1 AIESOPIMUS Kanta-Hämeen maakunnan liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2014-2019
2 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolten välille: Hämeen liitto Hausjärven kunta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja Humppilan kunta ympäristökeskus Janakkalan kunta Liikennevirasto Jokioisten kunta Hämeenlinnan kaupunki Lopen kunta Riihimäen kaupunki Tammelan kunta Forssan kaupunki Ypäjän kunta Hyvinkään kaupunki Hattulan kunta 2. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA SISÄLTÖ Tämä aiesopimus on sopijaosapuolten yhteinen näkemys Kanta-Hämeen liikennejärjestelmän kehittämiselle asetettavista tavoitteista sekä lähivuosina toteutettavista ja edistettävistä toimenpiteistä. Osapuolet sitoutuvat edistämään tavoitteiden toteutumista sekä edistämään ja toteuttamaan esitettyjä toimenpiteitä käytettävissään olevien resurssien puitteissa. Sopimuksella edistetään maakunnallista koordinaatiota asetettujen palvelutasotavoitteiden saavuttamiseksi sekä aikaisempaa monipuolisempien poikkihallinnollisten toimenpiteiden ja uusien toimintamallien toteuttamiseksi. Sopimuksen rungon muodostavat Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetyt palvelutasotavoitteet. Tavoitteet osoittavat suunnan, mihin maakunnan liikennejärjestelmää halutaan kehittää. Tavoitteisiin pohjautuvat vuosina 2014-2019 toteutettaviksi esitetyt maakuntatason liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet on esitetty luvussa 6 sekä liitteenä 1 olevissa taulukoissa. Kunkin toimenpiteen rahoitusjaosta ja ohjauksesta sovitaan erikseen toteutuksen yhteydessä. Toimenpiteiden toteuttamiseen voi osallistua myös sopimuksessa mainitsemattomia osapuolia. Luvussa 6 on esitetty myös valtakunnan tasolla edistettävät merkittävimmät väylien kehittämistoimenpiteet. Toimenpiteet on priorisoitu tarpeiden ja palvelutasotavoitteiden pohjalta liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen yhteydessä. Toimenpiteiden perustelut on esitetty liitteessä 2. Liikennevirasto sitoutuu resurssiensa puitteissa ensi vaiheessa vuosia 2014-2015 koskeviin toimenpiteisiin sekä suunnitelman pohjalta käynnistettävään jatkuvaan liikennejärjestelmätyöhön. Seuraavan hallituskauden ajalle ohjelmoituihin toimenpiteisiin sitoutumisesta sovitaan hallituskauden 2015-2019 alussa. 3. SOPIMUKSEN TOTEUTTAMISEKSI TEHTÄVÄN YHTEISTYÖN KEHIT- TÄMINEN Aiesopimuksen toteuttamisen kannalta on keskeistä, että maakunnassa ja myös yli maakuntarajojen tehtävä liikennejärjestelmätyö on jatkuvaa. Maakuntatason liikennejärjestelmätyötä koordinoimaan perustetaan tämän aiesopimuksen pohjalta Hämeen liiton vetämä maakunnallinen liikennejärjestelmätyöryhmä. Maakunta osallistuu jo nykyisin Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen sekä Uudenmaan yhteistoiminta-alueen yhteistyöryhmiin. Lisäksi Helsinki-Hämeenlinna-Tamperekehityskäytävän yhteistyöverkoston toiminta on kehittymässä ja Kanta-Häme osallistuu osaltaan toiminnan kehittämiseen. Maakunta osallistuu myös Helsinki-Forssa-Pori-liikennekäytävän neuvottelukunnan toimintaan.
3 Maakunnassa toimivat tai ovat käynnistymässä myös seudulliset liikenneturvallisuustyöryhmät, joiden toiminta-aluetta esitetään laajennettavaksi kattamaan koko seudun liikennejärjestelmä. Seuduilla toimivat tämän lisäksi joukkoliikennetyöryhmät sekä osassa kuntia kuntakohtaiset liikenneturvallisuustyöryhmät. Liikenteeseen liittyvien työryhmien toimintaa sovitetaan myös muiden maakunnallisten yhteistyöryhmien toimintaan. Tavoitteena on mahdollisimman tehokas toiminta kaikkien taustaorganisaatioiden näkökulmasta. Kanta-Hämeen liikennejärjestelmän kehittäminen kytkeytyy vahvasti koko maakunnan kehittämiseen. Samanaikaisesti liikennejärjestelmäsuunnitelman kanssa on valmisteltu Häme-ohjelma, mikä sisältää maakuntasuunnitelman sekä maakunnan kehittämisen lähivuosien tavoitteet osoittavan maakuntaohjelman. Myös eräitä liikennekysymyksiä sisältävä toinen vaihemaakuntakaava on ollut valmistelussa samaan aikaan liikennejärjestelmäsuunnitelman kanssa. Ne kytkevät osaltaan liikennejärjestelmän kehittämisen osaksi maakunnan kehittämistä. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on keskeinen lähtökohta myös liikennejärjestelmän kehittämiselle ja uusien ongelmien syntymisen vähentämiselle. Tämä koskee maakuntatason ohella myös seutu- ja kuntatasoa. Vain näin kehittämiseen saadaan osaoptimoinnin sijaan tehokkuutta yli hallintokuntarajojen. Jatkossa tulee myös palvelujen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittäminen kytkeä tiiviisti yhteen liikennejärjestelmän sekä alueiden käytön suunnittelun ja kaavoituksen kanssa. Toimintamallit tulee päättää aluekohtaisesti liikennetyöryhmien toiminnan käynnistyttyä. 4. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN RAHOITUS Maakunnan vuosittaiset liikennemenot ovat olleet vuosien 2009-2012 välisenä aikana keskimäärin noin 90 M ilman kertaluonteisia suuria laajennus- tai kehittämisinvestointeja. Menot ovat muodostuneet suhteellisen vähäisistä infrastruktuuri-investoinneista (20 M ) sekä pääosin jatkuviin toimenpiteisiin sidotuista kunnossapidon kustannuksista (39 M ), joukkoliikenteen ostoista (5 M ), kuntien lakisääteisten henkilökuljetusten kustannuksista (14 M ) sekä Kelan maksamista kuljetuskustannuksista (12 M ). Rahoituksesta hieman yli puolet on tullut kunnista ja loput valtion eri tahoilta. Investointien osalta on kuntien osuus ollut erittäin suuri. Liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen käytettävissä olevat resurssit eivät vastaa Kanta- Hämeen tarpeita. Yhteiskunnan rahoitusosuuden kasvattamista ei voida lähivuosina pitää realistisena, joten kehittämisen lähtökohdat ovat haasteelliset. Jatkuviin toimenpiteisiin sitomatonta, aiesopimuksessa yhteisesti sovittavissa olevaa rahoitusta on aivan lähivuosille myös suhteellisen vähän. Rahoituksen kohdentamista ja toimenpiteiden vaikuttavuutta tuleekin koko liikennejärjestelmätasolla ja laajemmin poikkihallinnollisesti yhdessä muiden hallinnonalojen kanssa parantaa. Tässä aiesopimuksessa sovittavilla toimenpiteillä tehostetaan nykyistä toimintaa ja toimien vaikuttavuutta lisäämällä yhteistyötä, käyttämällä monipuolisempaa osin uudentyyppistäkin keinovalikoimaa ja kohdentamalla eri osapuolten investointi- ym. toimenpiteet yhteisesti asetettujen tavoitteiden entistä paremmaksi saavuttamiseksi. Lisäksi tulee lisätä vuorovaikutusta muiden yhteiskunnan sektoreiden kanssa uusien ongelmien syntymisen välttämiseksi ja yhteiskunnan kannalta vaikuttavimpien toimenpidekokonaisuuksien löytämiseksi. Tehostamisen ohella osapuolet sitoutuvat osaltaan vaikuttamaan myös perusväylänpidon rahoitustasojen nostoon. Käyttäjien liikkumiseen ja kuljetuksiin kohdistama rahoitus on yhteiskunnan rahoitusosuuteen nähden moninkertainen; Kanta-Hämeessä arviolta noin 1,1 mrd. euroa/vuosi. Myös tämän resurssin käyttöä tulisi pystyä tehostamaan ja järkevöittämään. Tämä mahdollistaisi osaltaan liikennejärjestelmän palvelutason turvaamista ja kehittämistä kun käytettävät resurssit pystyttäisiin suuntaamaan niin yksilön kuin samalla koko yhteiskunnan kannalta tehokkaammin. Liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet tulee sovittaa yhteen myös valtion muiden hallinnonalojen sopimusjärjestelmiin ja laajemmin aluekehitykseen. Erilaisia, perinteisen liikenteeseen ohjatun rahoituksen ulkopuolelta tulevia resursseja tulee myös pyrkiä hyödyntämään liikennejärjes-
4 telmän kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä koskee uuden liikennepolitiikan jalkauttamista koskevien kokeilujen ja niihin saatavissa olevan valtakunnallisen osarahoituksen ohella muun muassa kasvusopimuksia, tulevan EU-ohjelmakauden rahoituksen kohdentamista työllisyyttä tukeviin toiminnallisiin toimenpiteisiin sekä maaseuturahastojen hyödyntämistä haja-asutusalueille ehdotettujen uudentyyppisten toimenpiteiden toteuttamisessa. 5. TAVOITTEET Vuoteen 2040 tähtäävät liikennejärjestelmän visio ja palvelutasotavoitteet sekä pääasiassa valtakunnallisiin ja maakunnallisiin strategioihin ja linjauksiin pohjautuvat toiminnan reunaehdot on määritetty laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnan yhteydessä. Tavoitteet on asetettu todetuille keskeisille tarpeille. Visio ja tavoitteet osoittavat tahtotilan ja suunnan, mihin maakunnan liikennejärjestelmää halutaan kehittää ja mihin eri osapuolet sitoutuvat resurssiensa puitteissa. Reunaehdot ovat ohjanneet tarkempien palvelutasotavoitteiden ja kehittämistoimenpiteiden määrittelyä sekä toimineet samalla tarkistuslistana esitettävien toimenpiteiden laadulle ja suuntaamiselle. Visio, tavoitteet ja reunaehdot on hyväksytty maakuntahallituksessa maaliskuussa 2013. Kanta-Hämeen liikennejärjestelmän visioksi on määritelty seuraavaa: Kanta-Hämeen liikennejärjestelmä tukee maakunnan kestävää kasvua, parantaa arjen toimivuutta ja turvallisuutta sekä varmistaa maakunnan hyvän saavutettavuuden. Liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen reunaehtoja ovat: - Rajalliset resurssit suunnataan vaikuttavimpiin toimenpiteisiin. - Ratkaisuissa hyödynnetään nykyistä monipuolisempaa keinovalikoimaa. - Nykyisen infrastruktuurin käytön tehokkuus varmistetaan. - Eri liikennemuotojen tarkoituksenmukaiset käyttömahdollisuudet turvataan. - Liikennejärjestelmä tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. - Täydennysrakentamista ja uusien maankäytön alueiden suuntaamista, palveluverkkoa sekä työpaikka-alueita koskevilla ratkaisuilla vähennetään liikkumistarpeita. - Ratkaisut vähentävät liikenteen päästöjä ja parantavat liikenneturvallisuutta. - Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon ilmastonmuutokseen varautuminen ja siihen sopeutuminen sekä yrityksiin kohdistuvat vaikutukset. Liikennejärjestelmän palvelutasoa koskevat tavoitteet on määritelty aluetyypeittäin, koska maakunnan erityyppisten alueiden kehitys ja lähtökohdat ovat erilaistuneita samalla myös tarpeet ja mahdollisuudet ovat erilaistuneet. Lisäksi on esitetty liikennekäytäviä koskevien tavoitteiden yhteydessä myös pitkiä ylimaakunnallisia matkoja ja kuljetuksia koskevat tavoitteet. Myös yhteistyölle ja toimintamallien kehittämiselle on asetettu tavoitteet.
5 Kuva 1. Liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen kohdentamisessa käytetyt aluetyypit. Keskeisimmät palvelutasotavoitteet ovat aluetyypeittäin seuraavia: Kaupunkiseutujen ydinalueet: - Joukkoliikenteellä sekä kävellen ja pyörällä tehtävien työ-, opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajan matkojen parantunut palvelutaso mahdollistaa yhdessä yhdyskuntarakenteen eheytymisen kanssa henkilöauton käyttötarpeen vähentämisen: - Hämeenlinnan keskusta-alueella sekä Parola-Hämeenlinna-Turenki-vyöhykkeellä - Riihimäen ja Hyvinkään keskusta-alueilla sekä kantatiellä 54 välillä Loppi-Riihimäki- Oitti - nauhataajamassa Jokioinen-Forssa-Tammela. - Matka-aikojen ennakoitavuus säilyy hyvänä ja liikenneturvallisuus paranee. - Pääkaupunkiseudulle sekä Tampereelle suuntautuvat työ-, opiskelu- ja asiointimatkat on mahdollista tehdä joukkoliikenteellä. Matkaketjut ovat HHT-vyöhykkeellä henkilöauton kanssa kilpailukykyisiä niin matka-ajaltaan kuin matka-ajan ennakoitavuudeltaan ja helppoudeltaan. - Teollisuuden ja tukkukaupan sekä logistisiin palveluihin liittyvien kuljetusten kustannustehokkuus ja täsmällisyys on hyvä. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-kehityskäytävä: - Joukkoliikenne tarjoaa henkilöauton kanssa matka-ajaltaan, matka-ajan ennakoitavuudeltaan ja helppoudeltaan kilpailukykyiset työ-, opiskelu- ja asiointimatkat niin pääkaupunkiseudulle, Helsinki-Vantaalle kuin Tampereen suuntaan. Matkaketjut ovat sujuvia, helppoja ja hallittavia. - Liikennejärjestelmä mahdollistaa rautatiekuljetusten kulkumuoto-osuuden kasvattamisen. - Teollisuuden sekä tukkukaupan kuljetusten kustannustehokkuus ja täsmällisyys paranevat.
6 Muut liikennekäytävät: - Matkojen ja kuljetusten liikenneturvallisuus on hyvä. - Teollisuuden ja tukkukaupan kuljetusten sekä maakunnan läpi kulkevien itälänsisuuntaisten kuljetusten kustannustehokkuus ja häiriöttömyys paranevat kehityskäytävillä. - Työ-, opiskelu- ja asiointimatkayhteydet lähimpään seutu- ja kuntakeskukseen ovat mahdollisia joukkoliikenteellä. - Maankäytön ja liikenteen kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen estää uusien palvelutaso-ongelmien syntymisen. Pitkät matkat ja kuljetukset: - Joukkoliikenne tarjoaa henkilöauton kanssa matka-ajaltaan, matka-ajan ennakoitavuudeltaan ja helppoudeltaan kilpailukykyiset erityyppiset matkat HHT-vyöhykkeeltä niin pääkaupunkiseudulle, Helsinki-Vantaalle kuin Tampereen suuntaan. - Joukkoliikenteellä tehtävät matkat ovat myös muualta maakunnasta pääkaupunkiseudulle ja Helsinki-Vantaalle matka-ajan ennakoitavuudeltaan hyviä, helppoja ja hallittavia. - Kuljetusten kustannustehokkuuden, täsmällisyyden ja vaurioitumattomuuden parantaminen tukee yritysten kilpailukykyä. - Maakunnan rajat ylittävät kuljetukset ja matkat toimivat turvallisesti ja ennakoitavuudeltaan hyvin. Palvelukeskukset: - Palvelukeskuksissa asuvien lähipalvelut sekä keskusten suurimmat työpaikka-alueet ovat saavutettavissa turvallisesti ja esteettömästi kävellen ja pyörällä. - Työ- ja opiskelumatkat lähimpään seutukeskukseen ovat mahdollisia joukkoliikenteellä vilkkaimmilla pendelöintisuunnilla. - Henkilöautolla tehtävien matkojen palvelutaso turvataan. - Jakeluliikenteen kuljetukset seutu- ja kuntakeskuksiin hoidetaan kustannustehokkaasti. Haja-asutusalueet: - Matka-ajan ennakoitavuudeltaan tyydyttävät matkat ja täsmällisyydeltään tyydyttävät kuljetukset ovat mahdollisia koko haja-asutusalueella. - Haja-asutusalueen henkilö- ja tavarakuljetukset yhdistellään kustannustehokkaasti. - Haja-asutusalueiden maa- ja metsätalouden sekä bioenergian kuljetukset on mahdollista hoitaa kustannustehokkaasti ja turvallisesti. - Palveluliikenne mahdollistaa turvallisen asumisen ja tieverkko elinkeinoelämän kuljetukset koko Kanta-Hämeen alueella. Yhteistyö ja toimintamallit: - Yhteistyö naapurimaakuntien ja HLJ-alueen kanssa on jatkuvaa ja yhteistyölle on löydetty toimivat mallit. - Maakunta- ja seututasoilla tehtävä liikennejärjestelmätyö on jatkuvaa ja asiakaslähtöistä, varmistaa rajallisten resurssien ohjaamisen mahdollisimman vaikuttaviin toimenpiteisiin sekä huolehtii maakuntaa koskevien suunnitelmien ajantasaisina pysymisestä. Tavoitteiden saavuttamista edistetään sekä valtakunnallisten, maakunnallisten, kuntien välisten että kuntakohtaisten aikaisempaa monipuolisempien ja poikkihallinnollisempien kehittämistoimenpiteiden avulla. Tavoitteiden muuttaminen toiminnaksi edellyttää arvovalintoja ja vaiheittaisuuden hyväksymistä, sillä kaikkia toivottavia asioita ei voida saavuttaa täysimääräisinä samalla kertaa. Resurssien ollessa vähäiset tulee kehittämistoimenpiteiden vahvistaa toistensa vaikutuksia.
7 6. AIESOPIMUKSEEN SISÄLTYVÄT TOIMENPITEET 6.1 Toimenpiteiden valintaperusteet Aiesopimukseen sisältyvät toimenpiteet toteuttavat asetettuja palvelutasotavoitteita. Toimenpiteet on muodostettu aluetyyppikohtaisten tavoitteiden perusteella analysoimalla eroa tavoitetilan ja nykytilan välillä sekä määrittämällä mahdollisimman tehokkaat toimenpiteet, joita toteuttamalla tavoitetilaan on mahdollista päästä. Eteneminen tavoitetilaan tapahtuu vaiheittain. Toimenpiteiden valintaa ovat ohjanneet suunnitelmassa asetettujen priorisoitujen tavoitteiden ohella: käytettävissä olevat toteuttamisresurssit valtakunnalliset ja maakunnalliset tavoitteet ja kehittämisstrategiat toimenpiteiden arvioitu vaikuttavuus yksittäisinä toimenpiteinä ja laajempina toimenpidekokonaisuuksina kustannustehokkuus sekä laaja maakunnallinen yksimielisyys toimenpiteiden tärkeydestä ja kiireellisyysjärjestyksestä. Toimenpiteiden valinnassa on pyritty kehittämistoimenpiteiden mahdollisimman tehokkaaseen ja perusteltuun vaiheistamiseen ja priorisointiin. Tämä tarkoittaa käytännössä monipuolisen keinovalikoiman käyttöä ja ensivaiheessa erityisesti pienempien nykyisen liikenneverkon ja -palveluiden ylläpidon, operoinnin ja käytön tehostamista. Liikenteen ja maankäytön sekä laajemmin myös palveluiden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten suunnittelun ja toteutuksen järjestelmällisen yhteensovittamisen merkitys ja myös keinot on nostettu nykyistä voimakkaammin esille. Aiesopimuksessa esitetyt toimenpiteet ovat merkittäviä väylien kehittämistoimenpiteitä lukuun ottamatta toteutettavissa pääosin maakunta- ja kuntatason toimin. Toimenpiteet edellyttävät usean osapuolen yhteistyötä. Koska kyseessä on maakuntatasoinen kehittämisstrategia, ei kaikkia kuntien näkökulmasta keskeisiä toimenpiteitä tai hankkeita voida kirjata aiesopimukseen. Tämän vuoksi kuntien sisäisiä yhteyksiä ja liikennepalvelujen tuottamista käsitellään vain periaatetasolla. Merkittävät valtakunnan tasolla edistettävät väylien kehittämistoimenpiteet on esitetty omana kohtanaan. Maakuntatasolla pystytään kuitenkin edistämään päätöksentekoon liittyvää valmistelua ja päätöksenteon edellytyksiä. Entistä tärkeämpää on, että toimenpiteet perustuvat uudistetun liikennepolitiikan mukaisesti selkeisiin kehittämispolkuihin ja toteuttavat vaiheittaisen asiakastarpeet huomioon ottavan palvelutason parantamisen periaatetta. Toimenpiteiden toteutusta koordinoi maakunnallinen liikennejärjestelmätyöryhmä Aiesopimuksen toteutusta koordinoi maakunnallinen virkamiestason liikennejärjestelmätyöryhmä. Työryhmässä käsiteltävien asioiden valmistelusta ja työryhmän vetämisestä vastaa Hämeen liitto. Työryhmä koordinoi sekä maakuntatason liikennejärjestelmätyötä että liikenteeseen liittyvää valtakunnallista vuorovaikutusta ottaen huomioon myös kytkennät kaupunkiseutujen liikennejärjestelmätyöhön. Kuntatason edustus maakunnallisessa ryhmässä järjestetään seutukuntakohtaisesti. Ryhmä on mukana olevien organisaatioiden keskeisin vuorovaikutusfoorumi ja sen puitteissa käsitellään liikenteeseen liittyvät keskeiset maakuntatason kysymykset. Jatkuvalla liikennejärjestelmäyhteistyöllä varmistetaan mm. tämän aiesopimuksen järjestelmällinen toteuttaminen ja seuranta sekä liikenteeseen liittyvän strategisen kehittämisen linkittäminen alueen muuhun strategiseen kehittämiseen. Työryhmän keskeisimpinä tehtävinä on: - Koordinoida ja seurata liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja tässä aiesopimuksessa esitettyjen palvelutasotavoitteiden toteutumista sekä toimenpiteiden edistymistä.
8 - Valmistella ja tehdä jäsentensä välityksellä esitykset päätöksentekijöille aiesopimuksessa edistettäviksi sovituista toimenpiteistä. Toimenpiteiden käynnistämisestä, kustannusjaosta ja ohjauksesta sovitaan tapauskohtaisesti erikseen. - Huolehtia aiesopimuksen ajantasaisena säilyttämisestä ja päivittämiskierroksista. Samalla tulee tarkistaa toteuttavatko esitetyt toimenpiteet palvelutasotavoitteita. Mikäli näin ei ole, tulee toimenpiteitä tarkistaa. - Varmistaa ja vahvistaa osaltaan maankäytön, asumisen, palveluverkon, elinkeinoelämän sekä liikennejärjestelmän suunnittelun ja kehittämisen yhteenkytkentää (ns. MALPEajattelu). Lisäksi työryhmän tehtäviin kuuluu: - Seurata ja analysoida valtakunnallisten liikennettä ja alueidenkäyttöä koskevien tavoitteiden ja linjausten kehittymistä sekä varmistaa mahdollisten nopeastikin esille nousevien toimintaympäristön, asiakastarpeiden yms. muutosten edellyttämien toimenpiteiden edistäminen. - Toimia maakunnallisena liikennesuunnittelun asiantuntijana mm. tukemalla maakuntasuunnittelua sekä seudullista ja paikallista strategista kehittämistä sekä seudullisten liikenneryhmien työtä. - Edistää viisaan ja kestävän liikkumisen valintoja investointien kohdentamisella, liikennejärjestelmäratkaisuin sekä valistus- ja tiedotustoimintaa kehittämällä. - Koordinoida liikenteeseen liittyvää valtakunnallista vuorovaikutusta sekä varmistaa jatkossakin hyvä ja vaikuttava osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön. - Koordinoida ja seurata maakunnassa toimivien liikenteeseen liittyvien työryhmien toimintaa sekä liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvää asiakas-, päätöksentekijä- ja yritysvuorovaikutusta. - Seurata liikennejärjestelmän tilan kehittymistä. Työryhmän tehtäviä täsmennetään työryhmän toiminnan käynnistyttyä. Sopimusosapuolet sitoutuvat mahdollistamaan työryhmän jäsenille aktiivisen osallistumisen maakunnalliseen liikennejärjestelmätyöhön. 6.2 Alueella päätettävissä olevat toimenpiteet sekä toimintamallien kehittäminen Aiesopimuskaudella toteutettaviksi ehdotetut, maakunnassa päätettävissä olevat toimenpiteet sekä kehitettävät toimintamallit on esitetty liitteessä 1. Toimenpiteet on eroteltu kolmeen kiireellisyysluokkaan; vuosina 2014-2015 ja 2016-2019 sekä vuoden 2019 jälkeen käynnistettäviin toimenpiteisiin. Osa toimenpiteistä johtaa jatkuvan toiminnan kehittämiseen, jolloin kiireellisyysluokka tarkoittaa ajankohtaa, jolloin toiminta tulee saada liikkeelle. Lisäksi osa hankkeista on nykyisen toiminnan kehittämistä, jolloin ajoitus on esitetty jatkuvana. Ajankohdat ovat alustavia ehdotuksia ja ovat kiinni käytettävissä olevista resursseista. Toimenpiteiden edistämisen koordinoinnista ja aiesopimuksen ajantasaisena pitämisestä huolehtii maakunnallinen liikennejärjestelmätyöryhmä. Toimenpiteiden tarkka sisältö, toteutustahot, kustannukset ja ajoitus tarkennetaan hankkeistuksen yhteydessä. Toimenpiteillä edistetään palvelutasotavoitteilla kuvatun tahtotilan toteutumista. Keskeisimpiä lähivuosina käynnistettäviä alueella edistettävissä olevia jatkotoimenpiteitä ovat:
9 Toimenpide Ajoitus Vastuu Maakunnallisen liikennejärjestelmätyöryhmän toiminnan käynnistäminen 2014 Liitto Liikenteen ja maankäytön asioiden sisällyttäminen osaksi HHTyhteistyöverkoston 2014 Liitto toimintaa Valtakunnallisesti merkittävimpien kehittämistoimenpiteiden suunnitelmavalmiuden 2014- Liikennevirasto parantaminen Seudullisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien ajantasaistaminen ja kytkeminen maankäytön suunnitteluun (ajoitus ja tarkkuustasot 2014- Seutujen keskuskaupungit päätetään seutukohtaisesti) Avoimen joukkoliikenteen sekä kuntien henkilökuljetusten seudullisen 2015- Kunnat, ELY kokonaissuunnittelun ja hankinnan käynnistäminen sekä seudullisten joukkoliikenne- ja henkilökuljetuskoordinaattorien nimeäminen Kantatien 54 täsmähoidon kehittäminen 2015 ELY Seutujen viisaan liikkumisen strategioiden toteuttaminen ja konkretisoiminen 2015- Kunnat, ELY kuntatasolle, eri hallintokuntiin sekä eri järjestöihin ja työpaikoille Kevyen liikenteen laatukäytävien määrittäminen ja priorisointi ympärivuotisessa 2015- Kunnat, ELY hoidossa ja ylläpidossa Yhteisöllisten joukkoliikenneratkaisujen (mm. kyläbussi, kimppakyyti) 2015 Kunnat pilotointi HHT-kehityskäytävän liityntäliikenteen ja -pysäköinnin kehittäminen 2015- ELY, kunnat, liitto, liikennöitsijät, Liikennevirasto Haja-asutusalueiden tavarakuljetusten yhdistelyä ja tehostamista koskevien uudentyyppisten toimenpiteiden käynnistäminen, pilotointi Forssan seudulla 2016 Kunnat 6.3 Valtakunnan tasolla edistettävät merkittävimmät väylien kehittämistoimenpiteet Kanta-Hämeen merkittävimmät väylien kehittämistoimenpiteet sijoittuvat suurelta osin valtakunnallisestikin merkittävimpään Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-kehityskäytävään ja niillä on selkeä valtakunnallinen merkitys. Toimenpiteet sijoittuvat osin myös TEN-t-ydinverkolle. Kärkitoimenpiteet toteuttavat asetettuja palvelutasotavoitteita, perustuvat selkeisiin kehittämispolkuihin sekä toteuttavat vaiheittaisen palvelutason parantamisen periaatetta. Keskeisiä Kanta-Hämeen toimenpiteitä ovat: - Valtatien 10 järjestelyt Hämeenlinnan kohdalla välillä Hattelmala (vt 3) Eteläinen, ensimmäinen vaihe (osana koko valtatien 10 vaiheittaista kehittämistä, eteneminen maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteensovittamisen kautta). - Helsinki-Riihimäki-rataosan kapasiteetin lisääminen, toinen vaihe (tätä ennen ensimmäisen vaiheen toteutumisen varmistaminen). Toinen vaihe on esitetty liikennepoliittisessa selonteossa yhtenä vuosina 2016-2022 toteutettavista kärkihankkeista. - Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-vyöhykkeen maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteenkytkeminen sisältäen maankäytön sisäisten yhteyksien parantamisen, liittymäjärjestelyt, liityntäliikenteen ja liityntäpysäköinnin kehittämisen sekä älyliikenneratkaisujen määrittämisen. - Valtatien 2 Helsinki-Forssa-Pori palvelutason parantaminen vaiheittain. Lisäksi Kanta-Hämeen maakunta priorisoi yhteisesti edellisten rinnalle myös kantatien 54 palvelutason parantamisen vaiheittain, erityisesti Riihimäen seudulla välillä Loppi Riihimäki Oitti. Kehittämistoimenpiteiden perustelut ja vastaavuus asetettuihin palvelutasotavoitteisiin on kuvattu liitteenä 2 olevassa taulukossa. Valtatietä 10/12 ja kantatietä 54 koskeva liikennejärjestelmätasoinen kehittämisselvitys on käynnistetty suunnitelman jatkotoimenpiteenä. Selvityksessä vertaillaan maanteiden keskinäisiä rooleja sekä määritellään konkreettiset kehittämispolut molempien yhteyksien kehittämiselle.
10 Selvityksen tulokset voivat vaikuttaa valtatietä 10 ja kantatietä 54 koskevien toimenpiteiden asemaan ja sisältöön. Maakunnallisen lj-työryhmän tulee ottaa kantaa merkittävien väylien kehittämistoimenpiteiden asemaan ja sisältöön selvityksen valmistuttua. Keskeistä on tarkastella myös, miten mahdollisesti tarkentuvat toimenpiteet toteuttavat palvelutasotavoitteita. Kanta-Hämeen kannalta erittäin tärkeää on myös Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen. Parantaminen on edellytys Helsinki-Riihimäki-rataosan kapasiteetin lisäämishankkeen toisen vaiheen hyötyjen realisoimiselle ja mahdollistaisi mm. Kanta-Hämeestä pääkaupunkiseudulla suuntautuvan junaliikenteen vuorotarjonnan kehittämisen sekä matka-aikojen ennakoitavuuden ja laajemmin matkaketjujen palvelutason parantamisen. Toiminnallisuutta parannetaan jo ennen Pisara-radan toteuttamista. Kanta-Hämeen kannalta on tärkeää kehittää myös matka-ajaltaan ja matka-ajan ennakoitavuudeltaan henkilöauton kanssa kilpailukykyisiä joukkoliikenteen matkaketjuja Helsingin keskustaan. Käytännössä tämä voi tarkoittaa osin vaihdollisia matkaketjuja (linja-autoista juniin), koska joukkoliikenne-etuuksien toteuttaminen Helsingin katuverkon ruuhkautuvissa liittymissä ei ole mahdollista ja jatkossa kaikki vuorot eivät välttämättä voi ajaa enää suoraan Helsingin keskustaan. Yhteyksiä Helsinki-Vantaalle tulee kehittää hyödyntäen Kehäradan valmistumisen antamat mahdollisuudet. Pitkällä tähtäimellä varaudutaan maankäytön suunnittelussa sekä muutoin edistetään vaiheittain parantamista erityisesti seuraavissa kohteissa: - valtatien 10/12 ja kantatien 54 kehittäminen vaiheittain ottaen huomioon edellä esitetyt priorisoidut yhteysvälit ja käynnistetyn selvityksen tulokset - Riihimäki-Tampere-radan kehittäminen. Helsinki-Forssa-Pori-ratayhteyden osalta tulee aiesopimuskaudella selvittää ratayhteyden todellinen tarve osana yhteysvälin ljs-tasoisen kehittämisselvityksen laatimista. Ensisijaisesti kehitetään kuitenkin valtatiehen 2 tukeutuvaa liikennettä ja linja-autoliikennettä. Kuva 2. Kanta-Hämeen merkittävimmät valtakunnan tasolla edistettävät kehittämistoimenpiteet.
11 Muu valtakunnallinen vaikuttaminen Valtakunnan tasolla tehtävin päätöksin edistetään myös muutoin alueellisen liikennejärjestelmän kehittämistä. Valtakunnallinen vaikuttaminen nykyisen infrastruktuurin kunnon sekä hoidon ja ylläpidon turvaamiseksi tarvittavaan perusväylänpidon rahoituksen nostoon on koettu maakunnassa tärkeäksi. Raskaan liikenteen mitta- ja massamuutokset lisäävät paineita ko. rahoituksen nostolle. Valtakunnallisen tason linjauksia tarvitaan myös liikenneturvallisuuden edistämiseen (esim. rattijuopumusrajat, automaattisen nopeusvalvonnan laajentaminen kuntiin), ELY-keskuksen alueurakoiden sisältöjen ja vuorovaikutusmenetelmien kehittämiseen, rautatiekuljetuspalvelujen kehittämiseen, joukkoliikenteen sekä henkilökuljetusten kehittämisen lainsäädännöllisten esteiden karsimiseen sekä laajemmin alueidenkäytön, palvelujen sekä liikenteen suunnittelun vuorovaikutteisten konkreettisten toimintamallien kehittämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa toisaalta alueellista painetta asioiden edistämiseen, toisaalta mahdollisten päätösten nopeaa jalkauttamista alueelle. Myös mm. liikenteen hinnoittelussa tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa vahvasti alueelliseenkin liikenteen kysyntään. 7. SEURANTA JA SOPIMUKSEN PÄIVITTÄMINEN Aiesopimuksen toteutumisen seuranta varmistetaan liikennejärjestelmätyön tehokkaalla koordinoinnilla ja yhteistyön organisoinnilla. Liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä määritettyä toimintamallia kehitetään jatkuvasti ottaen huomioon taustaorganisaatioiden ja keskeisten sidosryhmien vaatimukset ja henkilöresurssit. Maakunnallisen liikennejärjestelmätyöryhmän toiminnan suunnitelmallisuus ja vaikuttavuus varmistetaan huolellisella etukäteissuunnittelulla, muun muassa laatimalla vuosikohtaiset työryhmän toimintasuunnitelmat. Aiesopimuksen toteutumista seurataan maakunnan liikennejärjestelmätyöryhmän kokoontumisissa. Seurannan organisoinnista vastaa liikennejärjestelmätyöryhmä apunaan eri sopijaosapuolten raportoinnit omien osuuksiensa toteutumisesta. Osapuolet laativat jokaisen vuoden ensimmäisessä kokouksessa yhteenvedon sopimuksen toteutumisesta. Yhteenvedossa käsitellään asetettujen palvelutasotavoitteiden toteutuminen, edellisenä vuonna toteutetut toimenpiteet, tarkennetaan kuluvan vuoden toimenpiteet liitteenä 2 olevaan päivitettävään toimenpidetaulukkoon sekä tarkistetaan, vastaako aiesopimus edelleen maakunnan yhteistä tahtoa ja tarvitaanko siihen muutoksia (esim. toimintaympäristön ja asiakastarpeiden muutosten myötä tai mikäli esitetyt toimenpiteet eivät enää vastaa asetettuja palvelutasotavoitteita). Sovitut muutokset ja niiden perustelut kirjataan. Osana seurantaa tarkistetaan myös aiesopimuksen tavoitteiden ja linjausten vieminen maakunnan ja kuntien strategioihin. Työryhmä seuraa myös maakunnan liikennejärjestelmän tilan kehittymistä. Seurannan periaatteet ja indikaattorit valitaan työryhmän toiminnan käynnistyttyä pohjautuen valtakunnalliseen juuri valmistuneeseen tilaindikaattorityöhön. Seurattavat indikaattorit valitaan kuvaamaan mahdollisimman hyvin Kanta-Hämeessä tehtäviä toimenpiteitä ja niiden vaikuttavuutta, liikennejärjestelmän tilaa ja palvelutason kehitystä. Hyvissä ajoin ennen aiesopimuskauden päättymistä sovitaan uuden aiesopimuksen valmistelusta.
12 8. ALLEKIRJOITUKSET Forssassa 16. päivänä syyskuuta 2014 Hämeen liitto Forssan kaupunki Hyvinkään kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Riihimäen kaupunki Hattulan kunta Hausjärven kunta Humppilan kunta Janakkalan kunta Jokioisten kunta Lopen kunta Tammelan kunta Ypäjän kunta Liikennevirasto Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus Liitteet: 1. Ehdotukset maakunnallisesti edistettävissä oleviksi toimenpiteiksi 2. Merkittävimpien kehittämistoimenpiteiden perustelu
Alustava ajoitus: kiireellisyysluokka I v. 2014-2015, luokka II v. 2016-2019 ja luokka III v. 2019 jälkeen.
Alustava ajoitus: kiireellisyysluokka I v. 2014-2015, luokka II v. 2016-2019 ja luokka III v. 2019 jälkeen.
Alustava ajoitus: kiireellisyysluokka I v. 2014-2015, luokka II v. 2016-2019 ja luokka III v. 2019 jälkeen.
Liite 2. Merkittävimpien kehittämistoimenpiteiden perustelut Kehittämistoimenpide Toimenpiteen kuvaus Palvelutasotavoitteiden toteuttaminen Valtatien 10 järjestelyt Liikenteellisten pullon- Toimenpide toteuttaa pääosaa valtatien 10 kautta Hämeenlinnan kaulojen poistaminen kulkevalle liikennekäytävälle, Hämeenlinnan kau- kohdalla välillä esim. liittymä- ja rinnakkaistiejärjestelyillä. punkiseudun ydinalueelle sekä ylimaakunnallisille Hattelmala (vt 3) Kes- matkoille ja kuljetuksille asetetuista palvelutasotapunkiseudun Eteläinen, ensimmäinen keistä on liikenteen ja voitteista. Myös keskeiset reunaehdot (yleistavoit- vaihe. maankäytön suunnittelun teet) täyttyvät. yhteensovittaminen ottaen Keskeisimmät tavoitteet koskevat matka-aikojen huomioon käynnistettävän ennakoitavuuden säilyttämistä hyvänä, liikenneturvallisuuden valtatietä 10/12 ja kantatietä parantamista sekä kuljetusten täsmälli- 54 koskevan ljtasoisen syyden ja häiriöttömyyden parantamista. Lisäksi kehittämisselvi- toimenpide toteuttaa tavoitetta estää uusien palvelusyyden tyksen tulokset (maanteiden taso-ongelmien syntyminen maankäytön ja liiken- roolit ja merkitys sekä teen kehittämistoimenpiteet yhteensovittamalla. kehittämispolut). Toimenpide etenee maankäytön ja liikenteen suunnittelun Helsinki-Riihimäkirataosan kapasiteetin lisääminen, toinen vaihe (tätä ennen ensimmäisen vaiheen toteutumisen varmistaminen). Helsinki-Hämeenlinna-Tamperevyöhykkeen maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteenkytkeminen yhteensovittamisen kautta. Hanke on tällä hallituskaudella käynnistettävän hankkeen toinen vaihe ja mainittu liikennepoliittisessa selonteossa. Hyötyjen realisoiminen edellyttää Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantamista. Pilotti uudentyyppisestä hankkeesta sisältäen maankäytön paremmaksi liittymiseksi tarvittavat kuntien sisäisiin ratkaisuihin tukeutuvat liittymä- ja liikenneverkolliset toimenpiteet sekä liityntäliikenteen, pysäköinnin ja älyliikenteen kehittämisen. Toimenpide toteuttaa sekä kaupunkiseutujen ydinalueiden tavoitetta koskien pk-seudulle suuntautuvien erityyppisten matkojen (matkaketjujen) kilpailukykyistä hoitamista joukkoliikenteellä että erityisesti HHT-kehityskäytävän ja ylimaakunnallisten matkojen ja kuljetusten palvelutasotavoitteita. Esitetyt reunaehdot täyttyvät. Tavoitteista ovat keskeisiä: 1) joukkoliikenne tarjoaa henkilöauton kanssa matka-ajaltaan, matka-ajan ennakoitavuudeltaan ja helppoudeltaan kilpailukykyiset erityyppiset matkat niin pk-seudulle, Hki- Vantaalle kuin Tampereelle, 2) liikennejärjestelmä mahdollistaa rautatiekuljetusten kulkumuotoosuuden kasvattamisen sekä 3) kuljetusten täsmällisyyden parantaminen tukee yritysten kilpailukykyä. Toimenpide toteuttaa erityisesti kaupunkiseutujen ydinalueiden, HHT-kehityskäytävän ja ylimaakunnallisten matkojen ja kuljetusten tavoitteita (edellisen kohdan tavoite 1 koskien erityyppisten matkojen hoitamista joukkoliikenteellä, yhdyskuntarakenteen eheytymiseen kytkeytyvää joukkoliikenteellä tehtävien matkojen parantunutta palvelutasoa sekä teollisuuden ja tukkukaupan kuljetusten kustannustehokkuuden ja täsmällisyyden parantamista). Esitetyt reunaehdot täyttyvät. Tavoitetilan ja nykytilan erot, puutteet Matka-aikojen ennakoitavuus sekä kuljetusten häiriöttömyys ovat nykyisin vain tyydyttävällä tasolla erityisesti keskeisten liittymien kapasiteetin ajoittaisen ylittymisen myötä. Myös liikenneturvallisuudessa on puutteita. Alueen maankäytön kehittäminen on vaikeutunut palvelutasopuutteiden vuoksi ja ero asetettuihin tavoitteisiin on suuri. Ongelmat aiheutuvat suurelta osin paikallisesta liikenteestä mutta myös paikallisen ja pitkämatkaisen liikenteen sekoittumisesta, avainasemassa maankäyttö. Yhteysväli muodostaa koko maan junaliikenteen kapasiteetin pullonkaulan niin kauko- ja lähijunaliikenteen kuin rautatiekuljetusten kannalta. Joukkoliikenne on jo nykyisin matka-ajoiltaan kilpailukykyinen, mutta pullonkaula heikentää merkittävästi matka-aikojen ennakoitavuutta ja matkaketjujen helppoutta (mm. vuorotarjonta, aikataulut). Kuljetukset ovat häiriöherkkiä. Erityisesti valtatiehen 3, mutta myös päärataan tukeutuva maankäyttö kasvaa voimakkaasti. Nykyiset alueet tulisi kytkeä paremmin liikenneverkkoon ja nykyinen infra hyödyntää paremmin. Maankäytön puutteellinen kytkentä heikentää kuljetusten palvelutasoa ja liikenneturvallisuutta. Kytkeminen valtatiehen 3 on haastavaa. Joukkoliikenteen matkaketjujen helppous ja hallittavuus on puutteellinen. Ensimmäinen jatkotoimenpide Liikennejärjestelmätasoisen valtatien 10/12 ja kantatien 54 rooleja ja kehittämistä koskevan kehittämisselvityksen laatiminen. Selvityksen tulosten huomioon ottaminen liikenteen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittamisessa sekä jatkossa tehtävässä tarkemmassa tiesuunnittelussa. Toisen vaiheen suunnitelmavalmiuden parantaminen. Hankkeen sisällön konkretisointi uudentyyppiseksi monipuolisen keinovalikoiman käsittäväksi valtakunnalliseksi kehityskäytävän pilottihankkeeksi.
Kehittämistoimenpide Valtatien 2 Helsinki- Forssa-Pori palvelutason parantaminen vaiheittain Kantatien 54 palvelutason parantaminen vaiheittain, erityisesti Riihimäen seudulla välillä Loppi Riihimäki Oitti Toimenpiteen kuvaus Valtatietä 2 on parannettu vaiheittain ja parantamista tulee edelleen jatkaa, mutta entistä monipuolisemmalla keinovalikoimalla. Toimenpiteet määritellään ensi vaiheessa laadittavassa liikennejärjestelmätasoisessa kehittämisselvityksessä. Joukkoliikenteen kehittämisessä otetaan huomioon myös liityntäyhteyksien parantaminen pääradalle. Kantatien riittävän palvelutason turvaaminen monipuolisella keinovalikoimalla, maankäytön ja joukkoliikenteen laatukäytävien kehittämiseen kytkien. Keinot määritellään liikennejärjestelmätasoisessa kehittämisselvityksessä. Palvelutasotavoitteiden toteuttaminen Toimenpide toteuttaa kaupunkiseutujen ydinalueiden tavoitetta koskien matka-aikojen ennakoitavuuden säilyttämistä hyvänä ja liikenneturvallisuuden parantamista. Lisäksi toimenpide toteuttaa muiden liikennekäytävien sekä ylimaakunnallisten matkojen ja kuljetusten tavoitteita: 1) teollisuuden ja tukkukaupan kuljetusten sekä ylimaakunnallisten kuljetusten häiriöttömyyden paraneminen, 2) kuljetusten kustannustehokkuuden ja täsmällisyyden parantaminen, 3) matkojen ja kuljetusten liikenneturvallisuus on hyvä sekä 4) joukkoliikenteellä tehtävät matkat ovat myös muualta maakunnasta pk-seudulle ja Hki-Vantaalle matka-ajan ennakoitavuudeltaan hyviä, helppoja ja hallittavia. Toimenpide toteuttaa keskeisiä kaupunkiseutujen ydinalueille asetettuja tavoitteita: 1) joukkoliikenteellä tehtävien erityyppisten matkojen parantunut palvelutaso mahdollistaa henkilöauton käyttötarpeen vähentämisen, 2) matka-aikojen ennakoitavuus säilyy hyvänä ja liikenneturvallisuus paranee. Lisäksi muille liikennekäytäville ja ylimaakunnallisille matkoille ja kuljetuksille asetetut tavoitteet toteutuvat osittain: 1) kuljetusten kustannustehokkuus, täsmällisyys ja häiriöttömyys paranevat, 2) työ-, opiskeluja asiointimatkayhteydet ovat mahdollisia joukkoliikenteellä sekä 3) maankäytön ja liikenteen kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen estää uusien palvelutaso-ongelmien syntymisen. Tavoitetilan ja nykytilan erot, puutteet Liikenneturvallisuudessa on erityisesti pistemäisiä palvelutasopuutteita. Yhteys on elinkeinoelämän näkökulmasta puutteellinen ja hidastaa kuljetuksia. Kuljetusten häiriöttömyys on paikoin puutteellinen ja joukkoliikenteen matkaketjujen toimivuudessa on puutteita (liityntäpysäköinti ja liikenne, lipputuotteet, informaatio). Kantatiellä 54 on Riihimäen kohdalla liikenneturvallisuus- ja kuljetusten häiriöttömyyspuutteita. Myös maankäytön kytkentä on puutteellista ja joukkoliikenteen kilpailukyky on huono. Matka-aikojen ennakoitavuus on kuitenkin hyvä. Ensimmäinen jatkotoimenpide Liikennejärjestelmätasoisen kehittämisselvityksen laatiminen. Liikennejärjestelmätasoisen kehittämisselvityksen laatiminen laajemmin koko kantatiestä. Samassa selvityksessä vertaillaan myös kantatien 54 ja valtatien 10/12 roolia ja merkitystä sekä määritellään kehittämispolut molempien yhteyksien kehittämiselle.