Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu



Samankaltaiset tiedostot
TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma?

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

LIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS NÄKÖKULMIA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEEN

Miten suunnittelen sydänpotilaan voimaharjoittelun?

Sepelvaltimotautia sairastavan liikuntaohjaus käytännössä

Tyypin 2 diabetes sairautena

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

KLIINISEN RASITUSKOKEEN

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

Liikunta sydäninfarktin jälkeen

Miten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman?

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sepelvaltimotautipotilaan liikunnalliseen kuntoutukseen osallistuvien ohjaajien täydennyskoulutustarve ja koettu osaaminen

Sydänpurjehdus Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry

Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Sovitut seuranta-ajat

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

Liikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari

Olmesartan medoxomil STADA , Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö

Tietoa eteisvärinästä

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA

Mitä on laadukas ja näyttöön perustuva kuntotestaustoiminta?

Kuntotestauspäivät MITTAA, KOHTAA JA KUUNTELE TESTAAJA KIPEÄN KEHON JA TUNTOJEN TULKKINA SEMINAARITIEDOT

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset

Terveyskuntotestauksen uudet tuulet

Hyvinvointia työstä Juha Oksa. Työterveyslaitos

ELÄMÄNTAPA-ASIAT JA LIIKUNTA EDISTÄVÄT SYDÄNTERVEYTTÄ. Pohjolan Lääkäripäivät LT, Kari Kaikkonen Kardiologian ayl, OYS

Liikkumisesta hyvää oloa

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

Terveelliset elämäntavat

KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA. Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo ft Outi Wirén SOTE / Helsinki

Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallisessa kuntoutuksessa

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Lataa Sydänsairaudet. Lataa

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

FORMARE Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon

Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki

TerveysInfo. Efter en hjärtoperation Tietoa ja käytännön neuvoja ohitus ja läppäleikkauksesta kuntoutuvalle ja hänen läheisilleen.

Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset

Terveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville

Valtimotaudin ABC 2016

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Rasitus-EKG-tutkimus HOITAJAN NÄKÖKULMASTA. LabQuality Tiina Palmroth Jorvin sairaala/ KFI

Sydänkuntoutuksen alueellisia ja paikallisia käytäntöjä. Leena Meinilä

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Mikä on valtimotauti?

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Labquality Days Jaana Leiviskä

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

Tavoitteet ja johdon sitoutuminen. Moniammatillinen yhteistyö Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten? Vaikuttava työhyvinvointihanke

Moniammatillinen yhteistyö - Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten?

Liikunta. Terve 1 ja 2

Lääkehoidon tarkoituksena on lievittää oireita, parantaa sairauden ennustetta ja kohottaa elämänlaatua.

syntyneet 3936 kävijää % ikäryhmästä

LIIKUNTAOPAS TYYPIN 2 DIABEETIKOLLE

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunta ja terveys. Esitelmä Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

LIIKUNTASALKUN SISÄLTÖ - IKÄKAUSITEEMOITTAIN (PÄIVITETTY 8/2015)

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Diabetes (sokeritauti)

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema

Transkriptio:

Sydänpotilaan fyysisen toimintakyvyn arviointi Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu

Sisältö 1. Sydän- ja verisuonisairaudet globaali terveysuhka 2. Miksi kunnon testaaminen on tärkeää? 3. Liikunnan ja testaamisen turvallisuus 4. Fyysisen toimintakyvyn arviointi 5. Lääkkeet ja liikunta 6. Yhteenveto

Chronic diseases

Tärkeimmät kuoleman syyt ja kalleimmat tautiryhmät Suomessa Kuolleet vuonna 2006 Kalleimmat tautiryhmät 2006 (suorat kustannukset) lukumäärä % milj. % Sydän- ja verisuonitaudit 19 980 42 Sydän- ja verisuonitaudit 918 17 Syöpätaudit 11 046 23 Mielenterveyden häiriöt 692 13 Hermoston sairaudet 3 201 7 Hengityselinten sairaudet 589 11 Tapaturmat 3 082 6 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 583 11 Mielenterveyden häiriöt 2 685 6 Hermoston sairaudet 446 8 Ruuansulatuselinten sairaudet 2 409 5 Syöpätaudit 334 6 Muut yhteensä 5 568 12 Muut yhteensä 1840 34 Yhteensä 47 971 100 Yhteensä 5 402 100 Tilastokeskus: Kuolemansyyt 2011, Kansanterveyslaitos 2006

Sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden kehitys seuraa tieteellisiä läpimurtoja ja hoidon kehitystä Nabel and Braunwald NEJM 2012

Sydänpotilas (sydäninfarkti) sairaalassa: historiaa 1937 Lewis T. Disease of the Heart: 1945 White PD. Heart Disease: 1960 Wood P. Diseases of the Heart and Circulation: 1966 Friedberg CK. Disease of the Heart: 1968 Wood P. Diseases of the Heart and Circulation: 8 viikon vuodelepo 4 viikon vuodelepo 3-6 viikon vuodelepo 2-3 viikon vuodelepo 2 viikon vuodelepo

Sydänpotilas (sydäninfarkti) sairaalassa: tänään - Sairaalavaihe on lyhyt: vain muutamia päiviä. - Esim. jos potilas on tullut ei-kiireellisenä pallolaajennukseen, voidaan rasituskoe tehdä turvallisesti jo 24 tunnin kuluttua toimenpiteestä: Wijns et al. Eur Heart J 2010

EUROASPIRE: Kokonaiskolesteroli Sydänpotilaat (%) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Suomi Korkea kokonaiskolesteroli (yli 4.5 mmol/l) 94 EUROASPIRE I 1995-1996 64 EUROASPIRE II 1999-2000 28 EUROASPIRE III 2006-2007 Kotseva et al. Lancet 2009

EUROASPIRE: Verenpaine Sydänpotilaat (%) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Suomi Verenpaine koholla (yli 140 ja/tai 90 mmhg, diabeetikoilla yli 130 ja/tai 80 mmhg) 59 56 EUROASPIRE I 1995-1996 EUROASPIRE II 1999-2000 71 EUROASPIRE III 2006-2007 Kotseva et al. Lancet 2009

Sisältö 1. Sydän- ja verisuonisairaudet globaali terveysuhka 2. Miksi kunnon testaaminen on tärkeää? 3. Liikunnan ja testaamisen turvallisuus 4. Fyysisen toimintakyvyn arviointi 5. Lääkkeet ja liikunta 6. Yhteenveto

Liikunnallinen sydänkuntoutus suojaa sydäntä uusintainfarktilta Riski 47 % Lawler et al. Am Heart J 2011

Liikunnallinen sydänkuntoutus suojaa sydäntä sydänkuolleisuudelta Riski 36 % Lawler et al. Am Heart J 2011

Sydänkuntoutuksen Core 1. Potilaan terveydentila 2. Fyysinen aktiivisuus 3. Liikuntaharjoittelu 4. Ravinto 5. Painon hallinta 6. Veren rasvojen hoito 7. Verenpaineen hoito 8. Tupakoinnin lopettaminen 9. Psykososiaaliset tekijät Piepoli et al. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil 2010

Sydänpotilaan testaamisen tarkoitus - Apuna diagnostiikassa - Nykytilan ja muutosten seuranta - Kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointi - Tavoitteiden saavuttaminen - Motivointi liikuntaan - Kuormituksen sietokyky

Sisältö 1. Sydän- ja verisuonisairaudet globaali terveysuhka 2. Miksi kunnon testaaminen on tärkeää? 3. Liikunnan ja testaamisen turvallisuus 4. Fyysisen toimintakyvyn arviointi 5. Lääkkeet ja liikunta 6. Yhteenveto

Liikuntakelpoisuuden arviointi ja riskit A. Potilaat, joilla on todettu stabiilissa vaiheessa oleva sepelvaltimotauti: - suorituskyky NYHA/CCS-luokassa 1 tai 2 tai yli 6 MET, - ei sydämen vajaatoimintaa eikä rasitusrintakipua levossa tai alle 6 MET:n kuormituksessa - ei useita peräkkäisiä kammiolisälyöntejä tai muita vakavia rytmihäiriöitä - verenpainevaste kuormitukseen on normaali rasittavuudeltaan kohtuukuormitteinen liikunta ei aiheuta vaaraa, mutta rasittavassa liikunnassa vaara on lievästi suurentunut. B. Potilaat, joilla on kohtaa A vaikeampi sepelvaltimotauti: - suorituskyky NYHA/CSS-luokassa 3 tai 4 tai alle 6 MET - voimakkaat ST muutokset, rintakipu, vakavat rytmihäiriöt tai systolisen verenpaineen lasku kuormituksessa. liikuntaan sisältyy kohtalainen tai suuri sydänkomplikaatioiden vaara C. Potilaat, joilla on epävakaa kompensoitumaton sepelvaltimotauti: - verenkiertoelimistöä kuormittava liikunta ei ole suositeltavaa. Suomen Fysioterapeutit: Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus suositus 2011

Ehdottomat vasta-aiheet liikunnalle epästabiili sepelvaltimotauti hoitamaton sydämen vajaatoiminta kontrolloimattomat rytmihäiriöt vaikea pulmonaarihypertonia (keuhkovaltimopaine yli 55 mmhg) vaikea ja oireinen aorttastenoosi, akuutti myokardiitti, endokardiitti, perikardiitti hoitamaton hypertonia (>180/110 mmhg) aortan dissekaatio Marfanin syndrooma (jos merkittävä aortan dilataatio) potilailla, joilla aktiivinen proliferatiivinen retinopatia tai pahentunut eiproliferatiivinen diabeettinen retinopatia (rasittava lihasvoimaharjoittelu; 80 100 % 1 RM) akuutti tulehdus Suomen Fysioterapeutit: Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus suositus 2011

Suhteelliset vasta-aiheet liikunnalle huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes hoitamaton hypertonia (>160 / >100 mmhg) huono fyysinen suorituskyky (<4 MET) tuki- ja liikuntaelimistön rajoitteet Suomen Fysioterapeutit: Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus suositus 2011

Potilaan valmistautuminen testeihin - Testattavan tulee pidättäytyä, syömästä, alkoholinkäytöstä, kahvinjuonnista, tupakoinnista vähintään 3 tuntia ennen testiä - Raskasta fyysistä kuormitusta tulee välttää testipäivänä ennen testiä - Riittävä yöuni edellisenä yönä (6 8 tuntia) - Vaatetus - Lääkitys (kauppanimi, vahvuus, annostelutiheys, edellisen lääkkeen ajankohta tulee rekisteröidä) ACSM 2000

Turvallisuusohjeet testauksessa - Ensiapusuunnitelma ja puhelin - Rintakipua helpottava lääkitys saatavilla (nitrot) - Testaajan oltava ensiaputaitoinen (ja hallittava defibrillaattorin käyttö) - Perehtyneisyys sydänpotilaan hoitoon - Lääkäri arvioi erikseen ne potilaat, joiden testaus tapahtuu lääkärin valvonnassa Suomen Sydänliitto: Sydänpotilaan suorituskyvyn arviointi 2007

Testin keskeyttämisen kriteerit - Epänormaali kuormitusvaste (hemodynaaminen, hengitys- tai oirevaste) - Rintakipu tai rytmihäiriö tuntemus - Voimakas hengenahdistus - Voimakas alaraajakipu - Huimaus - Ihon kalpeus tai harmaus - Kohtuuton väsymys tai uupumus Suomen Sydänliitto: Sydänpotilaan suorituskyvyn arviointi 2007

Sisältö 1. Sydän- ja verisuonisairaudet globaali terveysuhka 2. Miksi kunnon testaaminen on tärkeää? 3. Liikunnan ja testaamisen turvallisuus 4. Fyysisen toimintakyvyn arviointi 5. Lääkkeet ja liikunta 6. Yhteenveto

Esitiedot Kestävyyskunto *tarvittaessa Kehon koostumus Motorinen kunto Sydänkuntoutujan terveyskysely-lomake Fyysisen aktiivisuuden arviointi-lomake Kliinisen rasituskokeen lausunto 6 minuutin kävelytesti Sisäänhengityslihasten voima Keuhkojen tilavuus *Valtimoveren happikyllästeisyys Painoindeksi Verenpaine Vyötärön ympärysmitta Yhdellä jalalla seisominen Tuki- ja liikuntaelimistön kunto Liikkuvuus Lihasvoima **vain pienen vaaran sepelvaltimotautipotilaalle Hartiaseudun liikkuvuus Rintakehän liikkuvuus Puristusvoima **Selän toistosuoritus **Vatsan toistosuoritus **Toistokyykistys tai tuolilta ylösnousu Suomen Fysioterapeutit: Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus suositus 2011

Sydänpotilas pallolaajennuksen (PCI) jälkeen Ei rasituskoetta KYLLÄ Kliininen, hemodynaaminen ja elektrinen instabiliteetti EI Epätäydellinen sepelvaltimoiden revaskularisaatio ja/tai vasemman kammion supistusvoima (LVEF) < 40% KYLLÄ EI Vähän fyysistä aktiivisuutta ennen PCI:tä Vähän fyysistä aktiivisuutta ennen PCI:tä KYLLÄ EI KYLLÄ EI 6 min kävelytesti 6 min submaksimaalinen steady state Testi * Submaksimaalinen asteittain nouseva rasituskoe ** Oirerajoitteinen kliininen rasituskoe * Yläraja testin kuormittavuudelle: RPE 11-13/20 tai syke enintään seisomasyke + 20-30 bpm ** Yläraja testin kuormittavuudelle: syke enintään 70% sykereservistä tai 85% iän mukaisesta ennustemaksimisykkeestä Suomen Fysioterapeutit: Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus suositus 2011

Ei rasituskoetta KYLLÄ Sydänpotilas ohitusleikkauksen (CABG) jälkeen KYLLÄ Vähän fyysistä aktiivisuutta ennen CABG:tä Kliininen, hemodynaaminen ja elektrinen instabiliteetti Alhainen hemoglobiini <100 g/l ja/tai rintalastan instabiliteetti ja/tai lihaskipu Epätäydellinen sepelvaltimoiden revaskularisaatio ja/tai vasemman kammion supistusvoima (LVEF) < 40% ja/tai heikkovointisuus KYLLÄ EI Vähän fyysistä aktiivisuutta ennen CABG:tä KYLLÄ EI KYLLÄ EI 6 min kävelytesti 6 min Submaksimaalinen steady state testi * Submaksimaalinen asteittain nouseva rasituskoe ** Oirerajoitteinen kliininen rasituskoe * Yläraja testin kuormittavuudelle: RPE 11-13/20 tai syke enintään seisomasyke + 20-30 bpm ** Yläraja testin kuormittavuudelle: syke enintään 70% sykereservistä tai 85% iän mukaisesta ennustemaksimisykkeestä Suomen Fysioterapeutit: Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus suositus 2011

Sisältö 1. Sydän- ja verisuonisairaudet globaali terveysuhka 2. Miksi kunnon testaaminen on tärkeää? 3. Liikunnan ja testaamisen turvallisuus 4. Fyysisen toimintakyvyn arviointi 5. Lääkkeet ja liikunta 6. Yhteenveto

Lääkkeet ja liikunta Tavallisimpia lääkeryhmiä ovat kolesterolia alentavat lääkkeet (statiinit), hyytymisjärjestelmään vaikuttavat lääkkeet, nitraattivalmisteet ja kohonnutta verenpainetta alentavat lääkkeet. ACE-estäjiä, AT2-reseptorin salpaajia, diureetteja, kalsium- ja beetasalpaajia käytetään myös kohonneen verenpaineen alentamiseen, mutta ne eivät vaikuta oleellisesti liikunnan annosteluun ja toteuttamiseen. Keskeisiä lääkeryhmiä ovat nitraatit ja beetasalpaajat. Nitraatteja käytetään rintakipuoireiden estoon ja niiden hoitoon. Niitä on käytettävä liikunnan aikana lääkärin ohjeiden mukaisesti. Nitraattivalmisteita voi käyttää myös liikuntasuoritusta edeltävästi tai liikunnan aikana, jos rintakipuoireisto edellyttää nitraatin käyttöä. Beetasalpaajat eivät vaikuta oleellisesti liikuntakelpoisuuteen, vaikka ne laskevat liikunnan aikaista syketasoa. Tämä tulee huomioida, jos liikunnan rasittavuutta ohjataan sykkeen avulla. Suomen Fysioterapeutit: Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus suositus 2011

Sisältö 1. Sydän- ja verisuonisairaudet globaali terveysuhka 2. Miksi kunnon testaaminen on tärkeää? 3. Liikunnan ja testaamisen turvallisuus 4. Fyysisen toimintakyvyn arviointi 5. Lääkkeet ja liikunta 6. Yhteenveto

Yhteenveto 1. Sydänpotilaan hoito ja lääkitys ovat kehittyneet huikeasti viime vuosikymmenten aikana. 2. Hyvä kunto ja runsas arjen fyysinen aktiivisuus ovat sydänpotilaan hyvän terveyden kulmakiviä. 3. Fyysisen toimintakyvyn arviointi voidaan tehdä suhteellisen pian sydäntapahtuman jälkeen. 4. Testaajalta vaaditaan osaamisen lisäksi myös rohkeutta sydänpotilaan kunnon testaamiseen.

Kiitos!