Luovuus, kulttuuri ja kaupunki HALKAA14 Economic renewal of cities and regions 2016 Olli Ruokolainen Tampereen yliopisto
ü Vuonna 2004 3,1 prosenttia Euroopan työvoimasta luovilla toimialoilla ü Vuonna 2003 luovien alojen liikevaihto Euroopassa 654 miljardia euroa ü Suomessa kulttuuritoiminnan osuus talouden arvonlisäyksestä oli noin 3,2 prosenttia vuonna 2009. (Economy of culture in Europe 2006; Tilastokeskus 2013)
1. Kulttuuri ja luovuus 2. Kulttuuri + talous =??? 3. Luovuus, kulttuuritoiminta ja kaupunkien kehittäminen 4. Kulttuuritoiminnot ja aluekontekstien kirjo 5. Esimerkki: Seinäjoen rytmimusiikki-ilmiö
Kulttuuri ja luovuus
Mitä on kulttuuri? 1. Kulttuuri asenteet, uskomukset, käytännöt, arvot ja identiteetit, jotka ovat esimerkiksi maantieteellisen sijainnin tai yhteiskunnallisen aseman perusteella määrittyvälle ryhmälle ominaisia jaettu inhimillinen kokemus (Throsby 2001;; 1999b) kaikki ne seikat, jotka muodostavat elämisen kokemuksen (Bennett 1999) 2. Kulttuuritoiminnot tietyt toiminnot ja niiden tuotokset, esimerkiksi taide (Throsby 2001;; 1999b)
Mitä on luovuus? ü Yleinen luovuus: kaikilla toimialoilla esiintyvä ihmisten kyky ratkaista asioita uusilla tavoilla sukua innovatiivisuudelle ü Symbolinen luovuus: Taiteellisuus kulttuurisen sisällön tuottamiseen liittyvä kyky Kyky tuottaa ainutlaatuisia kulttuurituotteita/taideteoksia (ks. esim. Hesmondhalgh2011, Weisberg 1986)
Kulttuuri ja talous?
Itseisarvo Kulttuuritoiminnot & symbolinen luovuus Välinearvo
Kulttuurin välinearvoja ü Kansallisvaltion- ja identiteetin rakentaja ü Hyvinvoinnin ja sivistyksen edistäjä (1950- ) ü Talouden väline (1990- ) (ks. Belfiore & Bennett 2007; Du Gay 1997; Kangas 1999)
Kulttuurin talous (luova talous) ü Laskussa : Perinteinen valmistava teollisuus Tuotteiden materiaaliset ominaisuudet ü Nousussa: Kokemuksia korostava symbolitalous/kulttuurin talous Tuotteiden ja niiden symbolien herättämä tunne/kokemus/aistimus Symbolit, merkit/merkitykset, tekstit Tuotteiden immateriaaliset ominaisuudet (Du Gay 1997, Hesmondhalgh 2011; Mato 2009)
Ei symboliarvoa Liitetty symboliarvo Sisäinen symboliarvo
Kulttuurin talous: leveys Muut toimialat ja toiminnot, jotka hyötyvät symbolisista sisällöistä Luovat toimialat ja toiminnot: mainonta, design, arkkitehtuuri Kulttuurin toimialat: elokuva, televisio, radio, musiikki; julkaisu, pelit Luova ydin eli taiteet: teatteri, tanssi, kuvataide jne. (esim. Kainulainen 2005; KEA 2006; Mato 2009; Throsby 2001; Work Foundation 2007)
Kulttuurin talous: syvyys Alakulttuuri ja vertaistuki Studiotilat Koulutus Artisti: muusikko Soittimien valmistus Manageri Tuottaja Levyjen painaminen ja jakelu Levy- yhtiö Tuote: levy (vrt. Pratt 2005)
Kulttuuripääoma ü Kulttuurinen arvo (Kollektiivinen) kokemus Taiteellinen elämys Taiteilijan ja yleisön vuorovaikutus ü Taloudellinen arvo Kulttuurituotteeseen liitetyt palvelut Taideteoksen rahallinen arvo ü Kulttuuripääoman taloudellista arvoa ei voi olla ilman kulttuurista arvoa. (Throsby 2001)
Kulttuuriperintö Kulttuurin ja taiteen ydin: Sivistys Identiteetti esteettinen arvo itseisarvo nautinto viihdearvo Koulutus Yhteisöllisyys Hyvinvointi Kulttuurinen arvo Taloudellinen arvo Sosiaaliset tavoitteet (esim. Kainulainen 2005; Throsby2001)
Luovuus, kulttuuri ja kaupunkien kehittäminen
Muodikkaita sanoja ü ü ü kulttuurin talous (cultural economy) kulttuuriteollisuus (cultural industries) kulttuuripääoma (cultural capital) ü ü ü ü luovat (toimi)alat (creative industries) luova talous (creative economy) luova luokka (creative class) luovat kaupungit (creative cities) (esim. Caves 2000; Clark 2004; Flew 2010; Florida 2002; Hartley 2005; Hesmondhalgh 2011; Landry 2000)
Mitä vaikutuksia tavoitellaan? ü Suorat ja kerrannaisvaikutukset: Tulot kulttuuritapahtumista ja -palveluista sekä oheispalveluista ü Epäsuorat vaikutukset ja merkitykset: Alueen imagon kohentuminen ja vetovoimaisuus Elinympäristön viihtyisyys, hyvinvointi Alueiden uudistuminen Taloudellisen rakenteen monipuolistuminen ja vahvistuminen (Khakee 1999; Kainulainen 2005) Kaikille jotain: kulttuuri ja luovuus osaksi alueiden kulttuuripolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa, sosiaalipolitiikkaa jne.
Hahmottamisen vaikeus Tertiääriset merkitykset Kaupungin kulttuuri- imagon vahvistuminen? Alakulttuurien vahvistuminen? Tapahtumaosaamisen keskittyminen? Kulttuuripääoman juurtuminen Sekundääriset vaikutukset Kulttuuriorganisaatioiden kasvaminen/perustaminen Lisäinvestoinnit festivaaliin Primääriset vaikutukset Hotellit täynnä Lipputulot Lisääntynyt myynti nakkikioskilla Vaikutusten ja merkitysten laajuus
Kulttuurin kehittämisen näkökulmia x 5 ü Nollatilanne: kulttuuritoiminnot ovat luontainen osa kaupunkia/aluetta, eikä niitä kehitetä elinkeinopoliittisesti 1. Kulttuuritarjonta osaajien houkuttelemisessa 2. Kulttuuripitoisten toimialojen kehittäminen 3. Kulttuuritoiminnan toimintaedellytysten rakentaminen 4. Alakulttuurien ja yhteisöjen tukeminen ja hyödyntäminen 5. Kulttuurin ja luovuuden kytkös urbaaniin elinympäristöön (muokaten Costa 2007; Grodach 2012; Grodach & Loukaitou- Sideris 2007)
1. Inhimillisen pääoman houkuttelu ü Lähtökohta: alueelle on saatava osaajia, sillä osaajat ovat yksi talouskasvun lähde 1. Perinteiset houkuttelevat tekijät: toimivat peruspalvelut, miellyttävä elinympäristö, työmahdollisuudet 2. Uudet houkuttelevat tekijät: perinteiset kulttuuripalvelut, uusien kulttuurituotteiden kirjo, salliva ja boheemi ympäristö On oltava kulttuuria, jota kuluttaa! (esim. Asheim 2009; Bille 2010; Boschma 2009; Clark et al 2004; Florida 2002; Glaeser 2004; Malanga 2004; Peck 2005)
2a. Kulttuurin tuotanto ja kehittäminen ü Kulttuurin syvyysulottuvuus: tuotantoketjut tai arvoverkot ü Alueellinen kehittäminen on tasapainoilua: strategisuus, pitkäjänteisyys, suunnittelu, rajaaminen vs. emergentit ilmiöt ja monimuotoisuus Uudet kehityspolut vs. lukkiutuminen ü Kompleksisuus kulttuurin taloudessa = taiteellinen vapaus Tärkeä tekijä alueiden kilpailukyvyn ylläpitämisessä Edellytys emergenssille ja uusiutumiselle ü Alueen kulttuuritoiminnot = kompleksinen järjestelmä ü Miten alueen kulttuuritoimintoja kehitetään toimialoina niin, että alueella tuotetaan merkityksellisiä ja taloudellisti hyödynnettäviä kulttuurisia sisältöjä? (ks. esim. Boschma 2004; Martin & Sunley 2007; Sotarauta 1996; 2004; Stacey 2003)
2b. Kulttuurin tuotanto ja kehittäminen: eri kulttuuritoiminnot Julkinen & suunniteltu Kulttuurinen arvo Taloudellinen arvo Emergentti (Ruokolainen 2008; 2011)
3. Luovuutta edistävä toimintaympäristö ü Kulttuurin tekemisen tapojen ja motivaation ymmärtäminen: sisäinen palo, yhteisön kehittäminen, elinkeino ü Toimijoiden kartoittaminen: yksityinen sektori/julkinen sektori/vapaaehtoistoiminta ü Kulttuurin tekijöiden preferenssien ymmärtäminen: miten taiteilijat, suunnittelijat, freelancerit tekevät sijoittumispäätöksensä? ü Millainen ympäristö inspiroi luomaan uutta? ü Millainen toimintaympäristö ja infrastruktuuri auttaa verkostoitumaan? (vrt. esim. Currid 2007; Lange 2011; Leslie & Brail 2011; Markusen 2010; Smit 2011 )
4a. Alakulttuurit ja vastarinta ü Jo kaupungissa asuvien osallistaminen ja aktivointi ü Osallistava kaupunkisuunnittelu ü Kriittinen ja osallistuva tutkimus ü Vastarinta kiiltäville julkisivuprojekteille
4b. Alakulttuuri resurssina Kulttuuri- instituutiot Kehittäjät Luovien alojen yritykset ü Upperground: kulttuuriinstituutiot, kehittäjät ja yritykset hyödyntävät kulttuurista sisältöä ü Middleground eli yhteistyön ilmentymät ja foorumit Alakulttuurit, luova ydin, kulttuurin harrastajat ü Underground: luova ydin tuottaa kulttuurisen sisällön & arvon (vrt. Cohendet et al. 2011)
5. Kaupunkitila ja kulttuuri ü Talous & yritykset: kulttuurin keskittymät, supertähtimuseot, erityiset lippulaivaprojektit ü luova luokka : boheemit kaupunginosat ja urbaani pöhinä ü paikallinen kulttuurin tuottaminen & yhteisöllisyys: naapurustot, perinteet, historiallisuus ja arkipäivän tilat, alakulttuurit (muokaten Grodach & Loukaitou- Sideris 2007)
Kulttuuritoiminnot ja aluekontekstien kirjo
Kaupunkien hierarkia ü Globaalit kaupungit: New York, Pariisi, Singapore, Hong Kong, Lontoo ü Pääkaupungit: Tukholma, Helsinki ü Kakkoskaupungit: Tampere, Turku, Oulu ü ü ü Maakuntakeskukset ja/tai liikenteelliset solmukohdat: Seinäjoki Pienet kaupungit ja kunnat Maaseutu ü Onko kulttuuri sitä tärkeämpi ja olennaisempi osa kaupungin olemusta mitä suurempi kaupunki on? (vrt. Currid 2007)
(Florida 2005)
Kulttuurin juurtumisen paikkoja ü Kaupunkien hierarkia (alfa ja beta -kaupungit): 1. maailmankaupungit 2. nousevat kaupungit 3. kolmannen maailman megakaupungit 4. pienet kaupungit ja ruraalit alueet ü Kaupunkien sisäinen hierarkia Kaupunkikeskusta vs. lähiöt ü Kaupunkiverkostojen hierarkia keskuskaupunkien lähellä vs. haja-asutusalueella ü Urbaani ja ruraali (vrt. esim. Anttiroiko 2014; Florida 2005, 31, Rekers 2012)
Ideaali: urbaani bohemia ü Klisee: kahvila ja luovan työn tekijä urbaanissa maisemassa ü vahvuus: paljosta seuloutuu hyvää (emergenssi)
Ideaalin haastajat ü Pienimuotoisuus ja aitous: luovien keskusten / keskustan ulkopuolella kulttuurituotanto on sitkeämpää taloudellisissa taantumissa? ü Taantuman ja tuhon mahdollistavuus: urbaani regeneraatio, kulttuuripääkaupunkivuodet, esim. Glasgow, urbaanit kesannot ü Etäisen viehätys etäällä turhista muotivirtauksista etäinen paikka on persoonallinen etäinen on erottautumisen väline ja kulttuurinen innoittaja ü Kaikkialla sama urbaani vs. persoonallinen periferia? (esim. Felton et al. 2010; Flew 2012; Gibson 2010)
Case: Seinäjoen Rytmimusiikki-ilmiö
Case Rytmimusiikki
Järjestynyt Rytmimusiikki-ilmiön kehitys Luovien toimialojen kehittäminen Kemu Kulttuuripoliittinen kamppailu rockista Ensimmäinen Provinssirock 1979 Provinssia ei nähdä kehittämiskohteena? Provinssirock & konkurssiuhka 1990- luvun vaihde Kemun tuho Sibelius- Akatemian yksikkö 1991 Rytmi- instituutin perustaminen 1990 Selmu perustetaan 1992 1993 Rytmimyönteisyyttä kulttuuritoimeen 2003 Rytmimusiikki strategioihin 2005 Selmu vuokraa postiautovarikon 2001 Aloite rytmimusiikki- verkoston perustamisesta 2003-2004 Ensimmäiset keikat Hultsfredin matka Rytmikorjaamon avajaiset 2006 Rytmikorjaamo yhteiseen omistukseen 2008 MARS Rytmikorjaamon uusi osa valmistuu 2011 Selmu investoi Rock- alakulttuurin paine Rock- alakulttuurin vahvistuminen Järjestymätön
Rytmimusiikkiklusterin nykyiset vaikutukset maakunnan talouteen Tapahtuman/toiminnan liikevaihto, milj. euroa (suora vaikutus) Kokonaisvaikutus Etelä-Pohjanmaan BKT:hen, milj. euroa Provinssirock* 2,8 (+tapahtumakävijöiden muu kulutus paikkakunnalla;; 2,5 milj. euroa) 4,8 Tangomarkkinat* 1,3 (+tapahtumakävijöiden muu kulutus paikkakunnalla;; 7,3 milj. euroa) 9,4 Vauhtiajot* 1,1** (+tapahtumakävijöiden muu kulutus paikkakunnalla;; 3,2 milj. euroa) 4,4 Ravintola/klubi-iltojen lipputulot, Teoston keräämät maksut ja tekijänoikeuskorvaukset 3,1 (+muu kulutus tapahtumissa;; 1,3 milj. euroa ***) 3,5 Yhteensä 8,3 22,1 Ø Rytmimusiikilla on selvä vaikutus Etelä-Pohjanmaan talouteen. Tapahtumien vaikutus maakunnan talouteen on selvästi suurempi kuin itse tapahtumien liikevaihto vuonna 2012. Tapahtumien liikevaihdosta osa vuotaa maakunnan ulkopuolelle, mutta tapahtumakävijöiden kulutus paikkakunnalla jää pääosin maakuntaan. Tapahtumien vaikutus Etelä-Pohjanmaan talouteen on lähes 19 miljoonaa euroa. Ravintola/klubi-iltojen lipputulot, Teoston keräämät maksut ja tekijänoikeuskorvaukset vaikuttavat maakunnan talouteen noin 3,5 miljoonalla eurolla. Alan koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan liikevaihto on noin 1,2 me vuodessa. * Tapahtumien liikevaihto- ja kulutustiedot ovat vuodelta 2012 ** Vauhtiajojen liikevaihtotietojen kohdalla kyse on arviosta tietojen saatavuusongelman vuoksi. Arvioimme liikevaihdon kasvaneen aikaisemmista vuosista suhteessa kävijämäärän kasvuun. *** Teoston arvioiden mukaan lipunmyynti muodostaa 70 % elävän musiikin tapahtumien tuotosta, loput 30 % muodostuu muusta kulutuksesta tapahtumissa www.helsinki.fi/ruralia
Rytmimusiikkiklusterin BKTkertoimet Ø Kun kerroin on yli yksi, tapahtuma/ toiminta tuottaa aluetalouteen enemmän kuin mitä tapahtumaan/toimintaan panostetaan Ø Ø Ø Tangomarkkinoilla yhden euron panostus tuottaa 6,1 euroa lisää aluetalouteen. Tangomarkkinoiden kävijät kuluttivat rahaa paikkakunnalla vuonna 2012 keskimäärin 339 euroa/hlö. Provinssirockin kävijät 200 euroa/hlö ja Vauhtiajojen 147 euroa/hlö. Provinssirockin kävijät kuluttivat suurimman osan (69 %) rahoistaan tapahtumaalueella, mikä sisältää myös liput. (Tuuri ym. 2012.) Provinssirockin muita alhaisempi kerroinvaikutus selittyy tapahtuman kävijöiden vähäisemmällä kulutuksella ja osaltaan kävijöiden keski-iällä (22 vuotta) kun se Tangomarkkinoilla oli 57 vuotta ja Vauhtiajoissa 29 vuotta. (Tuuri ym. 2012.) Ravintola/klubi-iltojen lipputulojen, Teoston keräämien maksujen ja tekijänoikeuskorvauksien kerroinvaikutus on 1,1 eli yhden euroa panostus tuottaa 0,1 euroa lisää aluetalouteen (Ruokolainen et al. 2016;; Törmä et al. 2012) www.helsinki.fi/ruralia
Rytmimusiikkiklusterin nykyiset vaikutukset maakunnan työllisyyteen Vaikutus Etelä-Pohjanmaan työllisyyteen, htv Provinssirock 39 Tangomarkkinat 84 Vauhtiajot 38 Ravintola/klubi-iltojen lipputulot, Teoston keräämät maksut ja tekijänoikeuskorvaukset 45 Yhteensä 206 Ø Ø Ø Rytmimusiikilla on selvä vaikutus Etelä-Pohjanmaan työllisyyteen. Henkilötyövuosissa laskettuna Provinssirock, Tangomarkkinat ja Vauhtiajot työllistävät yhteensä 161 henkilöä. Itse tapahtumissa työskentelee paljon enemmän henkilöitä, mutta kyse on pääasiassa lyhytaikaisista työsuhteista, joten ne eivät ole verrattavissa henkilötyövuosiin. Ravintola/klubi-iltojen lipputulot, Teoston keräämät maksut ja tekijänoikeuskorvaukset vaikuttavat Etelä-Pohjanmaan työllisyyteen 45 henkilötyövuoden verran. Yhteensä eri osa-alueet työllistävät Etelä-Pohjanmaalla 206 henkilötyövuotta. Näiden lisäksi alalla työskentelee paljon vapaaehtoisia työntekijöitä. (Ruokolainen et al. 2016;; Törmä et al. 2012) www.helsinki.fi/ruralia
Rytmimusiikin epäsuorat merkitykset ü Osaajien houkuttelu, yleinen imago ja ilmapiirin kehittäminen. ü Kehittämisen ja kehityksen kiinnekohta: Ylipaikallinen luovien toimialojen nuppineula kartalla, paikallinen luovien alojen kehittymisen tiivistymä.
Rytmimusiikki ja Rytmikorjaamo Seinäjoella ü Sekoitus urbaania ja ruraalia ü Heikkouksia on, mutta ü Pienuus on vahvuutta: kehittämistoimenpiteet on helpompi koordinoida ihmiset tuntevat toisensa: luottamus yhteinen tekemisen meininki on helpompi saada käyntiin kustannukset ovat matalammat
Lopuksi
ü Kulttuuritoiminta, alueellinen kehittäminen ja taloudellinen toiminta muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden, jossa erilaiset intressit kohtaavat. ü Tutkimuskohteen ongelmallisuus ja kiehtovuus: luova kaupunki voi tarkoittaa melkein mitä tahansa. ü Menestyksekäs kulttuurin avulla tapahtuva alueiden kehittäminen perustuu olemassa oleviin vahvuuksiin ja paikallisiin alakulttuureihin/yhteisöihin/historiaan.