Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, 9.10.2014, Salo Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana
Osallistujia ja vaikuttajia? Perustuu artikkeliin Sireni, Maarit (2014) Feminism in rural Finland. A comparison of agendas of two women s organizations teoksessa Pini, Barbara, Berit Brandth & Jo Little (toim.), Feminism and Ruralities. Lexington Books. Monissa maissa maaseudun naiset (erityisesti perheviljelmillä työskentelevät) syrjäytyvät osallistumisesta ja vaikuttamisesta Selityksiä rakenteet käsitykset naisten ja miesten rooleista perheessä ja yhteiskunnassa Kirjan artikkelit käsittelevät naisten aktivismia ja pyrkimyksiä muuttaa heitä koskevia (stereotyyppisiä) käsityksiä ja mielikuvia Maarit Sireni 9.10.2014 2
Maarit Sireni 9.10.2014 3
Mielikuvia jäljittämässä
Tutkimuskohteena suomalaisten naisjärjestöjen tuottamat käsitykset maaseudun naisista Martat, julkaisee lehteä Martat (ent. Emäntälehti) Maa- ja kotitalousnaiset, julkaisee lehteä Koti ja maaseutu (ent. Koti) Paikallisyhdistyksissä yhteensä noin 100 000 jäsentä Maarit Sireni 9.10.2014 5
Tavoitteet 1. Millaisia mielikuvia maaseudun naisista järjestöt tuottavat (julkaisemissaan lehdissä)? Miten naiset esitetään ja millaisia tarinoita heistä kerrotaan: kuvataanko heidät puolisoina vai ammattimaisina maaseutuyrittäjinä? 2. Miten nämä tulkinnat ovat muuttuneet 1980-luvulta 2000-luvulle? Tavoitteena jäljittää maaseudun naisia koskevia puhetapoja sekä niissä tapahtuneita muutoksia Maarit Sireni 9.10.2014 6
Aineisto Martat lehti ja Koti lehti Vuosikerrat 1982, 1983, 2009 ja 2010 Yhteensä 80 lehteä Tarkastelun kohteeksi valittu kahdenlaisia artikkeleita: Pääkirjoitukset ja muut asiatekstit, joissa käsitellään naisten asemaa/ tasa-arvoa (järjestön ääni) Maaseudun naisten haastattelut ja heidän työstään ja arjestaan kertovat artikkelit (monet äänet) Tekstit sekä tuottavat että välittävät merkityksiä Maarit Sireni 9.10.2014 7
Havaintoja: Martat
Naisen paikka: Martat 1980-luku: Järjestö kannustaa osallistumaan poliittiseen päätöksentekoon: naisnäkökulma esiin Meidän on herpaantumatta työskenneltävä päämääränä naisten vastuullinen osallistuminen yhteiskuntaan. On tärkeää, että naiset ovat mukana suunnittelemassa ja tekemässä päätöksiä yhteiskunnan kaikilla tasoilla. (Pääkirjoitus) Se jolla on kokouskäytännöt hallussa, rohkenee suurissakin kokouksissa lausua oman näkemyksensä julki. (Pääkirjoitus) Se mitä kunnallispolitiikassa vaaditaan on hyvät hermot ja unenlahjat. (Pienen maalaiskunnan kunnanhallituksen puheenjohtaja, aktiivi martta) Maarit Sireni 9.10.2014 9
2000-luku: Osallistuminen päätöksentekoon Osaaminen, asiantuntijuus, arjen tiedot ja taidot Maarit Sireni 9.10.2014 10
Esityksiä naisista: Martat 1980-luku Kotirouvat, emännät, Emäntä kattaa ; väistyvä tapa kuvata naisia Ammattimaiset maatilan emännät, yrittäjänaiset, palkkatyössä käyvät Erikoistapaukset: metsänhoitajanainen, poronkasvattajanainen 2000-luku Erikoistapaukset hallitsevat: yksilöllisyys, erot Vahvuus, aktiivisuus Ikänsä marttana, teräsmummot Kotoilu retrohenkisenä harrastuksena Maarit Sireni 9.10.2014 11
Havaintoja: Maa- ja kotitalousnaiset
Naisen paikka: Maa- ja kotitalousnaiset 1980-luku: Järjestön näkemys naisen paikasta maatilalla on kaksijakoinen: viljelijän emäntä (sukupuolen mukaan eriytynyt työnjako) vs. viljelijän kumppani (moderni emäntä) Valtiovallan edustaja ministeri Toivo Yläjärvi puhuu modernin kumppanuuden puolesta: Isäntien on hyväksyttävä emäntä tasavertaiseksi kumppaniksi. Superemännän ihanteesta on luovuttava. Järjestö nostaa esiin ongelmia: emäntien eriarvoisuus verrattuna muissa ammateissa toimiviin naisiin Maarit Sireni 9.10.2014 13
2000-luku: Tasa-arvokysymyksiä ei käsitellä, talonpoikaisesta kulttuurista ei puhuta enää, sen on korvannut yrittäjyys Tavoitteena naisten voimaannuttaminen ja maaseudun elinvoimaisuus Merkittävä muutos verrattuna 1980-lukuun: Nainen ei ole enää viljelijän puoliso, vaan hänestä puhutaan itsenäisenä toimijana Maarit Sireni 9.10.2014 14
Esityksiä naisista: Maa- ja kotitalousnaiset 1980-luku: Esimerkilliset emännät Modernit emännät: traktorinajomestarit Superemännät: kotityöt ja modernisoituvan maatalouden konetyöt Naapurit ihmettelevät, milloin minä nukun, kun olen aina pellolla. Iltayöstä ennen nukahtamistani luin puolisen tuntia Koti - lehteä ennen kilpailua, muuta en ehtinyt enkä jaksanut. (Mestariemäntä 1982, Puolanka) Liialliset vaatimukset? Maarit Sireni 9.10.2014 15
Maarit Sireni 9.10.2014 16
Esityksiä naisista: Maa- ja kotitalousnaiset 2000-luku Ammattimaiset naiset, itsenäiset yrittäjänaiset Isäntäparit Maaseudun naisyrittäjien menestystarinat Päähenkilöinä energiset ja innovatiiviset naiset Miehet avustavassa roolissa Kritiikittömyys? Maarit Sireni 9.10.2014 17
Johtopäätöksiä
Johtopäätöksiä Tarkasteluajanjakson kuluessa (yksi sukupolvi) marginalisoivat tulkinnat naisista pöydän kattajina ja puolisoina ovat korvautuneet esityksillä naisista itsenäisinä taloudellisina toimijoina Vaikka menestystarinat ovat osittain ruusunpunaisen myönteisiä, ne tuottavat kuitenkin uudenlaisia mielikuvia ja tulkintoja maaseudun naisista Mielikuviin sisältyy positiivista voimaa: naiset kuvataan maaseudun moottoreina, jotka osallistuvat ja vaikuttavat Mielikuvat muokkaavat käsityksiä ja vaikuttavat toimintaan > muokkaavat maaseudun sosiaalista ja materiaalista todellisuutta Maarit Sireni 9.10.2014 19
Kiitos! maarit.sireni@uef.fi Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos, PL 111, 80101 Joensuu www.uef.fi