseinen alue ja varmistetaan, että syttyvät materiaalit, koneet ja palavat aineet on poistettu alueelta tai suojattu niin, että palonvaaraa ei ole. Tulityön turvatoimet määritetään jokaisesta tulityökohteesta kirjallista tulityölupaa annettaessa. 1.1.3. Koulun vakituinen tulityöpaikka = Teknisen työn luokka Kaikki muut alueet ovat tilapäisiä tulityöpaikkoja. Jokaisesta tulityöstä tilapäisellä tulityöpaikalla tehdään erillinen kirjallinen tulityölupa ja työn tekijöillä sekä vartiointia suorittavilla on voimassa oleva tulityökortti. Koulun tulitöistä vastaavat ja antavat luvat tulitöihin: kiinteistönhoitaja ja rehtori Henkilöt ovat perehtyneet tulityöohjeisiin ja paloturvallisuuteen. Tulityövartioinnista vastaa: Teknisentyön opettaja (teknisen työn luokka) tai tilapäisen tulityön suorittaja. Jälkivartiointi on vähintään yksi (1) tunti. Tulityöpaikan alkusammutuskalustosta vastaa: kiinteistönhoitaja. Tulityöpaikalla on vähintään yksi 12 kg 43 A 183 B C (AB III E) käsisammutin ja läheisyydessä toinen vastaava, joka voidaan korvata kahdella 6 kg 27 A 144 B C (AB III E) käsisammuttimella. Tulityöpaikan työvälineiden kunnosta vastaa: rehtori, teknisen työn opettaja ja kiinteistönhoitaja Tulityöpaikan suojauksesta ja järjestyksestä vastaa: rehtori, teknisen työn opettaja ja kiinteistönhoitaja

1.1.4. Tuhopolttojen torjunta 6 vastuuhenkilö: rehtori vartiointijärjestelyt Järjestelyt ovat koulukohtaisia. kulunvalvonta Järjestelyt ovat koulukohtaisia. kohdesuojaus Yövalaistus lukitus ja murtosuojaus Järjestelyt ovat koulukohtaisia. jätteiden säilytyspaikat Jäteastiat on sijoitettu turvalliselle etäisyydelle rakennuksesta. 1.1.5. Oma palotarkastus palotarkastusryhmä: Pelastuslaitoksen palotarkastaja Palotarkastus suoritetaan kerran vuodessa. Palotarkastuksessa havaittujen puutteiden korjauksista vastaa: Teknisten ja sisäisten palvelujen osasto 1.1.6. Vaaralliset aineet vastuuhenkilö: rehtori ja teknisen työn opettaja Varastoitavat, käytettävät ja kuljetettavat aineet ja niiden määrät Hitsauskaasut (muutama pullo), kemialliset aineet (pieniä määriä), puhdistusaineet (pieniä määriä) Käyttöturvallisuustiedotteet Asianomaisissa luokissa. 1.1.7. Työsuojelu ja ensiapuvalmius Työsuojelukysely ja vaarojen arviointi suoritetaan kaupungissa joka kolmas vuosi. Työsuojelupäällikkö vastaa toiminnasta Työsuojelun toimintaohjelma Tarkistetaan joka vuosi. Ensiapujärjestelyt Terveydenhoitaja antaa ensiapua ja hänen poissa ollessaan apua haetaan terveysasemalta tai terveyskeskuksesta.

Ensiapukoulutetut Tavoitteena on, että kaikilla opettajilla olisi hätäensiapukoulutus. 7 Ensiapukaapit ja tarvikkeet Luokissa oleviin poistumiskarttoihin on merkitty ensiapukaappien sijainti. Kaikkien kaappien sisältö on sama. 1.2. Rikosten ehkäisy vastuuhenkilö: rehtori ja kiinteistönhoitaja Arvio, mitä rikoksista voi sattua. Vaaratekijöinä ovat mm. ilkivalta, väkivalta, murrot, varkaudet, pahoinpitelyt, tuhopoltot ja pommiuhka Miten näitä rikoksia voidaan estää? Lukitaan ulko- ja sisäovet oppituntien ja koulupäivien päätteeksi. Oppilaat säilyttävät tavaroitaan lukittavissa lokeroissaan, jos koulussa on sellaiset. Huolehditaan riittävästä valvonnasta pahoinpitelyjen välttämiseksi. Toiminnallinen turvallisuus Lukitaan tarvittaessa koulun ulko-ovet myös koulupäivien aikana. Vartiointi Koulussa ei ole vartiointia. Avainten hallinta Rehtori luovuttaa avaimia kuittausta vastaan. Lukitukset Kiinteistönhoitaja huolehtii, että ulko-ovet ovat lukossa koulupäivien päätyttyä. Ovien ja ikkunoiden suojaus Ei erityisiä suojauksia. Portit ja aidat Koulussa ei ole portteja eikä aitoja. Valaistus Yövalaistus Hälytys- ja valvontajärjestelmät Hälytys- ja valvontajärjestelmät ovat koulukohtaisia. Automaattinen valvonta Valvontajärjestelmät ovat koulukohtaisia.

1.3. Tietoturvallisuus 8 vastuuhenkilö: rehtori ja koulun tietotekniikkavastaava Arvio mitä tietojen ja tietojärjestelmien toimimattomuudesta, virheistä ja tietovuodosta voi seurata Tietoa voisi joutua vääriin käsiin. Tietoa voisi hävitä. Miten näitä voidaan estää? Virustorjunta pidetään ajan tasalla, opettajilla henkilökohtaiset salasanat, opetuksella ja hallinnolla erilliset verkot. Tietoaineiston turvaaminen Kaikki sähköiset tiedostot tallennetaan kaupungin palvelimelle yksittäisten koneiden sijasta. Varmuuskopiointi tehdään päivittäin. Paperiset tiedostot säilytetään kassakaapissa. Tietoaineiston käsittely Huolellisuus, vain oikeisiin käsiin. Tietoaineiston jakelu Vain oikeisiin käsiin. Tietoaineiston säilytys Paperiset lukitussa tilassa, koneilla opettajakohtaiset salasanat. Tietoaineiston hävittäminen Silppuri Henkilötietojen käsittely ja salassapito Henkilötietoja on vain sisäisessä verkossa. Opettajilla on rajoitetut oikeudet tietojen saantiin. Tietotekninen ja sähköpostin turvallisuus sekä Internetin käyttö Tietohallinto-osasto huolehtii ohjelmien turvallisuudesta ja virustorjunnasta. Henkilökunnalla on rajattu internetin käyttöoikeus. Ohjeet annetaan henkilökunnalle Opastusta annetaan opettajienkokouksissa ja kirjallisena. 1.4. Ympäristövahingot vastuuhenkilö: rehtori Arvio ympäristön vaaroista Ei suurta vaaraa koululle tai siellä työskenteleville. Tulipalossa syntyvät ympäristöriskit Materiaaleista syntyvät palokaasut Toimintaan tai henkilöstöön vaikuttavat ulkopuoliset ympäristöriskit Riski on vähäinen.

Vaaralliset kaasut Teknisen työn luokassa olevat kaasupullot voivat aiheuttaa vikojen ilmetessä pienessä määrin vahinkoa. 9 Kemikaalit Kemian ja biologian opetuksessa käytetään vähäisessä määrin kemikaaleja. Opettajan ohjatessa niiden asiallista käyttöä, riskit ovat vähäisiä. Säteily Ulkopuolinen aiheuttaja voi aikaansaada tarpeen väestönsuojan käyttöönottoon. Väestönsuoja saadaan tarvittaessa käyttöön määräysten mukaisessa ajassa. Riski säteilylle on vähäinen. 1.5. Kiinteistönhuolto vastuuhenkilö: kiinteistönhoitaja Kiinteistön ja tuotantolaitteistojen huoltojärjestelyt vastuu: Teknisten ja sisäisten palvelujen osasto Sähköverkko- ja sähköntoimittaja Vakka-Suomen Voima Varavoima Poistumisteiden valoissa on akut. Muuntajat ja sähköpääkeskukset Sijainnit esitellään koulujen omissa pelastussuunnitelmissa. Lämmitysjärjestelmät Öljykeskuslämmitys Vesi- ja viemärijärjestelmät Kaupungin verkko Veden pääsulkujen sijainti Sijainnit esitellään koulujen omissa pelastussuunnitelmissa. Varavesijärjestelmät Mahdolliset varajärjestelmät esitellään koulujen omissa pelastussuunnitelmissa. Ilmastointi Kouluissa on koneellinen ilmastointi. Hätäkatkaisijoiden sijainti on kirjattu koulujen omiin pelastussuunnitelmiin. Konehuoneiden sijainti Konehuoneiden sijainnit ja niihin kulku on esitelty koulujen pelastussuunnitelmissa. Teknisten ja sisäisten palvelujen osasto huolehtii säännöllisestä puhdistuksesta.

Jätehuolto ja ongelmajätteet Kaupungin järjestämä jätehuolto. 10 Hissihuolto Kaupungin järjestämä huolto. Turvamerkkien ja turvamerkki-valaistuksen huolto Kaupungin järjestämä huolto. 1.6. Väestönsuojat Suojat, niiden sijainti ja ottaminen suojakäyttöön on esitelty koulujen omissa pelastussuunnitelmissa. 2. Yhteistyö ja keskinäinen vastuunjako kriisitilanteisiin varauduttaessa sekä kriisitilanteissa Kriisitilanteessa vastuu on rehtorilla kunnes poliisi tai pelastuslaitos saapuu paikalle ja ilmoittaa vastuun siirtymisestä heille. Vastuun siirtyminen rehtorin poissa ollessa 1. Mikäli rehtoria ei tavoiteta -> soitetaan vararehtorille. 2. Mikäli vararehtoria ei tavoiteta, tilanteen hoitaa se opettaja, joka saa ensimmäisenä siitä tiedon. 2.1. Koulun kriisiryhmän jäsenet Kriisiryhmä on yleensä koulun oppilashuoltoryhmä. Rehtori ratkaisee ketkä kuuluvat ryhmään ja milloin ryhmä kutsutaan koolle. 2.2. Kriisiryhmän pääasialliset tehtävät - ylläpitää kriisivalmiutta perehdyttämällä uudet työntekijät riisisuunnitelmaan sekä järjestämällä koko henkilöstölle vuosittain siihen liittyvää tiedotusta ja koulutusta - tiedottaa suunnitelmasta oppilaille, vanhemmille sekä yhteistyökumppaneille - organisoida toiminta kriisitilanteissa - selvittää kriisitilanteissa tärkeät yhteistyötahot - huolehtia välittömistä henkisen tuen tarpeista sekä mahdollisista jatkotoimista - arvioida kriisitilanteissa toteutettuja toimia ja tehdä kriisisuunnitelmaan tarvittavat muutokset - pitää koulun kriisisuunnitelma ajan tasalla

2.3. Tiedottaminen kriisitilanteissa 11 Rehtori tai rehtorin ollessa poissa vararehtori vastaa koulun osalta kaikesta tiedottamisesta. Hän tiedottaa työntekijöille, oppilaille ja oppilaiden koteihin. Hän huolehtii tarvittaessa median kanssa toimimisesta, ellei poliisin, pelastus-laitoksen tai opetustoimen johdon kanssa toisin sovita. 3. Pelastussuunnitelman, koulun järjestyssääntöjen ja muiden turvallisuusohjeiden yhteensovittaminen Koulujen pelastussuunnitelmat on laadittu yhteistyössä poliisin ja pelastus-toimen kanssa. Koulujen järjestyssääntöjä laadittaessa on noudatettu perusopetuslakia ja valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita sekä pelastussuunnitelmaa soveltuvin osin. 4. Toimintaohjeet erilaisissa äkillisissä kriisitilanteissa Kouluilla on käytössä yhteinen ohje kriisitilanteessa toimimiseen. Ohjeen tiedot pidetään ajan tasalla joka koulussa. 4.1. Kuolemantapaus - Rehtori saa tiedon asiasta. - Rehtori on yhteydessä poliisiin, jos kuolema tapahtunut koulussa tai koulumatkalla. Poliisi vie tiedon perheelle. - Huolehditaan oppilaiden turvallisesta kotimatkasta. - Rehtori on yhteydessä uhrin kotiin ja sopii toimintatavoista: Mitä saa tiedottaa koulussa? Mahdollisesta muistojuhlasta sopiminen? Surutyö koulussa. - Rehtori tiedottaa henkilökuntaa: Kuka tekee, mitä tekee, kenen kanssa ja milloin? - Rehtori kertoo kuolemasta niille, joita se koskee ja niille joista kodin kanssa on sovittu. Tiedotus tapahtuu kaikille oppilaille samanaikaisesti sovituista tosiasioista. - Keskustelu luokissa opettajan tai kriisiryhmäläisen johdolla. Päivänavaus Avauksen aikana kerrotaan, mitä on tapahtunut ja mitä lähituntien aikana tapahtuu ja miksi. Painotetaan puhumisen tärkeyttä, koska se auttaa ymmärtämään tapahtunutta. Sovitaan keskustelun säännöistä Luottamuksellisuus. Oppilaiden ajatuksista, tunteista ja peloista ei kerrota ulkopuolisille. Jokainen puhuu omasta puolestaan. Oppilaiden puhuminen on vapaaehtoista.

Tosiasiat Ajatukset Jokainen saa kertoa käsityksistään, mutta huhut erotetaan tosiasioista. Konkreettiset tiedot ovat tärkeitä. Luodaan kokonaiskäsitys, joka auttaa ymmärtämään myös jälkivaikutuksia. Ei Miltä tuntuu kysymyksiä vaan esimerkiksi Mitä ajattelit / mikä tuntui pahimmalta? Luokissa on mahdollisesti kynttilä ja musiikkia. 12 - Suruliputus, kun kaikki oppilaat tietävät asiasta. - Yhteys kriisiryhmän kautta muihin ammattiauttajiin. - Huolehditaan oppilaiden ja henkilökunnan jälkihoidosta. - Muut toimenpiteet ja surutyö jatkossa - Rehtori huolehtii uhrin kodin kanssa sovitun tiedon välittämisestä muiden - lasten koteihin. - Rehtori keskustelee kodin ja kriisiryhmän kanssa muistotilaisuuden järjes- - tämisestä koulussa. Seurakunta huolehtii muistotilaisuuden etenemisestä. - Uhrin kotiin toimitetaan adressi tai kukkia ja mahdollistetaan oppilaiden - surun- ja osanotontoivotusten toimittaminen ja hautajaisiin osallistuminen. - Seurataan oppilaiden toipumista ja mahdollista tuen tarvetta 4.2. Onnettomuus tai tapaturma ENSIN 1. Arvioi mitä on tapahtunut ja minkälaista apua tarvitaan. 2. Estä lisävahinkojen syntyminen. 3. Anna ensiapua! Uhrin tila on saatava vakaaksi. 4. Estä muiden oppilaiden tulo onnettomuuspaikalle. 5. Pyydä muita opettajia tai henkilökuntaa avuksi. 6. Tilaa tarvittaessa ambulanssi (112) tai järjestä kuljetus terveyskeskukseen muulla tavoin. 7. Ota yhteys huoltajaan mahdollisimman pian! 8. Selvitä, mitä tapahtui, kuka näki tapahtuneen ja ketkä ovat muut mahdolliset osalliset. SEURAAVAKSI 1. Kerro asiasta rehtorille tai muille kriisiryhmän jäsenille. 2. Sovi rehtorin kanssa menettelytavoista. Jos rehtori ei ole paikalla, sovi kriisiryhmän tai opettajien kanssa oppilaille ja muille tiedottamisesta. 3. Oppilaiden kanssa keskustellaan asiasta mahdollisimman pian selkeästi ja konkreettisesti. Anna oppilaiden puhua tunteistaan ja ajatuksistaan vapaasti. Selvennä tosiasiat ja hälvennä huhut. Huolehdi tarvittaessa oppilaiden turvallisesta kotiin pääsystä.

JÄLKITYÖ 13 1. Jälkikeskustelu henkilökunnan ja oppilaiden kanssa 1-3 vuorokauden sisällä. 2. Mieti ulkopuolisen avun käyttö. 3. Laadi kirjallinen tapaturmailmoitus ja muut mahdolliset asiakirjat. 4. Seuraa oppilaiden reaktioita. 5. Oppilaan tai oppilaiden kouluun paluuta on tuettava ja seurattava. 4.3. Vakava väkivalta tai sen uhka 1. TOIMI älä käänny pois tilanteesta. 2. Ole rauhallinen ja harkitseva arvioidessasi tilannetta. 3. Kehota oppilaita lopettamaan väkivalta. 4. Pyri rauhoittamaan tilanne. 5. Hae apua muilta aikuisilta. 6. Anna ensiapu ja toimita hoitoon; Ilmoita terveydenhoitajalle. 7. Ilmoita rehtorille. Rehtori tiedottaa vanhemmille, tarvittaessa poliisille ja sosiaalityöntekijälle. Väkivaltatilanne selvitetään mahdollisimman pian kaikkien osapuolten läsnäollessa. Kriisiryhmä järjestää tarvittaessa kriisiapua. 4.3.1. Väkivallan tekijänä joku henkilökuntaan kuuluva Rehtorin on puututtava asiaan välittömästi. Tapahtuneesta kuullaan oppilaita, työntekijää ja vanhempia. Tarvittaessa käytetään ulkopuolista asiantuntija-apua. 4.3.2. Perheväkivallan epäily Mikäli on syytä epäillä perheväkivaltaa, kysy sitä suoraan oppilaalta. Jos epäily vahvistuu oikeaksi, toimi kuuntelevana aikuisena ja ohjaa lapsi koulupsykologin tai terveydenhoitajan vastaanotolle Jos lapsessa näkyy fyysisen pahoinpitelyn merkkejä, ohjaa hänet terveyden-hoitajalle. Tee lastensuojeluilmoitus. Kriisiryhmä toimii ohjaavana tukena. 4.3.3. Väkivaltainen käyttäytyminen tai väkivallalla uhkaaminen 1. Havaittaessa oudosta tai väkivaltaisesti käyttäytyvä henkilö koulun läheisyydessä, varoitetaan lähellä olijoita ja ilmoitetaan asiasta heti aikuiselle. 2. Uhkaavalle jätetään tilaa ja säilytetään hänen reviirinsä. 3. Hänelle puhutaan selkeästi, lyhyesti ja myötäillen. 4. Omat kädet pidetään näkyvissä. 5. Pysy rauhallisena. 6. Vältä tuijottamista. 7. Älä vähättele uhkaajaa tai tilannetta.

8. Ole mieluummin joustava kuin jyrkkä. 9. Älä käännä selkääsi. 10. Vältä äkkinäisiä liikkeitä. 11. Älä oikaise huumaantuneen tai muuten sekaisen henkilön harhoja. 12. Voita aikaa niin, että muita tulisi paikalle. 13. Pyri ilmoittamaan / hälyttämään niin, että uhkaaja ei huomaa. 14 Äärimmäisessä väkivaltatilanteessa PYSY SISÄLLÄ LUKITTAVISSA TILOISSA (esim. luokissa). Noudata tarkasti aikuisten ohjeita. 1. Pysy matalana mahdollisten kiviseinien läheisyydessä. 2. Seuraa tiedotuksia, älä poistu luokasta ennen lupaa. 4.4. Tulipalo 1. Havaitessasi tulipalon koulussa tai sen läheisyydessä, varoita palon lähellä vaarassa olevia ja kerro heti jollekin aikuiselle. 2. Kun poistumiskäsky annetaan keskusradiolla, kuuntele ohjeet ja noudata niitä tarkasti. Toimi ohjeiden mukaan ripeästi, mutta älä ryntäile. 3. Luokasta poistutaan vasta kun opettaja antaa luvan ja seurataan tarkasti opettajan neuvoja. 4. Sillä aikaa, kun opettaja tarkastaa luokan ja lukitsee oven, oppilaat järjestyvät jonoon käytävälle ryhmän muiden oppilaiden kanssa. Niitä, joiden kulkeminen on hankalaa, pitää auttaa pois rakennuksesta. 5. Opettaja johtaa ryhmänsä oikeaan suuntaan ulos rakennuksesta. 6. Poistumissuunta ei välttämättä ole se, mihin on totuttu, mutta siitä huolimatta seurataan opettajaa. 7. Kun ryhmä saapuu kokoontumispaikalle, pysytään tiukasti omassa ryhmässä ja kuunnellaan ohjeita. 8. Heti kokoontumispaikalle saavuttua opettaja pitää ryhmälle nimenhuudon nimilistan mukaan ja ilmoittaa mahdollisesti puuttuvat henkilöt. 4.5. Koulun ulkopuoliset kriisitilanteet Monet koulun ulkopuoliset kriisitilanteet tuntuvat myös koulun toiminnassa. Ne voivat vaihdella koulun läheisyydessä tapahtuneesta onnettomuudesta paikkakuntaa tai koko maata koskevaan suruun. Myös monet kansainväliset katastrofit ja muut kriisitilanteet tuntuvat koulussa asti. Mitä läheisemmästä tapahtumasta on kyse, sitä nopeammin koulun on reagoitava tapahtuneeseen. Keskeisellä sijalla on koulun kriisiryhmä. Sen tulee seurata tapahtumia ja tarpeen vaatiessa ottaa ne esille opettajien ja muun henkilökunnan kanssa.

Koulu- tai muut viranomaiset voivat pyytää koulua tiedottamaan asiasta. Usein tällöin koulu saa valmista tiedotusmateriaalia. 15 Rehtori ilmoittaa tai sopii kriisiryhmän kanssa, kuinka asia otetaan esille oppilaiden kanssa. o Asiasta voidaan keskustella luokissa opettajien johdolla o Rehtori voi tiedottaa asiasta keskusradion kautta tai jossakin yhteistilaisuudessa o Asiasta voidaan tiedottaa koteihin kirjeellä o Voidaan järjestää vanhempainiltoja Jos tapahtumalla on voimakkaita vaikutuksia henkilökunnan tai oppilaiden reaktioihin, pitää hankkia ulkopuolista apua. 4.5.1. Kemikaalivuoto tai tulipalo satamassa tai muussa ympäristössä tai säteilyonnettomuus 1. Kaikki siirtyvät välittömästi sisätiloihin mieluummin rakennuksen yläkerrokseen. 2. Kaasu on yleensä ilmaa raskaampaa, joten yläkerroksissa on todennäköisemmin puhtaampaa ilmaa. 3. Välituntivalvojat vastaavat siitä, ettei kukaan jää koulun ulkopuolelle. 4. Sulje ikkunat ja ovet ja jos mahdollista tiivistä esim. teipillä tai vaatteilla vuotavat kohdat. 5. Ilmanvaihdon sulkemisesta vastaa talonmies. Opettaja osaa myös sulkea ilmanvaihdon. 6. Kuuntele mahdollisuuksien mukaan paikallisradion kanavilta viranomaisten ohjeita. 7. Puhelimen käyttöä on vältettävä, jotta puhelinlinjat eivät ruuhkautuisi. Todellinen hätätilanne voi tulla milloin tahansa. Toiminnastasi saattaa riippua monen muunkin henki. Toimi siis aina ohjeiden mukaan ja tosissasi! 4.6. Toimenpiteet kriisivalmiuden ylläpitämiseksi Rehtori pitää kriisisuunnitelman ajan tasalla ja perehdyttää uudet työntekijät suunnitelmaan sekä järjestää koulutusta henkilöstölle. Kriisisuunnitelmasta tiedotetaan työyhteisölle ja kodeille vuosittain. 5. Johtamisen, sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen sekä koulujen ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet äkillisissä kriiseissä Rehtorin pitää saada tieto kaikista kriiseistä välittömästi mahdollisen viran-omaiselle tehdyn hälytyksen jälkeen. Rehtori sopii viranomaisten kanssa tiedottamisesta yleensä ja tiedottaa kriisistä heti myös opetuksen järjestäjälle. Opetuksen järjestäjä päättää tämän jälkeen tiedottamisesta koulun osalta. Mahdollisten uhrien omaiset päättävät omalta osaltaan tiedottamisesta.

6. Psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen 16 Koulun kriisiryhmä ratkaisee mahdollisen ulkopuolisen lisätuen hankkimisesta. Ryhmä pyytää tarvittaessa apua jälkihoidon järjestämiseen. 7. Kriisisuunnitelmasta tiedottaminen, siihen perehdyttäminen ja toimintavalmiuksien harjoittelu Kriisisuunnitelmasta tiedotetaan huoltajille ja oppilaille koulun lukukausi- tai lukuvuositiedotteissa, koulun kotisivuilla ja huoltajatilaisuuksissa. Henkilökunta perehdytetään suunnitelman sisältöön lukuvuosittaisilla harjoituksilla ja suunnitelman päivityksin. 8. Kriisisuunnitelman päivitys ja arviointi Suunnitelman tiedot päivitetään vähintään kerran lukukaudessa. Suunnitelman ja toiminnan arviointia suoritetaan harjoitusten ja mahdollisten kriisien jälkeen. Arvioinnissa käytetään apuna mukana olleita viranomais-tahoja. 9. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä 9.1. Kiusaamisen ehkäisy ja siihen puuttuminen Uudenkaupungin kouluissa ei hyväksytä kiusaamista missään muodossa. Kouluissa tulee olla valmiudet ja keinot puuttua mahdolliseen kiusaamiseen välittömästi. Kiusaamiseen ja sen ennalta ehkäisyyn pyritään vaikuttamaan kolmella eri tasolla. Koulun taso: - Kiusaamista ennaltaehkäistään kehittämällä kouluyhteisön myönteistä ja erilaisuutta hyväksyvää ilmapiiriä. - Turvallista ilmapiiriä luodaan yhteisillä säännöillä, kiusaamista ei hyväksytä ja siihen puututaan. - Kiusaamistapauksia hoidetaan kouluissa käytössä olevan toimintamallin mukaisesti. - Koulun henkilökunta tunnistaa, että kiusaamista on yhteen ja samaan oppilaaseen toistuvasti ja tahallisesti kohdistuva vihamielinen käytös, joka voi olla suoraa sanallista tai fyysistä kiusaamista, kuten nimittely, haukkuminen, töniminen, lyöminen tai epäsuoraa kiusaamista kuten pahan puhuminen selän takana, ryhmän ulkopuolelle jättäminen. - Oppilaita ja huoltajia rohkaistaan kertomaan kiusaamisesta. - Kouluissa teetetään säännöllisesti kiusaamista kartoittavia kyselyjä.

17 Luokan taso: - Oppilaille kerrotaan, että kiusaamista on yhteen ja samaan oppilaaseen tahallisesti ja toistuvasti kohdistuva suora sanallinen, fyysinen tai epäsuora kiusaaminen. - Oppilaiden kanssa käsitellään kiusaamista ryhmäilmiönä, jossa jokaisella luokan oppilaalla on oma sosiaalinen roolinsa. - Oppilaat ovat tietoisia koulussa käytössä olevasta kiusaamisen vastaisesta toimintamallista. - Oppilaita ohjataan tiedostamaan ja tarkkailemaan omaan toimintaansa sekä kantamaan vastuuta koko luokan hyvinvoinnista Yksilötaso: - Kiusaamistapauksen tullessa ilmi luokanopettaja / luokanvalvoja vastaa tapauksen selvittelystä ja seurannasta. - Luokanopettaja / luokanvalvoja huolehtii siitä, että tieto kiusaamisesta välittyy rehtorille ja molempien osapuolten huoltajille. - Tapauksen selvittelyn yhteydessä päätetään yhteistyössä rehtorin kanssa, onko tarvetta konsultoida muita asiantuntijoita, kuten koulupsykologia tai kuraattoria vai siirtyykö asian käsittely oppilashuoltoryhmälle ja samalla sovitaan henkilöstä, joka dokumentoi kirjallisesti tapahtuneen ja koulun suorittamat toimenpiteet. - Kahdenkeskiset keskustelut eri osapuolten kanssa toteutetaan aina ja tapauskohtaisesti kiusatun ja kiusaajan / kiusaajien yhteistapaaminen. - Tapaamisissa sovitaan tilanteen seurannasta ja mahdollisista seuraamuksista sekä tarvittavan tuen antamisesta molemmille osapuolille. - Kiusaamisen jatkuessa koulu voi ottaa käyttöön kurinpidolliset toimenpiteet ja kiusatun huoltaja voi ryhtyä oikeudellisiin toimiin. Kouluissa on käytössä erilaisia toimintamalleja väkivallan ja kiusaamisen ennalta ehkäisemiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi Kivakoulu- ja Frieds-projektit sekä Lions Questkoulutuksen toimintamallit sekä vertaissovittelu-toiminta. 9.2. Väkivaltaiseen käyttäytymiseen puuttuminen Kaikenlainen väkivalta kouluissa on kielletty. Väkivaltaan puututaan koulussa välittömästi. Mikäli väkivalta on vakavaa tai toistuvaa, oppilaan huoltajaa ohjataan olemaan yhteydessä poliisiin. Jos väkivaltaa tapahtuu koulussa, uhri viedään tarvittaessa terveydenhoitajalle tai terveyskeskukseen vammojen todentamista ja hoitamista varten. Tarvittaessa koulu kutsuu paikalle poliisin selvittämään väkivallantekoa. Väkivallanteosta ollaan aina yhteydessä sekä väkivallan tekijän että uhrin huoltajaan. 9.3. Häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen Perusopetuslaissa vaaditaan, että jokaisella oppilaalla tulee olla oikeus häiriöttömään opiskeluun ja opettajalla oikeus häiriöttömästi suorittaa opetustyötä. Häirinnästä määrätään erikseen koulun järjestyssäännöissä.

Oppituntia häiritsevä oppilas voidaan poistaa lopputunnin ajaksi luokasta työskentelemään valvonnan alaisena erillään omasta ryhmästä. Mikäli häiriökäyttäytyminen jatkuu, koululla on omat suunnitelmansa häirinnän lopettamiseksi. 18 9.4. Koulumatkakuljetukset ja niiden turvallisuus - Koulumatkakuljetusten järjestämisessä noudatetaan liikenneministeriön päätöstä koulu- ja päivähoitokuljetusten kuormituksesta ja turvallisuusjärjestelyistä. - Lisäksi kuljetusten järjestämisen ohjeistuksena on käytettävissä Uudenkaupungin liikenneturvallisuussuunnitelma, joka on osa Vakka- Suomen seutukunnan alueellista liikenneturvallisuussuunnitelmaa. - Koulukuljetuksia järjestettäessä kiinnitetään erityistä huomiota kuljetusreittien ja aikataulujen asianmukaisuuteen. - Pysäkkien ja taksikuljetuksissa kokoontumispaikkojen on oltava turvallisia ja helposti saavutettavissa. - Koulun piha-alueella sallitaan vain tarpeellinen ajoneuvoliikenne ja pihan kulkuväylät ja lastauspaikat järjestetään ottaen huomioon turvallisuusnäkökohdat. - Kuljetuskaluston on oltava koulukuljetuksiin soveltuvaa, samoin kuljettajilta edellytetään soveltuvuutta kohtaamaan lapset ja nuoret. - Liikennekasvatusta annetaan aina lukuvuoden alussa, talvisten säiden alkaessa ja osana mm. terveystiedon opetusta. - Koulukuljetuksissa käytettävissä linja-autoissa ja takseissa pitää olla alkolukot.