Poliisihallitus Ohje ID (8) /2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä

Transkriptio

1 Poliisihallitus Ohje ID (8) /2013/4590 Voimassaoloaika Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta 4 Muuttaa/Kumoaa Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta, 2020/2011/ Kohderyhmät Poliisi Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta 1. Yleistä Epäiltäessä poliisimiehen tehneen rikoksen virkatehtävän suorittamisen yhteydessä, tutkintaa johtaa syyttäjä. Sama koskee henkilöä, joka ei enää tutkinnan aikana ole poliisimies, mikäli epäilty rikos on tehty virkatehtävän suorittamisen yhteydessä. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta toimitetaan aina muussa kuin rikoksesta epäillyn poliisimiehen toimipaikan yksikössä. Tutkintavastuu määräytyy liitteenä olevan Tutkintavastuun määräytyminen -taulukon (myöh. tutkintavastuutaulukko) mukaisesti. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkintajärjestelyt muuttuvat voimaan tulevan uuden esitutkintalain sekä poliisin hallintorakenneuudistuksen (Pora III) myötä. Muutos aikaisempaan on se, että epäiltäessä poliisimiestä rikoksesta, jota ei ole tehty virkatehtävien suorittamisen yhteydessä (myöh. vapaa-ajalla tehty rikos), tutkintaa voi johtaa myös poliisi. Tutkiva yksikkö määräytyy tällöinkin ensisijaisesti liitteenä olevan tutkintavastuutaulukon mukaisesti. Tutkinta voidaan suorittaa myös epäillyn rikoksen tapahtumapaikan poliisilaitoksen toimesta, mikäli se esimerkiksi maantieteelliset seikat huomioiden on tarkoituksenmukaista, eikä rikoksesta epäilty työskentele ko. poliisilaitoksessa. Syyttäjä voi kuitenkin vapaa-ajalla tapahtuneen rikoksen vakavuuden johdosta tai asian laadun sitä muuten edellyttäessä päättää ryhtymisestään tutkinnanjohtajaksi. Tällöin tutkintavastuu ja tutkinnanjohtajuus määräytyvät liitteenä olevan taulukon mukaisesti. Poliisimiehiä ovat poliisiasetuksessa mainitut virkamiehet 1. Syyttäjä toimii harkintansa mukaan tutkinnanjohtajana edellä mainituissa tapauksissa myös silloin, kun poliisimiestä epäillään rikoksesta, joka on tehty ennen poliisimieheksi tuloa. Sama koskee poliisimiehen vapaa-ajalla tekemää rikosta, vaikka epäilty ei enää tutkinnan aikana ole poliisimies. 1 Poliisiasetus (1112/1995) 1 Poliisihallitus Vuorikatu 20 A, PL 302, HELSINKI kirjaamo.poliisihallitus@poliisi.fi, Puh , Faksi

2 Poliisihallitus Ohje ID (8) 2. Yhteistyö ja hallinnolliset järjestelyt 3. Tutkinnanjohtajan tehtävät Objektiivinen esitutkinta edellyttää välitöntä ja saumatonta yhteistyötä tutkinnanjohtajan ja tutkijoiden välillä. Tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän on aktiivisesti johdettava esitutkintaa, oltava yhteydessä tutkijoihin ja huolehdittava tutkinnan viivytyksettömästä etenemisestä. Tutkijan on huolehdittava riittävästä yhteydenpidosta tutkinnanjohtajaan ja tutkintatoimenpiteiden suorittamisesta viivytyksettä. Valtakunnansyyttäjänvirasto määrää poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkintaa johtavat syyttäjät ja heidän toimialueensa. Tutkinnanjohtajan asettava syyttäjäyksikkö määräytyy Valtakunnansyyttäjänviraston määräyksen mukaisesti epäillyn poliisimiehen virkapaikan perusteella. Tutkinnanjohtaja on mahdollisuuksien mukaan muusta kuin siitä syyttäjänvirastosta, jonka toimialueella rikoksesta epäillyn poliisimiehen virkapaikka sijaitsee. Syyteharkinnan suorittaa ja syytettä ajaa aina muu kuin tutkinnanjohtajana toiminut syyttäjä. Valtakunnansyyttäjä on antanut asiasta syyttäjille yleisen ohjeen Poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta ja poliisirikosasiassa tehdystä syyteharkintaratkaisusta ilmoittaminen 2. Lisäksi Valtakunnansyyttäjänvirasto on antanut määräyksen poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinnan johtajaksi 3, jonka liitteenä on Poliisirikostutkinnan paikkakuntajärjestelyt taulukko. Kyseinen taulukko on myös tämän ohjeen liitteenä. Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimii poliisin tekemäksi epäiltyjen rikosten esikäsittely-yksikkö. Tutkintajärjestelyjen tavoitteena on saavuttaa yhdenmukainen, tehokas ja nopea ilmoitusten käsittely ja mahdollinen esitutkinta. Keskitetyn menettelyn avulla pystytään jo alkuvaiheessa prosessista karsimaan pois täysin perusteettomat rikosilmoitukset ja tutkintapyynnöt, jolloin eri puolilla Suomea sijoittuville syyttäjätutkinnanjohtajille siirretään pääsääntöisesti pelkästään esitutkintakynnyksen arviointia ja esitutkintaa edellyttävät ilmoitukset. Menettelyllä syyttäjätutkinnanjohtajat voivat keskittyä pelkästään tutkinnanjohtajan tehtävien hoitamiseen. Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä päättää esitutkinnan aloittamisesta tai toimittamatta jättämisestä, johtaa ja ohjeistaa tutkintaa, sekä määrää tarvittavista lisäselvityksistä ja esitutkinnan päättämisestä. Syyttäjällä on tutkinnanjohtajana tällöin samat oikeudet ja velvollisuudet kuin tutkinnanjohtajana toimivalla poliisimiehellä. Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä vastaa esitutkintalain 5 luvun 1 :n mukaisista ilmoituksista, pakkokeinoista, tiedottamisesta, esitutkinnan päättämisestä ja muista tutkinnanjohtajalle kuuluvista tehtävistä. Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä voi antaa myös suullisen tai kirjallisen huomautuksen, jos esitutkinta lopetetaan esitutkintalain 3 luvun 9 :n nojalla. 2 VKS:2013:5 3 VKSV Dnro 33/32/13

3 Poliisihallitus Ohje ID (8) 4. Ilmoituksen vastaanotto ja kirjaaminen Syyttäjään tutkinnanjohtajana kohdistuvat kantelut käsitellään Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Myös eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri ovat toimivaltaisia käsittelemään syyttäjään tutkinnanjohtajana kohdistuvia kanteluita. Poliisin tekemäksi epäillystä rikoksesta kirjataan R- tai S-ilmoitus Poliisihallituksen antaman kirjaamisohjeen 4 mukaisesti. Ilmoitus kirjataan sen poliisiyksikön koodilla, joka tutkintavastuutaulukon mukaan tai muutoin suorittaisi mahdollisen esitutkinnan. Se, kirjataanko poliisin tekemäksi epäillystä rikoksesta S- vai R-ilmoitus, ratkeaa lähtökohtaisesti samoin perustein kuin muidenkin rikosten osalta. Valinta näiden kirjauslajien välillä ei ole tutkinnanjohtajaa sitova eikä tutkinnan aloittamista ohjaava kannanotto. Jokaiseen ilmoitukseen kirjataan tutkinnanjohtajaksi Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimiva kihlakunnansyyttäjä ja tutkijaryhmäksi merkitään POMO riippumatta siitä, onko kyseessä virkatehtävän suorittamisen yhteydessä vai vapaa-ajalla tapahtunut rikosepäily. Ilmoitukseen ei tässä vaiheessa merkitä tutkijaa. Kiireellisissä tapauksissa asian vaatiessa esimerkiksi välitöntä esitutkinnan aloittamista, tutkinnanjohtaja kirjataan Valtakunnansyyttäjänviraston tai vaihtoehtoisesti varallaolovuorossa olevan syyttäjän ohjeistuksen mukaisesti. Varallaolovuorossa olevan syyttäjän puhelinnumero on Varallaolovuorossa oleva syyttäjä voi päättää ennen tutkinnanjohtajan määräämistä tapauksen edellyttämistä pakkokeinoista, esimerkiksi verikokeen ottamisesta. R-ilmoitusta laadittaessa varsinaisen R-nimikkeen lisäksi rikosilmoitukseen kirjataan nimike Tutkinnanjohtajuus ja teon tarkenne Syyttäjä tutkinnanjohtajana, esitutkintalaki 2 luku 4 1 mom.. S-ilmoitusta laadittaessa kirjataan vain nimike Tutkinnanjohtajuus ja teon tarkenne Syyttäjä tutkinnanjohtajana, esitutkintalaki 2 luku 4 1 mom.. Poliisiasiain tietojärjestelmään on alkaen lisätty uusi teon tarkenne "Poliisi tutkinnanjohtajana", jonka Valtakunnansyyttäjänviraston poliisirikosten esikäsittely-yksikkö vaihtaa järjestelmään, jos jutun tutkinnanjohtajuus siirretään poliisille. Tutkintailmoitukseen kirjataan kaikki tapaukseen liittyvät henkilöt kirjaamisohjeen mukaisesti. Poliisimiehen osalta kirjataan etu- ja sukunimi, syntymäaika, virka-asema, työpaikan osoite ja puhelinnumero. Kirjaamisen jälkeen perusilmoitus suljetaan ja siitä lähetetään sähköpostitse ilmoitus osoitteeseen tutkinta.vksv@oikeus.fi. Ilmoituksen jatkotoimenpiteistä vastaa Valtakunnansyyttäjänvirasto. 4 Tietojen kirjaaminen Poliisiasiain Tietojärjestelmään, 2020/2013/5231

4 Poliisihallitus Ohje ID (8) Rikosilmoitukseen liittyvät alkuperäiset kirjalliset asiakirjat ja muu materiaali toimitetaan Valtakunnansyyttäjänvirastoon. 5. Asian käsittely Valtakunnansyyttäjänvirastossa Kaikkien poliisiin kohdistuvien rikosepäilyjen esikäsittely ja niihin liittyvä alustava selvittely tehdään keskitetysti Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Poliisimieheen kohdistuvan rikosepäilyn käsittely alkaa Valtakunnansyyttäjänvirastossa, kun ilmoituksen vastaanottanut poliisiyksikkö on ilmoittanut sähköpostilla Poliisiasiain tietojärjestelmään kirjatusta tutkintailmoituksesta. Mikäli epäilty rikos on tehty virkatehtävien suorittamisen yhteydessä, valtakunnansyyttäjänvirastossa toimiva syyttäjätutkinnanjohtaja lähettää asian alueellisen syyttäjätutkinnanjohtajan ratkaistavaksi tai tekee asiassa päätöksen esitutkinnan toimittamatta jättämisestä. Epäiltäessä rikoksen tapahtuneen vapaa-ajalla valtakunnansyyttäjänvirastossa toimiva syyttäjätutkinnanjohtaja ratkaisee, ryhtyykö syyttäjä asiassa tutkinnanjohtajaksi. Mikäli syyttäjä ei ota asiassa tutkinnanjohtajuutta, Valtakunnansyyttäjänvirasto lähettää asian tutkintavastuutaulukon mukaisesti tutkintavastuussa olevalle poliisilaitokselle jatkotoimenpiteitä varten. Ennen asian siirtämistä Valtakunnansyyttäjänvirasto merkitsee alustavasti jutun tutkinnanjohtajaksi tutkivan yksikön poliisirikosyhdyshenkilön ja muuttaa Poliisiasiain tietojärjestelmässä nimikkeen "Tutkinnanjohtajuus" teon tarkenteeksi "Poliisi tutkinnanjohtajana". Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta voidaan suorittaa myös Valtakunnansyyttäjänvirastossa. 6. Tutkinnanjohtajan määräytymisen ja tutkinnan aloittamisen erityiskysymyksiä 6.1 Rikesakko- ja rangaistusmääräysasiat Poliisi voi itsenäisesti suorittaa suppean esitutkinnan, jos jo asian alkuvaiheessa tiedetään, että asia tullaan käsittelemään rikesakolla tai rangaistusmääräyksellä. Suppeaa esitutkintaa koskeva esitutkintalain 3 luvun 14 :n 2 momentin säännös tarkoittaa tilannetta, jossa rikesakko- tai rangaistusmääräysmenettelyn käyttämisen edellytykset ovat selvillä jo tutkintaa aloitettaessa ja että samalla asia myös päätetään käsitellä jommassakummassa menettelyssä. Tällöin rikosta koskevan näytön on oltava ilmeinen jo tutkinnan alkuvaiheessa. Esitutkintalain 2 luvun 4 :n 1 momentin säännös sulkee poliisin toimivallasta pois rikesakko- ja rangaistusvaatimusasioita vakavammat rikokset, ellei syyttäjä ole siirtänyt tutkinnanjohtajuutta poliisille vapaa-ajalla tapahtuneessa rikostapauksessa. Kysymyksessä on erityisjärjestely. Rikesakko- ja rangaistusvaatimusasioita lievempiä rikkomuksia erityisjärjestely ei näin ollen myöskään koske. Mikäli siis rikkomuksesta tavalliselle kansalaiselle annettaisiin vakiintuneen käytännön mukaisesti huomautus, poliisi voi enemmistä toimenpiteistä luopuen antaa sen myös poliisimiehelle.

5 Poliisihallitus Ohje ID (8) Esitutkintalain 2 luvun 4 1 mom. mukaan syyttäjä ei toimi tutkinnanjohtajana, jos asia käsitellään rikesakko- tai rangaistusmääräysasiana. Mikäli rikesakko- tai rangaistusmääräysmenettelyn soveltuvuus ilmenee vasta esitutkinnan aloittamisen jälkeen syyttäjä siirtää tutkinnanjohtajuuden asiassa poliisille. Tulkinnanvaraisissa tapauksissa asia tulee siirtää tämän ohjeen mukaiseen menettelyyn. 6.2 Epäiltynä on poliisimiehen lisäksi muu henkilö Syyttäjä voi uuden esitutkintalain mukaan johtaa esitutkintaa myös siltä osin kuin asiassa on poliisimiehen lisäksi muu epäilty, jos se on asian selvittämiseksi tarkoituksenmukaista. Useimmissa tapauksissa syyttäjän tutkinnanjohtajuutta voitaneen pitää tarkoituksenmukaisena, joten uuden säännöksen myötä on mahdollista välttää toisinaan hankalaksi koettu kahden tutkinnanjohtajan tilanne. Mikäli syyttäjä kuitenkin katsoo, ettei tutkinnanjohdon yhdistäminen ole tarkoituksenmukaista, tutkinnanjohtajana muiden kuin poliisin osalta toimii poliisi. Tällöin tutkinnanjohtajien on koordinoitava tutkintatoimenpiteet ja huolehdittava niiden samanaikaisesta etenemisestä. Erityisesti on huolehdittava siitä, ettei niin sanotuissa vastakkaisissa tutkimuksissa kuulla todistajan asemassa henkilöä, joka joutuisi todistamaan omassa asiassaan. Kahden tutkinnanjohtajan tilanteessa molemmissa asiakokonaisuuksissa tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää samoja tutkijoita. Tutkinnanjohtajien on keskenään sovittava tutkittavan asian tiedottamisesta. 6.3 Rikosepäilyt virkatehtävän suorittamisen yhteydessä Valtakunnansyyttäjänvirasto siirtää virkatehtävään liittyvän tai harkintansa mukaan muunkin poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinnan alueelliselle syyttäjätutkinnanjohtajalle liitteenä olevan Poliisirikostutkinnan paikkakuntajärjestelyt -taulukon mukaisesti. Tutkinnanjohtajaksi määrätty syyttäjä kirjataan poliisiasiain tietojärjestelmään. Valtakunnansyyttäjänvirasto ilmoittaa asian siirtämisestä sähköpostilla asianomaiselle tutkinnanjohtajalle, epäillyn poliisimiehen virkapaikan sekä tutkinnan suorittavan poliisiyksikön poliisirikosyhdyshenkilölle. Syyttäjätutkinnanjohtaja ottaa yhteyttä tutkivan yksikön poliisirikosyhdyshenkilöön ja sopii tutkinnan käytännön järjestelyistä. Tutkinnanjohtajaksi määrätty syyttäjä ratkaisee, onko asiassa esitutkintalain 3 luvun 3 :n mukaisesti syytä epäillä rikosta ja aloitetaanko esitutkinta. Tutkinnanjohtaja ilmoittaa esitutkinnan aloittamispäätöksestään jutun tutkijalle. Esitutkinnan aloittamispäätöksen ajankohta kirjataan Poliisiasiain tietojärjestelmään.

6 Poliisihallitus Ohje ID (8) 7. Kantelut 6.4 Voimankäyttötilanteet Tilanteissa, joissa poliisin voimankäytön seurauksena joku on kuollut tai loukkaantunut vakavasti saattaa selvittämisintressi kohdistua ensisijaisesti tapahtumakulun selvittämiseen eikä rikosvastuun kohdentumiseen. Tällaisessa tilanteessa poliisin tulee ottaa yhteyttä Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimivaan tutkinnanjohtajaan tai virka-ajan ulkopuolella varallaolovuorossa olevaan syyttäjään. Toimivaltainen syyttäjä ratkaisee tutkinnanjohtajana aloitetaanko asiassa esitutkinta. Varalla oleva syyttäjä päättää asian vaatimista kiireellisistä toimenpiteistä ja mahdollisesta esitutkinnan aloittamisesta. 6.5 Poliisin tiloissa säilytettynä olleen henkilön kuolema Poliisin tiloissa säilytettynä olleen henkilön kuolemasta tehdään kuolemansyyn selvittämisessä annetussa laissa (459/1973) säädetty tutkinta. Tutkinnassa noudatetaan poliisitutkinnasta annettuja poliisilain säännöksiä sekä Poliisihallituksen ohjeiden 5 mukaista menettelyä. Mikäli kuitenkin ilmenee, että kyse on poliisimiehen tekemäksi epäillystä rikoksesta, menetellään tämän ohjeen mukaan. Kuolemansyyn selvittämisestä annettua lakia koskevan muutoksen johdosta (7 3 mom.) poliisin on alkaen ilmoitettava syyttäjälle kuolemasta, joka on tapahtunut henkilön ollessa poliisin säilytystilassa tai muuten poliisin valvonnassa vapautensa menettäneenä. Ilmoitus syyttäjälle tehdään ilmoittamalla kuolemansyyn tutkinnasta kirjatun tutkintailmoituksen numero sähköpostilla Valtakunnansyyttäjänviraston virastosähköpostiin osoitteeseen tutkinta.vksv@oikeus.fi. Poliisihallituksen tai poliisiyksikön käsitellessä poliisimiehen toiminnasta tehtyä kantelua voi käsittelyn yhteydessä ilmetä seikkoja, joiden perusteella olisi syytä epäillä poliisimiehen syyllistyneen rikokseen. Tällöin menetellään Poliisihallituksen antaman ohjeen 6 mukaisesti. Kantelun käsittely keskeytetään, ja asia siirretään Valtakunnansyyttäjänviraston harkittavaksi. Valtakunnansyyttäjänvirasto ilmoittaa, aloitetaanko asiassa rikosprosessi tai vaihtoehtoisesti palauttaa asian kantelukäsittelyyn, mikäli asiassa ei ole syytä epäillä rikosta. Poliisin kynnys asian siirtämiselle Valtakunnansyyttäjänviraston harkittavaksi tulee olla jossain määrin ns. syytä epäillä -kynnystä alempi, koska poliisi ei ole toimivaltainen päättämään esitutkinnan aloittamisesta. Kanteluasian käsittelyssä ilmenevä pelkkä teoreettinen rikoksen mahdollisuus ei kuitenkaan edellytä asian siirtämistä. 5 Poliisitutkinta kuoleman johdosta, 2020/2013/4591 ja Vapautensa menettäneen kuoleman johdosta tehtävät ilmoitukset, tutkinta ja tilastointi, 2020/2013/ Sisäinen laillisuusvalvonta poliisissa, 2020/2012/318

7 Poliisihallitus Ohje ID (8) Harkittaessa asian siirtämistä tulee myös huomioida kantelun kohteena olevan poliisimiehen oikeusturva (ns. syytteenvaarasuoja) sekä mahdollisen esitutkinnan turvaaminen. Mikäli kantelukäsittelyllä ei vaaranneta kohdehenkilön oikeusturvaa eikä mahdollista esitutkintaa, voidaan asian selvittämistä jatkaa lisäselvityksen saamiseksi. 8. Poliisirikosyhdyshenkilöt ja poliisirikoskoordinaattori 9. Päätöksistä ilmoittaminen Poliisilaitoksissa tulee olla poliisirikosyhdyshenkilö, joka huolehtii siitä, että yksikköön tulevien poliisirikosasioiden käsittely on asianmukaisesti järjestetty ja jokaiseen asiaan määrätään viivytyksettä tutkija ja mahdollinen tutkinnanjohtaja. Poliisirikosyhdyshenkilöllä tulee olla tarvittavat tiedot yksikön tutkittavana olevista poliisirikosasioista. Poliisiyksiköiden tulee ilmoittaa yhdyshenkilöiden yhteystietojen muutoksista Valtakunnansyyttäjänvirastoon. Poliisihallituksessa toimii poliisirikosasioiden koordinaattori, jonka tehtävänä on varmistaa tutkijoiden saatavuus erityisesti laajoissa ja erityistä ammattitaitoa vaativissa asioissa. Tutkinnanjohtaja lähettää tiedon esitutkinnan aloittamisesta epäillyn poliisimiehen yksikön päällikölle. Tutkinnanjohtaja lähettää tiedon päätöksestä olla aloittamatta esitutkintaa epäillylle, asianomistajalle ja poliisirikosasioiden yhdyshenkilölle, jonka alueella mahdollinen esitutkinta olisi suoritettu sekä epäillyn poliisimiehen virkapaikan yhdyshenkilölle. Viimeksi mainitun yhdyshenkilön tehtävänä on saattaa päätös poliisiyksikön päällikön tietoon. Poliisiyksikön tulee tapauskohtaisesti harkita, pitääkö asia tutkia hallinnollisessa menettelyssä. Tutkinnanjohtajan päätöksestä lähettää esitutkintapöytäkirja syyteharkintaan lähetetään tieto edellä mainittujen lisäksi Poliisihallituksessa toimivalle poliisirikoskoordinaattorille. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero Poliisijohtaja Heikki Lausmaa Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu Aspo-asianhallintajärjestelmässä. Poliisihallitus klo Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta. Liitteet Tutkintavastuun määräytyminen alkaen Poliisirikostutkinnan paikkakuntajärjestelyt 2014

8 Poliisihallitus Ohje ID (8) Jakelu Tiedoksi Poliisilaitokset Keskusrikospoliisi Suojelupoliisi Poliisiammattikorkeakoulu Poliisihallituksen yksiköt SM / poliisiosasto Valtakunnansyyttäjänvirasto Ahvenanmaan poliisilaitos SEITTI