Sivistyslautakunta Talousarvio Tekstit Perusopetus
KÄYTTÖTALOUS Toimielin Sivistyslautakunta Tehtävä Perusopetus Toiminta Perusopetuslain mukaisesti. Toimintaympäristön muutokset Oppilasmäärät vähenevät lukuvuodesta 2011-2012 seuraavaan lukuvuoteen mennessä noin neljä prosenttia, mutta sen jälkeen pysyvät viisi vuotta lähes samana. Erityistä tukea vaativia oppilaita varten tarvitaan sekä henkilökohtaisia että pienryhmäkohtaisia koulunkäyntiavustajia. Koulunkäynti ilman tällaisia ratkaisuja ei onnistuisi, ja ennalta ehkäisevät tukitoimet ovat uuden oppilashuoltosäännöstön mukaisia. Perusopetuksessa työskentelee toistaiseksi palkattuja koulunkäyntiavustajia sekä lisäksi päivähoidon puolelta toistaiseksi palkattuja työntekijöitä on siirtynyt koulunkäyntiavustajan tehtäviin. Yleensä molempiin em. ryhmiin kuuluvat avustajat toimivat myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajina. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta lisää osaltaan perusopetuksen palkkamenoja, mutta se on koettu erittäin tarpeelliseksi perheitä tukevaksi toiminnaksi. Sillä on osaltaan vähennetty lasten yksinoloa kotona ja helpotettu vanhempien työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Aamu- ja/tai iltapäivätoimintaa järjestetään myös kyläkouluilla. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa ei järjestetä koulujen loma-aikoina. Taajaman ulkopuolisilla alueilla esiopetusta järjestetään kyläkouluilla mikäli se on lapsen edun mukaista, sekä taajamassa päivähoidon esiopetusryhmissä. Esiopetusta hallinnoi varhaiskasvatus. Toteutus tapahtuu yhteistyössä perusopetuksen kanssa. Kyläkoulujen esiopetus- ja alkuopetusluokissa tarvitaan avustajia. Tavoitteena on, että lukuvuoden 2012-2013 alussa jokaisella kyläkoululla olisi oma koulunkäyntiavustaja. Kontion koulun peruskorjaushankkeen edistyminen on turvattava. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 1. Sitovat tavoitteet Perusopetuksen päättötodistus 103 oppilaalle. Kaikille perusopetuksessa oleville pyritään takaamaan mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet oppivelvollisuuden suorittamiseen. Maahanmuuttajaoppilaille annetaan aluksi tehostettua suomen kielen opetusta. Mahdollisimman moni lapsi osallistuu esiopetukseen. Taloussuunnitelmakauden aikana toteutetaan asiakastyytyväisyyskysely, asteikko 1-3 ja tavoitetaso >2.
Henkilöstö Kaupunginvaltuusto päätti 19.12.2006 perustaa perusopetuksen vastuuyksikköön Kontion ja Tuupalan kouluille virka-apulaisrehtoreiden virat. Virat täytettiin määräaikaisina ajalle 1.6.2007 31.5.2012. Tämän viisivuotisjakson neljäntenä toimintavuotena oli määrä tarkastella perusopetuksen tilannetta ja hallintomallia sen hetkisessä toimintaympäristössä ja arvioida, tarvitaanko virka-apulaisrehtoreita edelleen. Tarkastelua on suoritettu em. päätöksen mukaisesti sivistyspalvelujen toimialalla sekä keskusteluissa kaupunginjohtajan kanssa. Niissä on todettu, että nykyistä perusopetuksen hallintojärjestelmää on perusteltua jatkaa. Perusteluina mm. hallintojärjestelmän toimivuus, tulossa olevat muutokset eli opetussuunnitelmien uusiminen, laatujärjestelmän kehittäminen ja paikallisena muutoksena tulossa oleva Kontion koulun remontti. Lisäksi lukuisat hankkeet, joiden kautta haetaan rahaa erilaisiin toimintoihin, työllistävät koulujen johtoa. Perusopetuksen oppilasmäärät pysyvät lukuvuodesta 2012-2013 alkaen seuraavat viisi vuotta lähes samana. Perusopetuksen apulaisrehtoreiden virkoja jatketaan vuoden 2013 loppuun, hallintojärjestelmää tarkastellaan siten, että siitä voidaan päättää 31.7.2013 mennessä Alaluokkien puolella on mahdollista, että kaksi opettajaa eläköityy talousarviovuoden aikana. Samoin Tuupalan koululta voi eläköityä opettajia. Eläköityvien opettajien tilalle on tarve palkata opettajat. Tuupalan koululta vähenee yksi päätoiminen tuntiopettaja. 2. Perustelutietoina asetettavat tavoitteet Oppilashuolto Peruskoululaisille tulee tarjota mahdollisuus käydä koulua kotoa pitäen siten, ettei koulukyyteihin ja odottamiseen käytetty aika muodostu tarpeettoman pitkäksi. Myös muu oppilashuolto on järjestettävä vähintään lainmukaisesti. Talous TA 2011 TA-ehdotus 2012 TS 2013 TS 2014 1.000 1.000 Toimintamenot 8.461.530 8.162.562 7.915 7.836 Toimintatulot 68.998 151.582 127 127 Netto 8.392.532 8.010.980 7.788 7.709 Henkilöstö 1.1.2012 31.12.2012 Opettajat - vakinaiset 58 63 - määräaikaiset / pitkäaikaiset sijaiset 8 3 - päätoimiset tuntiopettajat 6 5
Työsuhteiset työntekijät 1.1.2012 31.12.2012 vakinaiset - koulukuraattori 1 1 - koulusihteerit 2 2 - vahtimestari 1 1 - ATK-tuki / kouluavustaja 1 1 - koulunkäyntiavustajat 14 15 määräaikaiset - koulunkäyntiavustajat 2 1
Sivistyslautakunta Talousarvio Tekstit Varhaiskasvatus
KÄYTTÖTALOUS 2012-2014 Lomake 1 Talous TA 2011 euroa TA 2012 euroa TS 2013 1.000 euroa TS 2014 1.000 euroa Toimintamenot Toimintatulot Netto 4.093.882 349.150 3.744.732 4. 597.070 307.800 4. 289.270 4. 597.070 307.100 4.289.970 4. 597. 070 307.100 4.289.970 Toimielin Varhaiskasvatus Tehtävä Päivähoito, esiopetus ja lasten kotihoidontuki ja kuntalisä Toiminta Tehtäväalue vastaa päivähoidon ja esiopetuksen järjestämisestä, toteuttamisesta ja edistämisestä siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve vaatii huomioiden päivähoitolain ja -asetuksen velvoitteet. Varhaiskasvatus tukee lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista sekä pyrkii varhaisen puuttumisen periaatteella ennaltaehkäisevään työhön. Toimintaympäristön muutokset Esiopetusta annetaan kaikissa päiväkodeissa. 1.8.2011 alkaen Metsokujan päiväkotiryhmä muutettiin integroidusta päiväkotiryhmästä tavalliseksi päiväkotiryhmäksi. Metsokujan päiväkotiryhmän paikkalukumäärää pudotettiin 14 paikasta 11 tilan ahtauden vuoksi. Määräaikaisesti täytetty erityislastentarhanopettajan toimi muutettiin lastentarhanopettajan toimeksi, joka täytettiin määräaikaisesti vähäisen hakijamäärän vuoksi. Lastentarhanopettajan toimi laitetaan uudelleen hakuun. Päiväkotiryhmän toiminta lakkautuu 31.7.2013 ja olemassa oleva henkilökunta siirtyy uuteen remontoituun, noin 64-paikkaiseen vuoropäiväkotiin. Päiväkoti Satumetsässä on tilat 40 kokopäivähoidossa olevalle lapselle. Päiväkodin tilat mahdollistavat muidenkin kuin esioppilaiden päivähoidon, mutta päiväkotien vähäinen määrä suhteessa esioppilaiden määrään aiheuttaa sen, että päiväkoti Satumetsä täyttyy lähes pelkästään esioppilaista. Päiväkodin piharemontti toteutetaan suunnitelmakaudella. 40-paikkaisessa Mäkikadun päiväkodissa tarjotaan ensisijaisesti vuorohoitoa 3-6-vuotiaille lapsille 31.7.2013 saakka. Tämän jälkeen päiväkoti toimii samalla lapsimäärällä mutta päivähoidon aukioloajoilla. Vuorohoitoa tarvitsevat lapset siirtyvät uuteen vuoropäiväkotiin 1.8.2013 alkaen. Mäkikadun päiväkodin remontti toteutetaan suunnitelmakauden aikana. Vuorohoitoa tarvitseville 1-2-luokkalaisille koululaisille annetaan päivähoitoa koulun toiminta-aikoina tarvittaessa ennen kello 7 ja kello 17 jälkeen sekä viikonloppuisin ja koulujen lomien aikana päivähoitotarpeen mukaisesti. Lisäksi päivähoitoa annetaan koulujen lomien aikana niille haja-alueella asuville 1-2-luokkalaisille, jotka voidaan sijoittaa jo olemassa oleviin haja-alueen perhepäivähoitopaikkoihin. Eri kieli- ja kulttuuritaustasta tulevat lapset pyritään sijoittamaan päivähoidon palveluiden piiriin siten, että lapset tulevat viimeistään 3-vuotiaina perhepäivähoitoon ja 5-vuotiaina päiväkotiin. Kirkkotien ryhmäperhepäiväkodissa, ryhmäperhepäiväkoti Ala Könnissä ja Saarikosken ryhmäperhepäiväkodissa annetaan vuorohoitoa. Näissä ryhmäperhepäiväkodeissa on yhteensä 24
hoitopaikkaa. Tavoitteena on, että näiden ryhmäperhepäiväkotien vuorohoitolapset siirtyvät 1.8.2013 uuteen vuoropäiväkotiin ja ko. ryhmäperhepäiväkotien toiminta pyritään lakkauttamaan. Koska kotona hoitavien perhepäivähoitajien määrä on ollut aleneva eikä uusia perhepäivähoitajia ole saatu riittävästi, perustettiin 1.8.2010 8-paikkainen Ylä- Könnin ryhmäperhepäiväkoti ja 6.10.2010 12- paikkainen ryhmäperhepäiväkoti Pikku Metso. Molempien ryhmäperhepäiväkotien toiminta jatkunee 31.7.2013 saakka. Varhaiskasvatus joutuu varautumaan mahdollisesti vielä yhden ryhmäperhepäiväkodin perustamiseen, jos uusia kotona hoitavia perhepäivähoitajia ei saada työsuhteeseen. Ryhmäperhepäiväkotien määrän lisääntyminen näkyy myös henkilöstön palkkamenojen nousuna. Ryhmäperhepäivähoitajiksi on siirretty pääsääntöisesti niitä perhepäivähoitajia, joilla ei ole enää mahdollista työskennellä kotona hoitavana perhepäivähoitajana. Ryhmäperhepäivähoitajan palkka on parempi kuin kotonaan hoitavan perhepäivähoitajan. Kotona hoitavat perhepäivähoitajat siirtyivät 1.8.2011 alkaen työaikalain piiriin. Heidän työaikansa on 40h viikossa eikä jatkuvaa ylityötä saa teettää. Asiakasperheiden lasten keskimääräinen hoitoajan pituus on suurempi kuin hoitajan työajan pituus. Tästä johtuen perhepäivähoidossa olevat lapset tarvitsevat vakituisen varahoitopaikan. Tällä hetkellä arvioidaan, että suurimmalle osalle perhepäivähoitajista tulee keskimäärin 1-4 päivää kuukaudessa tasausvapaita. 1.9.2011 perustettiin varahoito Peurankello, jonka kaikki 8 hoitopaikkaa toimivat perhepäivähoidon varahoitopaikkoina. Hoitajia on tässä yksikössä kaksi. On mahdollista, että työaikalakimuutokset ja siitä johtuva varahoitojärjestelmä vaikuttaa asiakasperheiden toiveisiin saada lapselleen hoitopaikka päiväkodista tai ryhmäperhepäiväkodista. On erittäin tärkeää, että perhepäivähoito säilyy pienten lasten päivähoitomuotona ja että saamme toimivan perhepäivähoidon varahoitojärjestelmän. Vuoden 2012 aikana tarkastellaan uudelleen päivähoidon johtamisjärjestelmää lisääntyvien päivähoitoyksiköiden vuoksi. Mikäli Kajaani, Suomussalmi ja/tai Paltamo ovat hankkimassa perhepäivähoidon mobiilipalveluita, joista tarjoukset ovat jo olemassa, niin Kuhmo on mukana hankinnoissa. Perhepäivähoidon mobiiliraportoinnin avulla voidaan raportoida perhepäivähoitajien työajat ja poissaolot, vakituisten ja varahoitolasten tulo- ja lähtöajat, aterioiden lukumäärät sekä lasten poissaolot matkapuhelimella Pro Consona Päivähoitoon. Näihin perhepäivähoidon kirjauksiin on mennyt muidenkin kuin varhaiskasvatuksen henkilökunnan työaikaa. Lasten kotihoidon tukea on maksettu v.2011 tammi-heinäkuussa keskimäärin 88 perheelle/kk ja v.2010 keskimäärin 102 perheelle/kk. Vastaava luku v.2009 oli 100 perheelle. Lasten kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan ajalla 1.8.2011-31.7.2014. Ensimmäisestä eli nuorimmasta alle 3-vuotiaasta lapsesta 200 kuukaudessa ja alle kouluikäisistä sisaruksista 60 kuukaudessa. Tässä vaiheessa on mahdotonta arvioida kotihoidon tuen kuntalisän vaikutusta päivähoidon kysyntään. Vuoden 2012 talousarvioon lasten kotihoidon tukeen on varattu sama 485 000 euroa kuin edellisenä vuonna ja kuntalisään elokuun 2011 perusteella 192 000 euroa eli 16 000e/kk. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 1. Sitovat tavoitteet 2010 Ennuste/ toteuma Päiväkotipaikat 1.1. 100/ 100-74kokopv./74 2011 Ennuste/ toteuma 94/94-94 kokopv./94 2012 Ennuste 91 kokopäiväpaikkaa
-40 osapv./40 Päiväkotipaikat 1.8. 94kopv.paikkaa / 94 94kopv.paikkaa / 94 91 kokopäiväpaikkaa Perhepäivähoito Keskim.lapsia/kk 162/ 160-138/143 kokopv. -24/ 17 osapv. 155-135kokopv. -20 osapv. 150-135 kokopv. -15 osapv. Esioppilaat lukuvuosi -taajaman päiväkodit -perusopetus YHT. 6-vuotiaiden ikäluokasta % 63/61 12/14 75/75, joista yksi lapsi vuotta vanhempaa ikäluokkaa. 100/98.7 55/63 10/ 5 68/68, joista yksi lapsi vuotta nuorempaa ja yksi vuotta vanhempaa ikäluokkaa 100/97 63 6 100 31.12. Päivähoidon hoitopäivät 40 000/ 37 067 37 000 37 000 - siitä kokopäivät -osapäivät 30 000/27 707 10 000/ 9 360 28 000 9 000 29 000 8 000 Taloudellisuus ja asiakastyytyväisyys Tehokkuus Päivähoidon päivänhinta ( ei sisällä vyörytyseriä eikä kotihoidontukea) Varhaiskasvatuksessa toteutettavan esiopetuksen päivänhinta Asiakastyytyväisyys 1-3 (tyydyttävä, hyvä, kiitettävä) ennuste /toteuma 2010 ennuste/toteuma 2011 ennuste/tavoite 2012 66/ 59 62 62 43 / 35 38 38 2/ 2.68 70%/ 43% 2.8/2.66 60%/43% jatkossa kysytään joka toinen vuosi 2. Perustelutietoina asetettavat tavoitteet Tavoitteena on kehittää toimiva perhepäivähoidon varahoitojärjestelmä, josta on myös laadittu tuloskortti.
Henkilöstö 1.1.2012 31.12.2012 - vakinaiset Päivähoidon johtaja 1 1 Päiväkodinjohtaja 1 1 Perhepäivähoidon ohjaaja 3 3 Kanslisti 1 1 Erityislastentarhanopettaja 1 1 Lastentarhanopettaja 5 6 Lastenhoitaja 11 11 Päiväkotiapulainen 4,5 4,5 Keittiöapulainen 0,5 0,5 Ryhmäperhepäivähoitaja 12 12 Perhepäivähoitaja 30,5 30,5 Perhepäivähoitajien vakansseja on kaikkiaan 90, joista on otettu myös ryhmäperhepäivähoitajat ja päiväkotiapulaiset (vakinaisesti täyttämättä 59,5 perhepäivähoitajan paikkaa). - määräaikaiset Lastentarhanopettaja 1 1 Ryhmäperhepäivähoitaja 5,5 7,5 Perhepäivähoitaja 2 - Päiväkotiapulainen 2,5 1 Talousarviota suunniteltaessa eri päivähoidon yksiköt ovat esittäneet toiveita talousarvioon. Varhaiskasvatuksen talous- ja toimintasuunnitelmaa sekä tuloskorttia on työstetty yhdessä varhaiskasvatuksen esimiesten kanssa.
Sivistyslautakunta Talousarvio Tekstit Kansalaisopisto
KÄYTTÖTALOUS 2012-2014 Toimielin Kuhmon kansalaisopisto Tehtävä Vapaan sivistystyön kansalaisopistotoiminnan järjestäminen Toiminta Kuhmon kansalaisopiston tavoitteena on kannustaa kuntalaisia itsensä kehittämiseen ja tarjota mahdollisuuksia opiskeluun ja harrastustoimintaan elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti. Kuhmon kaupunki ja Kainuun ammattiopisto ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka mukaan Kainuun ammattiopiston Kuhmon toimipaikka toteuttaa kansalaisopiston opetuksen. Toimintaympäristön muutokset Kansalaisopiston haasteena on Kuhmon pienenevä väestömäärä sekä väestön ikääntyminen. Myös piirien pitäminen keskustan ulkopuolella tuo mukanaan uusia pohdinnan aiheita, kun monet kyläkoulut eivät enää ole kaupungin omistuksessa. Tästä syntyy mm. vuokrakustannuksia kansalaisopistolle. Vuoteen 2011 verrattuna vuosi 2012 ei kuitenkaan tuone oleellisia muutoksia toimintaympäristöön. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 1. Sitovat tavoitteet Kuhmon kansalaisopiston opetuksen tuntimäärä vuonna 2012 on 6600 tuntia. Kurssitarjonnassa ja kurssien toteuttamisessa pyritään toteuttamaan opiskelijoiden toiveita sekä tarjoamaan kursseja mahdollisimman monipuolisesti. 2. Perustelutietoina asetettavat tavoitteet Kansalaisopiston toimintaan osallistuu noin 1100 opiskelijaa, joiden kurssisuorituksia tulee yhteensä noin 2300. Talous TA 2011 euroa TA 2012 euroa TS 2013 1.000 euroa TS 2014 1.000 euroa Toimintamenot Toimintatulot Netto 370 000 382 000 385 390 Henkilöstö 1.1.2012 31.12.2012 määrät virka- ja toiminimikkeittäin - vakinaiset 2 virassa olevaa opettajaa 33 % koulutussihteeri 20 % rehtori - määräaikaiset 2 päätoimista tuntiopettajaa 55 % toimistovirkailija noin 50 sivutoimista tuntiopettajaa
Sivistyslautakunta Talousarvio Tekstit Kulttuuripalvelut
KÄYTTÖTALOUS 2012-2014 Toimielin Kulttuuri-, kirjasto- ja museotoimi Tehtävä Kuhmolaisten henkisen hyvinvoinnin edistäminen tuottamalla kulttuuri-, kirjasto- ja museopalveluja Toiminta Kuhmon kirjaston toimintaa ja tavoitteita ohjaa kirjastolaki (4.12.1998). Kirjastolain mukaan yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää kuhmolaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kuhmon kaupunginkirjasto tuottaa laadukkaita, luotettavia ja tasa-arvoisia palveluja taloudellisesti. Kirjastolla on ammattitaitoinen henkilökunta. Kuhmon kirjasto on osa maakunnallista ja kansallista tietoverkkoa. Kirjastolle tärkeitä arvoja Kuhmossa ovat asiakaslähtöisyys, tasa-arvo, luotettavuus, tiedon ja sivistyksen arvostaminen sekä taloudellisuus. Kulttuuritoimi järjestää kaikenikäisille kuhmolaisille monipuolisia ja korkeatasoisia kulttuuripalveluja yhteistyössä kulttuurijärjestöjen ja harrastajien kanssa. Kuhmon matkailijamääriä pyritään lisäämään järjestämällä yhteistyössä kulttuuritoimijoiden kanssa korkeatasoisia kulttuuritapahtumia (esim. Kuhmon Talvi vuosittain.) Talvisotamuseo ja Tuupalan museo tallentavat, keräävät ja esittelevät kuhmolaista perinnettä ja historiaa. Tavoitteena on ylläpitää ja lisätä kuhmolaisten tietoutta kulttuuristaan ja historiastaan. Tavoitteena on myös osallistua sotahistoriamatkailun kehittämiseen osana talvisotamuseon toimintaa. Toimintaympäristön muutokset 1.1.2010 kirjastoasetuksen 4 pykälä muuttui kirjaston henkilökunnan kelpoisuusvaatimusten osalta. Uudessa asetuksessa sanotaan, että kirjaston henkilöstöstä vähintään 45 % tulee olla yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto. Tällä hetkellä Kuhmon kirjastossa on kaksi korkeakoulututkinnon suorittanutta eli 25 % Kuhmon kirjaston henkilöstöstä. Koulutetun henkilöstön osuutta koskevat vaatimukset tulee täyttää kuuden vuoden siirtymäajan kuluessa. Kuhmon kaupungin konserniohjeen tavoitteena on järjestää palveluja yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Kuhmon kirjasto on tehnyt yhteistyötä Kainuun kirjastojen kanssa seuraavalla tavoilla. Kirjastossa on käytössä Kainuun kirjastojen yhteinen aineisto- ja asiakasrekisteri Kainet. Kainuun yhteiseen kirjastojärjestelmään kuuluvat Kajaanin, Kuhmon, Suomussalmen, Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan ja Ristijärven kirjastot. Yhteisestä kirjastojärjestelmästä asiakkaalle on se hyöty, että hän voi lainata yhdellä kirjastokortilla Kainuun kirjastoissa Sotkamoa lukuunottamatta. Asiakas voi tehdä myös Internetin kautta varauksen (seutulainavaraus) em. Kainuun kirjastoissa olevasta aineistosta. Kainuun kirjastoille yhteisestä kirjastojärjestelmästä on hyötyä vuosittaisissa ohjelmistomaksuissa. Kirjastot voivat myös erikoistua varsinkin harvinaisemman aineiston hankinnassa ts. kaikkien
kirjastojen ei tarvitse hankkia samaa kirjaa kokoelmiinsa. Henkilökunnan ammattitaitoa ja osaamista voidaan myös hyödyntää aikaisempaa enemmän. Kuhmon kaupungin konserniohjeen mukaan kulttuuritoimi järjestää yhteistyössä kuhmolaisten kulttuuritoimijoiden kanssa neljättä kertaa kulttuuritapahtuman Kuhmon Talvi 1. 7.1.2012. Tapahtumassa ovat osallisena kaupungin kulttuuritoimi, Kuhmo-talo, Juminkeko, Petola, Sommelo ja Kamarimusiikki. Tapahtumassa on tarkoitus tuoda esiin nuoria kuhmolaisia taiteilijoita ja korkeatasoista kulttuuriosaamista. Kuhmon Talvesta on tarkoitus tehdä toistuva tapahtuma Kuhmoon ja sitä markkinoidaan kuhmolaisille, muualle Kainuuseen sekä matkailijoille. Kuhmon Talvi tapahtumaa on markkinoitu ja markkinoidaan Vuokattiin, jossa on paljon venäläisiä turisteja tammikuun alussa. Näin kulttuuritoimi toteuttaa käytännössä kaupungin elinkeino-ohjelmaa kohtaa 3. Matkailuelinkeinon uusi vire: yhteistyön lisääminen Vuokatin kanssa. Piilolan koulun teknisen puolen tiloja on saatu museoesineiden varastotiloiksi vuonna 2011. Museoesineiden muuttoa jatketaan edelleen vuonna 2012. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 1. Sitovat tavoitteet Kirjastoaineistoa hankitaan ensi vuonna seuraavasti: Kirjoja 2800 kpl (2856 kpl vuonna 2010) Musiikkiäänitteitä 300 kpl (400 kpl vuonna 2010) DVD-levyjä 180 kpl (214 kpl vuonna 2010) Lehtivuosikertoja 150 kpl (158 kpl vuonna 2010) Kirjastonkäytönopetusta järjestetään säännöllisesti peruskoulun 2., 4. ja 6. luokkalaisille sekä tarvittaessa lukiolaisille ja aikuisopiskelijoille. Kirjaston verkkopalveluja lisätään esittelemällä uutuuskirjoja ja muuta uutuusaineistoa Kuhmon kirjaston internet sivuilla. Kirjaston henkilökunnan täydennyskoulutuspäiviä yhteensä 40 (5 päivää / työntekijä). Kirjasto anoo opetusministeriöltä valtionavustusta käytettäväksi henkilökunnan koulutukseen. Kulttuuritoimi järjestää vuonna 2012 Römppäviikon marraskuussa ja Suomi Soi esityksiä kesäheinäkuussa. Kulttuuritoimi on myös osallisena Kuhmon Talvi tapahtumaviikon järjestämisessä yhdessä kuhmolaisten kulttuuritoimijoiden kanssa. Lisäksi kulttuuritoimi järjestää eri ikäryhmille suunnattuja taiteellisesti tasokkaita kulttuuriesityksiä (teatteri, tanssi, musiikki, sirkus, nukketeatteri) yhteistyössä kulttuurijärjestöjen ja harrastajien kanssa. Kuhmossa järjestetään (Kajaanin teatteri toimii järjestäjänä) kolmannet valtakunnalliset alueteatteripäivät 21. 23.5.2012. Päivillä alueteatterit esittävät pienimuotoisia näytelmiä lapsille ja nuorille Kuhmo-talossa ja kouluilla. Tuupalan museossa järjestetään teemapäiviä seuraavasti: 31.7. Helenan päivä, syyskuussa museoyö ja joulukuussa hiljenny joulun tunnelmaan. Talvisotamuseossa vietetään talvisodan alkamisen ja päättymisen vuosipäivää. Hilpeän heinäkuuhun osallistutaan lapsille suunnatuilla Pikkupiian ja Pikkulotan opastuskierroksilla. Tuupalan museossa järjestetään yksi isompi vaihtuva näyttely. Museossa jatketaan esineiden ja valokuvien vastaanottamista ja luettelointia. Talvisota ja Tuupalan museon pääsymaksuja nostetaan ensi vuonna jonkin verran.
2. Perustelutietoina asetettavat tavoitteet Suoritetavoitteet Kirjasto: lainat 220 000 Kulttuuri: kävijät 8 000 Museo: kävijät 6 000 Tehokkuus / taloudellisuus Kirjasto: toimintakulut / lainat 2,7 Kulttuuri: toimintakulut / kävijät 15 Museo: toimintakulut / kävijät 14 Talous TA 2011 euroa TA 2012 euroa TS 2013 1.000 euroa TS 2014 1.000 euroa Toimintamenot Toimintatulot Netto 800.889 52.000 748.889 809.610 54.000 755.610 818.000 54.000 764.000 826.000 55.000 771.000 Henkilöstö vakinaiset 1.1.2012 31.12.2012 kirjastotoimenjohtaja kirjastotoimenjohtaja kirjastonhoitaja kirjastonhoitaja 6 kirjastovirkailijaa 6 kirjastovirkailijaa museonhoitaja museonhoitaja kulttuurisihteeri kulttuurisihteeri kanslisti (1/3) kanslisti (1/3) henkilötyövuosina 10 1/3 10 1/3 Vuoden 2012 talousarviota sekä toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita on käsitelty henkilökunnan palaverissa 31.8.2011.
Sivistyslautakunta Talousarvio Tekstit Musiikkiopisto
KÄYTTÖTALOUS 2012 Toimielin Musiikkiopisto Tehtävä Taiteen perustaopetuksesta säädetyn lain (633/1998) mukaisen musiikin perusopetuksen antaminen laajan oppimäärän mukaan Kuhmossa ja Sotkamossa Toiminta Musiikkiopiston toiminta-ajatus Kuhmon musiikkiopisto antaa musiikin perusopetusta Kuhmossa ja Sotkamossa. Toiminnan päämääränä on vastata toiminta-alueen musiikin perusopetuksen tarpeisiin. Musiikkiopisto toteuttaa taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaista opetussuunnitelmaa. Musiikin perusopetuksen lisäksi voidaan järjestää projekteja ja erikoiskursseja, joiden tarkoituksena on tukea musiikin perusopetusta. Toiminta järjestetään yhteistyössä Sotkamon kunnan kanssa. Toiminta nykymuodossaan ja nykyisessä laajuudessa on mahdollista vain tämän yhteistyön tuloksena. Sotkamossa osa opetuksesta on yhteistä Sotkamon kansalaisopiston kanssa. Hyvin järjestettynä musiikkiopiston toiminta voi olla yksi paikkakunnan vetovoimatekijä. Toiminnan tavoitteena on antaa kuhmolaisille ja sotkamolaisille lapsille ja nuorille hyvän elämän rakennusaineksia sekä konserteissa ja tapahtumissa tarjota musiikkielämyksiä kaikille toiminta-alueen asukkaille. Kuhmon musiikkiopiston toiminta tukee myös Kuhmon yhteislukion musiikkiin painottuvaa opetusta. Kesämuusikkotoiminta tuottaa tapahtumia lomakauden alussa, jolloin on vain vähän muuta tapahtumatarjontaa. Musiikkiopiston toiminta tähtää kuhmolaisten menestykseen. Toimintaympäristön muutokset Oppilasmäärä on vaihdellut voimakkaasti erityisesti musiikkileikkikoulussa. Tämä vaikeuttaa lukukausimaksujen kertymän ennakointia. Musiikin perusopetuksen kysyntä ja tarjonta toimintaalueella ovat lähes tasapainossa. Sotkamon kunnan panostus musiikkiopiston toimintaan on vahvistunut ja mahdollistanut toiminnan lievän laajentamisen. Lähivuosien merkittävänä haasteena on ikääntyvien soittimien huoltojen ja peruskorjausten järjestäminen. Osallistuminen lähialueen musiikkioppilaitosten kumppanuusverkostoon on mahdollistanut resurssien hakemisen musiikkiopiston kehityshankkeisiin. Resursseja on saatu henkilöstökoulutukseen, opetuksen kehittämiseen ja laitehankintoihin. Musiikkiopiston talouden raami on kapea: henkilöstömenot ovat 88%, matkakulut 3% ja vuokrat 5%. Resursseja toiminnan aitoon kehittämiseen on niukasti. Juuri tästä syystä osallistuminen yhteistyöverkostoihin ja mahdollinen lisärahoitus verkostojen kautta on tärkeää. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 1. Sitovat tavoitteet Musiikkiopiston antaman opetuksen tulee täyttää laajuudeltaan ja sisällöltään tietyt kriteerit, jotta toiminta vastaisi valtionosuuden ehtoja. Kuhmon musiikkiopisto tuottaa laadukkaasti ja kansallisesti uskottavalla tasolla taiteen perusopetuksesta annetun lain tarkoittamaa musiikin laajan oppimäärän mukaista musiikin opetusta sekä musiikin varhaiskasvatusta Kuhmossa ja Sotkamossa.
Lyömäsoitintensoiton opetus pyritään käynnistämään Kuhmossa, mahdollisuuksia sellonsoiton opetuksen lisäämiseen selvitetään. Kuhmon musiikkiopisto järjestää konsertteja ja tapahtumia, jotka tukevat musiikkiopistossa annettavaa opetusta sekä täydentävät toiminta-alueen väestölle tarjottuja kulttuuripalveluja. Musiikkiopisto on aktiivisena kumppanina varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa sekä Kuhmossa että Sotkamossa. Kuhmon musiikkiopisto tukee henkilöstön osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä huolehtimalla siitä, että henkilöstö voi osallistua alan täydennyskoulutukseen. Kuhmon musiikkiopiston opetusvälineet ja kalusto ovat tasolla, joka palvelee laadukkaan opetuksen antamista. Kalustoa ja opetusvälineistöä kehitetään suunnitelmallisesti. Kuhmon musiikkiopisto luo aktiivisesti kumppaniverkostoa lähialueilla ja osallistuu oppilaitosyhteistyöhön. 2. Perustelutietoina asetettavat tavoitteet --- Talous TA 2011 1.000 euroa TA 2012 1.000 euroa TS 2013 1.000 euroa TS 2014 1.000 euroa Toimintamenot Toimintatulot Netto 798.518 205.500 593.018 817.742 197.000 620.742 835.008 202.000 633.008 849.763 205.000 644.763 Henkilöstö 1.1.2012 ja 31.12.2012/määrät virka- ja toiminimikkeittäin 01.01.2012 31.12.2012 - vakinaiset, yht. 12 2/3 12 2/3 opettajat 11 11 kanslisti 2/3 2/3 rehtori 1 1 - päätoiminen tuntiopettaja 1 1 - sivutoimiset tuntiopettajat 5 4 - yhteinen opettaja Kuhmon yhteislukion kanssa 1 1 - iltavahtimestari 1 1 Henkilöstön osallistuminen talousarvion laadintaprosessiin Talousarvion laadinta on ollut esillä Kuhmon musiikkiopiston henkilöstökokouksessa 07.09.2011. Kokouksessa käsiteltiin talousarvion laadinnan periaatteita sekä koottiin henkilöstön näkemyksiä ja toivomuksia talousarviossa huomioitavista musiikkiopiston toimintaan vaikuttavista seikoista.
Sivistyslautakunta Talousarvio Tekstit Vapaa-aikapalvelut
KÄYTTÖTALOUS 2012 Lomake 1 Toimielin VAPAA-AIKAPALVELUT Tehtävä Kuhmolaisten hyvinvoinnin edistäminen ja kaupungin ulkoisen kuvan parantaminen vapaaajanpalveluja kehittämällä. Toiminta Perusliikuntapaikkojen sekä luontomatkailukohteiden ylläpito ja kunnostaminen Terveys ja soveltava liikuntatoiminta Työpaja-, nuoriso- ja uimahallitoiminnan järjestäminen. Lyhyt kuvaus tehtävän toiminta-ajatuksesta Vapaa-aikapalvelut vastaa kuhmolaisten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämistä ja edistämisestä tuottamalla riittävät olosuhteet virkistys- ja harrastetoiminnoille sekä järjestämällä monipuolista ja virikkeellistä toimintaa eri-ikäisille kuhmolaisille yhteistyössä eri tahojen kanssa. Vapaa-aikapalvelut toteuttaa kaupungin strategiaa, tuottamalla palvelut asiakaslähtöisesti, ylläpitämällä ja kunnostamalla luontomatkailukohteita sekä edistää kaupungin hyvää mainetta vapaa-ajanpalveluja kehittämällä. Toimintaympäristön muutokset Vapaa-aikapalveluiden talousarvioon sisältyvillä määrä-rahoilla voidaan toteuttaa perustoiminnot, mutta määrä-rahat eivät riitä kaupunginhallituksen edellyttämään henkilöstön osaamisen ja palvelukyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi tarvittavan kouluttamisen toteuttamiseksi. Talousarvioesitys sisältää uuden toimen perustamisen uimahalliin, koska uimahallin nykyinen henkilöstömäärä ei täytä tuoteturvallisuuslain määrittelemiä turvallisuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia. Liikuntapaikkojen peruskunto on heikentynyt jo useiden vuosien ajan., koska määrärahat riittävät ainoastaan ko. paikkojen ylläpitämiseen. Investointiohjelmaan on esitetty yleisurheilukentän peruskorjausta Liikunnan merkityksestä puhuttaessa kaupunki on paalupaikalla niin liikunnan hyötyjen lunastajana kuin liikkumattomuudesta aiheutuvien sairauksien laskujen maksajana. Viime vuosina on monella tavalla todistettu, että liikunnalla on tärkeä merkitys ihmisten terveydelle. Lisäksi on myös todistettu liikunnan merkitys ennalta ehkäistä eri kansansairauksia. Kaupungin tehtävä onkin huolehtia siitä, että ihmisillä on mahdollisuudet harrastaa terveyttä ja hyvinvointia edistäviä harrastuksia turvallisilla ja asiallisilla suorituspaikoilla. Esitetyllä talousarvioilla ei pystytä täysin huolehtimaan liikuntapaikkojen turvallisesta ja riittävän hyvästä kunnosta eikä tarkoituksenmukaisesta kehittämisestä vaan talousarvio luo puitteet hidastaa eri toimintapisteiden rappeutumista. Liikuntapaikkojen kunnostaminen / liikuntapalvelujen tarjoamisessa on muistettava, että tuoteturvalaki edellyttää, että tarjottava palvelu on asiakkaalle turvallinen. 1.Sitovat tavoitteet - esitetään määrää tai laatua kuvaavina tunnuslukuina tai sanallisesti Mikäli esitetty talousarvio toteutuu vapaa-aikapalvelut tuottaa seuraavat palvelut Haja- alueen hiihtoladut avustamalla kyläyhdistyksiä Taajaman latuverkosto ajalla alkutalvi 31.12 asti Kalevala ja Unskin Ura sekä mahdollisesti Kalevalan ja Unskin Uran välilatu. 01.1. 31.1 30 km 31.1 15.4 75 km Luonnonjääluistelualueet Sormulan, Koulukadun kenttä, urheilukeskuksen luonnonjääkaukalo, Kontion koulun kenttä, Saarikosken, Hietaperän, Timoniemen, Lentuan koulun kenttä. Luonnonjäiden perustaminen suoritetaan vasta pysyvän talven tulon jälkeen. Jäähallin hoito luonnonjää-olosuhteiden salliessa retkiluistelurata Lammasjärvelle. Yleisurheilu -, jalkapallo ja pesäpallokenttä Taajaman valaistut kuntoradat. Ruukinrannan avantouintipaikka ja uimaranta Uimahallitoiminta o Uimakoulut, koulujen uinninopetus, vesiliikunta Nuorisotoiminta o Lasten leiritoimintojen järjestäminen ja urheilukoulu o Nuorten toiminta nuorisotilassa o Nuorten tiedotuspiste o Nuorisokahvilatoiminta o Työpajatoiminta
2. Perustelutietoina asetettavat tavoitteet - esitetään määrää tai laatua kuvaavina tunnuslukuina tai sanallisesti Liikuntapaikkojen kustannustehokkuuden kehittäminen siten, että tilastoitujen kävijöiden määrä / kustannukset voitaisiin pienentää alle 4.970 / kävijä. Talousarviovuoden aikana kehitetään järjestelmää, miten eri palvelujen kustannustehokkuutta voitaisiin kehittää. Talous TA 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 Toimintamenot Toimintatulot Netto 1 213 597 109 000 1 104 597 1 233 235 113 000 1 120 235 1 251 585 113 000 1138 585 1 266 585 113 000 1 153 585 Henkilöstö 1.1.2012 ja 31.12.2012 määrät virka- ja toiminimikkeittäin Vakinaiset 1.1.2012 ja 31.12.2012 - Vapaa-aikatoimenjohtaja - Kanslisti 80 % vapaa-aikatoimi, 20 % sivistystoimenhallinto - Terveysliikunnanohjaaja, Erityisnuorisotyöntekijä, 2 vapaa-aikaohjaajaa - 2 liikunnanohjaajaa, uimahallityöntekijä osa-aikaeläkkeelle - 1 Liikuntapaikkamestari - 3 liikuntapaikkojen hoitajaa - 2 yhteistä työntekijää tekniikka- ja ympäristöpalvelujen / puistojen kanssa - Projektisihteeri - Lisäksi 1 liikunnanohjaaja uimahalliin 1.1.2012 alkaen määräaikaiset 1.1.2012 ja 31.12.2012-2 työpajavalmentajaa (Lääninhallituksen työpaja-avustuksella.) Talousarviota on käsitelty koko henkilöstön yhteisessä palaverissa sekä vapaa-aikapalvelujen johtotiimissä.
Sivistyslautakunta Talousarvio Tekstit Hallinto
KÄYTTÖTALOUS Toimielin Sivistystoimen hallinto Tehtävä: Hallintopalvelujen tuottaminen sivistyslautakunnalle Toiminta Toimintaympäristön muutokset Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 1. Sitovat tavoitteet Henkilöstö, muutokset 2. Perustelutietoina asettavat tavoitteet Talous Toimintamenot Toimintatulot 40 248 2011 2012 31 628 Netto 40 248 31 628