POLIISIYLIJOHTAJAN KATSAUS

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2011

2 POLIISIYLIJOHTAJAN KATSAUS Poliisiylijohtaja Mikko Paatero on johtanut poliisia vuodesta 2008 lähtien. Vuosikertomus 2011 Toimittaja: Aija Tiainen-Broms Kuvat: Ulkoasu: Esko Jämsä, Jari Kangasniemi, Antti Kokkola, Polamk, Interpol, Tommi Penttinen Kannen kuva: Poliisit-televisiosarja (Jyväskylä) Jussi Ekberg / Kopijyvä Oy Paino: Kopijyvä Oy, Kuopio Poliisi 2011

3 Poliisin työmäärä kasvoi, huoli tulevaisuudesta varjosti loppuvuotta Vuosi 2011 oli poliisille vilkas ja työteliäs. Henkilöstön määrä laski edellisestä vuodesta yli 250:llä, josta poliisimiehiä noin 200. Samaan aikaan työmäärä kuitenkin kasvoi. Huoli tulevaisuudesta varjosti varsinkin loppuvuotta. Onneksi kuitenkin pahimmilta uhkakuvilta vältyttiin, kun hallitus päätti lisätä poliisin määrärahoja kehysneuvotteluissaan vuoden 2012 maaliskuussa. Useiden satojen poliisien vähentämiseen ei siis tarvitse ryhtyä. Poliisihallinnon rakenne tullaan käymään jälleen tarkasti lävitse maaliskuussa käynnistetyssä Poliisihallinnon rakenneuudistuksessa (Pora 3). Tällä tavoitellaan 35 miljoonan säästöjä. Vähennyksiltä ei siis jatkossakaan vältytä. Poliisin tehtävien kokonaismäärä lisääntyi edellisen vuoden tehtävästä tehtävään eli kasvua oli kolmisen %. Lukumääräisesti suurin kasvu kohdistui yksilön suojaan kohdistuviin tehtäviin, jotka lisääntyvät noin tehtävällä. Hälytystehtävien hoitaminen oli poliisitoiminnan tärkein painopiste vuonna Siinä myös onnistuttiin. Poliisin keskimääräinen toimintavalmiusaika parani edelliseen vuoteen verrattuna noin puoli minuuttia. Liikenneturvallisuudessa viime vuosien myönteinen kehitys pysähtyi ja kääntyi huonompaan suuntaan. Myös liikenteestä tavattujen rattijuoppojen määrä lisääntyi hieman edellisestä vuodesta. Vuoden 2011 aikana poliisi selvitti aiempaa enemmän rikoksia, mutta rikosten selvitysasteet heikkenivät parilla prosentilla. Rikosten keskimääräinen tutkinta-aika sen sijaan lyheni hiukan. Vuonna 2011 poliisin tietoon tuli kaikkiaan noin rikosta. Edelliseen vuoteen verrattuna määrä kasvoi vajaat 3 %. Rikoslakirikosten määrä kasvoi 5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kun luvusta poistetaan liikennerikokset, määrä kasvoi vielä prosenttiyksikön enemmän. Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä kasvoi lähes 20 prosentilla vuoteen 2010 verrattuna. Vuoden 2011 alussa tuli voimaan lakimuutos, jonka johdosta perhe- ja lähisuhteessa tapahtuneet, alle 18-vuotiaaseen tai työtehtäväänsä hoitavaan kohdistuneet lievät pahoinpitelyt muuttuivat virallisen syytteen alaisiksi. Muutos on johtanut siihen, että nämä. rikokset kirjautuvat entistä useammin. Harmaa talous - musta tulevaisuus -kampanja käynnistettiin poliisin päivänä syksyllä Tiedotuskampanjan keskeinen tavoite oli saada kansalaiset havahtumaan harmaan talouden vaikutuksista ja siitä, miten harmaata taloutta voidaan tehokkaasti arjessa torjua. Poliisi onnistui talousrikostorjunnassa varsin hyvin - sekä selvitettyjen talousrikosten määrä että erityisesti takaisinsaatu rikoshyöty kohosivat selvästi edellisvuotta korkeammalle. Organisaatiouudistukset ovat mahdollistaneet uusien ja tehokkaiden rikostorjunnallisten toimien käyttöönoton. Uudentyyppinen rikollisuus, liikkuvat ulkomaalaiset rikollisryhmät, on edellyttänyt toimintatapojen pohtimista ja nykyinen organisaatiomalli onkin helpottanut tiedustelu- ja tarkkailutoimista sekä sarjajuttujen tutkintajärjestelyistä sopimisen. Poliisihallinnon organisaation kehittämisen osalta keskityttiin edelleen vakiinnuttamaan hallintorakenneuudistuksen toimeenpanoa, mutta toisaalta alettiin ennakoida jo tulevaa muutostarvetta. Poliisihallitus asettikin vuonna 2011 poliisitoiminnan kehittämishankkeen, jonka määräaika on vuoden 2012 loppuun. Hankkeen tavoitteena on lisätä poliisitoiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta uusiin toimintatapoihin ja rakenteisiin liittyvien innovaatioiden avulla. Samassa yhteydessä tullaan päivittämään poliisin henkilöstöstrategia. Vaikeasta vuodesta huolimatta olen optimistinen poliisin tulevaisuuden suhteen. Yhdessä lisärahoituksen, hallintorakenteen uudistuksen ja meneillään olevan poliisitoiminnan kehittämishankkeen myötä meillä on hyvät edellytykset rakentaa uutta tulevaisuuden poliisia. Mikko Paatero poliisiylijohtaja Sisältö Poliisiylijohtajan katsaus 3 Valvonta ja hälytys 4 Rikostorjunta 8 Lupapalvelut 12 Kansainvälinen yhteistyö 14 Henkilöstö ja koulutus 16 Talous, tekniikka ja toimitilat 19 Sisäinen valvonta, turvallisuus ja viestintä 22 Sammandrag på svenska 24 Poliisi

4 Valvonta ja hälytys Hälytystehtävien hoitaminen oli poliisitoiminnan tärkein painopistealue vuonna Poliisin toimintavalmiusaika paranikin puolisen minuuttia edelliseen vuoteen nähden. Poliisin tehtävien kokonaismäärä lisääntyi edellisen vuoden tehtävästä tehtävään eli kasvua oli noin 3 %. Lukumääräisesti suurin kasvu kohdistui yksilön suojaan kohdistuviin tehtäviin, jotka lisääntyvät noin tehtävällä. Päihtyneiden henkilöiden aiheuttamat tehtävät pysyivät edellisen vuoden tasolla. Häiriökäyttäytyminen ja ilkivaltatehtävien määrä lisääntyi noin 8 %. Saman verran kasvoi myös liikennejuopumustehtävien määrä. Kotihälytysten kokonaismäärä nousi noin 2 %. Perheväkivaltaa sisältävien kotihälytystehtävien määrä nousi noin 8 %. Kasvu kertoo ensisijaisesti siitä, että perheväkivaltailmiö tunnistetaan aiempaa paremmin. Taustalla on myös vuoden 2010 lakimuutos, jossa lähisuhteessa tapahtuvat lievätkin pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi rikoksiksi. Katuturvallisuus heikkeni yli 10% Vuonna 2011 katuturvallisuusindeksin arvo heikkeni tarkasteluajanjakson heikoimpaan lukemaan. Edellisenä vuonna arvo oli 91,3 ja vuonna 2011 pudottiin arvoon 78,65. Muutos johtuu pahoinpitelyrikosten määrän voimakkaasta kasvusta. Katuturvallisuusindeksi koostuu ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen, ratti- ja liikennejuopumusten painotetusta lukumäärästä suhteutettuna väestömäärään. Toimintavalmiusaika parani Hälytystehtävien hoitaminen oli poliisitoiminnan tärkein painopiste vuonna Siinä myös onnistuttiin. Poliisin toimintavalmiusaika parani edelliseen vuoteen verrattuna noin puoli minuuttia. 4 Poliisi 2011

5 Kaikkein kiireellisimmissä eli A-kiireellisyysluokan tehtävissä aika oli vuonna ,1 minuuttia, kun se vuotta aiemmin oli 10,5 minuuttia. AB-kiireellisyysluokassa eli kiireellisten ja viipymättä hoidettavien tehtävien luokassa vastaavat luvut olivat vuonna ,9 minuuttia ja vuonna ,4 minuuttia. Poliisin toimintavalmiusaika sisältää tehtävän odotusajan, partion viiveajan ja minimiajoajan tehtäväpaikalle. Hätäkeskustoiminnassa tehtävän käsittelyyn kuluvaa aikaa ei lasketa tähän mukaan. Liikenneturvallisuuden myönteinen kehitys pysähtyi Liikenneturvallisuudessa viime vuosien myönteinen kehitys pysähtyi ja kääntyi huonompaan suuntaan. Ennakkotietojen mukaan tieliikenneonnettomuuksissa kuoli 292 henkilöä, mikä on 22 henkilöä enemmän kuin vuonna Henkilövahinkoon johtaneita tieliikenneonnettomuuksia tapahtui lähes 6 397, mikä on noin 350 enemmän kuin vuonna Myös liikenteestä tavattujen rattijuoppojen määrä lisääntyi hieman edellisestä vuodesta ja oli nyt noin tapausta. Nousu oli suurempaa törkeiden rattijuopumusten osalta. Poliisin suorittaman rattijuopumusvalvonnan määrässä ei ollut mainittavaa muutosta. Seuraamusten määrä lisääntyi automaattisessa liikenteenvalvonnassa Poliisilla on käytössään 90 valvontakameraa ja kameravalvottuja teitä on koko maassa noin kilometriä. Kameravalvontaa ei kuluneena vuonna pystytty laajentamaan, mutta valvontatekniikkaa kehitettiin muulla tavoin, esimerkiksi kehitettiin langattoman tiedonsiirron mahdollisuuksia. Automaattisen liikenteenvalvonnan perusteella annettujen seuraamusten määrä lisääntyi noin tapauksella, jolloin seuraamusten määrä nousi noin :een. Seuraamusten määrissä suurin nousu tapahtui rikesakkojen ja rangaistusvaatimusten osalta. Tämä antaa viitteitä siihen, että ajonopeudet olisivat kasvaneet. Kuitenkin suuret, yli 41 km/t nopeuden ylitykset, ovat edelleen vähentyneet. Lähipoliisitoiminta on ennalta estävän työn kivijalkana Poliisi on jo pitkään tehnyt yhteistyötä eri viranomaisten, yhteisöjen ja järjestöjen kanssa. Poliisin lähipoliisitoiminnasta käyttämät nimikkeet ovat vaihdelleet vuosikymmenten aikana - käytössä on ollut mm. nuoriso-, kortteli- ja aluepoliisinimikkeet. Lähipoliisitoiminnasta on ollut kysymys myös kyläpoliisijärjestelmän aikana. Lähipoliisiidea juontaa juurensa jo 1970-luvulle. Lähipoliisitoiminnan ensimmäinen strategia julkaistiin 2007 ja seuraava Ennalta estävä toiminta on poliisitoiminnan ensisijainen toimintamalli ja lähipoliisitoiminta on ennalta estävän työn tärkeä väline. Lähipoliisitoiminnan tavoitteena on tuottaa turvallisuutta ja pitää yllä turvallisuuden tunnetta sekä ehkäistä ja vähentää rikollisuutta ja järjestyshäiriöitä. Lähipoliisitoiminta ei ole irrallista toimintaa, jota toteuttavat vain nimetyt lähipoliisit, vaan turvallisuutta tuottavan ja ennalta estävän poliisitoiminnan toiminta-ajatus. Lähipoliisitoiminta on kiinteässä yhteydessä myös paikalliseen turvallisuussuunnitteluun. Lähipoliisitoiminnan välineinä ovat mm. varhainen puuttuminen, monialaiset työryhmät, yhteistyö koulujen kanssa, koulutus, tutkimus ja kansainvälinen yhteistyö. Koulupoliisitoimintaa arvostetaan Lähipoliisitoiminnan tärkeällä osalla, koulupoliisitoiminnalla, on pitkät perinteet. Työ tunnetaan ja sitä arvostetaan myös sidosryhmissä. Liikenne-, laillisuus- ja päihdeteemat ovat koulupoliisien perinteisiä opetusaiheita. Koulupoliisit ovat nykyisin vahvasti mukana myös sosiaalisessa mediassa. Koulupoliisitoiminta onkin keskeinen väline mm. kouluampumisten estämisessä. Tavoitteena on myös edelleen kehittää vuoropuhelua maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa. Lähipoliisitoiminnan keskiössä on sidosryhmäyhteistyö, jota tehdään mm. päivähoidon, sosiaali-, nuoriso- ja koulutoimen sekä alueen asukkaiden kanssa. Poliisin tavoitteena on saada jokaiseen poliisilaitokseen sosiaalityöntekijä, jolloin yhteistyö olisi saumatonta ja jatkuvaa vuoropuhelua. Lastensuojelujärjestöt ovat myös merkittäviä sidosryhmiä poliisin kannalta. Poliisi lisäsi näkyvää toimintaansa sosiaalisessa mediassa Poliisi lisäsi näkyvää toimintaa sosiaalisessa mediassa aloittamalla laajan pilotin keväällä Aiemman muutaman henkilön panostuksen lisäksi mukaan tuli useita poliisilaitoksia ja kymmenkunta uutta poliisimiestä. Pilotin tarkoituksena oli selvittää sosiaalisen median käyttöä työkaluna erilaisissa poliisin tehtävissä. Pääkanavana toiminnassa oli Facebook, jossa uudet poliisimiehet hankkivat nopeasti runsaasti kavereita. Toiminnan laajentaminen arvioidaan erillisessä selvityksessä, jonka perusteella päätetään, mitä tulevaisuudessa tehdään. Sosiaalinen media tarjoaa poliisille hyvän työkalun tavoittaa useita ihmisiä nopeasti ja tehokkaasti. Kansalaisten kannalta sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuden viestiä poliisin suuntaan ja näin parantaa kansalaisen osallistumismahdollisuuksia turvallisuusasioiden hoitamisessa. Laittoman maahantulon vastainen toimintaohjelma päättyi, uusi valmisteilla Kaksivuotinen laittoman maahantulon vastainen toimintaohjelma saatiin vuoden lopussa päätökseen. Tämän Poliisi

6 Poliisi sai vuonna 2011 yli miljoona tehtävää. (Kuva: Poliisit-televisiosarja, Helsinki ) toimintaohjelman johtavana ajatuksena on, että laitonta maahantuloa voitaisiin torjua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta säästyttäisiin kalliilta jälkikäteisiltä toimenpiteiltä. Toisena tärkeänä painopisteenä toimintaohjelmassa oli sisämaan ulkomaalaisvalvonnan kehittäminen. Toimintaohjelma sisälsi eri viranomaisille noin 30 toimenpidesuositusta, joista lähes kaikki saatiin toteutettua toimintaohjelman voimassaolon aikana. Tämän ensimmäisen poikkihallinnollisen laittoman maahantulon vastaisen toimintaohjelman tulokset olivat niin hyviä, että sen pohjalta tullaan laatimaan kevään 2012 aikana uusi useamman vuoden kattava toimenpideohjelma laittoman maahantulon torjumiseksi. Poliisi vastaa pääsääntöisesti sisämaan ulkomaalaisvalvonnasta. Laitonta maahantuloa ja - maassaoloa torjuttiin sisämaassa ulkomaalaisvalvontaa lisäämällä sekä tiiviillä kansallisella ja kansainvälisellä viranomaisyhteistyöllä. Myös lupahallinnolla on merkittävä rooli laittoman maahantulon torjunnassa. Suomeen laittomasti maahan tulleista huomattavan suuri osa saapui Euroopan unionin sisärajojen kautta. Turvapaikanhakijoiden määrä väheni selvästi Vuonna 2011 turvapaikkaa haki henkilöä, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli ja vuonna 2009 peräti Eniten turvapaikanhakijoita tuli Irakista (588), Somaliasta (365), Venäjältä (294) ja Afganistanista (292). Vuoden aikana Pohjois-Afrikassa tapahtuneet suuret levottomuudet eivät näkyneet turvapaikkaa Suomesta hakeneiden määrissä. Poliisi on kehittänyt edelleen turvapaikkamenettelyn prosesseja tarkoituksenaan saada erilaiset prosessin viiveet niin lyhyiksi kuin mahdollista. Yhteistyö Maahanmuuttoviraston kanssa on ollut tiivistä ja poliisi on mm. antanut Maahanmuuttovirastolle virka-apua EU-maista tulleiden turvapaikanhakijoiden vainon perusteiden selvittämisessä. Maasta poistettiin yli henkilöä Tehokas ja nopea laittomasti maassa oleskelevien ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden maasta poistaminen on myös tärkeä osa onnistunutta laittoman maahantulon torjuntaa. Poliisi poisti maasta yli henkilöä, joista noin puolet oli kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita. Suomen poliisi jatkoi yhteistyötä Euroopan rajaturvallisuusviraston kanssa mm. osallistumalla sen koordinoimille yhteispalautuslennoille. n 6 Poliisi 2011

7 Poliisin tehtävät Hengen ja terveyden suojaan kohdistuva tehtävä Omaisuuden suojaan kohdistuva tehtävä Liikenneonnettomuudesta tai liikenteestä aiheutuva tehtävä Yksilön suojaan kohdistuva tehtävä Onnettomuus tai vaarallinen tilanne Erityistehtävät Perus- ja valvontatehtävä sekä ennalta ehkäisevä toiminta Sairaankuljetus- ja ensihoitotehtävät Sosiaalitehtävät Yhteensä Tietyt tehtävät tarkemmin Päihtynyt henkilö Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta Juopumus liikenteessä Vahingonteko Kotihälytys Kotihälytys: perheväkivalta Toimintavalmiusaika, keskiarvo minuuttia (Poliisin näkökulma) A-kiireellisyysluokka 10,0 9,8 9,6 10,5 10,1 AB-kiireellisyysluokka 13,9 14,4 17,3 17,4 16,9 Toimintavalmiusaika sisältää tehtävän odotusajan, partion viiveajan ja minimiajo-ajan tehtäväpaikalle. Hätäkeskustoiminnassa tehtävän käsittelyyn kuluvaa aikaa ei lasketa tähän mukaan. K Toimintavalmiusaika, keskiarvo minuuttia (Asiakkaan näkökulma) A-kiireellisyysluokka 12,9 12,3 12,4 13,7 13,2 AB-kiireellisyysluokka 22,9 22,2 22,5 22,6 22,0 Toimintavalmiusaika (asiakasnäkökulma) mittaa aikaa kansalaisen hätäpuheluun vastaamisesta kaikkine viiveineen siihen saakka kun poliisin partio saapuu tehtäväpaikalle ( kohteessa ). Asiakasnäkökulmassa toimintavalmiusaikaan sisältyy hätäkeskuspäivystäjän puhelun käsittelyaika, tehtävän mahdollinen odotusaika, partion viiveaika ja partion minimiajoaika kohteeseen. Katuturvallisuusindeksi ,9 83,0 90,0 91,3 78,7 Katuturvallisuusindeksi on ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen, ratti- ja liikennejuopumusten painotetun lukumäärän suhde väestön määrään. Mitä suurempi luku, sitä parempi turvallisuus. Automaattinen liikenteenvalvonta Nopeusrajoitusten ylitykset, lukumäärä Yhteensä Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä Poliisi

8 RIKOSTORJUNTA Vuonna 2011 poliisin tietoon tuli yhteensä lähes rikosta. Kuvassa Milla Kynkäänniemi ja Sakri Taskila Oulun poliisilaitoksesta tutkimassa Tyrnävällä maaliskuussa tapahtunutta murhapolttoa. Vuoden 2011 aikana poliisi selvitti aiempaa enemmän rikoksia, mutta rikosten selvitysasteet heikkenivät vajaat 2 %. Rikosten keskimääräinen tutkinta-aika sen sijaan lyheni hiukan. Vuonna 2011 poliisin tietoon tuli kaikkiaan noin rikosta. Edelliseen vuoteen verrattuna määrä kasvoi vajaat 3 %. Rikoslakirikosten määrä kasvoi 5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kun luvusta poistetaan liikennerikokset, määrä kasvoi vielä prosenttiyksikön enemmän. Omaisuusrikoksia poliisin tietoon tuli 5 % edellistä vuotta enemmän, erityisesti vapaa-ajan asuntoihin ja liikkeisiin kohdistuneiden rikosten määrä oli selvästi kasvanut. Moottoriajoneuvojen käyttövarkauksien määrä kasvoi runsaat 8 % edellisvuodesta ja automurtojen määrä runsaat 1,5 %. Asuntomurtojen määrän kasvu näyttäisi sen sijaan taittuneen - vuonna 2011 poliisin tietoon tuli prosentin verran vähemmän rikoksia kuin vuonna Lakimuutos nosti henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrää Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä kasvoi lähes 20 prosentilla vuoteen 2010 verrattuna. Vuoden 2011 alussa tuli voimaan lakimuutos, jonka johdosta perhe- ja lähisuhteessa tapahtuneet, alle 18-vuotiaaseen tai työtehtäväänsä hoitavaan kohdistuneet lievät pahoinpitelyt muuttuivat virallisen syytteen alaisiksi. Muutos on johtanut siihen, että nämä rikokset kirjautuvat entistä useammin. Lievien pahoinpitelyjen määrä kasvoikin yli 15 %, mutta tavallisten pahoinpitelyjen 24 %. Lakimuutoksen vaikutusten voidaan kuitenkin olettaa ulottuvan kaikkeen pahoinpitelyrikollisuuteen. Erityisen voimakkaasti ovat lisääntyneet yksityisasunnoissa tapahtuneet pahoinpitelyt. Edellisvuoteen verrattuna näitä poliisin tietoon tuli 35 % enemmän. Yleisellä paikalla tapahtuneet pahoinpitelyt lisääntyivät 14 %, näistä erityisesti muulla yleisellä paikalla tapahtuneet. Ravintoloissa tapahtuneeksi kirjattiin 9 % enemmän pahoinpitelyjä kuin vuonna Henkirikosten määrä nousi hiukan Henkirikoksia poliisin tietoon tuli noin prosenttiyksikkö vuotta 2010 enemmän. Vain kuolemaan johtaneita henkirikoksia tarkasteltaessa määrä oli neljä kappaletta vuotta 2010 suurempi. Rasistisiksi luokiteltujen rikosten määrä jäi vuonna 2011 yli 13 % vuotta 2010 pienemmäksi. Kaikkien huumausainerikosten määrä pysyi jokseenkin edellisvuoden tasolla. Törkeitä huumausainerikoksia poliisin tietoon sen sijaan tuli selvästi vähemmän - poliisin omalla toiminnallaan paljastamien juttujen määrä näyttäisi erityisesti vähenevän merkittävästi (-20 %). Harmaata taloutta torjuttiin kampanjalla Harmaa talous - musta tulevaisuus -kampanja käynnistettiin poliisin päivänä syksyllä Tiedotuskampanjan keskeinen tavoite oli saada kansalaiset havahtumaan harmaan talouden vaikutuksista ja siitä, miten harmaata taloutta voidaan tehokkaasti arjessa torjua. Kampanjan ensisijaisena kohderyhmänä olivat työelä- 8 Poliisi 2011

9 mään siirtymässä olevat nuoret. Viestinnässä hyödynnettiin kohderyhmän kannalta keskeisiä välineitä, muun muassa kaupallista radiota, ulkomainontaa ja verkkomediaa (esimerkiksi Facebook, Spotify ja Google -hakusanamainonta). Harmaan talouden torjuntakampanja onnistui herättämään väestön ajatuksia aiheesta. Selvityksen mukaan kampanja koetaan erittäin tarpeelliseksi ja tärkeäksi. Harmaa talous nähdään ongelmallisena ja toimenpiteitä sen estämiseksi tulee ehdottomasti lisätä. Erityisesti kampanja herätti tietoisuuden ja ymmärryksen siitä, että harmaa talous vaikuttaa monella eri tasolla ja että se on suuri ongelma kansantaloudelle. Kampanjassa on mukana mittava yhteistyörintama, jossa torjuntaviranomaiset, sidosryhmät, elinkeinoelämän ja ammattijärjestöjen edustus ovat kaikki yhdessä mukana. Takaisin saadun rikoshyödyn määrä kasvoi Poliisi onnistui talousrikostorjunnassa varsin hyvin. Selvitettyjen talousrikosten määrä pysyi korkeana ja haltuun saadun omaisuuden määrä kohosi selvästi edellistä vuotta korkeammalle. Rikoksella hankittua omaisuutta poliisi sai haltuun 21 % vuotta 2010 enemmän ja rikoksella saavutettua hyötyä kirjattiin 38 % enemmän. Vuonna 2011 poliisille ilmoitettiin 6 % vähemmän talousrikoksia kuin vuonna Päätettyjä talousrikoskokonaisuuksia oli 40 kappaletta enemmän kuin edellisenä vuonna. Avoinna olevien talousrikosten määrä pysyi jokseenkin ennallaan. Merkillepantavaa vuodelle 2011 oli maksukorttien kopioimisen eli ns. skimmaamisen voimakas kasvu. Kun vuonna 2010 poliisi kirjasi noin kymmenen rikosilmoitusta, jossa termi esiintyi, oli määrä vuonna 2011 viisinkertainen. Yleisin näihin liittyvä rikosnimike on maksuvälinepetos, joiden määrä on lähes kaksinkertaistunut vuoteen 2010 verrattuna. Erityisen voimakasta kasvu on ollut vuoden 2011 syyspuolella. Myös sekä huumausainerikollisuudesta että muusta rikollisuudesta takaisin saadun rikoshyödyn määrä kasvoi merkittävästi. Järjestäytyneeksi rikollisuudeksi luokiteltujen rikoskokonaisuuksien määrä jäi lähes neljänneksen vuotta 2010 pienemmäksi. Baltian maista ja Venäjältä tulleiden epäiltyjen määrä kasvoi Omaisuusrikosten osalta ulkomaalaisten rikoksesta epäiltyjen määrä oli vuonna 2011 noin 2,5 % edellisvuotta korkeampi. Suomalaisten rikoksesta epäiltyjen määrän kasvoi hieman tuota enemmän. Baltian maista sekä Venäjältä tulleiden epäiltyjen määrä kasvoi selvästi, sen sijaan sekä Romaniasta että Bulgariasta kotoisin olevien määrä jäi vuotta 2010 pienemmäksi. Rikosten selvitysasteet heikkenivät, vaikka selvitettyjen rikosten määrä kasvoikin hieman. Vuonna 2011 poliisi selvitti noin 79 % kaikista tietoon tulleista rikoksista. Edellisvuoteen verrattuna heikennystä oli hieman alle 2 %. Kun arvioidaan poliisin palvelukykyä, yleisesti käytetty kokonaisuus on rikoslakirikokset vähennettynä liikennerikoksilla. Perusteena tälle on se, että liikennerikokset ovat pääsääntöisesti selviä jo valmiiksi. Rikoslakirikoksista (liikennerikokset eivät mukana) selvitettiin vuonna ,0 % kun luku vuonna 2010 oli 52,6 %. Henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista selvitettiin 75,3 % ja omaisuusrikoksista 38,3 %. Rikosten selvitysprosentteja Omaisuusrikokset 38,5 38,5 38,9 40,9 38,2 Törkeät yksilöön kohdistuvat rikokset 77,1 82,1 86, ,5 Rikoslakirikokset 67,6 65,9 65,8 66,6 63,8 Rikoslakirikokset (pl liikennerikokset) 49,5 49,3 50,4 52,6 49,7 Rikoksesta epäillyt ikäryhmittäin Rikoksesta epäiltyjen tekemien rikosten määrä, kappaletta Alle 15-vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 21-vuotiaat Yhteensä Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä Poliisi

10 Talousrikosten tutkinnassa käytetään apuna myös poliisikoiria. Rahakoirien avulla on löydetty satojatuhansia euroja rikollista rahaa. Kuvassa harjoittelemassa vanhempi konstaapeli Pauli Svedin ja Belgian paimenkoira Aapo Helsingin poliisilaitoksesta. Uusia rikostorjunnan keinoja käyttöön Organisaatiouudistukset ovat mahdollistaneet uusien ja tehokkaiden rikostorjunnallisten toimien käyttöönoton. Uudentyyppinen rikollisuus, liikkuvat ulkomaalaiset rikollisryhmät, on edellyttänyt toimintatapojen pohtimista ja nykyinen organisaatiomalli onkin helpottanut tiedustelu- ja tarkkailutoimista sekä sarjajuttujen tutkintajärjestelyistä sopimisen. Kahtena edellisenä kesänä toteutettiin ulkomaalaisiin liikkuviin rikollisryhmiin kohdistettu projekti, jossa tehokkaalla etukäteistiedustelulla, tiedonvaihdolla viranomaisten välillä ja selkeillä tutkintavastuilla useamman poliisiyksikön alueella toimineisiin rikollisryhmiin päästiin hyvin käsiksi. Poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos toimivat niin sanotussa PTR-yhteistyössä. Viime vuosien aikana kehitetty kohdetorjuntamenettely on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi järjestäytyneen ja muun vakavimman rikollisuuden torjunnassa. Kohdetorjuntaa suoritetaan poliisijohtoisesti yhteistyössä PTR -viranomaisten ja syyttäjän kanssa. Kohdetorjunnan perustana on viranomaisten yhteisen analyysitoiminnon ylläpitämä reaaliaikainen valtakunnallinen tilannekuva vakavimmasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta. Kansainvälistä rikostorjuntayhteistyötä Kansainvälisessä rikostorjuntayhteistyössä yhteisten eri maiden esitutkintaviranomaisten kesken perustettujen tutkinta- ja tiedusteluryhmien (JIT ja JAT) määrä on lisääntynyt. Erityisesti lähialueyhteistyössä (Venäjä, Baltian maat ja Ruotsi) yhteiset ryhmät ovat olleet tuloksellisia mm. huumausaineisiin ja ihmiskauppaan liittyvissä esitutkinnoissa. Yhteisten tutkintaryhmien yhtenä keskeisenä tavoitteena on rikosvastuun toteuttaminen tekijän kotimaassa, jolloin suomalaisiin vankiloihin ei syntyisi ulkomaalaisten ammattirikollisten koulukuntaa ja heidän kotiutumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan vaikeutetaan. Poliisi on kiinnittänyt aiempaa selvemmin huomiota haavoittuviin ryhmiin kohdistuvien väkivaltarikosten tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen. Viharikollisuus lienee jos ei pysyvä niin pitkään esillä oleva ilmiö. Rasistisiin sekä muihin viharikoksiin on puututtu matalalla kynnyksellä ja henkilöstöä on koulutettu tunnistamaan ja tutkimaan niitä. Vaikka rasistinen rikollisuus onkin voimakkaimmin esillä mediassa, on perhe- ja lähisuhdeväkivalta selvästi laajempi ongelma. Poliisi osallistuukin poikkihallinnolliseen Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisohjelmaan. Tietotekniikkarikollisuus haastavammaksi Poliisi on käynnistänyt tietotekniikkatutkinnan, tietoverkkotiedustelun ja poliisin toiminnan sosiaalisessa mediassa yhdenmukaistamisen ja ohjaamisen. Rikostiedusteluun tietoverkoissa osallistuu entistä enemmän henkilöstöä. Meneillään on asiaa koskeva valtakunnallinen selvitys. Tietoverkoissa tapahtuva sekä tieto- ja informaatioteknologiaa hyödyntävä rikollisuus on muuttunut entistä haastavammaksi. Lisäksi tietoteknistä tutkintaa tarvitaan yhä useamman tavanomaisen rikoksen tutkinnassa. Vaativimpien tietotekniikka- ja tietoverkkorikosten tutkintajärjestelyjä ja -vastuita koskeva valtakunnallinen selvitys on aloitettu. n 10 Poliisi 2011

11 Rikosten määrä lajeittain Kaikki rikokset Omaisuusrikokset Rikoslakirikokset (pl. liikennerikokset) Väkivaltarikosten määrä Selvitetyt Ilmoitetut Poliisin tietoon tullut rikollisuus, kappaletta Rikoslakirikokset Rikoslakirikokset (pl. liikennerikokset) Omaisuusrikokset Törkeät yksilöön kohdistuvat rikokset Tutkittavana olevat tai tutkintaa odottavat talousrikosjutut (ei rikosten määrä) Huumausainerikokset Törkeät huumausainerikokset liikennerikokset Rattijuopumukset Törkeät rattijuopumukset Kaikki rikokset Järjestäytyneeksi rikollisuudeksi luokiteltujen juttujen määrä (ei rikosten määrä) Ilmoitettu, kappaletta Avoinna, kappaletta Väkivaltarikokset, kappaletta Ilmoitettu Selvitetty lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä POlIISI

12 LUPAPALVELUT Uusia ajolupia myönnettiin vuonna 2011 yli kappaletta. Kuvassa tarkastaja Hannele Juusela ja tuore kuljettaja Anni Broms Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen Tikkurilan lupakansliassa. Poliisi myönsi lähes 1,2 miljoonaa lupaa vuonna Kokonaismäärä kasvoi edellisestä vuodesta yli kappaletta eli yli 7 %. Kasvu kohdistui määrällisesti eniten passeihin ja henkilökortteihin. Passeja myönnettiin yli kappaletta enemmän kuin vuonna Kasvua selittää vuoden 2006 passilain uudistus, jossa passi-asiakirjan voimassaoloaika lyheni kymmenestä vuodesta viiteen vuoteen. Henkilökorttien kysyntä lisääntyi edellisvuoteen nähden yli 32 % eli vajaa kappaletta. Sähköistä asiointia kehitettiin voimakkaasti Vuoden 2011 aikana poliisin lupahallinnon yksi keskeinen painopiste oli toiminnan kehittämisessä. Lupahallinnon menettelyitä uudistettiin ja yhdenmukaistettiin muun muassa sähköistä asiointia, asianhallintaa ja ajanvarausta kehittämällä. Passikuvan sähköisen toimittamisen valokuvaliikkeestä poliisille mahdollistava Luppa-sovellus toteutui lähes käyttöönottoasteelle. Nykyisen ajanvarausjärjestelmän uudistaminen eteni muun muassa selvittämällä ajanvarauksen laajaa käyttöä poliisilaitosten pilottihankkeilla. Lupavirkailijoiden työvälineeksi tarkoitetun sähköisen lupaohjeiston valmistelu eteni myös vuonna Lisäksi poliisi otti käyttöön Maahanmuuttoviraston ulkomaalaisasioiden UMA-tietojärjestelmän, jonka myötä ulkomaalaisasioiden lupakäytännöt uudistuivat. Liikenteeseen liittyviä ohjeita ja menettelyitä kehitettiin ajokorttilain ensimmäisen vaiheen tultua voimaan kesäkuussa Uusi passi kilpailutettiin Poliisi kiinnitti erityistä huomiota henkilöllisyyttä osoittavan asiakirjan hakijan luotettavan tunnistamiseen sisäasiainministeriön Identiteettihankkeen linjausten mukaisesti. Henkilökortti- ja passirekisteriin tallennettujen biometristen tunnisteiden käytettävyys asiakirjaa myönnettäessä tehostui, kun ns. 1:1 -sormenjälkivertailu tuli käyttöön. Vuoden aikana kilpailutettiin uusi Suomen passi, joka otetaan käyttöön elokuussa Passin ulko-asu 12 Poliisi 2011

13 ja turvatekijät sekä luovutusmenettely tulevat uusiutumaan uuden passikirjan käyttöönoton yhteydessä. Vuonna 2011 sisäasiainministeriön poliisiosasto asetti yhteistyössä Poliisihallituksen kanssa lupahallintostrategian laatimista koskevan hankkeen, jonka tarkoituksena oli määritellä poliisin lupahallinnon ydintehtävät, asiakaspalvelun tarjoamisen tavat ja tulevien vuosien keskeiset kehittämiskohteet. Poliisin lupahallinnolle ei ole aikaisemmin laadittu kattavaa strategiaa. Sisäasiainministeriö julkaisee strategian kevään 2012 aikana. Aselupia myönnettiin entistä vähemmän Aselupia myönnettiin vuonna 2011 yhteensä kappaletta, mikä oli yli 4 % vähemmän kuin vuonna Asevalvonnassa hallussapitolupiin kohdistuvien peruutusten ja varoitusten määrä oli yhteensä kappaletta. Asehallinnossa käsiteltiin vuonna 2011 yhteensä 896 asealan elinkeinonharjoittamiseen liittyvää lupaasiaa. Erityisen vaarallisiin ampuma-aseisiin sekä asekeräilijäksi hyväksymiseen liittyviä asioita käsiteltiin yhteensä 141 kpl. Asehallinnon maksuttomien suoritteiden määrä oli noin kpl. lisäksi asehallinnon aseteknisellä puolella tarkastettiin vuonna 2011 yhteensä ampuma-asetta. Asehuutokauppoja pidettiin kuusi kertaa. Muutettu ampuma-aselaki tuli voimaan Keskeisimmät muutokset olivat hallussapitolupaan liittyvän soveltuvuustestin käyttöönotto, lääkärien ilmoitusvelvollisuutta koskeva sääntely, luvanvaraisten ampuma-aseiden osien määrän lisääminen sekä ampuma-asekouluttajaksi hyväksymisen menettelyn säätäminen. Rahapelitoiminnan tietoteknistä valvontaa kehitettiin Arpajaishallinto toteutti Veikkaus Oy:n pelitoiminnan tietoteknisen valvontajärjestelmän päivityksen samanaikaisesti uusien pelien aloituksen kanssa. RAY:n nopearytmisten pelien tietoteknisen valvontajärjestelmän toinen vaihe käynnistettiin. Fintoto Oy:n tietoteknisen valvontajärjestelmän suunnittelua jatkettiin. Valmistautuminen arpajaislain toisen vaiheen uusiin tehtäviin toteutettiin suunnitellulla tavalla ja osittain yhteistyössä sisäasiainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja muiden sidosryhmien kanssa. Vuoden 2010 alusta valtakunnalliset rahankeräys-, tavara-arpajais-, arvauskilpailu- ja bingoluvat on käsitelty Poliisihallituksessa. Tästä aiheutunutta ruuhkaa on purettu työtehtävien uudelleen järjestelyillä, tiedottamalla ja perehdyttämällä luvanhakijoita lupahakemuksiin liittyvissä menettelyissä. Vuoden 2011 aikana käsittelyajat on saatu normaaleiksi. Yhteistyötä jatkettiin turvallisuusalan valvonnassa Järjestäytyneen rikollisuuden soluttautumista yksityiselle turvallisuusalalle pyrittiin minimoimaan ylläpitämällä viranomaisten välistä yhteistyötä. Vartioimisliikkeiden tarkastuksissa ja niiden kohdentamisissa otettiin erityisesti huomioon rikostorjunnalliset näkökohdat. Poliisilaitoksissa tehtävien yksityistä turvallisuusalaa koskevien lupapäätösten yhdenmukaisuutta parannettiin koulutusta sekä Poliisihallituksen ja poliisilaitosten välistä vuorovaikutusta lisäämällä. Poliisilaitosten tekemän lupavalvonnan aktiivisuuteen kiinnitettiin huomiota. n Myönnetyt luvat, kappaletta Poliisin myöntämät luvat yhteensä Passit Henkilökortit Ajoluvat Aseluvat Ulkomaalaisluvat Muut luvat lupavalvonnalliset toimenpiteet, kappaletta Aseiden hallussapitolupiin kohdistuvat peruutukset ja varoitukset Ajo-oikeuspäätökset POlIISI

14 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Rikosylitarkastaja Sanna Palo (5. oikealta) valittiin ensimmäisenä suomalaisena Interpolin toimeenpanevan komitean jäseneksi järjestön Hanoissa pidetyssä yleiskokouksessa. Kansainvälisyys poliisityön arjessa näkyi erityisesti järjestäytyneiden, ammattitaitoisten ja aktiivisten liikkuvien EU:n alueelta operoivien rikollisryhmien toimintana koko valtakunnan alueella. Toisaalta kansainvälisyys lisääntyy kaikkialla rajojen yli tapahtuvan liikenteen kasvaessa voimakkaasti. EU tehostaa rajat ylittävän ja vaarallisimmaksi arvioitujen rikosten torjuntaa jäsenvaltioiden ja EU:n lainvalvontavirastojen kesken käynnistämällä prosessin, jossa Europolin järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan uhka-arvion pohjalta poliittisen tason painopisteiden asettamisen jälkeen konkreettiset torjuntatoimenpiteet ovat entistä tehokkaampia. Kahdenkeskinen poliisiyhteistyö tiivistyi Kiinan ja Venäjän kanssa Poliisiyhteistyötä Kiinan kanssa aktivoitiin osallistumalla Kiinan ja EU:n väliseen, vuonna 2012 alkavan yhteiseen koulutusprojektin suunnitteluun. Poliisiammattikorkeakoulu osallistuu koulutuksen järjestämiseen. Kaksi Kiinan poliisin delegaatiota vieraili Poliisihallituksessa tutustumassa johtamisjärjestelmiin ja liikenneturvallisuustyöhön. Venäjän Tutkintakomitean kanssa päivitettiin yhteistyösopimus ja jatkettiin alueellista yhteistyötä sopimalla ja allekirjoittamalla Petroskoin ja Muurmanskin sisäasiain päähallintojen kanssa rikostorjunnan ja liikenneturvallisuuden yhteistyöohjelmat. Myös Venäjän Turvallisuuspalvelun varajohtaja vieraili Suomessa. Vuosittaisessa rikostorjuntayhteistyökokouksessa Venäjän Turvallisuuspalvelun ja Suomen PTR viranomaisten kanssa päivitettiin rikollisuustilannetta ja suunniteltiin yhteistyötä. Ryhmä venäläisiä toimittajia vieraili Suomessa aiheena poliisin ja kansalaisten suhteet sekä poliisin toiminta mediassa. Pohjoismaisessa yhteistyössä pidettiin perinteisten monenkeskisten tapaamisten lisäksi ensimmäinen Suomen ja Ruotsin poliisin yhteistyötapaaminen. Tapaamisessa sovittiin useiden yhteistyöprojektien käynnistämisestä. Itämeren alueen yhteistyötä jatkettiin Itämeren alueen toimintaryhmä (Baltic Sea Task Force) jatkoi alueellisen yhteistoiminnan kehittämistä vuosille laaditun strategiansa mukaisesti. Suomen ja Liettuan koordinoiman EU:n Itämeri-strategian prioriteettialue 15:n avulla saatiin BSTF:n operatiivisen toiminnan tukemiseen euron tuki. Ensimmäisiä yhteisiä operaatioita käynnisteltiin vuoden 2011 lopulla. Operaatiot keskittyvät Europolin Itämeren alueen 14 Poliisi 2011

15 järjestäytyneen, rajat ylittävää rikollisuuden uhka-arviossa havaittuihin tärkeimpiin rikosalueisiin. Suomen maa-arviot ja EU:n lainvalvontaviranomaisten tietohallintostrategia Suomen Schengen arvioinnit poliisiyhteistyön, ilma-, maa- ja merirajojen sekä tietosuojan osalta toteutettiin vuoden 2011 aikana. Arviointien tulokset olivat positiivisia, ja erityistä kiitosta sai PTR - yhteistyö. Suomen talousrikostutkintaa koskevassa arvioinnissa kuultiin 52 asiantuntijaa 19 eri ministeriöstä ja virastosta. Arviointiraportti käsitellään huhtikuussa Suomi on aktiivisesti mukana EU:n lainvalvontaviranomaisten tietohallintostrategian toimeenpanossa ja luomassa EU:n lainvalvontaviranomaisten tiedonvaihdolle tavoitearkkitehtuuria. Tavoitearkkitehtuurin luominen jatkuu tulevien puheenjohtajakausien aikana. Europol sai uuden toimitalon Europolin uusi toimitalo otettiin käyttöön kesäkuussa Europolin kansallisena keskuksena toimii Keskusrikospoliisi. Vuonna 2011 Suomen toimesta avattiin 170 uutta juttua Europol-kanavalla. Suurin osa 170:stä vuoden 2011 uudesta, Suomen avaamasta jutusta liittyi edelleen huumausainerikollisuuteen. Ryöstöjen ja omaisuusrikosten määrä on edelleen ollut kasvussa muun muassa liikkuvien rikollisryhmien sekä hit and run tyyppisten omaisuusrikosten vuoksi. Europol on tukenut Suomen johtamaa tutkintaa merkittävissä kansainvälisissä juttukokonaisuuksissa, jotka liittyvät edellä mainittujen rikoslajien lisäksi myös mm. ihmiskauppaan ja kansainväliseen urheiluvedonlyöntiin liittyvään petos- ja rahanpesurikollisuuteen. Poliisin yhdysmiestoiminta on vakiintunut tukemaan kahden - ja monenvälistä lainvalvontaviranomaisten yhteistyötä. Liikennevalvonnan yhteistyötä yli rajojen Suomi osallistui Euroopan liikennepoliisiverkoston (TIS- POL) toimintaan ja toimii puheenjohtajana kaudella TISPOL toteuttaa Euroopan komission rahoittamia liikenneturvallisuusprojekteja, välittää ja tunnistaa liikenne- ja kuljetusturvallisuuden parhaita käytäntöjä sekä pyrkii tekemään yhteistyötä eri EU-toimielimien kanssa turvallisemman liikenteen toteutumiseksi koko Euroopassa. Pohjoismaista yhteistyötä jatkettiin SANT - työryhmässä Liikkuva poliisi jatkoi raskaan liikenteen turvallisuuteen liittyvän C.A.S.H.-projektin (Connecting Authorities for Safer Heavy Goods Traffic in the Baltic Sea Region) toimeenpanoa valvojien koulutuksen, valvontavälineistön kehittämisen sekä rajat ylittävään yhteistyön kehittämiseksi. Rikosylitarkastaja Sanna Palo Interpolin toimeenpanevaan komiteaan Interpoliin hyväksyttiin kolme uutta jäsenvaltiota, joten jäsenmäärä nyt 190 valtiota. Yhteistyötä lainvalvonnan muiden toimijoiden kanssa tiivistettiin erilaisin sopimusjärjestelyin. Erityisesti yhteistyö Europolin kanssa on korostunut. Keskusrikospoliisin kansainvälisen osaston päällikkö, rikosylitarkastaja Sanna Palo valittiin järjestön toimeenpanevan komitean jäseneksi ensimmäisenä suomalaisena. Toimeenpaneva komitea on Interpolin ylin strateginen elin kerran vuodessa kokoontuvan yleiskokouksen ohella. Sen päätehtävänä on järjestön toimintapolitiikka ja ohjaus. Suomi mukana korruption vastaisessa toiminnassa Suomen poliisi osallistuu Euroopan Neuvoston korruption vastaisen komitean GRECOn toimintaan ja on osallistunut sen Suomea koskevien avoinna olevien suositusten valmisteluun. Suomi on toimeenpannut saamistaan 17 suosituksesta 16 täysin ja 1 osittain. Raportti hyväksyttiin. YK:n piirissä Suomi osallistuu sekä korruption vastaisen yleissopimuksen (UNCAC) että kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen yleissopimuksen (UNTOC) seurantaa koskevan järjestelmän ja vertaisarviointijärjestelmän kehittämiseen ja täytäntöönpanoon. UNCAC:n osalta Suomea koskeva vertaisarviointi suoritettiin helmikuussa Raportti hyväksyttiin kesällä Runsaasti poliiseja mukana siviilikriisinhallinnassa Suomen osallistumistaso siviilikriisinhallinnassa on vakiintunut 150 asiantuntijan vuositasolle. Poliisit ovat edelleen suurin yksittäinen asiantuntijoiden ammattiryhmä. Suomalaisia poliisimiehiä on ollut kansainvälisissä siviilikriisinhallinnan poliisitehtävissä Afganistanissa (n. 20), Kosovossa (n. 30), Bosnia-Hertsegovinassa (6), Palestiinalaisalueilla (5) ja Georgiassa, Kirgisiassa, Kongossa ja Sudanissa. Siviilikriisinhallinnan osallistumisen painopistettä ollaan siirtämässä Kosovosta Afganistaniin. Poliisimiehet ovat toimineet mm. tarkkailijoina, mentoreina, neuvonantajina, kouluttajina ja mm. sotarikostutkijoina. Siviilikriisinhallinnan poliisitehtäviin valmentavaa koulutusta on Suomessa järjestetty kahdella kurssilla. Suomalainen poliisi on toiminut afrikkalaisella siviilipoliisikurssilla kouluttajana Pohjoismaisen yhteistyön puitteissa. Poliisimiehiä on osallistunut myös sotilaallisen kriisinhallinnan tehtäviin. n Poliisi

16 HENKILÖSTÖ JA KOULUTUS Fobbana tunnettu nettipoliisi Marko Forss valittiin Vuoden poliisiksi vuonna Hän aloitti näkyvän poliisitoiminnan IRC-Galleriassa vuonna Toiminta on levinnyt myös muihin palveluihin kuten Facebookiin. Poliisin henkilöstön määrä laski edellisesti vuodesta yhteensä 262 henkilötyövuoden verran, jos opiskelijoiden määrää ei oteta huomioon. Poliisimiesten määrä laski 202 henkilötyövuotta. Vuonna 2011 koko poliisihallinnon henkilöstöstä naisia on ollut noin 28 % ja poliiseista 14 %. Naisten osuus alipäällystö-, päällystö- ja päällikkötasolla on ollut viimeisten vuosien ajan hieman kasvussa (vuonna 2011 naisia 8,5 %, kasvua vuodesta 2009 on ollut 1,2 %). Vakinaisen henkilöstön osuus laski 1,7 % edellisestä vuodesta (163 henkilöä) ja määräaikaisten osuus nousi 3,9 % (52 henkilöä). Kokoaikaisten osuus pysyi lähes edellisen vuoden tasolla (-0,9 %), osa-aikaisen henkilöstön määrässä puolestaan oli hieman laskua (-4,4 %). Poliisin organisaation kehittäminen jatkuu Poliisihallinnon organisaation kehittämisen osalta keskityttiin edelleen vakiinnuttamaan hallintorakenneuudistuksen toimeenpanoa, mutta toisaalta alettiin ennakoida jo tulevaa muutostarvetta. Poliisihallitus asettikin vuonna 2011 poliisitoiminnan kehittämishankkeen, jonka määräaika on vuoden 2012 loppuun. Hankkeen tavoitteena on lisätä poliisitoiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta uusiin toimintatapoihin ja rakenteisiin liittyvien innovaatioiden avulla. Samassa yhteydessä tullaan päivittämään poliisin henkilöstöstrategia. Poliisin resurssisuunnittelu käyntiin Sisäasiainministeriö asetti vuonna 2011 työryhmän määrittelemään esitystä poliisin pitkän aikavälin resurssisuunnitelmasta, jonka pohjalta hallitus linjaa poliisin henkilöstötason tulevalla kehyskaudella. Työryhmä antoi esityksen keväällä Poliisihallinnossa kehitettiin vuonna 2011 henkilöstöresurssisuunnittelua vahvistamalla valtakunnallisten yksiköiden resurssinjakomallit. Lisäksi valtion tuottavuusohjelman mukaisia vähennystavoitteita toteutettiin. 16 Poliisi 2011

17 esitys poliisin eroamisiästä Sisäasiainministeriö asetti vuonna 2010 poliisimiesvirkojen eroamisikää koskevan selvityshankkeen, jonka loppuraportti annettiin vuonna Työryhmä esitti, että poliisimiehiä koskevista eroamisikäsäännöksistä luovutaan siirtymäajan jälkeen ja koko poliisihallinnon henkilöstöön sovelletaan valtion virkamieslain mukaista virkamiesten yleistä 68-vuoden eroamisikää. Eroamisiällä tarkoitetaan ikää, jolloin henkilön on viimeistään jäätävä eläkkeelle työnantajan palveluksesta. Asiaa koskeva lainsäädäntöhanke käynnistyy vuonna Valtion matkustusstrategia ohjaa virkamatkustusta Valtion matkustusstrategian mukaisesti valtion virastojen tuli vähentää vuoden 2011 loppuun mennessä matkakustannuksiaan vuoden 2008 tasosta 8 % tarkastelemalla kriittisesti matkustusmääriä, delegaatiokokoja, matkustusvälineiden valintoja ja matkustus- ja kokouskäytäntöjä sekä korvaamalla matkustustarvetta hyödyntämällä puhelin-, video- ja muita etäyhteyksiä. Virkamatkustusta ohjaava matkustusohje laadittiin vuonna 2011 ja lisäksi kehitettiin matkakustannusten seurantaa. Toimintamenojen osalta matkakustannuksia vähennettiin poliisihallinnossa vuoden 2008 tasoon nähden 7,1 %. Vuoden 2011 aikana valmisteltiin valtionhallinnon yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän Kiekun käyttöönottoa ja prosessien muutostarpeiden määrittelyä poliisissa, mutta muun sisäasiainministeriön hallinnonalan virastojen käyttöönoton siirtymisen vuoksi myös poliisin käyttöönotto on siirtynyt vuoden 2014 alkuun. nettipoliisi Fobbasta Vuoden Poliisi Vuoden Poliisiksi 2011 valittiin helsinkiläinen ylikonstaapeli Marko Forss. Nettipoliisi Fobbana tunnettu Forss työskentelee Helsingin poliisilaitoksen kolmihenkisen virtuaalisen lähipoliisiryhmän ryhmänjohtajana. Marko Forss aloitti näkyvän poliisitoiminnan IRC- Galleriassa syyskuussa Tämän jälkeen toiminta on levinnyt myös muihin palveluihin kuten Facebookiin ja toimintaan on tullut mukaan lisää poliiseja eri puolilta Suomea. Poliisikoulutukseen aiempaa vähemmän hakijoita Poliisin perustutkintoon haki vuoden 2011 hakujaksoilla yhteensä henkilöä eli selvästi vähemmän kuin aiempina vuosina. Edellisvuosien hakijaryntäyksen tasoittuminen oli kuitenkin odotettavissa. Poliisikoulutuksen suosion laskun taustalla on valtionhallinnon säästötoimien vaikutus poliisien työllisyystilanteeseen. Myös aloituspaikkamäärän vähentäminen vaikuttanee hakijamääriin. Vuonna 2011 aloituspaikkoja oli 240 ja vuonna 2012 niitä on 100. Aiempina vuosina aloituspaikkoja oli enimmillään 408. Hakijamäärien pienenemisen takia kaikkia aloituspaikkoja ei saatu täytettyä. Koulutukseen valittujen taso halutaan pitää korkealla, joten hyväksymisraja pysyi aiemmalla tasolla. Vuonna 2011 koulutuksen aloitti 228 poliisikokelasta. Ruotsinkieliseen perustutkintokoulutukseen oli toimintavuonna 89 hakijaa, joista koulutukseen valittiin 16. Poliisin perustutkinnon suoritti vuonna 2011 yhteensä 165 opiskelijaa. Valmistuneista 11 suoritti ruotsinkielisen perustutkinnon. Alipäällystökoulutukseen haki toimintavuonna 246 henkilöä, joista valittiin 46 keväällä 2012 alkavaan koulutukseen. Alipäällystötutkinnon suoritti vuonna 2011 yhteensä 45 opiskelijaa, joista yksi suoritti ruotsinkielisen koulutuksen. Päällystökoulutukseen oli 70 hakijaa, ja koulutuksen aloitti 25 opiskelijaa. Poliisipäällystön tutkinnon (poliisialan ammattikorkeakoulututkinnon) suoritti toimintavuonna 18 henkilöä. Tutkinnon A-osan suoritti 16 henkilöä. Poliisin erikoistumisopinnot suoritti vuonna 2011 yhteensä 29 henkilöä. Uusia poliisikoiranohjaajia valmistui 16. Poliisiammattikorkeakoulussa järjestettiin noin 180 täydennyskoulutustilaisuutta. Kursseille ja seminaareihin osallistui vuoden aikana noin henkilöä. Tutkittua tietoa poliisialalta Poliisiammattikorkeakoulussa tehdään riippumatonta yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellistä poliisialan tutkimusta. Tutkimuksissa tarkastellaan poliisin toimintaa ja sen organisointia sekä poliisin toimintaympäristöä ja sen muutoksia. Tutkimus on jaettu viiteen tutkimusalueeseen: huumausainerikollisuuteen, kokonaisrikollisuuteen, poliisihallintoon, poliisitoimintaan ja talousrikollisuuteen. Tutkimustoiminnan keskeisimpiä teemoja vuonna 2011 olivat muun muassa poliisikoulutuksen vaikuttavuus, työkyky ja työssä jaksaminen poliisissa, kansalaisten ja poliisin suhteet, korruptiorikollisuus, toimintaympäristöanalyysi sekä viharikokset ja maahanmuuttokysymykset. Toimintavuonna julkaistiin yhteensä 66 tutkimusta, raporttia ja artikkelia. Poliisimuseossa yli kävijää Osana Poliisiammattikorkeakoulua toimii valtakunnallinen Poliisimuseo, joka esittelee Suomen poliisin historiaa ja tekee poliisin toimintaa tunnetuksi. Museoon tutustui toimintavuonna noin vierailijaa. POlIISI

18 Hämeenlinnassa sijaitseva poliisikoiralaitos on osa Poliisiammattikorkeakoulua. Poliisikoiralaitos kouluttaa kaikki Suomen poliisikoiranohjaajat ja hankkii koirat poliisin käyttöön. Poliisimuseo osallistui Euroopan vuoden museo -kilpailuun, ja kansainvälinen tuomaristo valitsi sen yhdeksi vuoden 2011 palkintoehdokkaista. Poliisimuseon perusnäyttely 900 vuotta poliisin historiaa Suomessa tuo ensimmäistä kertaa yleisön nähtäville kotimaisen poliisitoimen historian yhtenäisenä esityksenä. Näyttely kertoo Suomen poliisin kehittymisestä aina keskiaikaisesta Ruotsin maakunnasta nykypoliisin erilaisiin toiminta-alueisiin. Perusnäyttelyn lisäksi museossa on vaihtuvia erikoisnäyttelyitä. Keväällä 2011 avautunut erikoisnäyttely Ohranasta Supoon valtiolliset turvallisuuspoliisit Suomessa on esillä syksyyn 2012 asti. Näyttely esittelee valtiollisten turvallisuuspoliisien kehitystä ja tehtäviä Suomessa 1800-luvulta nykyaikaan. n Poliisin henkilöstö, henkilötyövuodet Ero edelliseen vuoteen Päälliköt Päällystö Alipäällystö Miehistö Opiskelijat Vartijat Toimistotyöntekijät Muut Yhteensä Poliisimiehet (ilman opiskelijoita) Poliisi 2011

19 Talous, tekniikka JA toimitilat Poliisilla on käytössään noin autoa, joilla ajetaan vuosittain noin 53 miljoonaa kilometriä.(kuva: Poliisit televisiosarja, Helsinki) Vuonna 2011 poliisitoimen menoihin myönnettiin 696,9 miljoonaa euroa, josta lisätalousarviossa saatiin 9,86 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi poliisilla oli käytössään edelliseltä vuodelta siirtynyttä rahaa 23,7 miljoonaa euroa, josta 0,4 miljoonaa euroa oli Poliisin tekniikkakeskuksen (PTK) siirtomäärärahaa. Tästä kokonaisrahoituksesta jaettiin sisäasiainministeriön poliisiosaston käyttöön euroa ja Ahvenanmaalle Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden rahoitukseen euroa. Poliisin kokonaisrahoitukseksi muodostui 719,6 miljoonaa euroa (ilman PTK:ta). Poliisilla oli omien määrärahojen ja tuottojen lisäksi 3,5 miljoonan euron osalta käyttöoikeus arviomäärärahamomentille, joka kohdistuu maastapoistamis- ja noutokuljetuksiin. Käyttöä tälle momentille kertyi 3,44 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi poliisilla oli käyttöoikeus työvoimapolitiikan momentille, jolle käyttöä kertyi 4,6 miljoonalla sekä muille momenteille noin 0,3 miljoonalla eurolla. Poliisitoimen käyttömenoihin (sisältävät investoinnit) budjetoitiin vuonna 2011 kaikkiaan 780,8 miljoonaa euroa ja käyttö oli 769 miljoonaa euroa. Tuottoja poliisille ilman Poliisin tekniikkakeskuksen tuottoja kertyi kaikkiaan 62,2 miljoonaa euroa, joista lupatuottoja oli 50,5 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot 561,8 miljoonaa euroa Poliisin henkilöstömenot olivat vuonna 2011 yhteensä 561,8 miljoonaa euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 8,4 miljoonaa euroa. Henkilöstömenojen osuus oli noin 73 % poliisin menoista. Palvelujen ostojen ja vuokrien osuudet ovat kasvaneet vuosittain. Vuonna 2011 palvelujen ostoihin kohdistui 12 % ja vuokriin 8 % määrärahan käytöstä. Poliisin investoinnit olivat 11,1 miljoonaa euroa. Suurin osa investoinneista, 8,7 miljoonaa euroa, kohdistui kuljetusvälineiden hankintoihin. Investointien määrä väheni edellisestä vuodesta 3,4 miljoonaa euroa. Suurin vähennys, 2,1 miljoonaa euroa, kohdistui kuljetusvälineiden hankintoihin. Poliisitoimen kokonaiskustannukset 773,1 miljoonaa euroa Poliisitoimen kokonaiskustannukset olivat vuonna 2011 yhteensä 773,1 miljoonaa euroa. Vähennystä edellisen vuoden kokonaiskäyttöön verrattuna oli noin euroa. Poliisin tulosalueista rikostorjunnan osuus poliisitoi- Poliisi Poliisi

20 men kokonaiskustannuksista oli suurin eli 43,5 %. Rikostorjunnan kokonaiskustannukset olivat vuonna 2011 noin 336 miljoonaa euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna kustannukset rikostorjunnan osalta vähenivät noin 4 miljoonalla eurolla. Valvonnan osuus pysyi edellisten vuosien tasolla ollen 31,4 % kokonaiskuluista ja kustannuksia kohdistui valvontaan noin 242,4 miljoonalla eurolla. Valvonnan kustannukset vähenivät noin 0,3 miljoonalla eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Hälytystoiminnan kustannukset jatkoivat kasvuaan ja olivat kaikkiaan 10,1 % kokonaiskuluista. Kustannuksia kertyi hälytystoimintaan kaikkiaan 78,2 miljoonalla eurolla, jossa oli lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna 5,8 miljoonaa euroa. Lupapalvelujen kustannukset olivat 7,7 % kokonaiskustannuksista ja noin 59,9 miljoonaa euroa, jossa oli vähennystä edellisestä vuodesta noin 0,8 miljoonaa euroa. Muiden tehtävien kustannukset olivat 7,3 % kokonaiskustannuksista ja kaikkiaan 56,7 miljoonaa euroa. Vähennystä näiden tehtävien osalta oli 1,5 miljoonaa edelliseen vuoteen verrattuna. Poliisitoiminnan kokonaiskustannukset asukasta kohden vuonna 2011 olivat 144 euroa, kun vuonna 2010 vastaava luku oli 145 euroa. Pietarsaareen ja Seinäjoelle uudet poliisitalot Pietarsaaren uusi poliisi- ja virastotalorakennus otettiin käyttöön vuoden 2011 maaliskuussa. Reilun neliömetrin kiinteistöstä tuli poliisin käyttöön noin neliötä. Taloon sijoittuvat myös ulosotto, oikeusapu, maistraatti, käräjäoikeus ja syyttäjä. Uusi talo sijaitsee Kanavapuistikossa lähellä kaupungin keskustaa. Seinäjoelle valmistuneeseen uuteen valtion virastotaloon poliisi muutti toukokuussa Uudessa virastotalossa toimivat Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen ja Liikkuvan poliisin Seinäjoen yksikön lisäksi syyttäjä, ulosotto, maistraatti, oikeusapu, sovittelutoimisto ja Hallinnon Tietotekniikkakeskus HALTIK. Toimitilaa virastotalosta löytyy yhteensä neliötä, joista valtaosa on poliisin käytössä. Hämeenlinnaan Hattelmalantien varteen rakennetaan Kanta-Hämeen poliisilaitoksen pääpoliisiasema, joka valmistunee keväällä Kotkan poliisitalon ja Joensuun poliisi- ja oikeustalojen suunnittelut etenevät, ja niiden rakentaminen aloitetaan näillä näkymin vuoden 2013 aikana. Poliisitaloja suunnitellaan konseptin avulla yleisempiä. Autot kehittyvät monipuolisiksi työvälineiksi. Tietohallinto tarjoaa mahdollisuuden riippumattomuuteen fyysisestä tilasta. Yhä suurempi osa työstä voidaan tehdä siellä, missä verkot ja järjestelmät toimivat. Poliisitalo tulee kuitenkin edelleen olemaan paikka, joka tukee ydintoimintaa, henkilöstön hyvinvointia ja asiakaspalvelua. Poliisitalokonseptin kehittämisen tarkoituksena on ollut löytää ne ratkaisut, joita poliisin työympäristö tulevaisuudessa tarvitsee. Konseptoinnilla saadaan yhdenmukaisia ratkaisuja, tasalaatuista asiakaspalvelua ja helpotetaan tilamuutosten paikallista toteutusta. Poliisille lisää 121 poliisiautoa, 9 moottoripyörää ja 6 moottorikelkkaa Poliisilla on käytössään noin autoa, joilla ajetaan vuositasolla noin 53 miljoonaa kilometriä. Poliisiauton elinkaari on käytöstä riippuen 3-10 vuotta. Vuonna 2011 uusittiin 121 poliisiautoa, joista suurin osa oli miehistönkuljetusautoja. Lisäksi 9 moottoripyörää sekä 6 moottorikelkkaa korvattiin uusilla. Poliisin autokalusto koostuu miehistönkuljetusautoista (maijat), tunnuksilla varustetuista henkilöautoista sekä siviilimallisista ilman poliisin ulkoisia tunnuksia olevista autoista. Tunnuksettomista autoista tunnetaan parhaiten rikospoliisin ja liikenteen valvontaan käytettävät poliisiautot. Poliisilla on käytössään myös erikoiskalustoa, esimerkiksi automaattiseen liikennevalvontaan osallistuvia kamera-autoja, teknisen rikostutkinnan käyttämiä rikostutkimusautoja, toimistoautoja sekä koirapoliisien käyttämiä koirapoliisiautoja. Kausiluonteisesti käytetään myös poliisimoottoriveneitä, moottoripyöriä, skoottereita ja moottorikelkkoja. Tietojärjestelmien kokonaisuudistus etenee Poliisin operatiivisten tietojärjestelmien kokonaisuudistus eteni suunnitellusti. Uuden aserekisterin käyttöönottoa on jouduttu viivästyttämään, koska tietokonversio nykyisestä järjestelmästä on osoittautunut merkittävästi suunniteltua haasteellisemmaksi. Rahankeräys-, bingo-, tavara-arpajais- ja turvallisuusalan valvontarekisterin toteutus on meneillään. Poliisitoiminnan tietojärjestelmien uudistushanke Vitja on edennyt suunnitellussa aikataulussa ja hankkeen toteutus yhteistyössä Hallinnon Tietotekniikkakeskus HAL- TIKin kanssa on käynnistynyt vuoden 2011 alussa. n Uusien toimitilojen toteuttamisen tueksi on yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa laadittu ns. poliisitalokonsepti ja sitä tukevat suunnitteluohjeet. Poliisin työympäristö on muuttumassa, koska sähköinen asiointi ja liikkuva palvelu ovat tulevaisuudessa yhä 20 Poliisi 2011