Petri Roininen Yrittäjämäinen ote johtamiseen TALENTUM Helsinki 2011
ISBN 978-952-14-1680-4 ISBN 978-952-14-1681-1 (sähkökirja) Talentum Media Oy ja Petri Roininen Taitto: NotePad, www.notepad.fi Kansi: Jarkko Nikkanen/Lapine Oy Kariston Kirjapaino Oy 2011 Anna palautetta: www.talentumshop.fi
Yrittäjämäinen ote johtamiseen Verkottuneessa maailmassa yritysten kasvu, kehitys ja hiipuminen perustuvat niiden kykyyn luoda ja laajentaa reviirejään arvo- ja rahoitusketjuissa. Tässä kirjassa kuvataan yrityksen polku aloittelevasta oppilaasta reviiriään hallitsevaksi mestariksi tavoite johon vain äärimmäisen harva uusista yrityksistä yltää. Reviiristrategian luomiseen ja toteuttamiseen tarvitaan yrittäjämäistä johtamista. Aluksi oli ajatus, että jos joskus olisi kymmenen ukkoa hommissa. Erkki Peltonen, Sähköpeko-konsernin hallituksen puheenjohtaja visiostaan 1980-luvun lopulla. Nykyään Sähköpekon liikevaihto on noin 60 miljoonaa euroa, ja se työllistää noin 350 omaa työn tekijää.
1. JOHDANTO Johtajat ovat tämän päivän sankareita. Osa yritysjohtajista ja yrittäjistä nauttii ansioista, arvostuksesta ja julkisuudesta tavalla, joka muistuttaa rock-tähtien osakseen saamaa ihailua ja palvontaa. Johtaminen työnä on haastavaa, mutta samalla huikean motivoivaa ja palkitsevaa. Vaikka johtaminen on varsin yleinen ammatti, vain äärimmäisen harva johtaja toimii julkisessa tehtävässä suuren kansainvälisen pörssiyhtiön toimitusjohtajana tai hallituksen puheenjohtajana. Ja heidänkin kohdalla kyse on lopulta vain pitkän uran yhdestä kehitysvaiheesta, usein huipentumasta. Samoin vain hyvin pieni osa yrittäjistä nauttii niistä tuloista, joista lehdet repivät otsikoita. Keskimäärin yrittäjien tulot ovat pelottavan alhaiset suhteessa riskiin ja työmäärään. Suurin osa johtajista toimii johtotehtävissä joko pk-yrityksissä tai suurten yritysten johtoryhmissä, osastoilla, yksiköissä, liike toiminta-alueilla, divisioonissa tai tulosyksiköissä miten organisaatio-osat onkaan nimetty. Johtajien ammattinimikkeitä voivat olla hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja, Vice president eri liitteineen, yrittäjä, partner, pankinjohtaja, kehitysjohtaja, tuotantojohtaja, myyntijohtaja, talousjohtaja, apulaisjohtaja, osastopäällikkö, yksikönpäällikkö, manager, director tai muu esimiehisyyttä ja vastuuta kuvaava nimike. Koska suomalaisissa yrityksissä työskentelee 1 500 000 ihmistä, sellaisessa esimiesasemassa, jossa työnkuvan ja vastuun keskeinen elementti on liiketoiminnan ja organisaation johtaminen ja kehittäminen, työskentelee varmasti useita kymmeniä tuhansia ihmisiä. Heistä huomattava osa on sellaisessa asemassa, että heidän toimenkuvaansa sisältyy enemmän tai vähemmän liikkeenjohdollisia tehtä-
12 YRITTÄJÄMÄINEN OTE JOHTAMISEEN viä. Tähän ryhmään kuuluvat ainakin yritysten hallitusten jäsenet, suuryritysten ylin johto, pk-yritysten toimitusjohtajat, konsernien divisioonajohtajat tai vastaavat, kehitysjohtajat, talousjohtajat sekä yrittäjät omistamansa yrityksen kokoon katsomatta. Tämä kirja on kirjoitettu heidän näkökulmastaan sekä heitä ja näihin tehtäviin aikovia varten. Kirjan tavoite on antaa sisältöä ja näkökulmia työn liikkeenjohdolliseen osaan. Oman erityisryhmän muodostavat ne johtajat tai sellaisiksi aikovat, joilla on haaveena perustaa oma yritys tai ryhtyä yrittäjäksi yhdessä partnerin tai pääomasijoittajan kanssa. Uskon, että johtajia, jotka miettivät oman yrityksen ja yrittäjyyden mahdollisuutta, on paljon. Tässäkin esimerkit ja arvostus ovat tärkeitä. Marimekon Mika Ihamuotila, F-Securen Risto Siilasmaa, Talvivaaran Pekka Perä ja monet muut ovat tehneet huikean hienoa työtä näyttäessään esimerkkiä sadoille ja tuhansille yrittäjyyttä pohtiville. Liike-elämä on jatkuvassa muutoksessa Muutamassa vuosikymmenessä liike-elämä on monimuotoistunut runsaasti. Kansallisten pitkälle integroituneiden instituutioiden hallitsema liike-elämä on globalisoitunut. Prosessi on hyvin nopeasti synnyttänyt lähes alalle kuin alalle kansainvälisesti ketjuuntuneen ja verkottuneen rakenteen. Samalla toimijoiden välinen keskinäinen riippuvuus on merkittävästi kasvanut. Entistä harvemman yrityksen kannalta keskeiset päätökset tehdään vain maakuntakeskuksissa tai Helsingissä. Verkottuneessa rakenteessa myös vuorovaikutussuhteet ovat moniulotteiset. Asiakkaiden kysynnän ja hyväksynnän lisäksi olomassaolon turvaamiseksi tarvitaan hyväksyntä roolista ja toiminnasta arvoketjun läheisissä osissa, jotka yhä useammissa tapauksissa sisältävät kotimaisten toimijoiden lisäksi ulkomaisia yhteistyökumppaneita. Arvoketjujen monimuotoistumiseen on osaltaan vaikuttanut myös se, että yritykset ovat kiihkeästi hakeneet omaa ydintään ja
JOHDANTO 13 sen tuloksena ulkoistaneet ytimen ulkopuolelle jääneitä toimintoja. Tämä on vauhdittanut ketjuuntuneen ja verkottuneen rakenteen syntymistä sekä luonut ulkoistetuista toiminnoista aivan uusia toimialoja ajatellaan esimerkkinä vaikka henkilöstövuokrausalaa. Yritysjohdon on myös pk-yrityksissä ymmärrettävä aikaisempaa laajemmin koko yhteiskuntaa ja taloutta sekä niiden vaikutusta omaan liiketoimintaan. Samoin kansainvälisen talouden nousut ja laskut heijastuvat ennennäkemättömän nopeasti myös suomalaisen pk-yrityksen tilauskirjaan sekä tulos- ja työllistämismahdollisuuksiin. Muuttuneiden syy-seuraussuhteiden nopeuteen ja syvyyteen voi perehtyä vertaamalla 1990- ja 2000-lukujen talouskriisien syitä, laajentumisen kausaliteettiketjuja, ilmiöiden nopeutta ja ratkaisumalleja kriisien hoitamiseksi. Tapahtuneista rakenteellisista muutoksista taas saa hyvän käsityksen vertaamalla 1990-alun ja 2000-luvun lopun Helsingin pörssin markkina-arvoltaan suurimpien yritysten nimilistaa. Kahden taantuman välillä ehti tapahtua paljon rakenteellisia muutoksia. Näin luultavasti käy myös tulevina vuosina. Talouden dynamiikka on lisääntynyt hengästyttävällä tavalla. Hillitseekö sitä jatkossa finanssikriisin aikanaan tuoma lisääntyvä sääntely vai käykö niin, että innovatiiviset aivot löytävät jälleen uusia tapoja raivata sääntelyn rajoitteet pois kasvun tieltä? Elämä löytää tiensä. Jurassic park -elokuvan professori mahdottomana pidetystä ilmiöstä. Yrityksen reviiri ja reviiristrategia Mitä kaikki edellä kuvatut perustavaa laatua olevat olosuhdemuutokset merkitsevät sen kannalta, kuinka yrityksiä syntyy, kuinka ne kasvavat, kuinka niitä tulisi rahoittaa ja erityisesti kuinka niitä johdetaan? Entä mitä toimia ja millaisia panostuksia julkisen vallan tulisi tehdä, jotta edellytykset yritysten syntymiselle ja kasvulle olisivat mahdollisimman hyvät? Onko jotain, mistä voitaisiin luopua vanhentuneena ja käyttää vapautuvat varat uutta tässä hetkessä luovaan?
14 YRITTÄJÄMÄINEN OTE JOHTAMISEEN Tämä kirja paneutuu arvoketjujen ja verkostojen maailmaan yksittäisen yrityksen sekä sen omistamisen ja johtamisen näkökulmista. Kirjassa haetaan niitä tekijöitä, joiden kautta yritys luo olemassaolonsa oikeutuksen arvoketjujen verkostossa. Tarkastelemme tätä käsitteen reviiri kautta. Reviirillä tarkoitetaan yrityksen hallitsemaa aluetta arvoketjussa. Reviiristrategialla tarkoitetaan niitä toimia, joiden avulla yritys voi luoda, rakentaa, laajentaa ja suojata reviiriään sekä laajentaa toimintaansa uusille reviireille. Näiden käsitteiden kautta käsittelen yritysten kasvua, johtamista ja kasvun mahdollistavaa rahoitusta. Yrittäjämäinen yritysjohto Kirjan näkökulmana on johtaminen ja varsinkin sellainen johtaminen, josta käytämme käsitettä yrittäjämäinen yritysjohto. Käsitteen ensimmäinen osa yrittäjämäisyys viittaa paitsi omistuksellisuuteen, myös asenteeseen sekä työskentelyotteeseen ja -tapaan. Käsitykseni mukaan yrittäjämäisyys on yhtä lailla henkinen kuin taloudellinen arvo ja ominaisuus. Yrittäjämäisyys kuvaa työ-, ajattelu- ja toimintatapaa laajalti. Omistaja-yrittäjä voi olla tai olla olematta yrittäjämäinen siinä missä palkkajohtajakin. Luultavimmin useimmissa tilanteissa sopiva annos yrittäjämäisyyttä edesauttaa onnistumista. Se ei kuitenkaan yksinään ole mikään tae onnistumisesta eikä sellaisenaan ainoa autuaaksi tekevä voima. Vaikka yrittäjämäisyys onkin myönteisen, eteenpäin suuntautuneen latauksen sisältävä käsite, on hyvä havaita, että ei-suotuisissa oloissa yrittäjämäinen yritysjohto saattaa paitsi itse turhautua, myös turhauttaa ympärillään olevia vähemmän yrittäjämäisiä tai tavoitteellisia henkilöitä. Käsitteen yrittäjämäinen yritysjohto toinen osa yritysjohto viittaa vastuuseen koko yrityksen tai sen merkittävän osan johtamisesta. Yritysjohdolla tarkoitetaan yleisjohdollista tehtävää ja vastuuta, jossa johtajan on kyettävä eri operatiivisten toimintojen tehokkaan johtamisen lisäksi määrittämään ja käytännön toimin asemoimaan johtamansa yhtiön tai yksikön suhdetta ympäristöönsä. Yrittäjämäisen
JOHDANTO 15 yritysjohdon tehtävänä on rakentaa sellaisia reviirejä, joissa yhtiö on vahvimmillaan, ansaintamahdollisuudet parhaat ja riski asemien menettämisestä vähäinen. Tämän yhtälön toteuttamisen tekee aikaisempaa haastavammaksi alati liikkeessä oleva, ainakin osittain kansainvälinen arvoketju ja -verkosto, joiden suhteen myös pk-yrityksen johdon tulee kyetä omaa toimintaansa asemoimaan. Liikkeenjohtajan ja -omistajan tehtävillä on siis mitä ilmeisimmin strategista ulottuvuutta. Pelkkä olemassa olevan liiketoiminnan tehokas johtaminen ei riitä. Yrityksen säilymisen turvaamiseksi tarvitaan koko ajan enemmän kykyä asemoida yritys muuttuvassa arvoketjussa luomalla ja puolustamalla yrityksen reviiriä sekä pyrkimällä laajentamaan sitä. Yrittäjämäistä yritysjohtoa tarvitaan kaikissa sellaisissa tilanteissa, joissa luodaan uutta, puretaan vanhaa tai vaaditaan suorituksilta totuttua enemmän. Lisäksi tällaista yrittäjämäistä johtamista tarvitaan sellaisissa ympäristöissä, joissa toimialan jo näkyvissä olevat muutosvoimat tai epävarmuustekijät ovat huomattavat. Yrittäjämäinen yritysjohto on erityisesti kotonaan muun muassa seuraavissa tilanteissa: yrityksen ympäristöön ilmaantuu uusia mahdollisuuksia, ja ne pitää nopeasti oivaltaa yhtiön ympäristö muuttuu nopeasti, ja tarvitaan näkemystä ja navigointitaitoa, mahdollisuuksien hyödyntämistä sekä karikkojen välttämistä uutta liiketoimintaa pitää kehittää ja kasvattaa, jolloin tarvitaan sekä selkeää näkemystä tulevasta että kykyä mennä sanoista tekoihin yrityksen saneerauksessa ja saneerauksen jälkeisessä nousukiidossa yritysoston jälkeisessä integraatiossa ja strategisten hyötyjen ulossaamisessa, kun tarvitaan innovatiivista ajattelua ja kykyä tehdä näkymättömästä näkyvää
16 YRITTÄJÄMÄINEN OTE JOHTAMISEEN kun perustetaan kansainvälisen konsernin Suomen tytäryhtiö edellyttäen, että toimivaltuudet ovat riittävät. Tällaista kykyä ja johtamisotetta, joka pystyy tuottamaan uusia, innovatiivisia ja poikkeuksellisia tuloksia, kutsumme tässä kirjassa yleistermillä Yrittäjämäinen yritysjohto, jota tarvitaan ja jota esiintyy sekä laajalti että yksityisesti omistetuissa yrityksissä. Voi tosin olla, että pkyrityksissä tällainen johtaminen pääsee personoitumaan sekä erityisesti kanavoitumaan voimallisemmin. Uskon, että yrittäjämäinen liikkeenjohto on johtamisote, joka on johtajan henkilökohtainen ominaisuus pikemminkin kuin omistuksellisuuteen perustuva tekijä. Omitukseen yhdistettynä se tosin yleensä saa enemmän tilaa ja voi kasvaa ja menestyä paremmin mutta se voi myös epäonnistua. Vahva tai liiallinen yrittäjämäisen yritysjohdon ote saattaa aiheuttaa myös ongelmia silloin, kun sitä ilmenee sille epäedullisissa ympäristöissä. Tällaisia ovat esimerkiksi kansainvälisten pitkälle konseptoitujen ja tiukasti keskusjohdettujen organisaatioiden maatai keskijohdon tehtävät, joissa tarvitaan ensisijaisesti toimeenpanokykyä tai jonkin funktion tehokasta johtamista annetuilla tuotteilla ja strategioilla pikemmin kuin kykyä positioida yhtiötä markkinassa tai luoda innostava visio ja johtaa toimintaa sitä kohden. Yrittäjämäisen yritysjohdon jatkumon toisessa päässä voisi olla hallinnollinen johtajuus vakaissa oloissa. Mikäli ulkoinen ympäristö on vakaa ja toiminnan tarkoitusperät ja pyrkimykset samoin vakaat, on johtajan keskeinen tehtävä saada sisäiset, operatiiviset prosessit sujumaan tehokkaasti ja kitkattomasti. Näissä oloissa tarvitaan erityisesti hallinnollista pätevyyttä organisaatiolle annettujen tehtävien tarkoituksenmukaisessa organisoinnissa ja ohjauksessa. Tämä alue ei ole yrittäjämäiselle yritysjohdolle täysin vieras tai vastakohtainen, muttei kuitenkaan sen ainut alue. Perinteisesti on ajateltu, että hallinnollista johtajuutta tarvittaisiin ja esiintyisi vakaissa oloissa esimerkiksi julkishallinnossa. Näin on luultavimmin ollutkin pitkään. Nyt käsillä olevat julkisen sektorin suuret haasteet ja muutospaineet sekä ulkoiset että sisäiset peräänkuuluttavat kuitenkin yrittäjämäistä johtamisotetta ja johtajuutta myös julkisen sektorin puolella.
JOHDANTO 17 Esikuvat antavat oppia ja innostusta Esikuvat ovat tärkeitä oppimisen ja innostuksen kannalta, eivät kopioinnin tai matkimisen. Yrittäjämäisen yritysjohdon kirkkaimmaksi esikuvaksi haluan tässä kirjassa nostaa Björn Wahlroosin toimet ja tekemiset finanssialalla 1990- ja 2000-luvuilla, jolloin hän Mandatum & Co:sta aloittaen rakensi nykyisen omistuksensa ja roolinsa Sammossa ja Nordeassa. Tulosten ja ulospäin näkyneiden askelien perusteella Wahlroosia voi pitää yrittäjämäisen yritysjohdon ehkä kirkkaimpana johtotähtenä ja esikuvana Suomessa. Wahlroosin kaltainen polku Pohjoismaiden johtavan finanssikonsernin hallituksen puheenjohtajaksi ja merkittäväksi omistajaksi on äärimmäisen harvinainen ja täysin poikkeuksellinen oloissamme. Sitä on helppo ihailla mutta siihen samaistuminen voi olla ongelmallista. Tässä kirjassa haluan esimerkein nostaa esiin esikuvia yrittäjistä ja yhtiöistä, jotka ovat tehneet huikean hienon uran ja rakentaneet ihailtavan liiketoiminnan. Näistä kirjan sanoman kannalta keskeisiä ovat Erkki Peltonen ja hänen omistamansa Sähköpeko-konserni sekä Kyösti Ekdahl, joka 1990- ja 2000-luvuilla omisti ja johti SKVkonsernin kasvua. Nämä kaksi merkittävää suomalaista menestystarinaa olen ottanut keskeiseen rooliin siinä toivossa, että ne voisivat antaa lukijalle impulsseja ja innostusta. Tarinat ovat erilaisia ja lähtevät erilaisista lähtökohdista. Tässä kirjassa Peltosen tarina kertoo alkavan ja suureksi kasvaneen yrityksen polun. Ekdahlin kertomus on tarina yrittäjämäisestä johtamisesta. Näitä kahta kertomusta yhdistää hienojen tulosten lisäksi kaikissa kohdissa yrittäjämäinen ote tekemiseen ja johtamiseen. Uskon näiden tarinoiden antavan hengenravintoa ja inspiraatioita lukijalle. Kiitän lämpimästi Kyösti ja Arja Ekdahlia sekä Erkki Peltosta avoimesta ja rakentavasta suhtautumisesta kirjan tekemiseen. Muita kirjassa sivuttavia toimijoita, jotka kirjoittajan mielestä edustavat hienolla tavalla yrittäjämäisen yritysjohdon olemusta ovat rakennuskonserni SRV ja sen perustajat, finanssipalveluyritys Evli ja sen perustajat sekä pääomasijoittaja Capman ja sen perustajat. Mainittujen yhtiöiden omistajina ja perustajina on Ilpo Kokkilan,
18 YRITTÄJÄMÄINEN OTE JOHTAMISEEN Henrik Andersinin ja Ari Tolppasen kaltaisia henkilöitä, jotka ovat merkittävällä tavalla olleet luomassa suomalaista kansainväliseen toimintaa kelpoista elinkeinoelämää, hyvinvointia ja työpaikkoja. Kaikkien edellä mainittujen yritysten juuret ulottuvat 80-luvulle tai 90-luvun lamavuosiin. Uudemmista yhtiöistä esiin haluan nostaa Markus Oksan ja Mikko Leppäsen luoman Baronan, jonka tarinasta kertoo yhtiön kotisivusto seuraavaa: Vuonna 1998 kaksi opiskelijaa Markus Oksa ja Mikko Leppänen olivat kesätöissä rakennustyömaalla. Nousukausi oli vahvimmillaan, ja rakennustyömailla valtava pula työntekijöistä. Oksa ja Leppänen huomasivat tilanteessa oivan markkinaraon ja ryhtyivät välittämään opiskelijakavereitaan töihin samalle työmaalle, jossa itsekin paiskivat töitä. Näin saatettiin tekijät sekä tarvitsijat yhteen, ja työmaalla oltiin tyytyväisiä. Syksyn koittaessa pohtivat miehet menneen kesän kokemuksia ja päättivät pohdinnan lopputuloksena panostaa liiketoimintaan ihan tosissaan. Leppäsen opintolainarahoilla ostettiin yritykselle faksi ja infrastruktuuri oli valmis. Hyvät kokemukset Leppäsen ja Oksan välittämistä työntekijöistä poikivat tilauksia, ja niin ammuttiin lähtölaukaus Baronan toiminnalle. Kymmenessä vuodessa yrityksen liikevaihto on kasvanut kahdesta miljoonasta noin 120 miljoonaan euroon. Markus Oksa toimii tänä päivänä Barona-konsernin toimitusjohtajana ja Mikko Leppänen konsernin hallituksessa. (Barona-konsernin kotisivu 22.4.2011) Vuonna 2010 yli 8 000 henkilöä työllistänyttä Baronaa voi syyllä pitää huikeana suomalaisena menestystarinana. Se on 10 vuoden kuluessa kasvanut opiskelijapoikien ideasta laajaksi kansainväliseksi liiketoiminnaksi. Osaamisintensiiviseltä alueelta melko perinteisenkin alueen taitajana esimerkkinä voisi ajatella Marko Malmivaaran perustamaa ja rakentamaa Raksystems Oy:tä. Yhtiö on perustettu 1989, ja se on olemassaolonsa aikana tehnyt Suomessa yli 50 000 kuntotarkastusta ja sekä tuhansia kuntoarvioita ja -tutkimuksia (lähde: yhtiön kotisivut). Raksystemsin perustajat löysivät rakennusten kasvavan korjausvelan ja niiden kunnon hallintaan insinööriosaamiseen perustuvat keinot, ja heidän onnistui tuotteistaa ne. 2000-luvulla yhtiö
JOHDANTO 19 myytiin ruotsalaiselle listatulle yhtiölle. Se on sittemmin jatkanut Malmivaaran johtamana menestyksellistä toimintaansa osana kansainvälisesti toimivaa ryhmää. Kysymyksenasettelu ja lähteet Ennen jatkamista on hyvä tehdä keskeinen aikaa ja aikahorisonttia koskeva havainto. Kaikki edellisessä kappaleessa mainitut esimerkit ovat esimerkkejä menestyneistä yrityksistä, ehkä jopa niiden aivan aatelia. Silti niidenkin rakentamisessa jälkikäteen tarkasteltuna yksi vuosi on hyvin lyhyt aika. Täyteen mittaan kypsymisessä näyttäisi vuosikymmenkin olevan mittatikkuna useimmiten selvästi vajaa. Tämänkö johdostako usein kuulee menestyvien perheyritysten omistajien puhuvan 25 vuoden mittaisesta kvartaalista vastavoimana pörssiyhtiön toisinaan lyhytjänteiseksi kritisoituun kvartaalitalouteen. Ei Roomaakaan rakennettu päivässä. Polku esimerkkiyritysten kaltaiseen kokoluokkaan ja menestykseen on pitkä ja monisyinen. Yrittäjyyttä ja yritystoiminnan kehittämistä voi toki ajatella 13 vuoden mittaisena projektina. Tällöin luultavimmin kohtaa huomattavan määrän haasteita ja työtä, ja hedelmät kypsyvät hitaammin. Odottamalla asiat eivät kuitenkaan etene eivätkä kehity. Pitäisi olla vaativa sen suhteen, että kehitystä ja edistystä koko ajan tapahtuu. Samalla olisi hyvä olla malttia odottaa sadon todellista kypsymistä. Tässä kirjassa ei ole tarkoitus käsitellä yksittäisiä temppuja tai toimia, joilla yrityksen arvoa, markkinaosuutta tai tehokkuutta voidaan nopeasti nostaa. Pyrin katsomaan, miten yritykset pitkällä aikavälillä kehittyvät ja kuinka niitä tulisi kehittää. Siksi tarkastelun aikajänne on vuosikymmen eikä kvartaali. Käsitteen yrittäjämäinen yritysjohto alla tutkimme tässä kirjassa muun muassa seuraavia kysymyksiä: Mistä etsiä oikeutusta yrityksen olomassaoloon? Millaisiin tekijöihin aloittavan yrittäjän ja yrityksen tulee kiinnittää eniten huomiota?
20 YRITTÄJÄMÄINEN OTE JOHTAMISEEN Miten jo läpimurron tehnyt yritys voi suhtautua kasvuun ja sen mahdollisuuksiin ja riskeihin? Entä mistä kasvun lähteitä voi etsiä? Mitä pitää ymmärtää ja ottaa huomioon liike toimintamallin rakentamisessa? Mikä merkitys on liiketoiminnan rahoitusketjuilla ja -verkostoilla? Mitä vaikutuksia on globaalisti verkostoituneella taloudella suomalaiseen kasvua tavoittelevaan yritykseen? Millaisten tekijöiden varaan yritys voi rakentaa reviirinsä ja strategiansa? Miten ja millaisten kehitysvaiheiden kautta yritykset syntyvät, löytävät liikeideansa, kasvavat ja kehittyvät? Millaisia edellytyksiä on sille, että aloittava yritys saavuttaa olomassaolon oikeutuksen? Entä sille, että se voi kasvaa ja kehittyä? Millainen on yrittäjämäisen liikkeenjohdon ote strategiseen johtamiseen? Millaista on johtajuus, joka vie yrityksiä eteenpäin yrityksen kasvuhistorian alussa, kasvuvaiheessa ja myöhemmässä vaiheessa? Millaisia johtajia ja johtajuusrooleja eri kehitysvaiheissa tapaamme? Mistä yrittäjämäisen liikkeenjohdon tunnistaa? Millaista on yrittäjämäinen johtamisote ja missä sitä tavataan? Missä se on eduksi yritykselle ja millaisia riskejä ja sudenkuoppia se sisältää? Mitä peruskysymyksiä jokaisen yritystoimintaa aloittavan ja kasvua tavoittelevan yrityksen tulisi tietää rahoituksesta? Mitä rahoittajan pitäisi ymmärtää ja ottaa huomioon perinteisen tilinpäätösanalyysin lisäksi? Millainen yhteys on rahoittajalla ja rahoitettavalla yhtiöllä?
JOHDANTO 21 Mihin tulisi kiinnittää huomiota pienten ja keskisuurten yritysten menestymismahdollisuuksia arvioitaessa ja niitä rahoitettaessa? Tämä kirja perustuu kirjoittajan henkilökohtaisiin kokemuksiin ja havaintoihin liiketoiminnasta, sen kehittämisestä ja johtamisesta neljällä vuosikymmenellä alkaen 1980-luvun lopulta sekä lukemattomista kollegojen kanssa käydyistä keskusteluista. Erityisesti tässä yhteydessä haluan mainita keskustelut, joita olemme käyneet aluejohtaja Kari Lahtisen kanssa johtamisesta ja liiketoiminnan kehittämisestä, konsernin luottojohtaja Jorma Timosen ja aluejohtaja Markku Fräntin kanssa yritysrahoituksesta, hallituksen puheen johtaja Erkki Peltosen kanssa yrityksen kasvusta, toimitusjohtaja Kyösti Ekdahlin kanssa yrityksen strategisesta johtamisesta sekä kehitys johtaja Ilpo Virtasen ja toimitusjohtaja Jukka Muhosen kanssa alkavan yrityksen problematiikasta. Lisäksi haluan kiittää Teknillisen korkeakoulun Yritysstrategian ja kansainvälisen markkinoinnin professorina 1980-luvulla toiminutta Martti M. Kailaa, joka siihen aikaan poikkeuksellisella innostuksella ja elinkeinoelämälähtöisyydellä opasti ja ohjasi nuoria liikkeenjohtajanalkuja Otaniemessä. Kustannustoimittaja Anttoni Pihlajamäki on kirjaa työstettäessä esittänyt ja tehnyt kirjan rakennetta, esitystapaa, kieliasua ja sisältöä koskevia parannuksia, mistä kiitokset. Haluan myös osoittaa kiitokset kaikille esimiehilleni uran varrella. Jokaiselta on ollut mahdollisuus oppia paljon ja jokaisella on ollut paljon annettavaa. Olen ollut sikäli etuoikeutetta ja onnekas, että minulla on koko palkkajohtaja-uran ajan ollut mahdollista työskennellä erinomaisten esimiesten kanssa. Yrittäjä uralle siirryttyä tätä mahdollisuutta ei enää ole ollut. Johtaminen on kisälliammatti, Risto Perttunen, FIM-konsernin toimitusjohtaja kevättalvella 2007 Kirjassa yhdistelen melko vapaasti aikaisempia teorioita ja ammennan niiden hedelmiä suhteellisen vapaasti. Tarkoitukseni ei ole
22 YRITTÄJÄMÄINEN OTE JOHTAMISEEN ollut tehdä tieteellistä teosta, eikä kirja täytä akateemisen tutkimuksen kriteerejä. Pikemminkin kirja sisältää hahmotelmia ja näkökulmia sekä keissejä, ilman että niitä tieteellisesti perustellaan. Kirjassa lainataan muiden ajatuksia, aforismeja ja tutkimustuloksia silloin, kun niiden arvioin tukevan kirjan sanomaa. Tämän teen ilman, että lainattuja lauseita tai kirjoittajien taustoja tieteen ja taiteen sääntöjen mukaan dokumentoidaan tai taustoitetaan. Tämän ratkaisun uskon tekevän kirjasta lukijalle miellyttävämmän ja hyödyllisemmän lukemiskokemuksen.