Vuosikertomus 2012
POLIISIYLIJOHTAJAN KATSAUS Poliisiylijohtaja Mikko Paatero on johtanut poliisia vuodesta 2008 lähtien. Vuosikertomus 2012 Toimittaja: Aija Tiainen-Broms www.poliisi.fi www.poliisiradio.fi www.facebook.com/suomenpoliisi www.youtube.com/suomenpoliisi www.twitter.com/suomenpoliisi www.twitter.com/poliisiradio www.poliisi.fi/irc-galleria Kuvat: Ulkoasu: Esko Jämsä, Antti Kokkola, Polamk, Jari Kangasniemi, Marja-Leena Gyllden, Taina Rihtniemi, Mari Kangasmaa Kannen kuva: Poliisit televisiosarja / Vantaa Jussi Ekberg / Kopijyvä Oy Paino: Kopijyvä Oy, Kuopio 2013 2 Poliisi 2012
Poliisi teki vuonna 2012 hyvää tulosta niin toimintavalmiusajan, rikosten selvitysprosentin kuin myös lupien myöntämisen suhteen. Poliisi oli kiireellisissä tilanteissa paikalla keskimäärin minuutin nopeammin kuin vuonna 2011. Keskiarvo on nyt hieman yli yhdeksän minuuttia. Poliisin tehtävien kokonaismäärä väheni edellisen vuoden 1 064 000 tehtävästä 996 000 tehtävään eli vähennystä oli noin 6 %. Suurimmat vähennykset tapahtuivat tehtäväluokissa erityistehtävät, yksilön suojaan kohdistuvat tehtävät sekä tehtäväluokassa onnettomuus tai vaarallinen tilanne. Kasvua sen sijaan eniten oli tehtäväluokassa liikenneonnettomuudesta tai liikenteestä aiheutuva tehtävä. Vuonna 2011 tapahtuneen notkahduksen jälkeen liikenneturvallisuus kehittyi jälleen myönteiseen suuntaan vuonna 2012. Erityisesti mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden turvallisuus parani. Mopoilijoiden loukkaantumiset vähenivät lähes kolmanneksella. Myös vakavien alkoholionnettomuuksien määrä väheni tuntuvasti. Rattijuoppojen määrä liikennevirrassa oli tutkimuksen mukaan 0,11 %. Määrä on pienin yli 20 vuoteen. Poliisin tietoon tulleiden rattijuoppojen määrä jäi noin 19 000:een. Vuonna 2012 poliisi selvitti neljä viidestä kaikista sen tietoon tulleista rikoksista. Rikosten selvitysasteet pysyivät jokseenkin edellisvuoden tasolla lukuun ottamatta väkivaltarikosten selvästi kohentunutta lukemaa. Väkivaltarikosten selvitysprosentti on ollut kuluvana vuonna yli 80. Nousua on kuusi prosenttiyksikköä. Rikosten määrä laski selvästi vuonna 2012. Poliisin tietoon tuli kaikkiaan noin 845 000 rikosta, mikä oli edelliseen vuoteen verrattuna yli 10 % matalampi. Syynä laskuun oli liikenteeseen liittyvien rikosten ja rikkomusten merkittävä väheneminen. Kehitys oli kuitenkin lähes kaikkien rikosnimikkeiden osalta samansuuntaista. Henkirikoksia oli vähemmän kuin kertaakaan 30 vuoteen. Rikoslakirikosten määrä väheni yli 8 % vuoteen 2011 verrattuna. Liikennerikoksilla vähennettyjen rikoslakirikosten määrä väheni lähes saman verran. Väkivaltarikollisuus yleisillä paikoilla on vähentynyt yli kymmenellä prosentilla. Rikoshyötyä on saatu haltuun vuoden aikana lähes 40 miljoonaa euroa. Nousua edellisvuoteen on yli kymmenen miljoonaa. Lupia myönnettiin ennätyksellinen määrä. Lupien kokonaismäärä nousi yli 1,3 miljoonaan lupaan vuonna 2012. Edelliseen vuoteen nähden määrä kasvoi yli 140 000 asialla eli noin 12 %. Nousua oli eniten passeissa ja henkilökorteissa. Uudet passikirjat otettiin käyttöön elokuussa 2012. Poliisin henkilöstömäärä laski vuonna 2012 edellisen vuoteen nähden 181 henkilötyövuoden verran. Poliisimiesten määrä laski 115 henkilötyövuotta. Lasku on hidastunut edellisestä vuodesta. Poliisiuudistus (Pora III) käynnistyi keväällä 2012 vilkkaan julkisen keskustelun saattelemana Vuoden 2014 alusta voimaan uudistuksen tavoitteena on poliisitoiminnan hyvän tason ylläpitäminen yhtä aikaa, kun organisaatiorakennetta ja henkilöstömäärä sopeutetaan vähenevien resurssien mukaisesti. Poliisihallitus aloitti vuonna 2012 rakenneuudistuksen toimeenpanoon liittyvät valmistelutehtävät sekä asetti erillisen työryhmän selvittämään poliisin hallinto- ja tukitoimintojen kehittämismahdollisuuksia. Valtioneuvosto otti keväällä 2012 kantaa poliisin resurssitasoon kehyskaudella. Sisäasiainministeriö asetti PORA III -linjauksissa henkilöstöön kohdistuvia vähennystavoitteita, joiden toimeenpanemiseksi tehdään hallintorakenteen uudistamisen yhteydessä pitkän aikavälin henkilöstösuunnitelmat. Näin henkilöstön määrä ei vaihtele vuodesta toiseen. Joistain uudistusta käsittelevistä puheenvuoroista on saattanut saada sen käsityksen, että uudistus vaarantaisi kansalaisten turvallisuuden tai poliisin palvelut. Tilanne on kuitenkin päinvastoin. Aiemmat muutokset rakenteissa ovat luoneet edellytykset tuloksellisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Ei ole mitään syytä epäillä, ettemme osaisi tehdä oikeita päätöksiä myös jatkossa. Poliisien määrä säilyy. Liikenneturvallisuustyö turvataan. Poliisin palvelut eivät karkaa. Mikko Paatero poliisiylijohtaja Sisältö Poliisiylijohtajan katsaus 3 Valvonta ja hälytys 4 Rikostorjunta 8 Lupapalvelut 12 Kansainvälinen yhteistyö 14 Henkilöstö ja koulutus 16 Talous, tekniikka ja toimitilat 19 Sisäinen valvonta, turvallisuus ja viestintä 22 Sammandrag på svenska 24 Poliisi 2010 2012 3
Valvonta ja hälytys Hälytystehtävien hoitaminen ja nopea paikalle saapuminen olivat poliisitoiminnan tärkeimmät painopisteet vuonna 2012. (Kuva Poliisit-televisiosarja/Lahti) Poliisin tehtävien kokonaismäärä väheni edellisen vuoden 1 064 000 tehtävästä 996 000 tehtävään, eli vähennystä oli noin 6 %. Suurimmat vähennykset tapahtuivat tehtäväluokissa erityistehtävät, yksilön suojaan kohdistuvat tehtävät sekä tehtäväluokassa onnettomuus tai vaarallinen tilanne. Kasvua lukumääräisesti eniten oli tehtäväluokassa liikenneonnettomuudesta tai liikenteestä aiheutuva tehtävä. Päihtyneiden henkilöiden aiheuttamien tehtävien määrä väheni noin 8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kehitys oli samankaltainen myös häiriökäyttäytymiseen ja vahingontekoihin liittyvissä tehtävissä. Kasvuprosentteja kirjattiin tehtävälajiin juopumus liikenteessä, kasvua oli 5 %. Kotihälytystehtävien kokonaismäärä pysyi entisellä tasolla, mutta perheväkivaltaa sisältävien tehtävien määrä kasvoi noin 12 %. Kasvu selittyy sillä, että perheväkivallan tunnistaminen jo tehtävän vastaanottovaiheessa on parantunut. Vuonna 2012 katuturvallisuusindeksin arvo parani vuoteen 2011 verrattuna noin 9 %. Vuoden 2012 suhteellinen arvo oli 85,63. Indeksin arvo 100 tarkoittaa vuoden 1999 tasoa. Katuturvallisuusindeksi koostuu ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen, ratti- ja liikennejuopumusten painotetusta lukumäärästä suhteutettuna väestömäärään. Toimintavalmiusaika parani Hälytystehtävien hoitaminen ja nopea paikalle saapuminen olivat poliisitoiminnan tärkeimmät painopisteet vuonna 2012. Poliisin toimintavalmiusaika parani edelliseen vuoteen verrattuna hieman. Kaikkein kiireellisimmissä eli A-kiireellisyysluokan tehtävissä aika oli vuonna 2012 9,2 minuuttia, kun se vuotta aiemmin oli 10,1 minuuttia. Parannusta oli siis liki minuutin verran. AB-kiireellisyysluokassa eli kiireellisten ja viipymättä hoidettavien tehtävien luokassa vastaavat luvut olivat 4 Poliisi 2012
vuonna 2012 16,7 minuuttia ja vuonna 2011 16,9 minuuttia. Poliisin toimintavalmiusaika sisältää tehtävän odotusajan, partion viiveajan ja minimiajoajan tehtäväpaikalle. Hätäkeskustoiminnassa tehtävän käsittelyyn kuluvaa aikaa ei lasketa tähän mukaan. Ratijuoppoja vähiten 20:een vuoteen Vuonna 2011 tapahtuneen notkahduksen jälkeen liikenneturvallisuus kehittyi jälleen myönteiseen suuntaan vuonna 2012. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna sattui 5 714 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta, mikä on 683 vähemmän kuin vuonna 2011. Tieliikenteessä kuolleita oli 254. Määrä on 13 % edellisvuotta alhaisempi ja alhaisin sotien jälkeen. Erityisesti mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden turvallisuus parani. Mopoilijoiden loukkaantumiset vähenivät lähes kolmanneksella. Myös vakavien alkoholionnettomuuksien määrä väheni tuntuvasti. Rattijuoppojen määrä liikennevirrassa oli tutkimuksen mukaan 0,11 %. Määrä on pienin yli 20 vuoteen. Poliisin tietoon tulleiden rattijuoppojen määrä jäi noin 19 000:een. Automaattista liikennevalvonnan seuraamusta määrä väheni Automaattista liikennevalvontaa jatkettiin seitsemän liikenneturvallisuuskeskuksen mallilla. Samaan aikaan laadittiin kuitenkin alustavia laskelmia ja suunnitelmia siirtymisestä yhteen valtakunnalliseen liikenneturvallisuuskeskukseen heti uuden tekniikan mahdollistaessa sen. Valvonnassa annettujen seuraamusten määrä väheni noin 16 %. Seuraamusten kokonaismäärä oli viime vuonna noin 354 000. Lähipoliisit estävät ennalta Ennalta estävä työ on poliisin ensisijainen toimintamalli. Poliisin työ on onnistuneinta silloin, kun se kykenee estämään ennalta uusien asiakkuuksien syntymisen ja vanhojen asiakkuuksien uusiutumisen. Poliisin ennalta estävään toimintaan oleellisena osana kuuluu lähipoliisitoiminta, minkä tärkeimpiä tavoitteita on onnistunut sidosryhmäyhteistyö. Sidosryhmäyhteistyötä poliisi tekee mm. kuntien rakennustoimen, päivähoidon, sosiaali-, nuoriso- ja koulutoimen sekä alueen asukkaiden kanssa. Ennalta estävässä työssä poliisi on siellä, missä ihmisetkin ovat. Nykyisin tärkeänä yhteydenpidon ja osallistumisen välineenä erityisesti nuorilla on Internet. Kouluilla nimikkopoliisit Koulupoliisitoiminnan tarkoituksena on helpottaa poliisin ja koulujen välistä yhteistyötä. Valtaosa poliisilaitosten koulupoliiseista toimivat oman työnsä ohessa mm. koulujen yhteyshenkilöinä, tapaavat oppilaita ja opettajia ja osallistuvat koulussa tapahtuvien ongelmien ehkäisyyn. Perinteiset ns. luokka kerrallaan järjestettävät valistustilaisuudet eivät nykyresurssein ole enää mahdollisia. Tilalle ovat tulleet usean luokan tilaisuudet tai sitten poliisi on mukana sosiaalisen median välityksellä. Poliisilla on ollut jo vuosia koulujen nimikkopoliisijärjestelmä, minkä tarkoituksen on taata oppilaitoksille mahdollisuus ottaa tiettyyn poliisin yhteyttä koulua koskevissa asioissa. Kouluille mahdollisesti tulevissa ongelmatilanteissa (vakavat kiusaamistilanteet, näpistelyt, päihteidenkäyttö, kouluun kohdistuvat uhkaukset) voi koulu oman harkintansa mukaan olla yhteydessä omaan koulupoliisiinsa. Poliisi auttaa tarvittaessa myös koulujen turvallisuuteen liittyvissä ongelmissa ja kehittämishankkeissa Sosiaalinen media on poliisille entistä tärkeämpi työkalu Poliisin näkyvä toiminta sosiaalisessa mediassa lisääntyi vuonna 2012. Toiminta laajeni useimpiin poliisilaitoksiin. Vuoden 2012 loppupuolella mukana oli jo yli 30 poliisia, jotka käyttivät sosiaalista mediaa yhtenä työkaluna perustyössään. Pääasiallisena kanavana käytettiin Facebookia, jossa poliisimiehillä oli vuoden lopussa jo noin 40 000 henkilökohtaista kaveria. Uutena sosiaalisen median sovelluksena poliisi ryhtyi testaamaan Lähivinkki- palvelua. Se saavutti puolessa vuodessa useiden tuhansien kirjattujen turvallisuuteen liittyvien havaintojen määrän. Ihmissalakuljetus ja ulkomaalaisrikkomukset lisääntyivät Laiton maahantulo Euroopan unionin alueelle on jatkunut voimakkaana ja siihen liittyy yhä enemmän kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta. Suomeen laittomasti maahan tulleista noin 90 % saapui Euroopan unionin sisärajojen kautta. Suomessa laittomasti maassa tavattujen määrä nousi noin 10 % vuoteen 2011 verrattuna. Viranomaiset tapasivat 3 623 laittomasti oleskellutta henkilöä. Laittomasti maassa olevien määrän lisääntyminen selittyy suurelta osin poliisin paljastamien ulkomaalaisrikkomusten määrän lisääntymisellä. Ulkomaalaisrikkomukseen syyllistyi viime vuonna 1 525 henkilöä, paljastuneiden ulkomaalaisrikkomusten määrä lisääntyi 13 %. Vuonna 2012 käynnistettiin 118 ihmissalakuljetusjutun eli laittoman maahantulon järjestämisen tai sen törkeä tekomuodon tutkintaa. Lisäys vuoteen 2011 verrattuna oli 19 %. Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä hyväksyi lokakuussa Laittoman maahantulon vastaisen toimintaohjelman vuosille 2012-2015. Toimintaohjelman painopisteenä on pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan perustuen laittoman maahantulon torjuntaan vaikuttavan lainsäädännön päivittäminen sekä laittoman maahantulon torjuntaan läheisesti liittyvien viranomaisprosessien kuten maastapoistamispäätösten täytäntöönpanon nopeuttaminen. Poliisi 2010 2012 5
Poliisin nimikkoporo Artturi konstaapeli Henna Kelloniemen halauksessa. Tämä kuva sai Suomen poliisin Facebook-sivulla satoja tykkääjiä aina ulkomaita myöten. Toimintaohjelma sisältää 21 toimenpidesuositusta, jotka ovat vastuutetut useille eri viranomaisille. Poliisihallitus seuraa toimenpiteiden toteutumista ja niiden etenemisestä raportoidaan ministeriryhmälle. Ulkomaalaisvalvontaa koskevien toimivaltuuksien päivittäminen on nostettu toimintaohjelmassa yhdeksi kiireellisesti toteutettavista hankkeista. Poliisi vastaa pääsääntöisesti sisämaan ulkomaalaisvalvonnasta. Laitonta maahantuloa ja - maassaoloa torjuttiin sisämaassa osana muuta poliisitoimintaa sekä analyysiin perustuvien teemavalvontojen yhteydessä. Myös lupahallinnolla on merkittävä rooli laittoman maahantulon torjunnassa. Turvapaikanhakijoiden määrä lähes ennallaan Turvapaikkaa haki 3129 henkilöä, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 3086 henkilöä. Vuonna 2010 hakijoita oli 4 018 ja vuonna 2009 peräti 5 988. Eniten turvapaikanhakijoita tuli Irakista (837), Venäjältä (226), Afganistanista (213) ja Somaliasta (203). Syyriasta saapui viime vuonna 183 turvapaikanhakijaa, kun heitä vuonna 2011 oli 110 ja vuonna 2010 vain 41. Poliisi on kehittänyt edelleen turvapaikkamenettelyn prosesseja tarkoituksena saada viiveet niin lyhyiksi kuin mahdollista. Yhteistyötä Maahanmuuttoviraston kanssa on tiivistetty edelleen ja poliisi on osallistunut Maahanmuutto-osaston johtamiin poikkihallinnollisiin hankkeisiin, joiden avulla toimintaa on tarkoitus edelleen tehostaa ja kokonaisprosessiaikoja lyhentää. Maasta poistettiin lähes 2500 henkilöä Poliisi poisti vuonna 2012 maasta 2440 henkilöä, joista runsas puolet (1 413) oli kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita. Viime vuosien aikana täytäntöön pantujen päätösten osuus tehdyistä päätöksistä on noussut tasaisesti siten, että vuonna 2009 tehdyistä päätöksistä pantiin täytäntöön 68 % ja vuonna 2012 poliisi onnistui panemaan täytäntöön jo noin 80 % tehtyjen päätösten määrästä. Määrä on muuhun Eurooppaan verrattuna korkea. Suomen poliisi jatkoi yhteistyötä Euroopan rajaturvallisuusviraston kanssa mm. osallistumalla sen koordinoimille yhteispalautuslennoille. Poliisi tehosti yhteistyötä palautusasioissa myös muiden Pohjoismaiden viranomaisten kanssa ja tiivisti Helsingin poliisilaitoksen kansallista koordinointivastuuta. n 6 Poliisi 2012
Poliisin tehtävät 2008 2009 2010 2011 2012 Hengen ja terv. suojaan kohd. tehtävä 55 179 50 093 48 144 51 457 52 198 Omaisuuden suojaan kohd. tehtävä 124 369 117 688 115 315 121 103 111 720 Liikenneonnettomuudesta tai liikenteestä aiheutuva 221 844 202 903 230 176 242 445 249 194 tehtävä Yksilön suojaan kohdistuva tehtävä 320 324 303 642 301 352 314 353 298 429 Onnettomuus tai vaarallinen tilanne 35 215 34 387 39 775 45 900 33 149 Erityistehtävät 196 681 192 183 191 592 183 859 155 330 Perus- ja valvontatehtävä sekä ennalta ehkäisevä toiminta 103 945 100 497 102 206 103 313 94 493 Sairaankuljetus- ja ensihoitotehtävät 1 288 699 396 294 306 Sosiaalitehtävät 658 352 949 1 300 686 Yhteensä 1 059 503 1 002 444 1 029 905 1 064 024 995 505 Tietyt tehtävät tarkemmin 2008 2009 2010 2011 2012 Päihtynyt henkilö 91 938 82 250 77 547 77 415 71 473 Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta 106 514 102 548 104 747 112 983 98 908 Juopumus liikenteessä 46 681 41 754 39 788 43 027 45 231 Vahingonteko 21 636 18 266 16 269 16 948 15 539 Kotihälytys 86 258 83 950 82 181 83 758 84 405 Kotihälytys: perheväkivalta 19 013 19 826 19 474 21 077 23 565 Toimintavalmiusaika, keskiarvo minuuttia 2008 2009 2010 2011 2012 (Poliisin näkökulma) A-kiireellisyysluokka 9,8 9,6 10,5 10,1 9,2 AB-kiireellisyysluokka 14,4 17,3 17,4 16,9 16,7 Toimintavalmiusaika sisältää tehtävän odotusajan, partion viiveajan ja minimiajo-ajan tehtäväpaikalle. Hätäkeskustoiminnassa tehtävän käsittelyyn kuluvaa aikaa ei lasketa tähän mukaan. K Toimintavalmiusaika, keskiarvo minuuttia 2008 2009 2010 2011 2012 (Asiakkaan näkökulma) A-kiireellisyysluokka 12,3 12,4 13,7 13,2 12,2 AB-kiireellisyysluokka 22,2 22,5 22,6 22,0 21,3 Toimintavalmiusaika (asiakasnäkökulma) mittaa aikaa kansalaisen hätäpuheluun vastaamisesta kaikkine viiveineen siihen saakka kun poliisin partio saapuu tehtäväpaikalle ( kohteessa ). Asiakasnäkökulmassa toimintavalmiusaikaan sisältyy hätäkeskuspäivystäjän puhelun käsittelyaika, tehtävän mahdollinen odotusaika, partion viiveaika ja partion minimiajoaika kohteeseen. Katuturvallisuusindeksi 2008 2009 2010 2011 2012 82,94 89,67 91,32 78,64 85,83 Katuturvallisuusindeksi on ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen, ratti- ja liikennejuopumusten painotetun lukumäärän suhde väestön määrään. Mitä suurempi luku, sitä parempi turvallisuus. Automaattinen liikenteenvalvonta 2008 2009 2010 2011 2012 Nopeusrajoitusten ylitykset, lukumäärä 6-10 20 517 65 704 202 811 196 164 144 836 11-15 54 418 127 294 137 756 145 598 137 246 16-20 72 203 81 496 48 943 54 142 47 614 21-30 47 161 40 826 21 533 24 992 21 479 31-40 5 157 4 201 2 169 2 444 2 085 41-2 094 1 787 1 429 1 139 736 Yhteensä 201 550 321 308 414 641 424 479 353 996 Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä Poliisi 2010 2012 7
RIKOSTORJUNTA Jekku ja koiran ohjaaja Miikka Ounila Päijät-Hämeen poliisilaitoksesta. Parsonrusselinterrieri Jekku on poliisin uusin rahanetsintäkoira. Poliisilla on viisi rahanetsintäkoiraa, jotka ovat löytäneet 1,7 miljoonaa euroa ja muita valuuttoja sekä huumeita. Rikosten määrä laski selvästi vuonna 2012. Poliisin tietoon tuli kaikkiaan noin 845 000 rikosta, mikä oli edelliseen vuoteen verrattuna yli 10 % matalampi. Syynä laskuun oli liikenteeseen liittyvien rikosten ja rikkomusten merkittävä väheneminen. Kehitys oli kuitenkin lähes kaikkien rikosnimikkeiden osalta samansuuntaista. Henkirikoksia oli vähemmän kuin kertaakaan 30 vuoteen. Rikoslakirikosten määrä väheni yli 8 % vuoteen 2011 verrattuna. Liikennerikoksilla vähennettyjen rikoslakirikosten määrä väheni lähes saman verran. Omaisuusrikoksia poliisin tietoon tuli viime vuonna 9 % edellistä vuotta vähemmän, erityisesti vapaa-ajan asuntoihin ja liikkeisiin kohdistuneiden rikosten määrä oli selvästi pienempi. Ulkomaalaisten rikoksentekijöiden määrä oli vuonna 2012 omaisuusrikosten osalta runsaat 10 % prosenttia edellisvuotta suurempi. Moottoriajoneuvojen varkauksia ja murtoja estettiin ennalta, nettirikosten määrä nousi Ennalta estävillä toimilla kyettiin vaikuttamaan erityisesti ajoneuvoihin kohdistuneeseen rikollisuuteen. Moottoriajoneuvoihin kohdistuneiden rikosten määrä suorastaan romahti: vuonna 2012 poliisin tietoon tuli 6 800 käyttövarkautta, kun vuotta aiemmin määrä oli 9 500. Ja vastaavasti automurtoja 9 800, kun määrä oli edellisvuonna 12 800. Prosentuaalisesti vähennystä oli 28 ja 24 %. Asuntomurtojen osalta vuonna 2010 alkanut hienoinen lasku jatkui myös vuonna 2012. Poiketen lähes kaikista muista rikoslajeista, petosrikollisuus kasvoi voimakkaasti, lähes 15 %. Nettipetosten määrä lähes kaksinkertaistui edellisestä vuodesta. Pahoinpitelyt yleisillä paikoilla vähenivät Vuonna 2012 henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä väheni kokonaisuudessaan 6 % vuoteen 2011 verrattuna. Pahoinpitelyrikollisuuden osalta kehitys oli samankaltainen. Erityisen voimakkaasti vähentyivät yleisillä paikoilla tapahtuneet pahoinpitelyt, näistä selvimmin liikekeskuksissa tapahtuneet. Ravintoloissa tapahtuneeksi kirjattiin 5 % vuotta 2011 vähemmän pahoinpitelyjä. Yksityisillä paikoilla tapahtuneiden pahoinpitelyrikosten määrä laski hieman edellisestä vuodesta. Henkirikoksia ja niiden yrityksiä tuli poliisin tietoon 6 % eli 23 kpl vuotta 2011 enemmän. Määrä lisääntyi 420:sta 443:een. Toteutuneita henkirikoksia oli 25 kappaletta vuotta 2011 vähemmän eli määrä laski 116:sta 91:een. Toteutuneiden henkirikosten määrä oli alle 100 kpl ensimmäisen kerran yli 30 vuoteen. Kaikkien huumausainerikosten määrä väheni noin 1 400 kappaleella eli yli 7 % ja huumausaineen käyttöri- 8 Poliisi 2012
Törkeiden huumausainerikosten sekä takavarikoiden määrät laskivat vuonna 2012. Kuvassa tekninen rikostutkija tutkii Oulussa vuonna 2012 tehtyä useamman kilon hasis-takavarikkoa. kosten määrä väheni saman verran. Törkeitä huumausainerikoksia tuli poliisin tietoon myös selvästi vähemmän: määrä laski edellisestä vuodesta 8 %. Huumausainetakavarikkojen lukumäärä laski puolestaan 3 % vuodesta 2011. Rikosten selvitysaste ennallaan Vuonna 2012 poliisi selvitti neljä viidestä kaikista sen tietoon tulleista rikoksista. Rikosten selvitysasteet pysyivät jokseenkin edellisvuoden tasolla lukuun ottamatta väkivaltarikosten selvästi kohentunutta lukemaa. Poliisin palvelukykyä arvioitaessa yleisesti käytetty kokonaisuus on rikoslakirikokset vähennettynä liikennerikoksilla. Perusteena tälle on se, että liikennerikokset ovat pääsääntöisesti selviä jo valmiiksi. Näistä rikoksista selvitettiin viime vuonna 50,6 %, kun luku vuonna 2011 oli 49,7 %. Henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista selvitettiin 79,2 %. Harmaan talouden torjuntaan 50 henkilötyövuotta lisää Valtioneuvoston käynnistämän harmaan talouden ja talousrikostorjunnan tehostamisohjelman vaikutus näkyi varsin selvästi. Poliisi käytti harmaan talouden ja talousrikosten torjuntaan noin 50 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisenä vuonna. Harmaan talouden toimijoita paljastettiin esimeriksi raskaan liikenteen valvontaiskujen yhteydessä. Poliisi on nähnyt ensisijaisena talousrikostutkinnan tehostamiskeinona juttujen kirjallisten tutkintasuunnitelmien laatimisen yhdessä syyttäjän kanssa. Poliisi on myös kehittänyt yhteistyötä Verohallinnon harmaan talouden yksikön kanssa. Syyttäjäyhteistyötä on tiivistetty suunnittelemalla yhdessä koulutusta esitutkintaviranomaisille ja syyttäjille vuoden 2014 alusta voimaan tulevien esitutkinta-, pakkokeino ja poliisilakien muutoksista. Vuonna 2012 poliisi sai tietoonsa 6 % eli hieman alle 100 kpl kappaletta enemmän talousrikoksia kuin edellisenä vuonna. Päätettyjä talousrikoskokonaisuuksia oli 22 kpl enemmän kuin vuonna 2011, joten avoinna olevien talousrikosten määrä jatkoi vuonna 2009 alkanutta hienoista laskua. Rikoksella saatua hyötyä saatiin haltuun 13 % edellistä vuotta enemmän eli 36,1 miljoonaa euroa, kun määrä oli edellisenä vuonna 31,8 miljoonaa euroa. Järjestäytyneeksi rikollisuudeksi poliisi luokitteli noin 40 % edellistä vuotta enemmän rikoskokonaisuuksia. Poliisi on puuttunut laittoman ulkomaisen työvoiman käyttöön yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa. Kohdetorjunta tehokas tapa torjua rikollisuutta Poliisi on hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti syventänyt yhteistyötä Tullin ja Rajavartiolaitoksen (PTR-yhteistyö) Poliisi 2010 2012 9
Asuntomurtojen määrä jatkoi laskuaan. Kuvassa tekninen paikkatutkija penslaa sormenjälkiä Oulun rikospoliisi-yhdistyksen mökkimurtopaikalta Hietasaaren kaupunginosassa. Järjestäytyneeksi rikollisuudeksi luokiteltujen määrä (ei rikosten määrä) Selvitetyt, kappaletta Ilmoitettu, kappaletta 2008 2009 2010 2011 2012 1 000 000 900 000 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 Poliisin tietoon tullut rikollisuus, kappaletta Rikoslakirikokset ilman Pahoinpitelyrikokset liikennerikoksia Omaisuusrikokset Kaikki rikokset 2008 2009 2010 2011 2012 10 Poliisi 2012
Poliisin tietoon tullut rikollisuus, kappaletta 2008 2009 2010 2011 2012 Rikoslakirikokset 539 323 522 853 499 791 525 725 484 411 Rikoslakirikokset ilman liikennerikoksia 355 542 351 456 345 721 369 023 342 897 Omaisuusrikokset 256 958 254 543 246 537 259 300 236 803 Pahoinpitelyrikokset 34 882 32 977 33 158 40 266 38 319 Huumausainerikokset 15 506 17 483 18 725 19 006 17 661 Törkeät huumausainerikokset 790 784 930 880 809 Rattijuopumukset yhteensä 26 115 23 205 21 416 21 122 19 049 Liikennerikokset 180 081 166 867 151 150 152 098 137 692 Liikennerikkomukset 305 503 364 661 393 115 390 783 331 544 Kaikki rikokset 815 192 876 873 919 840 925 233 950 737 Asuntomurrot 4 391 4 824 4 918 4 854 4 806 Liikemurrot 4 408 4 478 4 091 4 539 4 002 Automurrot 16 150 15 041 13 543 13 865 10 737 Moottoriajoneuvon käyttövarkaudet 11 071 9 616 8 796 9 465 6 818 Talousrikokset 1 565 1 776 1 612 1 515 1608 JR -rikokset 477 537 684 530 742 Kaikki rikokset yhteensä 876 873 919 840 925 235 950 737 846 307 Rikosten selvitysprosentteja 2008 2009 2010 2011 2012 Kaikki rikokset 78,1 79,5 80,9 78,9 78,4 Rikoslakirikokset 65,9 65,8 66,6 63,8 64,1 Rikoslakirikokset ilman liikennerikoksia 49,3 50,4 52,6 49,7 50,4 Omaisuusrikokset 37,8 38,9 40,9 38,2 37,8 Pahoinpitelyrikokset 77,9 79,2 78,0 74,2 76,9 kanssa. Viime vuosien aikana kehitetty kohdetorjuntamenettely on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi järjestäytyneen ja muun vakavimman rikollisuuden torjunnassa. Kohdetorjuntaa suoritetaan poliisijohtoisesti yhteistyössä PTR -viranomaisten (poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos) ja syyttäjän kanssa. Kohdetorjunnan perustana on viranomaisten yhteisen analyysitoiminnon ylläpitämä reaaliaikainen valtakunnallinen tilannekuva vakavimmasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta. PTR -viranomaisten, Valtakunnansyyttäjänviraston ja Europolin yhteistyönä toteutettiin kolmantena peräkkäisenä kesänä liikkuvien rikollisryhmien torjuntaprojekti. Suomen poliisiviranomaiset ja muut PTR- viranomaiset ovat kehittäneet kahden- ja monen keskeisten operatiivisten yhteyksien syntyä suoraan ja erityisesti osana Itämeren maiden järjestäytyneen rikollisuuden vastaista toimintaryhmää (BSTF) erityisesti Itämeren ympäristövaltioiden ja Venäjän kanssa. Kansainvälisessä rikostorjuntayhteistyössä yhteisten eri maiden esitutkintaviranomaisten kesken perustettujen tutkinta- ja tiedusteluryhmien (JIT ja JAT) käyttö on vakiintunut. Poliisihallitus ja Keskusrikospoliisi ovat tehostaneet kehittäneet tiedonvaihtoon liittyvän osaamista erityisesti suhteessa Euroopan poliisiviranomaiseen Europoliin. Poliisi on myös ollut kehittämässä sellaisia teknisiä ratkaisuja, jotka parantavat Europolin tietojärjestelmien käytettävyyttä. Poliisi mukana kyberstrategiaa kehittämässä Poliisi oli aktiivisesti mukana valtakunnallisen kyberstrategian kehittämisessä. Tietoverkkorikoksiin erikoistunut asiantuntijaverkosto on ollut aktiivinen. Verkosto on parhaillaan valmistelemassa yhteisiä toimintatapoja ja -menetelmiä tietoverkkotiedustelua ja tiedonhankintaa tietoverkoista koskien. Poliisihallitus on aktiivisesti edistänyt tietojohtoisen poliisitoiminnan periaatteiden laajaa käyttöönottoa. Kesällä 2012 toteutettiin kaikkia poliisin yksiköitä koskeva toiminnan itsearviointi, jonka perusteella on mahdollista luoda konkreettisia kehittämistoimenpiteitä hallintorakenneuudistuksen yhteydessä. n Poliisi 2010 2012 11
LUPAPALVELUT Poliisi aloitti vuonna 2012 LUPA 2016-hankkeen, jonka tarkoituksena on kehittää sähköistä asiointia lupa-asioissa. Kuvassa Taina Rihtniemi lähtöselvitysautomaatilla Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Poliisi käsittelemien lupa-asioiden kokonaismäärä nousi yli 1,3 miljoonaan lupaan vuonna 2012. Edelliseen vuoteen nähden määrä kasvoi yli 140 000 asialla eli noin 12 %. Luparyhmittäin tarkasteltuna nousu kohdistui edellisten vuosien tapaan voimakkaimmin matkustusasiakirjoihin eli passeihin ja henkilökortteihin. Passeissa kysyntä lisääntyi edellisestä vuodesta 27 % henkilökorteissa 11 %. Valmisteltiin ajokorttiuudistusta ja muutosta passintoimitustapaan Vuonna 2012 Poliisihallitus asetti LUPA 2016 -hankkeen, jonka tehtävänä on toteuttaa lupa-asioiden sähköinen asiointi ja ulkoistamistavoitteet, kehittää päätöksentekoa, tehostaa ja yhdenmukaistaa työtapoja ja uudistaa lupa-hallinnon koulutus. Hanke paneutui sähköisen asioinnin suunnittelu- ja määrittelytyöhön sekä osallistui sähköisen asioinnin alustahankinnan toteuttamiseen. Ulkoistamistoimista hanke valmisteli valmiin passin toimitustavan muutoksen, joka lainsäädännön valmistuttua keväällä 2013 mahdollistaa valmiin passin toimittamisen suoraan valmistajalta hakijalle. Lisäksi hanke teki esityksen lupahallinnon koulutusjärjestelmän uudistamisesta sekä valmisteli esityksen lupahallinnon johtamisjärjestelmästä ja organisaatiorakenteesta. Vuoden 2012 aikana valmistauduttiin 19.1.2013 voimaan tulleeseen ajokorttiuudistukseen, joka sisälsi muutoksia ajokorttilakiin sekä uusien ajokorttiasioiden käsittelyssä käytettävien tietojärjestelmien sekä uuden ajokorttimallin käyttöönoton. Uudistusta ja siihen liittyviä käyttöönottoja valmisteltiin yhteistyössä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin sekä muiden viranomaisten kanssa. Ajokorttiuudistuksen valmistelu sisälsi muun muassa uusien järjestelmien käytön, uusien toimintatapojen ja ajokorttilain muutosten kouluttamisen poliisin henkilöstölle sekä yhteisistä toimintatavoista sopimista muiden viranomaisten kanssa. Uudet passit käyttöön Suomen uudet passikirjat otettiin käyttöön elokuussa 2012, jonka seurauksena passin sisäsivujen ulkonäkö uudistui ja turvatekijät päivittyivät. Uusien passikirjojen suunnittelu ja käyttöönotto toteutettiin Poliisihallituksen johdolla tiiviissä yhteistyössä Maahanmuuttoviraston ja ulkoasiainministeriön sekä asiakirjaturvallisuuden asiantuntijoiden kanssa. Uusi passikirja täyttää kaikki matkustusasiakirjoille asetetut kansainvälisten standardien mukaiset vaatimukset. 12 Poliisi 2012
Uusi asetietojärjestelmä otettiin käyttöön Loppuvuodesta 2012 otettiin käyttöön uusi ampuma-asejärjestelmä. Uusi järjestelmä korvasi vanhan, vuodesta 1997 käytössä olleen aserekisterin. Käyttöönotettu järjestelmä on toiminnanohjausjärjestelmä, joka mahdollistaa ampuma-aseasioiden käsittelyn järjestelmässä asian vireille tulosta aina päätöksentekoon saakka. Myös tilastointi ja raportointimahdollisuudet ovat parantuneet sen myötä. Aselupia myönnettiin vuonna 2012 yhteensä 59 048 kpl. Vuoteen 2011 verrattuna (67 096 kpl) myönnettyjen lupien määrä on 8048 kpl pienempi. Aselupavalvonnassa hallussapitolupiin kohdistuvien peruutusten ja varoitusten määrä oli yhteensä 2967 kpl. Asehallinnossa käsiteltiin vuonna 2012 yhteensä 274 asealan elinkeinonharjoittamiseen liittyvää lupa-asiaa. Erityisen vaarallisiin ampuma-aseisiin sekä asekeräilijäksi hyväksymiseen liittyviä asioita käsiteltiin yhteensä 283 kpl. Asehallinnon maksuttomien suoritteiden määrä oli noin 2 500 kpl. Asehallinnon aseteknisellä puolella tarkastettiin vuonna 2012 yhteensä 77 722 ampuma-asetta. Asehuutokauppoja pidettiin neljä kertaa. Rahapelien tietoteknisen valvonnan kehittämistä jatkettiin Rahapelien toimeenpanon tietoteknisen valvonnan kehittämistä jatkettiin. Kehittämisen painopiste asetettiin Raha-automaattiyhdistyksen II-vaiheen valvontajärjestelmän ja Fintoto Oy:n valvontajärjestelmän toteuttamiseen. Kehittämistyö jatkuu vuoden 2013 puolelle. Rahapeliyhteisöt toivat markkinoille uusia pelejä, joista merkittävin uutuus oli Veikkaus Oy:n maaliskuussa 2012 aloittama monikansallinen Eurojackpot- numeroarvontapeli. Eurojackpot- pelin arvonnan valvontajärjestelmän suunnittelu, toteutus ja arvontojen valvonta annettiin Arpajaishallinnon tehtäväksi. Rahankeräys-, tavara-arpajais- ja bingolupa-asioiden käsittely oli edelleen ajoittain ruuhkautunutta. Käsittelyaikoja saatiin kuitenkin lyhennettyä ja bingolupien osalta ruuhkat purettua kokonaan. Yhteistyötä jatkettiin turvallisuusalan valvonnassa Järjestäytyneen rikollisuuden soluttautumista yksityiselle turvallisuusalalle pyrittiin minimoimaan ylläpitämällä viranomaisten välistä yhteistyötä. Vartioimisliikkeiden tarkastuksissa ja niiden kohdentamisissa otettiin erityisesti huomioon rikostorjunnalliset näkökohdat. Poliisilaitoksissa tehtävien yksityistä turvallisuusalaa koskevien lupapäätösten yhdenmukaisuutta parannettiin koulutusta sekä Poliisihallituksen ja poliisilaitosten välistä vuorovaikutusta lisäämällä. Poliisilaitosten tekemän lupavalvonnan aktiivisuuteen kiinnitettiin huomiota. n Myönnetut luvat, kappaletta 2008 2009 2010 2011 2012 Poliisin myöntämät luvat yhteensä 1 099 139 1 090 076 1 104 210 1 185 394 1 329 222 Passit 438 387 432 463 464 100 507 220 643 595 Henkilökortit 71 347 77 666 80 242 106 134 117 972 Ajoluvat 364 525 374 308 351 179 365 003 365 246 Aseluvat 82 629 71 515 70 164 67 096 59 048 Ulkomaalaisluvat 58 461 58 891 58 803 64 080 68 390 Muut luvat 83 790 75 233 79 722 75 861 74 971 Lupavalvonnalliset toimenpiteet, kappaletta 2009 2010 2011 2012 Aseiden hallussapitolupiin kohdistuvat peruutukset ja 3 125 4 220 3 290 2 967 varoitukset Ajo-oikeuspäätökset 65 359 68 152 69 271 67 486 Tuottavuus 2008 2009 2010 2011 2012 Tuottavuus (poliisin myöntämät luvat per henkilötyövuosi) 1 420 1 294 1 260 1 376 1 527 Henkilötyövuodet 774 842 876 861 871 Taloudellisuus 2008 2009 2010 2011 2012 Lupapalvelujen tuotot, 1000 euroa 40 346 41 460 43 684 50 514 64 611 Kustannukset, 1000 euroa 37 724 43 775 46 816 46 317 52 465 Lupapalvelujen kustannusvastaavuus, % 107 95 93 109 123 Poliisi 2010 2012 13
KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Poliisiylijohtaja Mikko Paatero allekirjoitti sisäministeriön ja Kiinan sisäisen turvallisuuden ministeriön välisen yhteisymmärryspöytäkirjan yhteistyöstä rikosten torjunnasta Pekingissä 20.2.2012. Kiinan puolelta allekirjoittaja oli varasisäministeri Meng Hongwei. Poliisin käynnissä oleva organisaatiouudistus tulee merkitsemään erityisen paljon kansainväliselle toiminnalle. Poliisin yksiköiden edellytetään kantavan yhä suuremman vastuun toimintaansa liittyvästä kansainvälisestä toiminnasta osana perustoimintaansa. Kyberrikollisuuden torjunta on nousemassa tärkeäksi myös kansainvälisessä poliisiyhteistyössä. Sekä Interpoliin että Europoliin ollaan perustamassa erikoistuneita yksiköitä tietotekniikka ja verkkorikostorjuntaan. Kahdenkeskinen poliisiyhteistyö tiivistyi Poliisiyhteistyössä Kiinan allekirjoitettiin sisäministeriön ja Kiinan sisäisen turvallisuuden ministeriön välinen pöytäkirja yhteistyöstä rikollisuuden torjumiseksi. EU:n tukema Kiinan poliisin koulutusprojekti alkoi vuonna 2012 ja Poliisiammattikorkeakoulu osallistuu koulutuksen järjestämiseen. Kaksi Kiinan poliisin delegaatiota vieraili Poliisihallituksessa tutustumassa johtamisjärjestelmiin ja liikenneturvallisuustyöhön. Venäjä yhteistyö poliisin kanssa jatkui vakiintuneella tavalla alueellisilla yhteistyötapaamisilla, jotka perustuvat alueellisiin yhteistyöpöytäkirjoihin. Vuosittaisessa rikostorjuntayhteistyökokouksessa Venäjän Turvallisuuspalvelun ja Suomen PTR -viranomaisten kanssa päivitettiin rikollisuustilannetta ja suunniteltiin yhteistyötä. Ryhmä venäläisiä toimittajia vieraili Suomessa aiheena poliisin ja kansalaisten suhteet sekä poliisin toiminta mediassa. Sopimus pohjoismaisesta yhteistyöstä Pohjoismaisessa yhteistyössä allekirjoitettiin uusi poliisiyhteistyötä käsittelevä sopimus. Sopimus päivittää 2000 - luvulla tapahtuneen kansainvälisen yhteisyön ja huomioi voimaantulleen pohjoismaisen luovutussopimuksen käytön. Pohjoismaat tiivistivät Kiina-yhteistyötään järjestämällä yhteisen rikostorjuntaa käsittelevän kokouksen Kiinan sisäisen turvallisuuden ministeriön kanssa loppuvuodesta 2012. Aktiivista yhteistyötä Itämeren alueella Suomi osallistui edelleen hyvin aktiivisesti Itämeren alueen toimintaryhmän (Baltic Sea Task Force, BSTF) toimintaan ja koordinoi yhdessä Liettuan kanssa EU:n Itämeristrategian prioriteettialue 15 toimintaa. Europol ja BSTF olivat tässä keskeisiä välineitä. Itämeri-strategian, 14 Poliisi 2012
em. aihealueen toimeenpanossa Suomi esitteli poliisitoiminnan ohella yhtenä toimijana myös rajavalvonta-yhteistyön (BSRBSS) mahdollisuuksia. Komissiolta saadun ulkopuolisen rahoituksen turvin käynnistettiin useita operatiivisia projekteja, Suomi (Tulli ja Keskusrikospoliisi) sai rahoitusta kahteen eri rikostorjuntahankkeeseen, joiden tulokset olivat erinomaisia. Yhdyshenkilötoiminnassa Espanjan Malagassa oleva yhdyshenkilöpaikka suljettiin ja käynnistettiin toimintamalli liikkuvasta yhdyshenkilöstä, jonka alkuvaiheen vastuualueet ovat Espanja ja Liettua. Poliisin yhdysmiestoiminta on vakiintunut tukemaan kahden - ja monenvälistä lainvalvontaviranomaisten yhteistyötä. Hit and run -rikollisuus työllisti Europolia Suomen toimesta Europolissa avattiin 201 uutta juttua. Suurin osa vuoden 2012 uusista Suomen avaamista jutuista liittyi omaisuus- ja ryöstörikollisuuteen (ns. hit and run- rikollisuus). Europolin tiedonvaihtojärjestelmässä Suomi - viestien määrä (vastaanotetut ja lähetetyt) kasvoi 24%. Europolin organisaatiota virtaviivaistettiin. Vuonna 2012 Europol kohdensi resurssejaan erityisesti ns. toimintapoliittisen syklin määrittelemien prioriteettialueiden rikostorjuntaan. Prioriteetit päätetään EU:ssa poliittisella tasolla ja jäsenvaltiot vastaavat Europolin tukemina käytännön toimeenpanosta. Yhteistyötä liikennevalvonnassa yli rajojen Suomi toimi Euroopan liikennepoliisiverkosto TISPOLin puheenjohtajana kaudella 2011 2012. TISPOL toteuttaa Euroopan komission rahoittamia liikenneturvallisuusprojekteja, välittää ja tunnistaa liikenne- ja kuljetusturvallisuuden parhaita käytäntöjä sekä pyrkii tekemään yhteistyötä eri EU-toimielimien kanssa turvallisemman liikenteen toteutumiseksi koko Euroopassa. Pohjoismaista yhteistyötä jatkettiin SANT - työryhmässä (pohjoismaisen liikenneturvallisuusasiain yhteistyöelin). Liikkuva poliisi jatkoi raskaan liikenteen turvallisuuteen liittyvän C.A.S.H.- projektin (Connecting Authorities for Safer Heavy Goods Traffic in the Baltic Sea Region) toimeenpanoa valvojien koulutuksen, valvontavälineistön kehittämisen sekä rajat ylittävään yhteistyön kehittämiseksi. Interpol hakee yhteistyötä ja kehittää toimintojaan Interpol on kehittänyt yhteistyötään organisaation ulkopuolisten tahojen kanssa rikostorjunnan tehostamiseksi ja vastaanottanut myös merkittäviä lahjoituksia tässä tarkoituksessa. Ulkopuolisen rahoituksen osuus organisaation koko budjetista on kasvanut erittäin merkittäväksi. Suomi on osaltaan vaikuttanut siihen, että Interpolin ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen ja hallinnointiin liittyviä prosesseja kehitetään. Suomi mukana korruption vastaisessa toiminnassa Suomi osallistuu Euroopan Neuvoston korruption vastaisen komitean GRECOn toimintaan. GRECOn 4. kierroksen maatarkastus (eduskunta, tuomarit, syyttäjät) suoritettiin kesäkuussa 2012. Suomelle annettiin yhteensä kahdeksan suositusta. YK:ssa Suomi osallistuu sekä korruption vastaisen yleissopimuksen (UNCAC) että kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen yleissopimuksen (UNTOC) seurantaa koskevan vertaisarviointijärjestelmän kehittämiseen ja täytäntöönpanoon. Suomi suoritti UNCAC:n vertaisarvioinnin Sveitsissä helmi/maaliskuun vaihteessa 2012 ja raportti siitä käsiteltiin YK:ssa kesäkuussa. Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunta aktiivista Poliisihallitus koordinoi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaiselle yhteistyöelimelle FATF:lle suoritettua raportointia. Loppuraportti Suomen saamien suositusten täytäntöönpanosta valmisteltiin syksyn 2012 aikana. Kansainvälisten velvoitteiden noudattamiseen ja suositusten täytäntöönpanoon liittyvien ulkoministeriön vastuulla olevien kahden lainvalmistelutyöryhmän (terrorivarojen hallinnollinen jäädytysjärjestelmä ja kansainvälisiin pakotteisiin liittyvät viranomaisvastuut) työhön osallistuttiin aktiivisesti. Poliisin kansainvälinen kriisinhallintatoiminta väheni Suomen osallistuminen kaikkiin siviilikriisinhallinnan tehtäviin jäi vuonna 2012 selvästi alle tavoitetason, mikä on 150 asiantuntijaa. Poliisi on edelleen suurin Suomesta lähetetty yksittäinen asiantuntijoiden ammattiryhmä. Poliisien määrä kansainvälisissä siviilikriisinhallinnan tehtävissä on ollut noin 40 asiantuntijaa. Asiantuntijoita on ollut EU:n missioilla Afganistanissa, Kosovossa, Palestiinalaisalueella, Moldova & Ukrainassa ja Kongossa. Suomalaisen siviilikriisinhallinnan osallistumisen painopistettä ollaan siirtämässä Kosovosta Afganistaniin. Suomessa on järjestetty siviilikriisinhallinnan poliisitehtäviin valmentavaa koulutusta Kriisinhallintakeskuksen ja Poliisiammattikorkeakoulun yhteistyönä. Koulutukseen on ollut vähäistä halukkuutta Neljä suomalaista poliisimiestä on toiminut kouluttajina Eastern Africa Standby Force:n siviilipoliisikursseilla eri puolilla Afrikkaa pohjoismaisen siviilipoliisiyhteistyön puitteissa. Poliisimiehiä on osallistunut myös sotilaallisen kriisinhallinnan tehtäviin. n Poliisi 2010 2012 15
HENKILÖSTÖ JA KOULUTUS Vuoden Poliisiksi valittiin ylikonstaapeli Risto Maksimainen Liikkuvan poliisin Helsingin yksiköstä. Maksimainen on toiminut liikennevalvontatehtävissä Liikkuvassa poliisissa koko lähes 33 vuotta kestäneen uransa ajan. Viimeiset 15 vuotta hän on työskennellyt liikennevalvontaryhmän johtajana. Vuoden poliisi valittiin 37. kerran. Sisäasiainministeriö asetti vuonna 2012 valtioneuvoston kehyspäätöksen perusteella hankkeen poliisin hallintorakenteen kehittämiseksi (PORA III). Aiemmin on jo toteutettu poliisin hallintorakenneuudistuksen I ja II -vaiheet siten, että vuoden 2009 alusta toteutettiin paikallispoliisin rakenneuudistus ja vuoden 2010 alusta uudistuksen toinen vaihe, johon sisältyivät poliisin valtakunnallisten yksiköiden, poliisin ylijohdon, poliisin lääninjohtojen ja Helsingin poliisilaitoksen rakenneuudistukset. Vuoden 2010 alusta poliisin lääninjohdot ja sisäasiainministeriön poliisiosasto yhdistyivät Poliisihallitukseksi. Vuoden 2014 alusta voimaan tulevan hallintorakenneuudistuksen III:n vaiheen tavoitteena on poliisitoiminnan hyvän tason ylläpitäminen yhtä aikaa kun organisaatiorakennetta ja henkilöstömäärä sopeutetaan vähenevien resurssien mukaisesti. Poliisihallitus aloitti vuonna 2012 rakenneuudistuksen toimeenpanoon liittyvät valmistelutehtävät sekä asetti erillisen työryhmän selvittämään poliisin hallinto- ja tukitoimintojen kehittämismahdollisuuksia. Poliisin toimipaikkaverkostoa arvioidaan sisäasiainministeriön toimesta osana PORA III -hanketta. Poliisihallitus asetti vuonna 2011 poliisitoiminnan kehittämishankkeen, joka päättyi vuoden 2012 lopussa. Hankkeen tavoitteena oli lisätä poliisitoiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta uusiin toimintatapoihin ja rakenteisiin liittyvien innovaatioiden avulla. Hankkeen raportti valmistuu vuoden 2013 keväällä. 16 Poliisi 2012
Poliisin pitkän aikavälin resurssitaso määriteltiin Valtioneuvosto otti keväällä 2012 kantaa poliisin resurssitasoon kehyskaudella. Sisäasiainministeriö asetti PORA III -linjauksissa henkilöstöön kohdistuvia vähennystavoitteita, joiden toimeenpanemiseksi tehdään hallintorakenteen uudistamisen yhteydessä pitkän aikavälin henkilöstösuunnitelmat. Henkilöstön määrä väheni Poliisin kokonaishenkilöstömäärä laski vuonna 2012 edelliseen vuoteen nähden 181 henkilötyövuoden verran, jos opiskelijoiden määrää ei oteta huomioon. Poliisimiesten määrä laski 115 henkilötyövuotta. Vuonna 2012 koko poliisihallinnon henkilöstöstä naisia on ollut noin 28 % ja poliiseista 14 %. Naisten osuus miehistö-, alipäällystö- ja päällystötasolla on ollut viimeisten vuosien ajan hieman kasvanut. Vakinaisen henkilöstön osuus laski 2 % edellisestä vuodesta (218 henkilöä) ja määräaikaisten osuus nousi 7 % (84 henkilöä). Kokoaikaisten osuus hieman laski edellisen vuoden tasosta (1 %), osa-aikaisen henkilöstön määrä puolestaan nousi (3 %). Henkilöstöbarometrillä mitataan henkilöstön työhyvinvointia ja työoloja Valtakunnallinen henkilöstöbarometri on poliisisa suoritettu säännöllisesti noin kahden vuoden välein vuodesta 1999 lähtien. Vuonna 2012 henkilöstöbarometri toteutettiin jo siis kuudennen kerran. Henkilöstöbarometritulosten pohjalta kaikissa poliisin yksiköissä laaditaan kehittämissuunnitelmat, joiden erityisenä kohteena vuonna 2012 on ollut työhyvinvoinnin turvaaminen. Henkilöstöbarometrin mukaan työtyytyväisyys on edelleen hyvällä tasolla ja henkilöstö on hyvin työhönsä sitoutunutta. Tulos- ja kehityskeskusteluja käydään kattavasti, mutta niiden hyödyllisyyteen suhtaudutaan aiempaa kriittisemmin. Lähimmän esimiehen toiminta koetaan verrattain onnistuneeksi. Enemmistö kokee työkykynsä varsin hyväksi ja uskoo selviytyvänsä työstä vielä jatkossakin, vaikka terveysarvioissa on tapahtunut lievä heikennys. Merkittävimmät koetut stressitekijät ovat edelleen kiire ja työruuhkat. Myös erilaiset muutokset ja niistä aiheutuvat tekijät rasittivat aiempaa hiukan enemmän. Poliisikoulutukseen 1 300 hakijaa Poliisin perustutkinnon aloituspaikkoja oli vuonna 2012 poikkeuksellisen vähän, vain 100, ja niitä haki 1 304 henkilöä. Hakijamäärä pieneni edellisvuoteen verrattuna 23 prosenttia. Suosion laskuun on todennäköisesti vaikuttanut julkinen keskustelu poliisityöttömyydestä, mutta poliisikoulutuksen vetovoima on edelleen hyvä. Ruotsinkielisen koulutuksen aloitti 16 opiskelijaa. Poliisin perustutkinnon suoritti vuonna 2012 yhteensä 290 opiskelijaa. Alipäällystökoulutukseen haki toimintavuonna 238 henkilöä, joista 60 valittiin koulutukseen. Vuonna 2012 suomenkielisen alipäällystökoulutuksen aloitti 46 opiskelijaa ja ruotsinkielisen 17. Vuonna 2012 ei päättynyt yhtään alipäällystökurssia. Poliisipäällystön tutkintoon (poliisialan ammattikorkeakoulututkintoon) johtavat opinnot aloitti 21 henkilöä ja tutkinnon suoritti 21 opiskelijaa. Tutkinnon A-osan suoritti 25 henkilöä. Poliisin erikoistumisopinnot suoritti yhteensä 12 opiskelijaa koiranohjaajan, liikenteen ja huumerikostutkinnan koulutusohjelmista. Poliisiammattikorkeakoulussa järjestettiin noin 220 täydennyskoulutustilaisuutta. Kursseille ja seminaareihin osallistui vuoden aikana noin 4 500 henkilöä. Poliisikoulutuksen tutkinnonuudistuksen valmisteluhankkeen raportti valmistui helmikuussa. Tavoitteena on, että poliisin peruskoulutus johtaa ammattikorkeakoulututkintoon. Samalla esimies- ja johtamiskoulutus kehitetään ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi. Uudistus edellyttää lakimuutoksia ja eduskunnan käsittelyä. Muutosten suunnitellaan olevan voimassa vuonna 2014. Tutkittua tietoa poliisialalta Poliisiammattikorkeakoulussa tehdään riippumatonta yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellistä poliisialan tutkimusta. Tutkimuksissa tarkastellaan poliisin toimintaa ja sen organisointia sekä poliisin toimintaympäristöä ja sen muutoksia. Tutkimusaloja on kolme: Poliisin työ ja organisaatio, Poliisitoiminta ja Poliisi yhteiskunnassa. Tutkimusten teemoja vuonna 2012 olivat muun muassa viharikollisuus, lapsiin ja nuoriin kohdistuva väkivalta, korruptio sekä terrorismi. Toimintavuonna julkaistiin yhteensä 33 tutkimusta, raporttia ja artikkelia. Kansainvälisissä julkaisuissa ilmestyi 10 artikkelia. Poliisimuseossa lähes 17 000 kävijää Osana Poliisiammattikorkeakoulua toimii valtakunnallinen Poliisimuseo, joka esittelee Suomen poliisin historiaa ja tekee poliisin toimintaa tunnetuksi. Poliisimuseossa vieraili vuonna 2012 noin 16 800 henkilöä. Poliisimuseon perusnäyttely 900 vuotta poliisin historiaa Suomessa kertoo Suomen poliisin kehittymisestä aina keskiaikaisesta Ruotsin maakunnasta nykypoliisin erilaisiin toiminta-alueisiin. Perusnäyttelyn lisäksi museossa on vaihtuvia erikoisnäyttelyitä. Syksyyn 2012 asti esillä oli erikoisnäyttely Ohranasta Supoon valtiolliset turvallisuuspoliisit Suo- Poliisi 2010 2012 17
Poliisin perustutkinnon aloituspaikkoja oli vuonna 2012 poikkeuksellisen vähän, vain 100. Hakijoita oli 1 304. messa. Näyttely esitteli valtiollisten turvallisuuspoliisien kehitystä ja tehtäviä Suomessa 1800-luvulta nykyaikaan. Museossa valmisteltiin toimintavuonna Poliisi fiktiossa -erikoisnäyttelyä, joka avautui huhtikuussa 2013. Näyttely kertoo, miten kotimainen fiktiivinen kirjallisuus, elokuvat ja tv-tuotannot ovat muovanneet kansalaisten mielikuvia poliisista ja poliisin työstä. n Poliisin henkilöstö, henkilötyövuodet 2008 2009 2010 2011 2012 Ero edelliseen vuoteen Päälliköt 130 112 111 104 99-5 Päällystö 670 691 708 697 688-9 Alipäällystö 2 228 2 220 2 173 2 102 2 020-82 Miehistö 4 517 4 754 4 833 4 722 4 732 11 Opiskelijat 482 340 252 415 408-7 Vartijat 391 381 380 378 377-1 Toimistotyöntekijät 1 529 1 500 1 512 1 472 1 444-28 Muut 718 705 710 691 697 6 Yhteensä 10 665 10 703 10 679 10 580 10 466-115 Poliisimiehet 2008 2009 2010 2011 2012 (ilman opiskelijoita) 7 546 7 778 7 826 7 624 7 539-85 18 Poliisi 2012
Talous, tekniikka JA toimitilat Poliisin päivä järjestettiin elokuussa 42 paikkakunnalla. Kuva Tampereelta, jossa autot ja moottoripyörät kiinnostivat varsinkin pikkuväkeä. Vuonna 2012 poliisitoimen toimintamenoihin myönnettiin 726,1 miljoonaa euroa, josta lisätalousarvioissa saatiin 23,9 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi poliisilla oli käytössään edelliseltä vuodelta siirtynyttä rahaa 13,9 miljoonaa euroa, josta siirrettiin 0,4 miljoonaa euroa Poliisin tekniikkakeskuksen ( PTK) siirtomäärärahaksi. Tästä kokonaisrahoituksesta jaettiin sisäasiainministeriön poliisiosaston käyttöön 300 000 euroa ja Ahvenanmaalle Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden rahoitukseen 53 500 euroa. Ilman PTK:ta poliisin kokonaisrahoitukseksi muodostui 739,3 miljoonaa euroa. Poliisihallituksen rahoituksesta 9,6 % kertyi tuotoista ja 1,7 % oli edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa. Toimintamenoihin myönnetyn määrärahan osuus oli runsas 88 %. Poliisilla oli omien määrärahojen ja tuottojen lisäksi 3,5 miljoonan euron osalta käyttöoikeus arviomäärärahamomentille, joka kohdistuu maastapoistamis- ja noutokuljetuksiin. Käyttöä tälle momentille kertyi 3,6 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi poliisilla oli käyttöoikeus työllisyysmenojen momentille, jolle käyttöä kertyi 2,6 miljoonalla. Uutena momenttina poliisilla oli käytössä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan momentti Elävien henkilöiden oikeuslääketieteelliset tutkimukset, jolla oli käyttöä 0,8 miljoonaa euroa. Poliisitoimen bruttomenoihin (mukaan lukien investoinnit) budjetoitiin vuonna 2012 811,8 miljoonaa euroa ja käyttö oli 797 miljoonaa euroa. Tuottoja poliisille ilman PTK:n tuottoja kertyi kaikkiaan 78,5 miljoonaa euroa, joista lupatuottoja oli 64,6 miljoonaa euroa. Tuottoja oli budjetoitu 72,3 miljoonaa euroa, joten tuottotavoite ylittyi 6,2 miljoonalla eurolla. Siirtyvä määräraha oli 22,1 miljoonaa euroa, josta 1,0 miljoonaa euroa oli PTK:n osuus. Henkilöstömenot 566 miljoonaa euroa Poliisin toimintamenomomentilla henkilöstömenot olivat vuonna 2012 yhteensä 566,1 miljoonaa euroa ja kasvua edelliseen vuoteen oli 4,3 miljoonaa euroa. Henkilöstömenojen osuus oli noin 71 % poliisin toimintamenoista. Palvelujen ostojen ja vuokrien osuudet ovat kasvaneet vuosittain. Vuonna 2012 palvelujen ostoihin kohdistui 13,2 % ja vuokriin 8,6 % toimintamäärärahan käytöstä. Poliisin investoinnit olivat 12,5 miljoonaa euroa vuonna 2012. Suurin osa investoinneista 10,5 miljoonaa euroa kohdistui kuljetusvälineiden hankintoihin. Suurin kasvu 1,86 miljoonaa euroa kohdistui kuljetusvälineiden hankintoihin. Poliisitoimen kokonaiskustannukset 792,6 miljoonaa euroa Poliisitoimen kokonaiskustannukset olivat vuonna 2012 yhteensä 792,6 miljoonaa euroa. Kasvua edellisen vuoden kokonaiskustannuksiin oli 19,5 miljoonaa euroa. Poliisin kokonaiskustannuksiin lasketaan mukaan poliisin käytössä olleiden eri momenttien käyttö ja laskennalliset kustannukset. Laskennallisina kustannuksina otetaan mukaan mm. lomapalkkavelan muutos, poistot ja korot. Poliisin tulosalueista rikostorjunnan osuus poliisitoimen kokonaiskustannuksista oli suurin eli 43,2 %. Rikostorjun- Poliisi Poliisi 2010 2012 19 19
nan kokonaiskustannukset olivat vuonna 2012 343 miljoonaa euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna kustannukset rikostorjunnan osalta kasvoivat 6,8 miljoonalla eurolla. Valvonnan osuus laski edellisten vuosien tasolle ollen 29,6 prosenttia kokonaiskustannuksista. Kustannuksia kohdistui valvontaan 234,7 miljoonalla eurolla. Valvonnan kustannukset vähenivät 7, 7 miljoonalla eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Hälytystoiminnan kustannukset jatkoivat kasvuaan ja olivat 11,5 prosenttia kokonaiskustannuksista. Kustannuksia kertyi hälytystoimintaan 91 miljoonalla eurolla, jossa oli lisäystä edelliseen vuoteen 12,8 miljoonaa euroa. Hälytystehtävien hoitaminen ja nopea paikalle saapuminen oli poliisitoiminnan tärkein painopiste vuonna 2012. Lupapalvelujen kustannukset olivat 8,4 prosenttia kokonaiskustannuksista ja 66,4 miljoonaa euroa. Lupapalvelujen kustannuksissa kasvua edellisestä vuodesta oli 6,5 miljoonaa euroa. Kustannusten nousun taustalla on lupavolyymien kasvu edellisestä vuodesta sekä yleinen kustannustason nousu. Muiden tehtävien kustannukset olivat 7,3 % kokonaiskustannuksista ja 57,8 miljoonaa euroa. Kasvua muiden tehtävien osalta oli 1,1 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Poliisitoiminnan kokonaiskustannukset asukasta kohden vuonna 2012 olivat 147 euroa, kun vuonna 2011 vastaava luku oli 144 euroa. Poliisin tietojärjestelmien uudistukset alkavat näkyä käytännön toiminnassa Poliisi on ottanut käyttöön uuden asetietojärjestelmän, joka on valtakunnallinen työnkulkuja tukeva toiminnanohjausjärjestelmä. Uuden järjestelmän tavoitteena on yhdenmukaistaa ja yksinkertaistaa ampuma-aselain mukaisten lupahakemusten käsittelyä sekä parantaa aseturvallisuutta. Uusi asetietojärjestelmä mahdollistaa sekä yksittäisen asian että aseen koko elinkaari hallinnan. Asetietojärjestelmän käyttöönoton jälkeen hankkeessa jatketaan rahankeräys sekä turvallisuusalan tarpeisiin suunniteltujen tietojärjestelmien toteutusta. Poliisitoiminnan tietojärjestelmien uudistushankkeessa (Vitja) on edetty vaiheeseen, jossa hankkeessa ensimmäisenä käyttöönotettavan tuntomerkkirekisterin käyttäjäkoulutus on aloitettu. Koulutuksessa monet tulevat käyttäjät ovat päässeet tutustumaan toiminnan lähtökohdista uudistettuihin palveluihin sekä saaneet tuntumaa myös tulevaan kokonaisjärjestelmään. Muilta osin uudistushankkeessa rakennettavan kokonaisjärjestelmän vuoden 2011 alussa käynnistynyt toteutus on edennyt Vitja -hankkeen aikataulun mukaisesti yhteistyössä Hallinnon Tietotekniikkakeskus HALTIKin kanssa. Poliisi on myös käynnistänyt sähköisen asioinnin kehittämishankkeessa suunniteltujen palveluiden toteutuksen. Tavoitteena hankkeella on tehostaa kansalaisten sekä yritysten ja poliisihallinnon välistä sähköistä asiointia, kattaen poliisin keskeisiä palveluita. Poliisimaijojen sisätilaan uusi design Poliisin ajoneuvomäärä on pysynyt noin 1700 kappaleessa, ja vuosittainen ajosuoritemäärä on vuositasolla noin 53 miljoonaa kilometriä. Vuoden 2012 ajoneuvouusinnoissa uusittiin 102 miehistönkuljetusautoa sekä lisäksi 13 moottoripyörää ja 9 moottorikelkkaa korvattiin uusilla. Poliisi hankki 83 tunnuksetonta autoa leasing- menettelyllä, joilla korvataan tutkinnan käytössä olevaa vanhenevaa autokalustoa. Suomen Kulttuurirahaston rahoittamassa ja WDC-Helsinki 2012 -hankkeen kanssa yhteistyössä toteutetetussa Muotoillut ratkaisut -ohjelmassa tehtiin muotoiluammattilaisten toimesta suunnitelma pakettiautorunkoisten partioautojen sisätilojen uudistamiseksi. Poliisiauto työympäristönä -muotoiluhankkeen tavoitteena oli saada auto muotoiltua toimivaksi työ- ja asiakaspalvelutilaksi. Tietohallinnon kehittyminen mahdollistaa yhä useampien tehtävien suorittamisen autossa yhden kosketuksen periaatteella. Nykyaikainen poliisiauto on liikkuva poliisiasema, jonka ergonomiaa ja turvallisuutta haluttiin parantaa muotoiluhankkeen keinoin. Tunnuksellisten partioautojen lisäksi poliisilla on käytössään siviilimallisia poliisiautoja sekä erikoiskalustoa, kuten teknisen rikostutkinnan käyttämä erikoisvarusteltu ajoneuvo, joita uusittiin vuoden aikana viisi kappaletta. Teknisen rikostutkinnan käyttämä auto on rikoslaboratorio pienoiskoossa. Sen avulla voidaan perustaa rikospaikalle tekninen tutkimuskeskus. Hämeenlinnan poliisitalon käyttöönotto siirtyi Hämeenlinnan poliisitalon rakentamisvaihe jatkui aktiivisena, mutta vuodelle 2012 suunniteltu käyttöönotto siirtyi vuoden 2013 maaliskuuhun. Joensuun oikeus- ja poliisitalohanketta puollettiin raha-asiainvaliokuntakäsittelyssä 5.12.2012. Kotkan poliisitalohanke on menossa raha-asiainvaliokunnan käsittelyyn vuoden 2013 maaliskuussa. Lahdessa on selvitetty poliisille sopivia tilavaihtoehtoja sekä nykyisissä tiloissa että Hennalan kasarmialueella. Pora III:n myötä poliisilaitosten määrä vähenee. Vuoden 2012 aikana on aloitettu hallinnon tilahallintaohjelman käyttöönoton valmistelu, jotta Pora III:n uuden organisaation mukaiset tilatiedot saadaan vietyä 2013 käyttöön otettavaan järjestelmään. Säästövaatimukset edellyttävät tilojen käyttöasteen ja tilankäytön tehokkuuden tarkastelua, vaikka poliisin palveluverkosto säilyy ennallaan. Tavoitteena on luopua ylimääräisistä tiloista etsimällä niille uusia vuokralaisia. Kouvolan poliisitalo on ollut pilottina ns. potentiaalikartoituksessa, jonka avulla haetaan mahdollisuuksia sijoittaa uutta toimintaa tiloihin. Poliisihallinto osallistui 2012 aikana sisäasiainhallinnon ensimmäisen energiatehokkuussuunnitelman laatimiseen. Suunnitelmassa asetettiin erityisesti toimitilojen käyttöön mutta myös mm. ajoneuvojen käyttöön ja matkustamiseen liittyviä tavoitteita, joiden toteutumista seurataan 2013 aikana. n 20 Poliisi 2012